Oonko niitä muka olemassa?
Suomi on tiukentanut linjaansa Venäjältä tuleviin vakoojiin
Julkaistu 20:29HS tuoreet
Suomi on muuttanut kaikessa hiljaisuudessa linjaansa, joka koskee vakoojaksi tunnistettuja diplomaatteja ja muita laittoman tiedustelun ammattilaisia. Heitä ei enää päästetä uudestaan Suomeen, kun ensimmäinen kausi esimerkiksi suurlähetystössä on ohi.
Näin Suojelupoliisi pyrkii estämään sen, että vakoojat saavat itselleen korkean tason kontakteja Suomessa.
Linjanmuutoksen vuoksi Suomeen on jäänyt saapumatta uudelleen arviolta 15 vakoojaa.
Kylmän sodan vuosina oli tavallista, että KGB:n vakooja solmi ensin suhteita nouseviin nuoriin kykyihin. Kun he etenivät urallaan, vakooja palasi jatkamaan yhteydenpitoa useitakin kertoja vuosikymmenten aikana.
Näin menetteli muun muassa KGB-kenraali Viktor Vladimirov, joka solmi suhteet kahteen presidenttiin asti.
Suomi muutti linjaansa 1990-luvun alkupuolella, kun Neuvostoliitto hajosi. Muissa länsimaissa käytäntö oli jo tuolloin voimassa.
Suomeen pyrkiville vakoojille ei yksinkertaisesti myönnetä uudestaan viisumia. Poikkeus ovat sotilasasiamiehet, jotka saavat palata, mutta vain aiempaa korkeampaan tehtävään.
Linjanmuutos on häirinnyt erityisesti Venäjän laitonta tiedustelua. Vakoojat ovat joutuneet tyytymään lähinnä keskiportaan virkamiehiin ja muihin kontakteihin.
Tästä huolimatta venäläisten vakoojien määrä Suomessa on palannut kylmän sodan lukemiin.
Myös muiden maiden tiedustelupalvelut ovat Helsingissä paremmin edustettuina kuin koskaan aiemmin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Kehä III:n sisäpuolella toimii nyt noin 50 koulutettua vakoojaa. Heistä noin 30 on Venäjän palveluksessa, ja loput ovat Kiinan, Yhdysvaltojen, viiden eri länsimaan ja entisten Itä-Euroopan maiden tiedusteluvirkailijoita.
Vakoilijoista 80–90 prosenttia on diplomaatteja. Muut esiintyvät tutkijoina, toimittajina, stipendiaatteina, liikemiehinä ja opiskelijoina.
Venäläisten kiinnostus Suomeen näkyy esimerkiksi siitä, että Venäjän lähetystössä Tehtaankadulla työskentelee lähes yhtä paljon diplomaatteja kuin Yhdysvaltojen, Kiinan ja Saksan lähetystöissä yhteensä.
Lisää aiheesta keskiviikon Helsingin Sanomissa sekä Radio Helsingin lähetyksessä kello 11.15-12.15.
Suomi on tiukentanut linjaansa Venäjältä tuleviin vakoojiin
Julkaistu 20:29HS tuoreet
Suomi on muuttanut kaikessa hiljaisuudessa linjaansa, joka koskee vakoojaksi tunnistettuja diplomaatteja ja muita laittoman tiedustelun ammattilaisia. Heitä ei enää päästetä uudestaan Suomeen, kun ensimmäinen kausi esimerkiksi suurlähetystössä on ohi.
Näin Suojelupoliisi pyrkii estämään sen, että vakoojat saavat itselleen korkean tason kontakteja Suomessa.
Linjanmuutoksen vuoksi Suomeen on jäänyt saapumatta uudelleen arviolta 15 vakoojaa.
Kylmän sodan vuosina oli tavallista, että KGB:n vakooja solmi ensin suhteita nouseviin nuoriin kykyihin. Kun he etenivät urallaan, vakooja palasi jatkamaan yhteydenpitoa useitakin kertoja vuosikymmenten aikana.
