Parasta olisi vanhusten kannalta, että he saisivat asua sitten vanhana aikuisten lapsiensa kanssa esimerkiksi omassa huoneessa, yläkerrassa tai lisärakennuksessa joitakin vaihtoehtoja mainitakseni. Se vähentäisi vanhusten yksinäisyyttä, masennusta ja näistä johtuvia oireita, joita nyt hoidetaan fyysisinä vaivoina, vaikka ne johtuvat psyykestä. Turha kuvailla keuhkoja vanhukselta, jos vanhus on oikeasti yksinäinen ja masentunut.
Ei ennenvanhaankaan vanhuksia makuutettu missään terveyskeskuksen vuodeosastoilla, kun ei moisia ollut olemassakaan, vaan lapsiensa kanssa vanhukset saivat elää onnellisina ja ellei se onnistunut niin sitten vanhainkodeissa / vaivaistaloissa kodinomaisissa olosuhteissa eikä missään sairaalassa. Kuitenkin elettiin ja oltiin ja onnellisempina ja ei kukaan valittanut mistään laiminlyönnistä tai huonosta hoidosta, kun hoidettiin sairaalassa vain kun oli akuutti sairaus hoidettavana eikä makuutettu siellä vuosikausia elämän loppuvaiheessa.
Ei ennenvanhaankaan vanhuksia makuutettu missään terveyskeskuksen vuodeosastoilla, kun ei moisia ollut olemassakaan, vaan lapsiensa kanssa vanhukset saivat elää onnellisina ja ellei se onnistunut niin sitten vanhainkodeissa / vaivaistaloissa kodinomaisissa olosuhteissa eikä missään sairaalassa. Kuitenkin elettiin ja oltiin ja onnellisempina ja ei kukaan valittanut mistään laiminlyönnistä tai huonosta hoidosta, kun hoidettiin sairaalassa vain kun oli akuutti sairaus hoidettavana eikä makuutettu siellä vuosikausia elämän loppuvaiheessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aivan varmasti se olisi vanhuksen kannalta parasta.
Mutta toiveajattelua nykypäivänä.
Kun on lapsia , molemmat vanhemmat käy työssä ja on pieni asunto.
Miten pystyisi vielä venymään vanhusten hoitamiseen.
Olen omaishoitaja ja tiedän kuinka paljon sairaalloinen vanhus tarvitsee aikaa ja huolenpitoa.
Jos sattuu olemaan rikasta sukua ei tällaisia ongelmia tule, mutta suurin osa kansasta on juuri noita joiden aika ja voimat menee oman ja lasten toimeentulon turvaamiseen.
Jos lapset ovat jo lähteneet kotoa olisi moni mielellään jo omassa rauhassaan ja nauttisi vapaudesta mitä ei ole ollut aikaisemmin.
Tarkoitin tietenkin, että ne vanhukset, joilla ei ole mitään jatkuvaa sairaanhoitoa vaativaa sairautta asuisivat lapsiensa tykönä. Tietenkin asunto kannattaa hankkia sellainen, että kaikki mahtuvat ja tälöinhän vanhuksista olisi vain apua: voisivat kaitsea lapsen lapsiaan. Nyt siis yksinäiset vanhukset ajautuvat sairaanhoitoon masennuksen ja yksinäisyyden aiheuttamien vaivojen takia, joita ei olisi olemassakaan jos asuisivat lapsiensa luona vaikka sitten erillisessä rakennuksessa jos omakotitalossa perhe asuisi. Monesti riittää että vain toinen puoliso tekisi täysipäiväisesti työtä ja näin saataisiin työttömyyttäkin pois. Lapset kannattaa hommata vasta kun on ehtinyt elellä esim. 5 v ilman lapsia naimisissa ja töissä molemmat, niin sitten ei tunnu, että lapset olisivat ikinä vieneet mitään omaa aikaa, vaan ehtii jo lasta kaipaamaankin.
Niin tottakai varmasti sitten vanhukselle paras paikka, jos vielä kohtuullisessa kunnossa. Ja saa nähdä lapsenlapsiaan ym.virikettä...
Sinänsä hieno ajatus, mutta mietin myös, että varmasti nykyaikana hankalampi toteuttaa. Omat lapset käyvät töissä ja heillä on omatkin lapset hoidettavanaan.
Huonokuntoinen vanhus vaatii monesti ympärivuorokautista huolenpitoa ja hoitaja joutuu sitoutumaan jatkuvaan huolenpitoon. Monet omaishoitajat ovatkin sitoutuneet raskaaseen tehtävään. Mutta jos vanhuksella on omaishoitaja, ketä hänestä aidosti välittää on oma koti varmasti paras paikka vanhukselle!
Mieleeni tuli myös, että toisilla vanhuksilla voi olla tulehtuneet välit omiin lapsiinsa. Ehkä sentyyppisissä tapauksissa laitospaikka on parempi vaihtoehto sekä vanhukselle itselleen, että hoitajalle.
On varmasti totta, että monet fyysiset vaivat voivat johtua yksinäisyydestä tai vääränlaisesta virikkeettömästä ympäristöstä. Mutta aikakautta jolloin vanhuutta olisi arvostettu ei ole ollut olemassakaan.
En usko, että vaivaistalot ovat ennenkään olleet mitään niin ihania paikkoja. Hoito on aikaisemmin keskittynyt enemmän fyysisen ympäristön huolenpitoon esim.lattioiden pesuun, eikä vuorovaikutukselle ole osattu antaa arvoa.
