EU joutuu väistämättä tulevien vuosien aikana ottamaan kantaa siihen, halutaanko EU:sta kehittää moderni, huippuosaamiseen keskittyvä taloudellinen toimija maailmassa vai halutaanko estää tällaisen kehityksen synty. Tämän luulisi olevan niin vakava paikka, että koko EU:n yhtenäisyys ja kohtalo on siinä vaakalaudalla.
WTO-prosessin etenemisen suurin este on EU:n tiukka maatalouspoliittinen puolustusasetelma. Kehitysmaat ja G20-maat ovat taas asettaneet prosessin etenemisen ehdoksi sen, että maatalousprotektionismi täytyy ensin poistaa tai ainakin olennaisesti vähentää. EU:ssa eritoten Ranska ja Etelä-Euroopan maat elävät tässä pysähtyneisyyden ajan lumoissa halutessaan harjoittaa suunnitelmataloudellista, puolisosialistista maataloutta. Englanti taas haluasi kehittää EU:ta globaaliksi markkijatoimijaksi. Uskoisin, että Saksa perinteisenä teollisuusmaana kallistuu tässä kysymyksessä järkiperustein Englannin kannalle.
Ranskan maatalouspainotteinen linja tarkoittaa sitä, että tukitaan mahdollisuus synnyttää uusia globaaleja markkinoita ja samalla estetään eurooppalaisen teollisuuden ja työpaikkojen syntymistä. Yrityselämän ja työntekijäpiirien luulisi olevan niin huolissaan näistä näkymistä, että siitä syntyy väkisinkin poliittinen liike maatalousprotektionismin murtamiseksi, jotta globaalille kehitykselle aukenisi tie ja talous lähtisi ennen näkemättömällä tavalla rullaamaan.
Yksi vaihtoehto on se, että EU jää tässä kehityksessä vain taantuvaksi maapallon osaksi Yhdysvaltain pyrkiessä sopimukseen sitten muun maailman kanssa. Siinä vaiheessa ainakin Englanti irtoaa EU:sta. Jos Ranska ajaa EU:n tällaiseen umpikujaan tiukalla kannallaan maatalousprotektionismista, se lopulta voi hajottaa koko EU:n, koska muut kuin maatalousintressit joutuisivat silloin väistymään ja tätä tuskin tullaan muualla kuin Ranskassa ja Espanjassa hyväksymään.
Suomi suuressa typeryydessään kannattaa Ranskan linjaa. Juuri kun Suomi oli noussut eurooppalaisittain jopa yhdeksi johtavaksi teknologiavaltioksi Nokian ansiosta, otetaan reilusti takapakkia eikä haluta avata uusia globaaleja markkinoita niissä kohdin, joissa suomalaisten osaaminen ja valtit ovat kaikkein parhaimmat. On selvää, että globaalissa kehityksessä Suomen suhteellinen asema paranisi ja meille huippuosaamiseen keskittyvänä valtiona syntyisi työpaikkoja.
Suomessa järkevän kehityksen suurin este on ollut kautta aikain Keskustapuolue. Se ajaa pienen maatalousvähemmistön ja elintarvikesektorin etua asetaten siten vankan tulpan kannattavamman teollisuuden kehittymiselle.
WTO-prosessin etenemisen suurin este on EU:n tiukka maatalouspoliittinen puolustusasetelma. Kehitysmaat ja G20-maat ovat taas asettaneet prosessin etenemisen ehdoksi sen, että maatalousprotektionismi täytyy ensin poistaa tai ainakin olennaisesti vähentää. EU:ssa eritoten Ranska ja Etelä-Euroopan maat elävät tässä pysähtyneisyyden ajan lumoissa halutessaan harjoittaa suunnitelmataloudellista, puolisosialistista maataloutta. Englanti taas haluasi kehittää EU:ta globaaliksi markkijatoimijaksi. Uskoisin, että Saksa perinteisenä teollisuusmaana kallistuu tässä kysymyksessä järkiperustein Englannin kannalle.
Ranskan maatalouspainotteinen linja tarkoittaa sitä, että tukitaan mahdollisuus synnyttää uusia globaaleja markkinoita ja samalla estetään eurooppalaisen teollisuuden ja työpaikkojen syntymistä. Yrityselämän ja työntekijäpiirien luulisi olevan niin huolissaan näistä näkymistä, että siitä syntyy väkisinkin poliittinen liike maatalousprotektionismin murtamiseksi, jotta globaalille kehitykselle aukenisi tie ja talous lähtisi ennen näkemättömällä tavalla rullaamaan.
Yksi vaihtoehto on se, että EU jää tässä kehityksessä vain taantuvaksi maapallon osaksi Yhdysvaltain pyrkiessä sopimukseen sitten muun maailman kanssa. Siinä vaiheessa ainakin Englanti irtoaa EU:sta. Jos Ranska ajaa EU:n tällaiseen umpikujaan tiukalla kannallaan maatalousprotektionismista, se lopulta voi hajottaa koko EU:n, koska muut kuin maatalousintressit joutuisivat silloin väistymään ja tätä tuskin tullaan muualla kuin Ranskassa ja Espanjassa hyväksymään.
