lainaan tähän alkuun erään kirjoittajan kirjaimia.
"uskominen alkaa siitä mihin tieto loppuu"
aikalailla osuvasti sanottu,jos oletetaan että tämä mitä nyt koemme on tämän hetkinen totuus.eli asiat mitä pystymme havaitsemaan ja loogisesti niitä toteamaan.(olisi tietoa)
tämän hetkinen totuus ei pysty läheskään kaikkiin kysymyksiin vastauksia antaamaan,mutta niitä yritetään ratkoa.
kun tulee kysymys mihin tieto ei vastausta anna,ruvetaan vastausta olettamaan.olettamuksia "syntyy" paljon..(johtuu ihmisten erilaisesta ajatuksesta ja eriasteisesta "tiedonmäärästä")
kun kysymykseen ei ole tietoon perustuvaa vastausta,vaan olettamus vastaukseksi niin miksi ruveta uskomaan tuohon olettamukseen?miksi jopa suljetaan silmät muilta olettamuksilta?
jos pitää omaa olettamustaan oikeana vastauksena kysymykseen,niin se ei sulje mahdollisuutta muilta olettamuksilta.joten kun uskot omaan olettamukseesi,niin et voi olla varma sen pitävyydestä.
miksi uskoa omaan olettamukseen jopa niin paljon että oman elämänsä tuohon olettamukseen perustaa?miksi jotkut alkavat elämään olettamuksensa mukaan?eikö olettamusta voi pitää vaihtoehtona muiden joukossa niin kuin se on?
miksi "tämä elämä" jossa kysymyksiä ilman vastauksia on,ei riitä kaikkineen olettamuksineen?
"uskominen alkaa siitä mihin tieto loppuu"
aikalailla osuvasti sanottu,jos oletetaan että tämä mitä nyt koemme on tämän hetkinen totuus.eli asiat mitä pystymme havaitsemaan ja loogisesti niitä toteamaan.(olisi tietoa)
tämän hetkinen totuus ei pysty läheskään kaikkiin kysymyksiin vastauksia antaamaan,mutta niitä yritetään ratkoa.
kun tulee kysymys mihin tieto ei vastausta anna,ruvetaan vastausta olettamaan.olettamuksia "syntyy" paljon..(johtuu ihmisten erilaisesta ajatuksesta ja eriasteisesta "tiedonmäärästä")
kun kysymykseen ei ole tietoon perustuvaa vastausta,vaan olettamus vastaukseksi niin miksi ruveta uskomaan tuohon olettamukseen?miksi jopa suljetaan silmät muilta olettamuksilta?
jos pitää omaa olettamustaan oikeana vastauksena kysymykseen,niin se ei sulje mahdollisuutta muilta olettamuksilta.joten kun uskot omaan olettamukseesi,niin et voi olla varma sen pitävyydestä.
miksi uskoa omaan olettamukseen jopa niin paljon että oman elämänsä tuohon olettamukseen perustaa?miksi jotkut alkavat elämään olettamuksensa mukaan?eikö olettamusta voi pitää vaihtoehtona muiden joukossa niin kuin se on?
miksi "tämä elämä" jossa kysymyksiä ilman vastauksia on,ei riitä kaikkineen olettamuksineen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Uskominen ei ala siitä, mihin tieto loppuu, vaan tieto on tosi uskomus, jolla on perustelu eli tieto ja usko ovat saman episteemisen janan varrella. Toisin sanoen voisin mielipiteenäni väittää, että usko on tiedon välttämätön ehto.
Usko ja tieto eivät ole toistensa vastakohtia filosofisessa mielessä. Ehkä täten olisi hyödyllistä puhua erityisestä #uskonnollisesta# uskosta, kun tarkoitetaan niitä uskonnollisia asenteita, joilla henkilö suhtautuu jumalaan ja muihin "uskonnollisiin" asioihin.
Näin ollen henkilö voi olla ateisti tai teisti filosofiselta kannalta, mutta sen lisäksi on huomioitava, onko henkilö #praktisesti# uskonnollinen eli harjoittaako hän jossain yhteisössä teismiä niin kuin kirkossa vai ateismia kuten vapaa-ajattelijayhteisössä, jonka lehti on teemaltaan yhteisön määrittelemänä #jumalaton#.
