"Viestiketjun hierarkia liian syvä".
Eli Jatkan ketjua ID vai ei ID,kas siinä pulma:
Kommentoin Gittin informaatioteoriaa:
Gittin teoria:
Informaatioteoreetikko ja kreationisti Werner Gitt, kirjan "Alussa oli informaatio" kirjoittaja, pyrkii luomaan järjestelmän, joka käsittelee informaation semanttisia puolia. Gittin informaatiota käydään läpi myös muassa Schreherin ja Junkerin "Evoluutio-Kriittinen analyysi" -teoksessa osassa 7 "Rajanylityksiä", luvussa "Biologinen informaatio henkisenä suureena"(s. 275). Tieteen rajojen ylitys Gittin informaatio onkin. EKAkin tunnustaa Gittin infon ylittävä tieteellisyyden rajat.(Muu ei minua kiinnosta, naturalismi ei anna meille kaikkea tietoa. Mutta pystytäänkö muuta keinoin saamaan "perusteltua" tietoa,se onkin kysymys johon emme ehkä koskaan saa vastausta.)
Periaatteet
Gitt määrittelee seuraavat empiiriset periaatteet:
*Informaatiota ei voi olla ilman koodia.
*Koodia ei voi olla ilman vapaata ja tarkoituksellista sääntöä.
*Informaatiota ei voi olla ilman viittä hierarkkista tasoa: (matemaattinen) tieto (statistics), syntaksi (syntax), semantiikka (semantics), pragmatiikka (pragmatics) ja apobeettinen(apobetics).
*Informaatiota ei voi olla puhtaasti matemaattisissa prosesseissa.
*Informaatiota ei voi olla olemassa ilman lähettäjää (transmitter).
*Informaatioketjua ei voi olla ilman älyllistä alkuperää.
*Informaatiota ei voi olla ilman ensimmäistä älyllistä lähdettä; siis informaatio on luonteeltaan älyllinen, ei materiaalinen suure.
*Informaatiota ei voi olla ilman tahtoa.
Tässä tapauksessa syntaksilla tarkoitetaan määriteltyä sääntöä tiedon asemoinnista/muodosta (format) (Gitt on sitkeästi sitä mieltä, että sen täytyy olla tarkoituksella määritelty); semantiikka tarkoittaa tarkoitusta, pragmatiikka kommunikaatiorakennetta, jolla lähettäjä saa aikaan tietynlaisen reaktion vastaanottajassa; ja apobeettisessa (apobetics) tarkoitusta. Artikkelissaan "Information, Science and Biology"(1996) Gitt sanoo, että nämä periaatteet ovat lisäys Shannon’in informaatiomalliin.
"Shannonin informaatioteorian, jota nyt voidaan pitää matemaattisesti valmiina, perusteella olemme laajentaneet informaation käsitteen niin kauas kuin viidennelle tasolle. Tärkeimmät empiiriset periaatteet liittyen informaation käsitteeseen on määritelty teoreemien muodossa."
--------------------------------------------------------------------------------
Gittin teoreemat:
Lisäksi Gitt ehdottaa seuraavia teoreemia:
*Matemaattinen (statistical) informaatiosisältö symboliketjussa on määrällinen (kvantitatiivinen) käsite. Se on annettu bitteinä.
*Shannonin teorian mukaan häiritty signaali yleensä sisältää enemmän informaatiota kuin häiritsemätön signaali, koska verrattuna häiritsemättömään lähetykseen, se on kotoisin suuremmasta määrästä mahdollisia vaihtoehtoja.
*Koska Shannonin information määritelmä liittyy vain ja ainoastaan symboliketjujen matemaattiseen suhteeseen ja jättää täysin huomiottaa niiden semanttisen puolen, tämä information käsite on täysin sopimaton merkityksen välittävien symboliketjujen analysointiin.
*Koodi on ehdottoman välttämätön ehto information esittämiselle.
