Ne kaksi kiveä Vanhasta Suomesta

KAKSI KIVITAULUA

Jumala kirjoitti Mooseksen kahteen kivitauluun kymmenen käskyä. Alkuperäiset taulut pitäisi olla Liitonarkussa. Tuota arkkia ei vielä ole maailmalle näytetty, vaikka uutiset (14. 8. 2005) niin jo lupasivat. Joidenkin lähteiden mukaan Liitonarkki ei olisikaan Israelissa vaan Etiopiassa.

Maan äärten Jerusalemin eli Fin landin Lappeenrannan historiaan liittyy siihenkin kaksi kivitaulua. Kauskilan kappelin viimeiset jäännökset olivat kaksi kiveä. Niissä oli teksti tuntemattomaksi sanotulla kielellä. Kivet olivat kadonneet matkalla tarkempiin tutkimuksiin. Ilmeisesti kivien matka noin 130 vuotta sitten, vuoden 1875 tienoilla, oli kulkenut ensin Lappeenrantaan ja sitten Helsinkiin. Mahdollisesti valtaapitäviä ei miellyttänyt kivien sanoma. Se ei ollut roomalaiskatolisten ruotsia, luterilaisten suomea eikä edes kreikkalaiskatolisten eli ortodoksien venäjää, kuten yleensä luullaan Kappelinmäen kappelin alkujaan olleen kreikkalaiskatolinen.
Miksi teksti ei tullut päivänvaloon? Jos kivissä olisi ollut vaikkapa kymmenen käskyä, olisi asian luullut tulevan selväksi millä kielellä tahansa. Mitä kivien tekstissä oli sellaista, että sitä ei haluttu kertoa? Jumalan kymmenessä käskyssäkin on kohtia, jotka eivät ortodokseja eivätkä muitakaan kirkollisia kuvainpalvojia miellytä. Esimerkiksi heiltä puuttuu kokonaan toinen käsky: älä tee itsellesi Jumalan kuvaa. Kymmenen käskyä Raamatun mukaan: http://wwnet.fi/users/veijone/kymmenen.htm

Lähdeviitteitä: 1833: "tvenne mindre med characterer af någor okändt språk" (Von Knorring: Vanha Suomi. 1833.)
Lappeen kihlakunnan historia mainitsee Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kappelin kahdessa kivessä "tuntemattomalla kielellä" olevista kirjoituksista 1833: "tvenne mindre med characterer af någor okändt språk" s. 228 von Knorring.
1885: Ainoastaan perustuskivet ovat kirkosta jäljellä ja kahdessa kivessä oli kirjoitus tuntemattomalla kielellä, kivet sanotaan viedyiksi Helsinkiin kymmenkunta vuotta sitten. (A. Lindh: "Lyhykäinen kertomus Lappeenrannasta" 1885 Helsingissä SKS:n kirjapainossa).
1893: Nähtävästi tie on synnyttänyt aikanaan kylän ja syntynyt asutus on johtanut kalmiston syntyyn. ( Wallin (Voionmaa) Väinö, Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana. Fennia 8:2. Kuopio 1893).
1907: Vielä vuodelta 1826 on maininta Kappelinmäellä nähtävissä olleesta ensisestä kirkon paikasta. Paikalla oli ollut "useampia kiviä, joiden joukossa oli pari pienempää, jollakin tuntemattomalla kirjoituksella varustettuna." Lappeenrantaan kuljetettuna kummat kivet olivat kuitenkin kadoneet tietymättömiin. (Cederhvarf, Björn, Tietoja "Kauskilan kappelin" kirkosta Lappveden pitäjässä. Suomen museo 1907. Helsinki 1907.)
Harri Veijonen
http://go.to/veijonen