Autistisen lapsen vanhemmat

En itse ole autistinen vaan lapseni on..
Lapseni saanut hetki sitten diagnoosin siitä..

sanna kirjoitti:

En itse ole autistinen vaan lapseni on..
Lapseni saanut hetki sitten diagnoosin siitä..

vaikka et ole autisti, saattaa suvussa olla autistisia piirteitä. Siihen on 50% suurempi todennäköisyys kuin muulla väestöllä. Löytyykö lähipiiristä piirteitä? Ja millaisia. Tämä havainto voi auttaa myös ymmärtämään lastasi paremmin. Tiedät varmaan, että autismi ei ole sairaus, tai vamma sinänsä. Saattaa olla liitännäisvammoja.

Autistit voidaan parhaiten kuntouttaa kouluttamalla. Pienenä puhumattomatkin lapset oppivat puhumaan. On kouluttautuneet jopa tohtoreiksi ja johtajiksi. Siis autismi ei ole este, mutta vaatii paljon työtä vanhemmilta. On asenne kysymys - paneeko aikansa lapseensa vai istuuko mieluummin kapakassa.

käsite kirjoitti:

vaikka et ole autisti, saattaa suvussa olla autistisia piirteitä. Siihen on 50% suurempi todennäköisyys kuin muulla väestöllä. Löytyykö lähipiiristä piirteitä? Ja millaisia. Tämä havainto voi auttaa myös ymmärtämään lastasi paremmin. Tiedät varmaan, että autismi ei ole sairaus, tai vamma sinänsä. Saattaa olla liitännäisvammoja.

Autistit voidaan parhaiten kuntouttaa kouluttamalla. Pienenä puhumattomatkin lapset oppivat puhumaan. On kouluttautuneet jopa tohtoreiksi ja johtajiksi. Siis autismi ei ole este, mutta vaatii paljon työtä vanhemmilta. On asenne kysymys - paneeko aikansa lapseensa vai istuuko mieluummin kapakassa.

Lue lisää

Siis nyt menee jo överiksi...
Tiedän autismista paljon, enkä mielestäni ole sanonut että autismi olisi sinänsä vamma.

Ja mikä perhanan asenne kysymys?? Olen etsinyt uusia ystäviä ja sinä puhut kapakasta.. Saanko kysyä että MIKSI???

sanna kirjoitti:

Siis nyt menee jo överiksi...
Tiedän autismista paljon, enkä mielestäni ole sanonut että autismi olisi sinänsä vamma.

Ja mikä perhanan asenne kysymys?? Olen etsinyt uusia ystäviä ja sinä puhut kapakasta.. Saanko kysyä että MIKSI???

Lue lisää

Rauhoitu hyvä ihminen. Ei siinä ole mitään pahaa vaikka joskus kävisit baarissakin jos siltä tuntuu.

pipo kireällä kirjoitti:

Rauhoitu hyvä ihminen. Ei siinä ole mitään pahaa vaikka joskus kävisit baarissakin jos siltä tuntuu.

No kun en vaan käy baareissa.
Elämässä tärkeintä perhe eikä baarit.

sanna kirjoitti:

No kun en vaan käy baareissa.
Elämässä tärkeintä perhe eikä baarit.

Viestini ei ollut tarkoitettu henkilökohtaiseksi. Meidän assien puhe saattaa kuulostaa epäkohteliaalta ja suorasukaiselta. lauomme helposti asioita joita ajatus tuo mieleen.

Viimeinen lause merkitsi assi-lapsen kasvatus on vaativa tehtävä ja valinta. Jos ei ole valmis pistämään itseään likoon täysipäiväisesti, on vaara, että kasvatus ei onnistu toivotulla tavalla.

sanna kirjoitti:

No kun en vaan käy baareissa.
Elämässä tärkeintä perhe eikä baarit.

Taidat olla autisti itsekin tietämättäsi, koska ihan turhasta kiihdyt, etkä pysty asiallisesti keskustelemaan. Autistin kannattaa harkita tarkasti hankkiiko lapsia, sillä se on periytyvää.

autisti itsekin kirjoitti:

Taidat olla autisti itsekin tietämättäsi, koska ihan turhasta kiihdyt, etkä pysty asiallisesti keskustelemaan. Autistin kannattaa harkita tarkasti hankkiiko lapsia, sillä se on periytyvää.