Juttelin kerran isoisän siskon kanssa, joka nyt itsekkin jo vanhuusiässä. Hän muisteli omasta lapsuudestaan, että kävivät katsomassa tuttava vanhusta vanhainkodissa ja sanoi, että kurjissa oloissa elivät vanhukset.
Mutta helpommin tehty ku sanottu. Onko sinulla kokemusta vanhustenhoidosta? Ei vanhuksen hoitaminen ole niin helppoa ja leppoisaa kun luulisi, sellainen jolla ei ole kokemusta. Tietty ei niin kamalaakaan mitä yleisesti luullaan. Tietty vanhuksesta riippuen voi olla suuriakin eroja, mutta vanhainkoti vanhukset ovat todella rankkoja hoidettavia. Suurin osa vanhuksista kuitenkin on kuin vauva isossa koossa. Dementoituneet vanhukset vaativat 24h vuorokaudessa jatkuvaa huolenpitoa. He karkailevat, sotkevat ja tuhrivat paikkoja, järjestelevät paikkoja uuteen uskoon, kiukuttelevat ja itkevät, räyhäävät, sylkevät, purevat, lyövät, pitäisi huolehtia ruokailuista, päivittäisistä pesuista, wc:ssä käynnistä, pukeutumisesta, pitää jaksaa kuunnella heidään selityksiä ym. ja ym. On myös niitä jotka ovat täysin autettavia, vuoteeseen hoidettavia. On todella hienoa kun jotkut harvat omaiset jaksavat ruveta omaishoitajiksi, mutta harva siihen kykenee. Jaksamista heille.
en ottaisi isääni tähän asumaan, en. Hyväkuntoinen on, muttamutta: viinaanmenevä, päissään sitten huutaa ja öykkää, huutelee ikkunoista ja ovista, visitä ja tätä, ja kun ei kukaan koskaan... ja kun minä olin... kiroilee ja välillä paskoo housuihinsa -huoh- lista on loputon.
Täällä ei olisi ainoatakaan tuttua, päivät olemme töissä ja koulussa.
Nyt hänellä on ikäisiään ihmisiä siinä vanhusten asuintalossa, siellä saa elää omaa elämäänsä, juopotella, ostaa hoitoja, syödä tai olla syömättä ihan vapaasti.
Syytinkijuttu maalla ennen oli ok, mutta ei enää onnistu näissä muurahaiskennoissa, pikkuluukuissa.
"Ennen vanhaan"60luvulla.Ei mikään suuri talo 4h.ja tupa,lapsia tusina,äiti isä ja mummu,erillis "mökki"missä yksijalkainen vanha setä.Eikä oltu mitään uskovaisia,vaikka lapsia paljon tuliki.Mummu oli äitin äiti,huolehti paljon lapsista,hyvä leipoja hyvä ompelija,näin äiti pääsi navetta töihin ja isä pellolle.
Isän isä tuli myös meille asumaan,meni niin huonoksi ettei tullut itse toimeen,isä halusi että,pappa saa asua meillä,ei kylläkään kauan,nukkui pois.Niinkuin vanha setäkin.Me lapset kunnioitettiin vanhempia,aina autettiin toteltiin heti kun jotain pyydettiin tekemään,ja tehtiin ilman pyytämättäkin.Oppi ei ole ojaan kaatanut,ei vaan edelleen opetukset on tallella ja kunnioitukset.
Isän sydän petti jo yli kymmenen vuotta sitten ja vieläkin äitillä on kova kaipuu isää.Mummu eli 90vuotiaaksi ja sai nukkua kotona pois.
Äiti on nyt 83v.asuu kotona.Yksi poika on kehitysvammainen,ei osaa puhua eikä oikein nappiakaan saa itse kiinitettyä.Mutta kotona on saanut kasvaa,ei olis tullu kuuloonkaan että,johonkin laitokseen olisi laitettu.Äiti on pitänyt hänestä huolta.Noin vuosi sitten huomasimme et äitin muisti pettää,ei enää muistanu laittaa ruokaa,veli asuu lähellä ja hän sitten joka päivä kävi tekemässä ja hoitamassa asiota.Yksi sisko miehesä kanssa sitten muuttivat äitin ja veljen avuksi.Nyt on asiat hyvin,kaikki on tyytyväisiä,äitin muisti pelaa paljon paremmin,piristynyt ja touhuaa niinkuin ennenkin,veli voi hyvin,hänkin reakoi äitin muutosta aikaisemmin.Sisko kertoi aamuisin herättävän veljen ja kuinka hänellä on aina aamuisin hymy kasvoilla,niin onnellinen.Ihana tunne kun joulu on ovella ja äitin luonakin on elämää melkein kuin ennenvanhaan.Vanhemmilta,vanhuksilta saa kauniita asioita perinnöksi,kasvamalla itsekkin heidän viisaudestaan.Siksiköhän meistä monesta sisaruksesta on moni hoitoalalla.Lasten ja vanhusten.Meillä on ollut hyvä suhde vanhempiimme ja vanhuksiin jotka kaikki sulassa sovussa asuimme siinä pienessä talossa.
joo olen seurannut näitä kirjoituksia ja kyseinen idea sopii nimimerkillä aikuiselle kuin nyrkki silmään...loppuu se valitus hammastahnoista ja kaikesta muustakin..paitsi että omaishoitajana luultavasti tappaisi pian mummonsa kun se huutaa kaiken yöt paskalle!! ha he
Minä olen hoitanut omaistani vuosikausia ja vienyt vessaan heti kun pyytää, ei ole tarvinnut huutoa ja jankutusta kuunnella kun on toimittanut asian heti.
Saa yökin nukkua aivan rauhassa.