Jokin tässä vastauksessa kissansa pesua suunnittelevalle näyttää tökkivän kissa palstan seriffiä, joten kysyn teiltä palstalaisilta, mikä se saattaisi olla?
teksti:
Ellei kissaa ole totutettu vesipesuun saattaisi olla omistajalle turvallisempi vaihtoehto pestä hänet eläinkaupasta saatavalla kuivapesu shampoolla, joka vaahdotetaan turkkiin ja harjataan pois. Se sopii erityisesti lyhytkarvaiselle eurooppalaiselle kissalle, jota tyyppiä useimmat kotikissamme ovat. Toinen vesipesua siedettävämpi puhdistuskeino on kostealla säämiskällä (karhea haljasnahka) pyyhkiminen. Kissan kieltä matkiva puhdistusväline on kyllä tehokas irtokarvan poistaja, mutta pinttyneeseen likaan se ei pysty. Pitkäkarvaiset ja todella likaantuneet kissat, kuten auton öljypohjaan selkänsä tahrineet, kuitenkin puhdistuvat vain vesipesulla ja kissashampoolla. Tehokas rasvan poistaja on myös perinteinen fairy, mutta se pitää huuhdella huolellisesti pois turkista.
Itse olen pessyt puolipitkäkarvaisen kissani lasten ammeessa, johon aluksi kädenlämmin tiskivesi perinteisestä (ei mitään sitrustuoksua jota kissat inhoavat) fairysta. Kissan nosto ammeeseen kaulaa myöten ulottuvaan veteen nauttimaan turkin hieronnasta ja kylvystä. Huolellisen turkin kostuttelun jälkeen kissa kylpypallille ja vielä kunnon hieronta pesuaineella etenkin rasvottuvaan hännän tyveen.lopuksi huuhtelut puhtaalla kädenlämpimällä vedellä. Kissan päätä ja korvia ei saa kastella.
Pesun jälkeen olen pyyhkinyt aluksi paksuilla froteepyyhkeillä ja kuivannut föönillä samalla metallikammalla kammaten. Etenkin kainaloiden kanssa on saanut olla tarkkana etteivät jää kosteiksi ja takkuunnu. Kissan kuivaus on tehtävä lämpimässä paikassa vilustumisen välttämiseksi.
teksti:
Ellei kissaa ole totutettu vesipesuun saattaisi olla omistajalle turvallisempi vaihtoehto pestä hänet eläinkaupasta saatavalla kuivapesu shampoolla, joka vaahdotetaan turkkiin ja harjataan pois. Se sopii erityisesti lyhytkarvaiselle eurooppalaiselle kissalle, jota tyyppiä useimmat kotikissamme ovat. Toinen vesipesua siedettävämpi puhdistuskeino on kostealla säämiskällä (karhea haljasnahka) pyyhkiminen. Kissan kieltä matkiva puhdistusväline on kyllä tehokas irtokarvan poistaja, mutta pinttyneeseen likaan se ei pysty. Pitkäkarvaiset ja todella likaantuneet kissat, kuten auton öljypohjaan selkänsä tahrineet, kuitenkin puhdistuvat vain vesipesulla ja kissashampoolla. Tehokas rasvan poistaja on myös perinteinen fairy, mutta se pitää huuhdella huolellisesti pois turkista.
Itse olen pessyt puolipitkäkarvaisen kissani lasten ammeessa, johon aluksi kädenlämmin tiskivesi perinteisestä (ei mitään sitrustuoksua jota kissat inhoavat) fairysta. Kissan nosto ammeeseen kaulaa myöten ulottuvaan veteen nauttimaan turkin hieronnasta ja kylvystä. Huolellisen turkin kostuttelun jälkeen kissa kylpypallille ja vielä kunnon hieronta pesuaineella etenkin rasvottuvaan hännän tyveen.lopuksi huuhtelut puhtaalla kädenlämpimällä vedellä. Kissan päätä ja korvia ei saa kastella.
Pesun jälkeen olen pyyhkinyt aluksi paksuilla froteepyyhkeillä ja kuivannut föönillä samalla metallikammalla kammaten. Etenkin kainaloiden kanssa on saanut olla tarkkana etteivät jää kosteiksi ja takkuunnu. Kissan kuivaus on tehtävä lämpimässä paikassa vilustumisen välttämiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä vastaus, ei siinä mitään julkaisukelvotonta pitäisi olla. Tee palstan sheriffistä huomautus palstan ylläpitäjälle.
Palstan seriffi on toiminut hyvin vuosia ja omaa itsekin melkoisesti kissatietämystä, joten jostain muotoseikasta varmasti on kysymys. Jotain lausetta tässä varmaankin pitäisi muuttaa että saisi viestin kelvolliseksi. Mutta mitä? Toivottavasti joku kissaihminen sen kertoo.
Jos kysyisit sitä palstan sheriffiltä, jos se on asiallinen sheriffi se sen kyllä kertoo, muuten tee siitä valitus.
Olen kyllä kokeillut kysyä asiaa viestillä, mutta ei niihin vastausta ole kuulunut. Ehkäpä hänestä on vaan asiallista poistaa nuo utelut keskusteluista ja silleen.
Jotenkin kuitenkin alkaa näyttää, ettei hän siedä rotukissapuolen painotuksia ja näitä toimintatapoja siellä. Ei niissä kuitenkaan niin paljon pahaa ole ettei jotain hyvääkin löydy. Rotukissojen tarpeiden tutkimisen kauttahan on loppujen lopuksi kotikissankin arvostusta nostettu.
Valituksen tietä pitää kuitenkin harkita vakavasti, koska nykyinen seriffi on pitänyt edellistä paremmin palstan siistinä, enkä näitä aiempaan villiin tilaan missään tapauksessa halua paluuta.