Lue lisää

no se on sun kommenttisi. Etsin kylläkin ystäviä..

Oletkos joku lääkäri? Luulen että tiedän sun paremmin josko minulla olisi autismi

Että josko antaisit olla!?! Ja hauskaa päivänjatkoa sinulle

sanna kirjoitti:

no se on sun kommenttisi. Etsin kylläkin ystäviä..

Oletkos joku lääkäri? Luulen että tiedän sun paremmin josko minulla olisi autismi

Että josko antaisit olla!?! Ja hauskaa päivänjatkoa sinulle

Lue lisää

Autismi ei ole ongelma ihmiselle itselleen. Se on ongelma lähinnä muille, jotka eivät osaa kommunikoida hänen kanssaan. Oma autismini selvisi itselleni vasta 50 . Tämä on sopiva ikä käsitellä asiaa ilman paineita. Voin ymmärtää nyt paremmin itseäni.

Olisiko diagnoosista ollut itselleni hyötyä aikaisemmin. En usko - pikemminkin haittaa. Autismia tunnettiin niin huonosti, että siitä tiedosta ei olisi ollut hyötyä läheisillkään. Nyt se voi auttaa heitä ymmärtämään paremmin vanhempaansa - ja minäkin ymmärrän paremmin omia vanhempiani.

Parhaiten olen oppinut tuntemaan autismia toisilta autisteilta. Kaikki autistiset sukulaiseni eivät itse pidä itseään autisteina. Jopa autistiksi diagnosoitu sukulaiseni sanoo, ettei hänellä ole enää autismia. Autismi ei katoa, mutta muuttaa muotoa ja sen ja muiden ihmisten kanssa oppii tulemaan toimeen.

Minun on aina ollut mukava olla yksin. Vain suurin ponnisteluin hakeudun muiden seuraan. Sosiaalisissa tilanteissakin huomaan hetken kuluttua olevani yksin keskellä lattiaa, josta hakeudun pian johonkin varjoisaan nurkkaan. En viihdy juhlissa. En osaa small talkia. En osaa tanssia. Nuorempana kokeilin, mutta vastapuoli sai minusta hetkessä tarpeekseen.

Autismia ei tarvitse pelätä tai vältellä. Siitä ei pääse eroon. Lähinnä oppii elämään niin, että muut eivät huomaisi erikoislaatuisuuttasi. Olin nuorempana työnhakutesteissä. Ihmettelin, kun en ymmärtänyt tunteita koskevien kysymysten asettelua. En tienyt mitä niiohin vastata ja vastasin varmaan aika omituisesti, koska en läpäissyt testejä.

Monet tunteet, kuten esimerkiksi kateus on abstraktina käsitteenä vaikea ymmärtää. Kun joku kertoi, että yhteiskunnallinen edistys perustuu kateuteen, en ymmärtänyt mistä on kysymys. Olen tarkka oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, mutta kateuden tunne on käsittämätön.

Puolison veli pitää minua tunteettomana, sillä en tiedä mitä on empaattisuus. Kun myöhemmin tajusin mitä empaattisuus tarkoittaa, huomasin, että otan tietoisesti osaa lähimmäisten ongelmiin, mutta en pysty eläytymään niihin.

Olen elänyt vaihtelevaa ja värikästä elämää kaikesta huolimatta ilman diagnoosia. Olen jopa tyytyväinen etti diagnoosia ole tehty. Se olisi lapsuudessani johtanut jopa laitokseen, jossa kenties olisin vieläkin.

ei tiedä kirjoitti:

Autismi ei ole ongelma ihmiselle itselleen. Se on ongelma lähinnä muille, jotka eivät osaa kommunikoida hänen kanssaan. Oma autismini selvisi itselleni vasta 50 . Tämä on sopiva ikä käsitellä asiaa ilman paineita. Voin ymmärtää nyt paremmin itseäni.

Olisiko diagnoosista ollut itselleni hyötyä aikaisemmin. En usko - pikemminkin haittaa. Autismia tunnettiin niin huonosti, että siitä tiedosta ei olisi ollut hyötyä läheisillkään. Nyt se voi auttaa heitä ymmärtämään paremmin vanhempaansa - ja minäkin ymmärrän paremmin omia vanhempiani.