Symbolisetin asettaminen perustuu sääntöön ja muodostaa älyllisen prosessin.
*Kun koodi on vapaasti määritelty säännöllä (tai sopimuksella), tätä määritelmää on tiukasti seurattava siitä eteenpäin.
Jos informaatio tulee ymmärtää, sekä lähettäjän että vastaanottajan on tiedettävä koodi.
*Vain koodiin perustuvat rakenteet voivat esittää informaatiota. Tämä on välttämätön, mutta riittämätön, ehto informaation olemassaololle.
*Vain se, mikä sisältää semantiikkaa, on informaatiota.
*Jokainen informaatiokappale tarvitsee, jos se jäljitetään lähetysketjun alkuun, älyllisen lähteen (lähettäjän).
*Informaation apobeettinen puoli on tärkein, sillä se käsittää lähettäjän tavoitteen. Koko neljän alemman tason työ on tarpeellinen vain keinona saavuttaa tämä tavoite.
*Informaation viisi puolta koskevat sekä lähettäjää että vastaanottajaa. Niihin liittyy aina lähettäjän ja vastaanottajan välinen yhteistyö.
*Informaation yksittäiset puolet liittyvät toisiinsa siten, että alemmat tasot ovat aina vaatimuksena ylempien tasojen toteutumiseen.
*Apobeettinen puoli saattaa joskus osua suuresti yksiin pragmaattisen puolen kanssa. On kuitenkin periaatteessa mahdollista erottaa nämä kaksi.
--------------------------------------------------------------------------------
Gittin ehdot
Gitt tarjoaa kaksi välttämätöntä ja kaksi riittävää ehtoa informaation olemassaololle:
Välttämätön 1 (NC1): Koodijärjestelmä on oltava olemassa.
Välttämätön 2 (NC2): Symboliketjun on sisällettävä semantiikkaa.
Riittävä 1 (SC1): Täytyy olla mahdollista erottaa semanttisen, pragmaattisen ja apobeettisen tason piilotetut tarkoitukset.
Riittävä 2 (SC2): Symbolien jono ei esitä informaatiota jos se perustuu satunnaisuuteen. G. J. Chaitlinin, amerikkalaisen informaatioasiantuntijan, mukaan satunnaisuutta ei periaatteessa voi todistaa; tässä tapauksessa siis kommunikointi ensimmäisestä syystä on tarpeellista.
--------------------------------------------------------------------------------
Missä mennään metsään
Selkeä ristiriita on helposti nähtävissä Gitt’n ajattelussa – hän pitää näkemystään informaatiosta laajennuksena Shannonin teoriaan, mutta samanaikaisesti kieltää Shannonin työn perusteet.
Vertaa Gittin sanoja
"Informaatiota ei voi olla puhtaasti matemaattisissa prosesseissa."
&
"Koska Shannonin information määritelmä liittyy vain ja ainoastaan symboliketjujen matemaattiseen suhteeseen ja jättää täysin huomiottaa niiden semanttisen puolen, tämä information käsite on täysin sopimaton merkityksen välittävien symboliketjujen analysointiin."
Shannonin esitykseen hänen keskeisessä vuoden 1948 artikkelissaan "A Mathematical Theory of Communication". Kommunikaation perusongelma on tuottaa uudelleen tietyssä pisteessä joko täsmälleen tai suunnilleen toisessa pisteessä valittu viesti. Usein viesteillä on merkitys; siis ne viittaavat tai korreloivat tiettyyn järjestelmään tiettyjen fyysisten tai käsitteellisten olentojen kanssa. Nämä kommunikaation semanttiset puolet ovat irrelevantteja tuotanto-ongelman (engineering problem) kannalta.
