Kirjoitan tämän tarinan muotoon - taitaa käydä helpommin :)
Oli kaksi aivan tavallista (uskovaa) naista. (vaikkapa A ja B) Heidän miehensä olivat veljeksiä ja aikaa vietettiin päivittäin yhdessä.
Naiset olivat olleet jo pitkään kuin siskokset .. jakoivat kaikki syvimmät salaisuutensa keskenään. Luottivat toisiinsa. Pian kuitenkin toinen naisiata (A) muuttui liian omistushaluiseksi ja syntyi usein pientä kinaa.
Hän ei hyväksynyt sitä että B:llä olisi muitakin ystäviä vaan puhui näistä aina pahoja asioita (olivatko totta ???). Aluksi B katkaisikin välinsä muihin ihmisiin ja oli vain A:n seurassa. Tilanne kävi kokoajan ahdistavammaksi ja omaa hengitystilaa ei enää löytynyt. A tuli kylään heti aamulla kun heräsi ja lähti vasta iltamyöhällä. Pelkäsi että joku "varastaa" B.n seuran ... Tilanne jatkui näin piiiiitkään. Kunnes B ei enää kestänyt vaan alkoi "salaa" sillointällöin soitella toiselle kaverille. Kun A sai asian selville niin syntyi ISO riita . Molemmat naiset sanoivat paljon pahoja asioita. Samana iltana B. kuitenkin pyysi anteeksi kaikkea A:lle sanomaansa ja silloin A sanoi että asia on ihan ok. A ei koskaan pahoitellut sanomaansa.
Seuraavana päivänä A ei enää edes tervehtinyt - ei avannut ovea ja alkoi puhua pahaa B:stä. Kertoi B:n salaisuudet ihan kenelle vain joka kohdalle sattui. Tällaisena tilanne on nyt jatkunut 3 vuotta. B on kirjoittanut useita kirjeitä ja pyytänyt anteeksi . Käynyt ovella, mutta A ei suostu tulemaan ovelle saati sitten puhumaan B.n kanssa.
No niin minä B :) olen rukoillut Jumalalta syntejäni anteeksi, ja rukoillut että tämä A pystyisi unohtamaan ja jatkamaan. Edes tervehtimään kadulla. A sanoi aina (ennen riitaa) olevansa vahva uskossaan ja luottavansa Jumalan oikeuteen ,mutta miksi näin ? Miksei hän anna menneen olla ?
Tuntuu että en saa Jumalalta syntejäni anteeksi niin kauan kuin tämä tilanne on kesken ja jatkuu. mutta mitä voin tehdä kun A torjuu kaikki lähestymis yritykset. Rukoilen ja pyydän Jumalaa avuksi. Eikö A:n uskovaisena ihmisenä pitäisi edes antaa mahdollisuus ?
Voinko siis saada syntini (esim.tämän riidan ja pahan olon joka siitä on aiheutunut- A:lle, miehillemme ja minulle) anteeksi vaikka en saisikaan välejäni A:n kanssa sovittua, koska hän ei anna siihen mahdollisuutta ? Tuntuu pahalta-todella pahalta !
Oli kaksi aivan tavallista (uskovaa) naista. (vaikkapa A ja B) Heidän miehensä olivat veljeksiä ja aikaa vietettiin päivittäin yhdessä.
Naiset olivat olleet jo pitkään kuin siskokset .. jakoivat kaikki syvimmät salaisuutensa keskenään. Luottivat toisiinsa. Pian kuitenkin toinen naisiata (A) muuttui liian omistushaluiseksi ja syntyi usein pientä kinaa.
Hän ei hyväksynyt sitä että B:llä olisi muitakin ystäviä vaan puhui näistä aina pahoja asioita (olivatko totta ???). Aluksi B katkaisikin välinsä muihin ihmisiin ja oli vain A:n seurassa. Tilanne kävi kokoajan ahdistavammaksi ja omaa hengitystilaa ei enää löytynyt. A tuli kylään heti aamulla kun heräsi ja lähti vasta iltamyöhällä. Pelkäsi että joku "varastaa" B.n seuran ... Tilanne jatkui näin piiiiitkään. Kunnes B ei enää kestänyt vaan alkoi "salaa" sillointällöin soitella toiselle kaverille. Kun A sai asian selville niin syntyi ISO riita . Molemmat naiset sanoivat paljon pahoja asioita. Samana iltana B. kuitenkin pyysi anteeksi kaikkea A:lle sanomaansa ja silloin A sanoi että asia on ihan ok. A ei koskaan pahoitellut sanomaansa.
Seuraavana päivänä A ei enää edes tervehtinyt - ei avannut ovea ja alkoi puhua pahaa B:stä. Kertoi B:n salaisuudet ihan kenelle vain joka kohdalle sattui. Tällaisena tilanne on nyt jatkunut 3 vuotta. B on kirjoittanut useita kirjeitä ja pyytänyt anteeksi . Käynyt ovella, mutta A ei suostu tulemaan ovelle saati sitten puhumaan B.n kanssa.
No niin minä B :) olen rukoillut Jumalalta syntejäni anteeksi, ja rukoillut että tämä A pystyisi unohtamaan ja jatkamaan. Edes tervehtimään kadulla. A sanoi aina (ennen riitaa) olevansa vahva uskossaan ja luottavansa Jumalan oikeuteen ,mutta miksi näin ? Miksei hän anna menneen olla ?
Tuntuu että en saa Jumalalta syntejäni anteeksi niin kauan kuin tämä tilanne on kesken ja jatkuu. mutta mitä voin tehdä kun A torjuu kaikki lähestymis yritykset. Rukoilen ja pyydän Jumalaa avuksi. Eikö A:n uskovaisena ihmisenä pitäisi edes antaa mahdollisuus ?
Voinko siis saada syntini (esim.tämän riidan ja pahan olon joka siitä on aiheutunut- A:lle, miehillemme ja minulle) anteeksi vaikka en saisikaan välejäni A:n kanssa sovittua, koska hän ei anna siihen mahdollisuutta ? Tuntuu pahalta-todella pahalta !
Vastaukset 1
Vanhimmat
uskon, etta olet saanut syntisi anteeksi jumalalta jos olet hanelta sita pyytanyt. kuulosti se vahan oudolta tuo A:n kaytos. sina olet ilmeisemmin yrittanyt kaikkesi, etta han voisi unohtaa menneet, ja siirtya eteenpain, mutta imeisemmin han ei sita halua/siihen pysty.
eihan se taas ole sinun syysi, vaan A tekee anteeksiantamattomuudellaan itselleen hallaa. ymmarran toki, etta syyllistat itseasi tilanteesta, mutta se ei sinua itsesi auta. sinun taytyy voida antaa myos itsellesi anteeksi. minun neuvoni on, etta jatat A:n hetkeksi aikaa rauhaan, et yrita pitaa yhteytta, koska olet huomannut ettei se mitaan auta. annat ajan kulua (kuinka pitkaan, siita paatat sina).
sitten myohemmin voisit vaikka kayda hanen oven takanansa, ja jos han avaa oven sinulle, niin hyva niin. voitte sitten jutella asiat halki, poikki ja pinoon. :) no, en tieda mita muuta neuvoa voisin antaa... toivottavasti kaikki kay parhain pain!