Parhaiten olen oppinut tuntemaan autismia toisilta autisteilta. Kaikki autistiset sukulaiseni eivät itse pidä itseään autisteina. Jopa autistiksi diagnosoitu sukulaiseni sanoo, ettei hänellä ole enää autismia. Autismi ei katoa, mutta muuttaa muotoa ja sen ja muiden ihmisten kanssa oppii tulemaan toimeen.

Minun on aina ollut mukava olla yksin. Vain suurin ponnisteluin hakeudun muiden seuraan. Sosiaalisissa tilanteissakin huomaan hetken kuluttua olevani yksin keskellä lattiaa, josta hakeudun pian johonkin varjoisaan nurkkaan. En viihdy juhlissa. En osaa small talkia. En osaa tanssia. Nuorempana kokeilin, mutta vastapuoli sai minusta hetkessä tarpeekseen.

Autismia ei tarvitse pelätä tai vältellä. Siitä ei pääse eroon. Lähinnä oppii elämään niin, että muut eivät huomaisi erikoislaatuisuuttasi. Olin nuorempana työnhakutesteissä. Ihmettelin, kun en ymmärtänyt tunteita koskevien kysymysten asettelua. En tienyt mitä niiohin vastata ja vastasin varmaan aika omituisesti, koska en läpäissyt testejä.

Monet tunteet, kuten esimerkiksi kateus on abstraktina käsitteenä vaikea ymmärtää. Kun joku kertoi, että yhteiskunnallinen edistys perustuu kateuteen, en ymmärtänyt mistä on kysymys. Olen tarkka oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, mutta kateuden tunne on käsittämätön.

Puolison veli pitää minua tunteettomana, sillä en tiedä mitä on empaattisuus. Kun myöhemmin tajusin mitä empaattisuus tarkoittaa, huomasin, että otan tietoisesti osaa lähimmäisten ongelmiin, mutta en pysty eläytymään niihin.

Olen elänyt vaihtelevaa ja värikästä elämää kaikesta huolimatta ilman diagnoosia. Olen jopa tyytyväinen etti diagnoosia ole tehty. Se olisi lapsuudessani johtanut jopa laitokseen, jossa kenties olisin vieläkin.

Lue lisää

En koe olevani autistinen. Olen erittäin sosiaalinen ja viihdyn ihmisten parissa siksi olenkin varmasti hoito alalla.

sanna kirjoitti:

En koe olevani autistinen. Olen erittäin sosiaalinen ja viihdyn ihmisten parissa siksi olenkin varmasti hoito alalla.

lapsesi hoitoon. Ilmeisesti lapsesi tulevaisuus askarruttaa sinua. Itse uskon, että autismi ei ole niin suuri peikko, kun esimerkiksi asiasta hoitoalan kirjallisuudesta saa. Autistit kyllä pärjäävät elämässä, kunhan saavat oikeanlaisen kasvuympäristön. Maaseutu on ilmeisesti paras.

Tänä päivänä suurin ongelma on myöhemmin diagnosoiduilla väärin ymmärretyillä autistiteilla. Kun diagnoosin saa varhain hoitojärjestelyt ovat oikean suuntaiset. Jos psykiatrian palveluihin joutuu turvautumaan, pitää osata varoa psykodynaamisia tulkintoja ja hoitoja (Gillgerg, Ikonen, Kerola, ym). Neurologit taas mielellään syöttävät pillereitä (Tavi). Periaatteessa lääkkeitä ja terapiaa ei autisti tarvitse, jos ei ole liitännäisoireita.

lähtökohdat kirjoitti:

lapsesi hoitoon. Ilmeisesti lapsesi tulevaisuus askarruttaa sinua. Itse uskon, että autismi ei ole niin suuri peikko, kun esimerkiksi asiasta hoitoalan kirjallisuudesta saa. Autistit kyllä pärjäävät elämässä, kunhan saavat oikeanlaisen kasvuympäristön. Maaseutu on ilmeisesti paras.

Tänä päivänä suurin ongelma on myöhemmin diagnosoiduilla väärin ymmärretyillä autistiteilla. Kun diagnoosin saa varhain hoitojärjestelyt ovat oikean suuntaiset. Jos psykiatrian palveluihin joutuu turvautumaan, pitää osata varoa psykodynaamisia tulkintoja ja hoitoja (Gillgerg, Ikonen, Kerola, ym). Neurologit taas mielellään syöttävät pillereitä (Tavi). Periaatteessa lääkkeitä ja terapiaa ei autisti tarvitse, jos ei ole liitännäisoireita.