Näin menetteli muun muassa KGB-kenraali Viktor Vladimirov, joka solmi suhteet kahteen presidenttiin asti.
Suomi muutti linjaansa 1990-luvun alkupuolella, kun Neuvostoliitto hajosi. Muissa länsimaissa käytäntö oli jo tuolloin voimassa.
Suomeen pyrkiville vakoojille ei yksinkertaisesti myönnetä uudestaan viisumia. Poikkeus ovat sotilasasiamiehet, jotka saavat palata, mutta vain aiempaa korkeampaan tehtävään.
Linjanmuutos on häirinnyt erityisesti Venäjän laitonta tiedustelua. Vakoojat ovat joutuneet tyytymään lähinnä keskiportaan virkamiehiin ja muihin kontakteihin.
Tästä huolimatta venäläisten vakoojien määrä Suomessa on palannut kylmän sodan lukemiin.
Myös muiden maiden tiedustelupalvelut ovat Helsingissä paremmin edustettuina kuin koskaan aiemmin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Kehä III:n sisäpuolella toimii nyt noin 50 koulutettua vakoojaa. Heistä noin 30 on Venäjän palveluksessa, ja loput ovat Kiinan, Yhdysvaltojen, viiden eri länsimaan ja entisten Itä-Euroopan maiden tiedusteluvirkailijoita.
Vakoilijoista 80–90 prosenttia on diplomaatteja. Muut esiintyvät tutkijoina, toimittajina, stipendiaatteina, liikemiehinä ja opiskelijoina.
Venäläisten kiinnostus Suomeen näkyy esimerkiksi siitä, että Venäjän lähetystössä Tehtaankadulla työskentelee lähes yhtä paljon diplomaatteja kuin Yhdysvaltojen, Kiinan ja Saksan lähetystöissä yhteensä.
Lisää aiheesta keskiviikon Helsingin Sanomissa sekä Radio Helsingin lähetyksessä kello 11.15-12.15.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Suomi on tiukentanut linjaansa Venäjältä tuleviin vakoojiin/1101981638809
Tässä linkki. Pikkarainen tekee hyvin sen luutansa kanssa .
Mitä sitten, ihan normaaliahan tuo on.
Arvaappa vaan kuinka monta vakoojaa Suomela on maailmalla. Suomella on satoja vakoojia ympäri maailmaa mm. Venäjällä, Yhdysvalloissa, Isossa-Britaniassa, Saksassa jne. jne.
Alpo Rusi on hyvä esimerkki.
Aikoinain kun pääsin SUPON arkistoihin peuhaamaan, selvitin Suomen virallisen linjan vakoojiimme maailmalla. Ensimmäinen artikla kuului; 'Hidas mutta varma soluttautuminen Euroopan ytimeen', toinen 'Vakaiden suhteiden luominen Euroopan ja muun maailman poliitikkoihin (Esim. Halosen vehkeilyt Putinin kanssa) Kolmas. 'SPR:n apupaketti Yhdysvaltojen hurikaanituhoaluille mm. vilttejä ja tämmöistä'
Jne. jne. jne. Näitä artikloita oli pitkä liuta Supon arkistoissa, joita säntillisesti noudatetaan ja samalla vakoillaan. Esimerkiksi SPR pistää jokaiseen nälkäapupakettiin eräänlaisen mikrosirun mukaan jonka orporaasut syövät ja täten heitä voidaan seurata tai vaikkapa räjäyttää tai tartuttaa heihin tauti noin niinku satelliitin välityksellä.
Tästä huolimatta venäläisten vakoojien määrä Suomessa on palannut kylmän sodan lukemiin.
Tää on niin tätä, koko jupina on niin myöhässä
kuin olla ja osaa.
Tosiasia on että kun moskova jyrähtää, niin vanhanen ja suopo inahtaa.
Ettei taas yritettäisi saada ulkopuolisia uhkakuvia kun omat rupee jo kansan rivejä natisuttamaan (vrt. fortum, ranskan mellakat jne.)
Ai niin, entäs USA:n spaiderit?