"usko on tiedon välttämätön ehto."
samaa mieltä..siinämielessä pidän uskoa välttämättömänä ehtona kun "tieto" on vielä olettamuksena,eli enneku olettamus todetaan "tiedoksi",sen on oltava uskomus.
"Ehkä täten olisi hyödyllistä puhua erityisestä #uskonnollisesta# uskosta, kun tarkoitetaan niitä uskonnollisia asenteita, joilla henkilö suhtautuu jumalaan ja muihin "uskonnollisiin" asioihin."
mä yritin jättää tarpeeks isot rivienvälit,että sieltä oltais pointti hiffattu.
Usko Jumalaan on myös tietoa. Tuo tieto tulee sydämestä.
"Usko Jumalaan on myös tietoa. Tuo tieto tulee sydämestä. "
Kuten kaikki tiedämme, sydämessä ei ole mitään älyä, vain autonominen tarve sykkiä.
Siitä voimmekin vetää ao. johtopäätökset.
kiitos tarkennuksesta.
"tietävä sydän,josta tulee usko jumalaan"
nää on niitä juttuja jotka on mulle olettamuksia,joita ei ole vielä todettu.mahdollista se voi olla,mutta olettamista.
osaatko kertoa mitä uskovaiselle tarkoittaa olettaminen?
En tässä halua kehittää keskustelijoiden välille jännitteitä kielteisessä mielessä, mutta sen vain tuon esiin, kun tämä nyt sen aiheutti, että esim. käsite "tunneäly" nostaa monen tunteet pintaan, ikään kuin merkityksessä "aivosydän".
Sydän biologisena elimenä toki pumppaa vain verta tietyillä kehittyneillä eläinlajeilla, mutta *uskonnollisessa* kielessä käsittääkseni sydän symboloi juuri inhimillisen tietoisuuden tai ihmiselon syvätasoa, vai?? Tämä on oma tulkitani sydämestä tässä uskonnollisen teistis-ateistisen argumentaation kentässä.
Jos sydämellä tarkoitetaan vain ruumiin osaa, niin tuskin asiasta kiinnostuu muu kuin lääketieteen edustaja.
puhuttaessa "uskonnollisesta" uskosta.
mitä mieltä olet,missä menee "harhaisuuden" ja "normaalin" olettamukseen uskomisen raja puhuttaessa uskovaisen asenteesta ja suhtautumisesta jumalaan?
..yritin tähdätä.
Luulenpa, että usko ja uskoontuleminen kuitenkin tapahtuu käytännössä hieman toisella lailla.
>>kun kysymykseen ei ole tietoon perustuvaa vastausta,vaan olettamus vastaukseksi niin miksi ruveta uskomaan tuohon olettamukseen?miksi jopa suljetaan silmät muilta olettamuksilta?
Huomasin, että aihetta on käsitelty monipuolisesti. Uskoontulon ja sen jälkeisen tilan kuvailu on hyvin oivallettu. Varsinkin tuo: "Onhan epäileminen syntiäkin".
Sen syvemmältä asioita penkomatta, tulee kuitenkin mieleen, että lapsi oppii luottamaan vanhempiinsa ja hädän tullen hakemaan turvaa isommasta. Ehkä toisille jää tämä tarve aikuisenakin. Se voisi mielestäni selittää osan uskoontuloista.
Uskoon tulo johtuu olettamusten/ajatusten (joita ei voi/osaa tutkia) välisestä ristiriidasta. Tämä häiritsee ja johtaa siihen että etsitään jokin ratkaisu asiaan. On siis päätettävä minkä olettamuksen asetaa toisen edelle. Jumala on sellainen käsite/olettamus jonka voi katsoa yli kaikkien muiden. Ristiriita päättyy ja on rauhallinen olo. Kaikki mikä uhkaa tätä rauhaa katsotaan pahan hyökkäykseksi ja on siis tuomittava.