Lue lisää

autismi on lievän ja keskivaikean väliltä ja uskon että kun saamme oikeanlaisen hoitopaikan sekä leikkihetket kuntoutusohjaajan kanssa jatkuvat lopputulos on hyvä

sanna kirjoitti:

autismi on lievän ja keskivaikean väliltä ja uskon että kun saamme oikeanlaisen hoitopaikan sekä leikkihetket kuntoutusohjaajan kanssa jatkuvat lopputulos on hyvä

En ole vähään aikaan täällä käynyt, rankka vaihe takana, nyt vähän helpompi jakso, jaksaa ajetella muutakin kun että pääsis nukkumaan. Tämä autisti lapsen rinnalla olo on myötä ja vasta mäkeä. Ja siihen tarvitsee paljon tukea ja ymmärtäviä ihmisiä, toivottavasti et säikähtänyt noita edellisiä kommentteja vaan kuullaan vielä. Omalla tavalla ymmärrän yllä olevia kommentteja, se ei ole ollut helppoa olla aikaisemmin autisti lapsen vanhempi saati sitten autistinen lapsi. Onneksi minun lapseni syntyi minulle ja tällä vuosi kymmenellä, uskon että tänäpäivänä lapsellani on hyvä tulevaisuus kaikkine kuntoutuksineen, ainoana suurena ongelmana näen niin kutsutut terveet ihmiset.

käsite kirjoitti:

vaikka et ole autisti, saattaa suvussa olla autistisia piirteitä. Siihen on 50% suurempi todennäköisyys kuin muulla väestöllä. Löytyykö lähipiiristä piirteitä? Ja millaisia. Tämä havainto voi auttaa myös ymmärtämään lastasi paremmin. Tiedät varmaan, että autismi ei ole sairaus, tai vamma sinänsä. Saattaa olla liitännäisvammoja.

Autistit voidaan parhaiten kuntouttaa kouluttamalla. Pienenä puhumattomatkin lapset oppivat puhumaan. On kouluttautuneet jopa tohtoreiksi ja johtajiksi. Siis autismi ei ole este, mutta vaatii paljon työtä vanhemmilta. On asenne kysymys - paneeko aikansa lapseensa vai istuuko mieluummin kapakassa.

Lue lisää

Istuuko mieluummin kapakassa...?Mä luulen, että autistisen lapsen vanhemmilla ei tosiaankaan ole aikaa istua kapakassa, miten kehtaat edes kirjoittaa tuollaista?Häpeä!Eikä ole totta, että kaikki autistit oppivat puhumaan jos niitä vain opettaa, minun lapseni puhui ensin ja sitten lopetti ja kuule vaikka kuin paljon antaisit aikaasi autistiselle lapsellesi hän vaan on ja pysyy omissa ihmeellisyyksissään.En kehtaisi sinuna edes vierailla tällä palstalla kirjoittelemassa tuollaisia idioottimaisuuksia jos sinulla itellä ois autistinen lapsi tietäisit kuin raskasta tälläisen lapsen kanssa on elää.Kahdella kolmasosalla autisteja on myös lisäksi kehitysvamma näitä elokuvan sademiehiä on kuule harvassa.Hei SANNA minkäikäinen lapsesi on?Minun autistinen poikani on seitsemän vuotta. Olen kyllä 08-alueelta mutta ois kiva kirjoitella?

käsite kirjoitti:

vaikka et ole autisti, saattaa suvussa olla autistisia piirteitä. Siihen on 50% suurempi todennäköisyys kuin muulla väestöllä. Löytyykö lähipiiristä piirteitä? Ja millaisia. Tämä havainto voi auttaa myös ymmärtämään lastasi paremmin. Tiedät varmaan, että autismi ei ole sairaus, tai vamma sinänsä. Saattaa olla liitännäisvammoja.

Autistit voidaan parhaiten kuntouttaa kouluttamalla. Pienenä puhumattomatkin lapset oppivat puhumaan. On kouluttautuneet jopa tohtoreiksi ja johtajiksi. Siis autismi ei ole este, mutta vaatii paljon työtä vanhemmilta. On asenne kysymys - paneeko aikansa lapseensa vai istuuko mieluummin kapakassa.

