Voi tätä hurskastelun määrää

Voi tätä hurskastelun määrää
SAK:n valtuusto päätti viime toukokuussa julkisesti tukea ensi tammikuun presidentinvaaleissa yhtä presidenttiehdokasta, istuvaa presidenttiä Tarja Halosta. Valtuusto korosti kannanotossaan Halosen toimintaa "arjen asioista välittävänä koko kansan presidenttinä".

Kannanottoon ei sisältynyt päätöstä taloudellisesta tuesta kampanjalle. Päätös ei tosin sulje rahallista tukea poiskaan.

SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen (sd.) selvitti lokakuussa järjestönsä Internet-sivuilla, että SAK:n tuki Haloselle on "lähinnä toiminnallista", osallistumista Halosen uudelleenvalinnan tueksi muodostuneeseen kansanliikkeeseen. Tukiaisen mukaan päätös mahdollisesta taloudellisesta tuesta tehdään erikseen syksyn kuluessa.

Jo aiemmin SAK oli kuitenkin sivuillaan antanut ymmärtää, että myös rahallista tukea on jaossa. Järjestö aikoo kampanjoida äänestysaktiivisuuden puolesta, vaikkakaan ei samassa mittaluokassa kuin esimerkiksi viime eduskuntavaalien yhteydessä, jolloin SAK kampanjoi äänestysaktiivisuuden puolesta mm. tv-mainoksin ja lehti-ilmoituksin. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuskampanjaan SAK satsasi viimeksi noin 300 000 euroa.

Järjestön mukaan presidentinvaaleissa panostus tulee olemaan "olennaisesti pienempi", joitakin kymmeniä tuhansia euroa. Järjestön oman ilmoituksen mukaan summasta suurin osa käytetään nimenomaan äänestysaktiivisuustoimiin, ja "vain pieni osa" suoraan ehdokastukeen.

Yhtä kaikki, SAK on linnoittautunut vankasti Halosen uudelleenvalinnan tueksi. Asiaa ei muuta muuksi sekään, että järjestö on ilmoittanut mahdollisesti tukevansa myös muiden ehdokkaiden kampanjointia tavalla tai toisella.

Lisäksi SAK on jäsenpalveluosastonsa johtajan suulla ilmaissut halunsa työväenpuolueiden yhdistämiseen. Yhtään niistä syistä, joiden takia vanha työväenpuolue vuonna 1918 hajosi, ei Tampereella Punaisen julistuksen 100-vuotistapahtumassa pari viikkoa sitten puhuneen Tukiaisen mukaan ole enää olemassa. Myöskään aatteellisia eroja nykyisten vasemmistopuolueiden välillä ei helposti löydä.

Kun vielä todetaan, että mainittavista vasemmistopuolueista toinen eli Vasemmistoliitto oli alkuvuodesta jopa kärkkäämpi tukemaan Halosta kuin SDP, voi vain hämmästellä sitä hurskastelun määrää, joka on syntynyt mahdollisuudesta, että myös porvaripuolueet tiivistäisivät yhteistyötään presidentinvaalien toisella kierroksella.

Kun vasemmisto tukee yhtenä rintamana Halosta, sitä pidetään täysin luonnollisena asiana, mutta jos porvarit päättävät yhdistää voimansa, se on "kansan kahtiajakoa". Viimeksi tällaiseen älyllisesti epärehelliseen äimistelyyn sortui SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen tiistaina.

Aikaa vaaleihin on vielä parisen kuukautta, mutta jo nyt erilaisissa mielipidemittauksissa ilmenee värinää. Tyytyväisyys Halosen toimintaa kohtaan ei enää olekaan niin korkealla kuin aiemmin eivätkä hänen kannatuslukunsakaan enää niin ylivoimaiset kuin vielä muutama kuukausi sitten.

Ehkäpä kansalaisten keskuudessa onkin vahvistunut ajatus, että porvarillisessa Suomessa koko kansan presidentiksi voidaan valita myös porvarillisen taustan omaava ehdokas. Ilman, että kansaa jaettaisiin kansan itsensä mielestä kahtia.