Ratkaisu voi olla jo olemassa oleva uskonto tai siten kehittää ihan omia päätelmiä (vaikka siihen ihminen lienee yleisesti ottaen liian laiska).Olemassa olevassa uskonnossa on säännöt joita noudattamalla en tarvitse ajatella kunhan seuraan. Valitsen siis sellaisen uskonnon joka tilanteeseen on soveliain.
Tämä oli tämän illan ajatus leikki.
Jos jotkut ovat sitä mieltä, että uskominen alkaa siitä mihin tieto loppuu, senhän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki noin ajattelevat.
Mitä tiedon keräämiseen tulee sitähän joudumme tekemään siitä lähtien kun kynnelle kykenemme päätarkoituksena hankkia ammatti, jonka avulla pystymme elättämään itsemme.
Työn tekemisessä, olkoonpa työ mikä tahansa, tarvitaan tänä päivänä ruhtinaallisesti enemmän tietoa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Enäähän ei osaa siivotakkaan ilman koulutusta.
Ja jos joutuu työttömäksi ei kun lataamaan uuden ammatin vaatimaa tietoa päähänsä.
Tiedon lataaminen päähän ei vielä riitä vaan sitä on osattava soveltaa myös käytännössä niin, että työnantaja on tyytyväinen.
Melkoista ajattelumäärähän se vaatii.
Ikivanha uskontofilosofinen määrätelmä toteaa, että ajattelu on tiedon ja tietämättömyyden välinen silta. Kun tietää seuraa toiminta, josta toiminnasta sanotaan, että hedelmistään puu tunnetaan.
Tai kuten esoteerinen runoilija Kahlil Gibran toteaa runosäkeessään: "...minun sieluni kehoitti minua tarkailemaan käikkea näennäisesti pahaa kunnes se muuttuu hyväksi."
Laupeus, rakkaus ja hellä sääli, jonka olemassaolon sydän vahvistaa, luo ja ylläpitää elämää.
Elämän harmonian ylläpitäminen, jonka toimintaedellytys on syvä mielenrauha, tarkoittaa jatkuvaa tiedon täyttämää tomintaa niiden puolesta, jotka kärsivät tällä planeetalla kaiken aikaa kaikkialla syystä jos toisestakin.
No mikäpäs siinä, jos joku ajattelee Rakkauden Lain täyttämisen, jonka Lain Jeesus täytti, ja meidän, Hänen seuraajiensa TAHTO täyttää myös tuo laki, olevan vain tiedon puutteesta johtuvaa uskomista, siinähän sitten niin ajattelee.
On vain niin, että RAKKAUS on OLEMASSAOLEVA VOIMA, jonka ympäröimänä kaikki kasvaa, kukoistaa ja menestyy ja rakkauden ilmapiirin luomiseen voimme itse kukin osallistua mikäli tahdomme. Siihen ei tarvita akateemista tutkintoa.
"Ikivanha uskontofilosofinen määrätelmä toteaa, että ajattelu on tiedon ja tietämättömyyden välinen silta"
tuon filosofian mukaan ajattelu johtaa tietämättömyydestä tietoon.
tuo mainitsemasi filosofistinen ajatus perustuu uskomukseen.uskomukseen jossa pelkkä ajatus voi "luoda tietoa".eli voit ajatella tiedon.
tuo silta tietämättömyydestä tietoon on olettamuksen toteaminen tiedoksi.pelkkä ajattelu ei riitä.ajatus ja sen tuoma "tieto" pitää myös todeta tiedoksi.
tuon mainitsemani sillan ylitys johtaa "tomintaan",josta seuraa..."hedelmistään puu tunnetaan"
et voi tuntea puuta,ellei hedelmät ole käynyt tietä olettamuksesta tiedoksi.(pelkkä ajatus hedelmistä..jne)
"...minun sieluni kehoitti minua tarkailemaan käikkea näennäisesti pahaa kunnes se muuttuu hyväksi."
"jos et tunne "pahaa",niin mitä tiedät hyvästä"..tai "jos et ole elänyt "pahan" kanssa,niin osaatko elää hyvän kanssa" tai "kun "paha" on sinua opettanut ja sen kautta hyvän olet löytänyt,niin onko "paha" paha.