Lue lisää

Tai ehkä tämä kirjoittaja on itse tälläinen sademies.Ihmetyttää vaan, että on vara tulla tänne arvostelemaan muita ja antamaan neuvoja.Se on kuule sillälailla, että jo pelkkä arjen pyörittäminen on melkoista rumbaa kun yksi (jo seitsen vuotias) karkailee, syö pesuaineita,rasvoja,mausteita ja kaikkea sopimatonta ja pissailee lattioille ja kakkailee ja maalaa sillä jokapaikan, valvoo yöllä tuntikausia....Ja paljon kuule muuta haastavaa käyttäytymistä,saa olla silmät selässä ja sekää ei riitä... ja siinä on vielä toiset lapset joille pitäisi antaa aikaa työpäivän jälkeen...mieti kuule vähän ennen kuin tulet tänne puhumaan kapakassa istumisista...Vai onko sinulla itsellä sellainen tunne, että sinun vanhemmat ovat istuneet aikoinaan kapakassa?

Anu kirjoitti:

Istuuko mieluummin kapakassa...?Mä luulen, että autistisen lapsen vanhemmilla ei tosiaankaan ole aikaa istua kapakassa, miten kehtaat edes kirjoittaa tuollaista?Häpeä!Eikä ole totta, että kaikki autistit oppivat puhumaan jos niitä vain opettaa, minun lapseni puhui ensin ja sitten lopetti ja kuule vaikka kuin paljon antaisit aikaasi autistiselle lapsellesi hän vaan on ja pysyy omissa ihmeellisyyksissään.En kehtaisi sinuna edes vierailla tällä palstalla kirjoittelemassa tuollaisia idioottimaisuuksia jos sinulla itellä ois autistinen lapsi tietäisit kuin raskasta tälläisen lapsen kanssa on elää.Kahdella kolmasosalla autisteja on myös lisäksi kehitysvamma näitä elokuvan sademiehiä on kuule harvassa.Hei SANNA minkäikäinen lapsesi on?Minun autistinen poikani on seitsemän vuotta. Olen kyllä 08-alueelta mutta ois kiva kirjoitella?

Lue lisää

Näille sivuille tosiaan eksyy vaikka minkälaista porukkaa.. =)

Mun poikani tulee helmikuussa 3 vuotta.
Saakos sun ikää kysellä?
Joo uudet ystävät on aina tervetulleita =)

sanna kirjoitti:

Näille sivuille tosiaan eksyy vaikka minkälaista porukkaa.. =)

Mun poikani tulee helmikuussa 3 vuotta.
Saakos sun ikää kysellä?
Joo uudet ystävät on aina tervetulleita =)

Lue lisää

Minun poika on seitsemän vuotta ja hänelle tehtiin diagnoosi kolmivuotiaana.Itse olen kolmenkympin hujakoilla.Voihan se olla,että jotkut kirjoittelee noita juttuja ihan vaan ärsyttääkseen muita ihmisiä...Meillä poika kehittyi aikalailla normaalisti kahden ja puolen vuoden ikään ja sitten alkoivat autistiset piirteet vähitellen ilmetä ja puhumaan oppinut poika lopetti kokonaan puhumisen kolmen ja neljän ikävuoden välillä.Haastavaa käyttäytymistä tuli todella paljon siinä kolmen ja neljän ikävuoden välillä ja autismi syveni vaikeaksi.Tällähetkellä poika asuu asumisyksikössä muualla ja käy kotona jokatoinen viikonloppu, se on todella hyvä paikka jossa häntä nyt kuntoutetaan aamusta iltaan ja opetetaan kuvkommunikaation käyttöä..yms.Oli pakko tehdä tälläinen ratkaisu toisten lapsien ja oman työni takia tai olisin joutunut lopettamaan työt ja olemaan kotona jotta olisimme jaksaneet.

sanna kirjoitti:

Näille sivuille tosiaan eksyy vaikka minkälaista porukkaa.. =)

Mun poikani tulee helmikuussa 3 vuotta.
Saakos sun ikää kysellä?
Joo uudet ystävät on aina tervetulleita =)

Lue lisää

Niin ja vielä; poika on nyt koulussa toista vuotta erityiskoulussa.Kehitysvammaiset ja autistiset(POJALLANI ON MYÖS KEHITYSVAMMADIAGNOOSI se annettiin nelivuotiaana kun autismi oli syventynyt vuoden aikana tosi paljon) aloittavat koulun kuusi vuotiaana.Poika muutti nyt toisen kouluvuoden alussa asumisyksikköön.Siinä on sit erityiskoulu vieressä.Asumisyksikköön muuttamiseen saakka poika kävi tilapäishoidossa muutaman kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.Silloin alkoi käydä kun haastava käytös paheni ja sitä oli todella paljon; kakailua, pissailua, karkailua, yövalvomisia...jne.