On hyvin vaikeaa nähdä, miten hän (Gitt) on luonut laajennuksen Shannonin teoriaan, joka tarkoituksella mallinsi informaatiolähteiden tuottavan merkkien satunnaisjonoja (lisätietoja: ks. Klassisen informaatioteorian artikkeli). Olisi sopivampaa sanoa, että Gitt tarjoaa parhaimmillaan rajoituksen Shannonin teoriaan ja pahimmillaan suoranaisen ristiriidan.
Riittävässä ehdossaan 2 (SC2) Gitt mainitsee, että Chaitlin näytti, että satunnaisuutta ei voi todistaa(Chaitlin,"Randomness and Mathematical Proof"), ja että symbolijonon syy on tiedettävä sen määrittämiseksi onko informaatiota läsnä; kuitenkin riittävässä ehdossaan 1 (SC1) hän nojaa "semanttisen, pragmaattisen ja apobeettisen tason piilotetun merkityksen" löytämiseen.
Toisin sanoen, Gitt sallii itselleen arvausten teon symbolisarjojen lähteen takana olevasta älykkyydestä ja tarkoituksesta, vaikka hän ei tiedä onko symbolien lähde satunnainen. Gitt yrittää tässä saada molemmat tavoitteensa. Hän yrittää todistaa, että genomi sopii hänen tiukkaan ei-satunnaiseen informaatiomääritelmäänsä jopa tunnustettuaan, että satunnaisuutta ei voi todistaa.
Tässä on syvempikin ongelma, sillä Chaitlin puhuu algoritmisesta satunnaisuudesta eikä matemaattisesta (tilastollisesta) satunnaisuudesta. Algoritminen satunnaisuus annetulla merkkijonolla riippuu vertailukoneen valinnasta – ks. algoritminen informaatioteoria. Chaitlin näyttää, että merkkijonoa ei voi todistaa voivan pakata tiiviimmin (uncompressible) tai että se olisi algoritmisesti satunnainen annetulla vertailukoneella. Merkkijono voi olla täynnä merkitystä, mutta algoritmisesti satunnainen annetulla tietokoneella. Se voi myös olla merkityksetön, mutta suuresti pakattavissa. Matemaattinen satunnaisuus on eri käsite niin kauan kuin pysymme äärellisen pituisissa merkkijonoissa. Vaikka on mahdollista verrata matemaattisia käyttötestejä (use statistical tests) pitkillä merkkijonoilla, on olemassa deterministen ohjelmien luokka nimeltä pseudo-satunnaiset numerogeneraattorit (Pseudo-Random Number Generators, PRNGs), jotka ovat erittäin tärkeitä kryptografiassa ja läpäisevät satunnaisuuden matemaattiset testit. Toisin sanoen, kumpikaan satunnaisuuden tyypeistä ei ole todistettavissa, mutta Gitt vaikuttaa sekoittavan keskenään nämä tyypit.
Gitt kuvaa periaatteitaan "empiirisinä", mutta ei tarjoa dataa tämän todisteeksi.
Empiirinen tarkoittanee Gittin sanavarastossa "ei matemaattinen". Gittin informaation tunnistaminen ilman menetelmää on kuitenkin "intuitiota" ei "testattavuutta".
Samoin, hän esittää "teoreemoja", mutta ei todista niitä. Shannon puolestaan esittää teoreemoilleen matemaattiset todistukset. On vaikea nähdä, kuinka Gittin "empiiriset periaatteet" ja "teoreemat" olisivat mitään muuta kuin satunnaisia,perustelemattomia,väitteitä, jotka loppupelissä kumpuavat teistisestä maailmankatsomuksesta.
Emme myöskään näe toimivaa mittaa merkitykselle. Koska Gitt ei pysty määrittelemään merkitystä riittävän tarkasti sen mittaamiseksi, hänen ideansa jäävät "käsien heilutteluksi".
Esittämällä, että datalla täytyy olla älykäs lähde, jotta sitä voisi pitää informaationa, ja olettamalla että genomijärjestykset ovat tähän määritelmään sopivaa informaatiota, Gitt määrittelee olemassaolevaksi genomin älyllisen lähteen näkemättä vaivaa tarkistaa onko sellaista oikeasti olemassa. Kyseessä on kehäpäätelmä.
