Ateisti: "En tiedä, mistä kaikki on saanut alkunsa. Se on ratkaisematon arvoitus."
Uskovainen: "Mutta minäpä tiedän. Jumala on luonut kaiken."
Ateisti: "Mistä tuo Jumala on saanut alkunsa?"
Uskovainen: "Hän on aina ollut olemassa."
Ateisti: "Miten se on mahdollista."
Uskovainen: "En tiedä. Se on arvoitus, jota ei ihmisen järki pysty ratkaisemaan."
Eli molemmat päätyvät samaan lopputulokseen. Ateisti suoraan, uskovainen jumalansa kautta.
Kubrickin "Avaruusseikkailu 2001":n musta monoliitti seisoo aina lopulta edessämme. Sitä voi yrittää selittää. Mutta mitä enemmän sitä selität, sitä enemmän menet harhaan...
Uskovainen: "Mutta minäpä tiedän. Jumala on luonut kaiken."
Ateisti: "Mistä tuo Jumala on saanut alkunsa?"
Uskovainen: "Hän on aina ollut olemassa."
Ateisti: "Miten se on mahdollista."
Uskovainen: "En tiedä. Se on arvoitus, jota ei ihmisen järki pysty ratkaisemaan."
Eli molemmat päätyvät samaan lopputulokseen. Ateisti suoraan, uskovainen jumalansa kautta.
Kubrickin "Avaruusseikkailu 2001":n musta monoliitti seisoo aina lopulta edessämme. Sitä voi yrittää selittää. Mutta mitä enemmän sitä selität, sitä enemmän menet harhaan...
Vastaukset 15
Vanhimmat
mikä se on?
μόνο- = yksi-
λίθος = kivi
μονόλιθος (monolithos) (tai μονολίθι (monolithi)) = ykskivi (monoliitti) = Einstein
Olen itse kanssa puoliuskovaisena ajatellut monesti tuota. Päätynyt olen siihen tulokseen, ettei Jumalaa voi tieteellisesti todistaa, ei voi myöskään todistaa, etteikö häntä olisi. on vain olettamuksia. Uskon kuitenkin, että jokainen henkilökohtaisestin voi tuntea Jumalan. Ja mitä, onko sattumaa, että niin monet hiukkaset ja atomit yhdistyivät juuri oikein, luoden tämän maailman. Se on vain 0,001% mahdollista, tiedemiestenkin mukaan. Mutta ilmeisesti he sitten uskovat ja luttavat tuohon vaivaiseen prosenttilukuun.
"Se on vain 0,001% mahdollista, tiedemiestenkin mukaan. Mutta ilmeisesti he sitten uskovat ja luttavat tuohon vaivaiseen prosenttilukuun."
mitä muutakaa he voisivat tehdä?jos he ovat noin pienen prosentin päällä,nii siihen on tyydyttävä.se ei kerro mistää muusta kuin siitä että matkaa on vielä.minne tie vie?onki eri juttu.sitä ei voi kuin arvailla.
HE OVAT Niin ylpeitä myöntämään itselleen totuutta.
kuinni?
tekstistäsi päätellen he tietävät totuuden.niinkö?
myöntämisestä.tulee yksi asia mieleen,mitä ei välttämättä kovinkaan helposti lähdettäisiin myöntään.
jos tiedemiehet pystyisivät ampumaan perättömänä alas jonkun "uskotokunnan" esim.kristinuskon..sitä he eivät varmaankaan helposti myöntäisi.(maailmanrauha)
miksi he eivät voisi "suunnitelmallisuutta" myöntää jos se totuus olisi maailmankaikkeuden synnyn suhteen?
jumalalle ei ole olemassa mitään määritelmään joka ei olisi joko itsensä kanssa ristiriidassa tai perustuisi pelkkään uskoon.
Esim.kristinuskon mukaan Jumalan pitää olla persoona, kaikkitietävä, kaikkivaltias. Nämä ovat kaikki ristiriidassa keskenään.
jos taas sanotaan että esim.jumala on maailmankaikkeus, niin siihen voi todeta että jumala käsite nimenomaan edellyttää että jumala olisi muutakin kuin maailmankaikkeus.muuten koko käsite olisi tarpeeton.
olematonta ei voi todistaa, siksi kannattaa väitellä vain sellaisista asioista jotka edes voivat olla olemassa.
>"onko sattumaa, että niin monet hiukkaset ja atomit yhdistyivät juuri oikein, luoden tämän maailman."
Mikäs on sitten todennäköisyys sille, että
1) On olemassa ikuinen, muuttumaton, täydellinen ja kaikkivaltias olento?
2) Että tuo olento päättää ihan muuten vain luoda tällaisen maailman? (Eihän hänen olisi tarvinnut, sillä hänellähän on jo itsessään kaikki.)
3) Että tuo olento päättää tämän jälkeen piiloutua niin hyvin, että häneen saa yhteyden vain jollain epämääräisellä mystisellä fiilistelyllä?
Eikö olisi paljon todennäköisempää, että ei olisi mitään? Ei edes yhtä atomia?
Olemassaolon arvoitus ei ratkea sillä, että annetaan sille nimeksi "Jumala" tai "Allah" tai "Zumbatumba". Tuo on vain arvoituksen siirtämistä uuden arvoituksen alaisuuteen.
jumalahan onkin tämän loogisen ajattelun ulkopuolella, muutenhan se olisi yhtä heikko kuin me? (ja ehkä lopulta onkin- jos kaikki on sieluja)
"Eikö olisi paljon todennäköisempää, että ei olisi mitään? Ei edes yhtä atomia?"
Tämä olisi meikäläisen mielestä tosiaankin ainoa järkevältä ja mahdolliselta kuulostava todellisuus.
Joku viisas on tietääkseni joskus todennut, että suurin filosofinen ongelma on se, että jotain ylipäänsä on olemassa. Se on mun mielestä aika osuvasti sanottu.
Muutama kohta tekstissäsi herätti huomioni ...
"olematonta ei voi todistaa, siksi kannattaa väitellä vain sellaisista asioista jotka edes voivat olla olemassa"
Todista, ettei Jumalaa ole. (Kirjoitin nimen tarkoituksella isolla, toivottavasti et nyt ota nokkiisi).
"...Jumalan pitää olla persoona, kaikkitietävä, kaikkivaltias. Nämä ovat kaikki ristiriidassa keskenään".
Miten ne ovat ristiriidassa?
on salattu Jumala, joka kuningas Salomon sanojen mukaan on niin suuri, että "taivasten taivaisiin sinä et mahdu."
Raamattu ei sano Jumalan olevan persoona sen enempää kuin mikään kuviteltavissa oleva luotu olento. Paavalin mukaan on häpeällistä kuvitella Jumala kuolevaisen ihmisen tai eläimen kaltaiseksi, (Rm.1:23.
"Jumala on se mikä on", (2.Ms.3:14). "Minä ole SE, joka minä olen." Sanat "se" ja "joka" ilmaisevat, että Jumala on kaikki kaikissa, siis enemmän kuin vain persoonapronomineilla ilmaistava Hän! Saman asian Paavali on selostanut kirjeessään kolossalaisille (1:12-20)
JUMALA SANOO,MINÄ OLEN !
'JUMALA SANOO,MINÄ OLEN !'
Ok, homma on siis jaettu tasan. J hoitaa puhumisen ja sinä olemisen.