käsite kirjoitti:

vaikka et ole autisti, saattaa suvussa olla autistisia piirteitä. Siihen on 50% suurempi todennäköisyys kuin muulla väestöllä. Löytyykö lähipiiristä piirteitä? Ja millaisia. Tämä havainto voi auttaa myös ymmärtämään lastasi paremmin. Tiedät varmaan, että autismi ei ole sairaus, tai vamma sinänsä. Saattaa olla liitännäisvammoja.

Autistit voidaan parhaiten kuntouttaa kouluttamalla. Pienenä puhumattomatkin lapset oppivat puhumaan. On kouluttautuneet jopa tohtoreiksi ja johtajiksi. Siis autismi ei ole este, mutta vaatii paljon työtä vanhemmilta. On asenne kysymys - paneeko aikansa lapseensa vai istuuko mieluummin kapakassa.

Lue lisää

Puhuit vissiin lievästi Assisista henkilöistä puhuessasi autisteista. Aivan kuten otsikkokin osoittaa.

ritalin kirjoitti:

Puhuit vissiin lievästi Assisista henkilöistä puhuessasi autisteista. Aivan kuten otsikkokin osoittaa.

siinä tapauksessa erehdyit lähettämään viestisi väärälle henkilölle. Puhuit itsesi ristiin, kun sanot, että autismi on laaja käsite ja sitten vertaat asseja tasavertaisiksi autistien kanssa.

ritalin kirjoitti:

siinä tapauksessa erehdyit lähettämään viestisi väärälle henkilölle. Puhuit itsesi ristiin, kun sanot, että autismi on laaja käsite ja sitten vertaat asseja tasavertaisiksi autistien kanssa.

Lue lisää

Tukea tällä tarvitaan eikä toistensa selkään puukottamista, miksi täytyy olla niin nekatiivinen. Me ollaan täällä samassa jamassa kaikki auttakaamme toisiamme, on jo muutenkin raskasta. IIIIIIIIIIhanaa kun sataa lunta. ( vaikka taitaa pojalla olla kohta kurkku kipeä kun syö sitä koko ajan.) Jaksamista kaikille.

Äiti kirjoitti:

Tukea tällä tarvitaan eikä toistensa selkään puukottamista, miksi täytyy olla niin nekatiivinen. Me ollaan täällä samassa jamassa kaikki auttakaamme toisiamme, on jo muutenkin raskasta. IIIIIIIIIIhanaa kun sataa lunta. ( vaikka taitaa pojalla olla kohta kurkku kipeä kun syö sitä koko ajan.) Jaksamista kaikille.

Lue lisää

kun maltat haastella meidän outojen ötököitten ja limanuljaskoitten kanssa...

Meillä myös poika todella hyväntuulinen ja nauravainen. Osaa selkeästi myöskin näyttää huonon mielen ja turhautumisen.. =)

Sanna kirjoitti:

Meillä myös poika todella hyväntuulinen ja nauravainen. Osaa selkeästi myöskin näyttää huonon mielen ja turhautumisen.. =)