Suomi suuressa typeryydessään kannattaa Ranskan linjaa. Juuri kun Suomi oli noussut eurooppalaisittain jopa yhdeksi johtavaksi teknologiavaltioksi Nokian ansiosta, otetaan reilusti takapakkia eikä haluta avata uusia globaaleja markkinoita niissä kohdin, joissa suomalaisten osaaminen ja valtit ovat kaikkein parhaimmat. On selvää, että globaalissa kehityksessä Suomen suhteellinen asema paranisi ja meille huippuosaamiseen keskittyvänä valtiona syntyisi työpaikkoja.
Suomessa järkevän kehityksen suurin este on ollut kautta aikain Keskustapuolue. Se ajaa pienen maatalousvähemmistön ja elintarvikesektorin etua asetaten siten vankan tulpan kannattavamman teollisuuden kehittymiselle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Väitit, että Ranska on esteenä mm. maatalouden vapaakaupalle. Se pitää paikkansa.
Olen ymmärtänyt, että elämisen perustarpeiden tuotanto tulisi säilyttää mahdollisimman lähellä.
Olenko näinollen väärällä polulla.?
"EU:sta kehittää moderni, huippuosaamiseen keskittyvä taloudellinen toimija maailmassa..."
Luoja ei oo kieltäny suuria haaveilemasta, kaikkea ei vaan voi saada.
Kaikki pesemme toistemme paitoja "huippuosaamisella", tympäsee koko sana.
Tulihan se sieltä, TAAS keskustan vika. On se kumma, kun kepu ei ole ollut vallan kahvassa N.8 vuoteen.
Taitaa pressan vaalit sekoittaa ajatukset!!!
Tietääkseni joka maassa on pieni maatalousväestön osuus muuhun väestöön verrattuna.(Paitsi Puolassa)
Mutta ilman kannattavaa alku tuotantoa (jokaisessa jäsenmaassa) ei ole elintarviketeollisuutta.
Ruuan tuotanto ketju on vaikea korvata muulla kansantaloudellisesti.
Ps. sosialismi ei ole ratkaisu:))
sanottu!!!! Vaikka en ole "Farmari", niin näihän OIKEASTI se on!!!!!
Ajaakos muut puolueet sitten jotenkin ratkaisevasti toisenlaista maatalouspoliittista linjaa?
Tuohon ei juurikaan ole lisättävää, paitsi ihmettely siitä että kuka todella Suomessa on noin hyvin informoitu ja fiksu kuin nimimerkki on. USKOMATTOMAN hyvä mielipide joka osuu Unionin ongelmien ytimeen! Jos liikkuisimme yritysmaailmassa, Sinua voisi sanoa sisäpiiriläiseksi, ilman oikeudenkäyntiä (heh-heh). Laitan vastoin kaikkia tapojani ja kaiken kusipäisen hörhöilyn uhallakin oman nroni 040-596 2058. Jokaisella herrasmiehellä on useampia numeroita, joten jos suinkin haluat jatkaa, jätä viesti, en vastaa tuon nron puheluihin.
nyt on noita mielipiteitä, aikas paljon, useimmat aivan täyttä asiaakin
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Mielipidepankki&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2005&ed=19&em=11&ey=2005&hpp=25
on se että suurten yritysten kasvua ei voida rajoittaa vaan "vapaakaupan" nimissä ne voivat vallata suuremman ja suuremman osan maailman markkinoista. Tutkikaa tilastoja niin huomaatte että suurista yrityksistä suurin osa on amerikkalaisia. Nokia on ainoa suomalaisyritys, joka mahtuu 200 suurimman yrityksen listalle ja on varsin pieni verrattuna amerikkalaisten suuriin yrityksiin. USA puhuu ja sotii vapaakaupan puolesta, mutta samalla huolehtii vain omien yritystensä eduista ja pyrkii huolehtimaan siitä, etteivät ulkomaiset sijoittajat pääse käsiksi amerikkalaisyrityksiin eikä ulkomaiset yritykset amerikkalaisille markkinoille ainakaan kovin helpolla. Siten USA:lle vapaakauppa tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat tulisi olla avoinna USA:n yrityksille ja muiden valtioiden pitäisi vähentää markkinoiden säätelyä.
Mielestäni vapaakaupan suurin ongelma on kuitenkin patentit ja tekijänoikeudet yms. Maailmassa on valtavasti tietoa ja taitoa rakentaa tästä maailmasta kehittyneempi ja taata toimeentulo ja hyvinvointi kaikille ihmisille, mutta erilaiset patentit estävät yrityksiä käyttämästä tietoa hyväkseen. Jos patentteja ei olisi, hinnat laskisivat oikealle tasolle ja suuret yritykset eivät voisi säädellä omien tuotteidensa markkinoita lähes monopolien tavoin niin kuin nykyään tapahtuu.
Kun suuret yritykset saavat monopoliaseman, ollaan lähempänä maailman laajuista kommunismia.
ps. Sosialismi on rikos yhteiskuntaa vastaan