Poika on ollut aina erittäin hyväntuulinen, mutta päänsärkyjen aikana ei kärsi millään mitään sisarusten kiukuttelua yms. Muuten ei piittaa mitään vaikka kiukuttelisivat kuinka. Mutta 8-vuotiaana, kun poika oppi itsekseen lukemaan ja laskemaan,hän alkoi kiukuttelemaan. Hän aina oli isosiskon koulukirjojen ympäröimänä sängyssä. Englannin ja matikan kirjat oli suosikkeja. Muutenkin poika on aina ollut todella kovasti kiinnostunut kirjoista. Pojan ollessa 9-vuotias huomasin ihan vahingossa , että tämä poikahan osaa lukea, laskea ja kirjoittaa.Ennemmin luulin että hän vain katselee kuvia niistä. Oli se aika shokki mullekin. Kyllä oikein onnen porua väänsin. Vaikkakaan hän ei pysty sitä vielä kaikille näyttämään, koska hän tarvitsee tuntoaistimusten puutteen vuoksi tuen käteensä miltei kaikkeen mitä hän tekee. Sinun lapsesi on nyt 3-vuotias. Muistan erittäin hyvin kuinka aurinkoinen ja hymyilevä minun oma poikanikin oli siinä iässä. Minun pojallani on valokuvamuisti. Hän muistaa suuria määriä tietoa pelkän näköaistin avulla. Hän ikäänkuin ottaa kirjan aukeamasta kuvan. Nyt on huomenna taas ratsastus joka saatiin alkuun kesäkuussa. Se on ollut mahtava juttu. Se selvästi auttaa kehon tunnistamiseen ja asentotuntoon jotka pojalla ovat heikot. Voi sitä aurinkoisuutta kun poika tulee ratsastamasta tai musiikkiterapiasta. Myöhään vasta niitä saatiin, mutta sitäkin tehokkaampia ne ovat. Niistä on ollut erittäin paljon hyötyä varsinkin tunnetasolla. Ilman omaa aktiivisuutta niitä ei olisi saatu. Kannattaa sanoa ammatti-ihmisille, jos huomaatte pojalla esim. kehon hahmotuksen vaikeutta, että pääsisis fysioterapiaan esim. Meidän pojalla ei ole fysioterapiaa ollut. Kun ratsastus alkoi ratsastusterapeutti kysyi, että koska fysioterapia loppui. Sanoin ettei sitä ole koskaan ollutkaan. Ratsastusterapeutti on itse fysioterapeutti ja hän pudisteli päätään, kun näki kuinka huonosti poika hallitsi kehoaan ja ihmetteli miksei fysioterapiaa ole ollut. Nyt asento on tosi paljon parantunut hevosen selässä ja meillä on käytössä istuintyyny pöytätason tehtävissä, se auttaa istumaan suoremmassa. Kannattaa tosiaan pyytää rohkeesti terapiaa, jos siltä näyttää, että tarvitaan sellaisia, fysioterapiaa, toimintaterapiaa ( se tulee ilm myöhemmässä vaiheessa ) tai musiikkiterapiaa. Esim. Yhdysvalloissa sellaiset aloitetaan heti automaattisesti, esim. puheterapia aloitetaan, vaikkei vastavuoroista kommunikaatiota olisi pätkääkään. On ollut ilo nähdä, kuinka terapioitten myötä pojan itsetunto on kehittynyt. Lisäksi itse teemme omia terapioitamme. Tietokonehommia ja kaupassa asiointia, joista poika tykkää valtavasti. Poika tykkää varsinkin kauppareissuista ja innostuu niillä puhumaankin. Kyllä se on niin että mieluinen tekeminen auttaa rentoutumaan ja sitä kautta puhumaan. Meidän pojalla on aina ollut vahvuutena palapelit. Vaikka silloin kun poika oli 3- vuotias, niitä opeteltiin molemmat itkien. Minä ensin odotin,että poika laittaisi itse. Hänhän suuttui. Minä sitten ajattelin, että nyt tehdään sitten yhdessä, pojan kädellä laitoin palat kohdalleen. Kerran pari niin tehtiin, niin sitten yhtäkkiä poika laittoikin seuraavalla kerralla kaikki palat ihan itsenä isesti paikoilleen, oli kiinnostunut asiasta ja sai siitä myönteistä kokemusta. Sen jälkeen palapelit on olleet mieluisia.Asiaa olisi vaikka kuinka paljon. Tulee jotenkin nostalginen olo, kun muistelen omaa poikaani saman ikäisenä kuin sinun lapsesi on. Oikea pikku hurmuri hän oli ja on yhä. Ja kiitos kun puolustit mua kun olin kirjoittanut isoilla kirjaimilla ja joku moitti sitä kovasti. Hommattiin juuri internet-liittymä, ja heti sitten hakeuduin autismi-asioissa keskusteluun, koska asun pienellä paikkakunnalla eikä täällä oikein vertaisperheitä ole. Olimme sopeutumisvalmennuskurssilla kesällä ensimmäistä kertaa ja se antoi paljon. Sai ensi kertaa jutella toisten perheiden vanhempien kanssa. Meidän poika siellä oli vanhempién kanssa grillailemassa aina illalla. Ja hurmasi varsinkin yhden toisen perheen äidin. Asiaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta jätetään ensi kertaan