Jos käytämme informaation semanttista määritelmää, emme voi olettaa että luonnosta löydetty data on informaatiota. Emme voi tietää a priori että sillä oli älyllinen lähde. Emme voi luoda datalle semanttista merkitystä tai älykästä tarkoitusta yksinkertaisesti määrittelemällä sen niin.
Peter M.
Laske paljonko Gittin informaatiota on perimässä.
Eli Jatkan ketjua ID vai ei ID,kas siinä pulma:
Kommentoin Gittin informaatioteoriaa:
Gittin teoria:
Informaatioteoreetikko ja kreationisti Werner Gitt, kirjan "Alussa oli informaatio" kirjoittaja, pyrkii luomaan järjestelmän, joka käsittelee informaation semanttisia puolia. Gittin informaatiota käydään läpi myös muassa Schreherin ja Junkerin "Evoluutio-Kriittinen analyysi" -teoksessa osassa 7 "Rajanylityksiä", luvussa "Biologinen informaatio henkisenä suureena"(s. 275). Tieteen rajojen ylitys Gittin informaatio onkin. EKAkin tunnustaa Gittin infon ylittävä tieteellisyyden rajat.(Muu ei minua kiinnosta, naturalismi ei anna meille kaikkea tietoa. Mutta pystytäänkö muuta keinoin saamaan "perusteltua" tietoa,se onkin kysymys johon emme ehkä koskaan saa vastausta.)
Periaatteet
Gitt määrittelee seuraavat empiiriset periaatteet:
*Informaatiota ei voi olla ilman koodia.
*Koodia ei voi olla ilman vapaata ja tarkoituksellista sääntöä.
*Informaatiota ei voi olla ilman viittä hierarkkista tasoa: (matemaattinen) tieto (statistics), syntaksi (syntax), semantiikka (semantics), pragmatiikka (pragmatics) ja apobeettinen(apobetics).
*Informaatiota ei voi olla puhtaasti matemaattisissa prosesseissa.
*Informaatiota ei voi olla olemassa ilman lähettäjää (transmitter).
*Informaatioketjua ei voi olla ilman älyllistä alkuperää.
*Informaatiota ei voi olla ilman ensimmäistä älyllistä lähdettä; siis informaatio on luonteeltaan älyllinen, ei materiaalinen suure.
*Informaatiota ei voi olla ilman tahtoa.
Tässä tapauksessa syntaksilla tarkoitetaan määriteltyä sääntöä tiedon asemoinnista/muodosta (format) (Gitt on sitkeästi sitä mieltä, että sen täytyy olla tarkoituksella määritelty); semantiikka tarkoittaa tarkoitusta, pragmatiikka kommunikaatiorakennetta, jolla lähettäjä saa aikaan tietynlaisen reaktion vastaanottajassa; ja apobeettisessa (apobetics) tarkoitusta. Artikkelissaan "Information, Science and Biology"(1996) Gitt sanoo, että nämä periaatteet ovat lisäys Shannon’in informaatiomalliin.
"Shannonin informaatioteorian, jota nyt voidaan pitää matemaattisesti valmiina, perusteella olemme laajentaneet informaation käsitteen niin kauas kuin viidennelle tasolle. Tärkeimmät empiiriset periaatteet liittyen informaation käsitteeseen on määritelty teoreemien muodossa."
--------------------------------------------------------------------------------
Gittin teoreemat:
Lisäksi Gitt ehdottaa seuraavia teoreemia:
*Matemaattinen (statistical) informaatiosisältö symboliketjussa on määrällinen (kvantitatiivinen) käsite. Se on annettu bitteinä.
*Shannonin teorian mukaan häiritty signaali yleensä sisältää enemmän informaatiota kuin häiritsemätön signaali, koska verrattuna häiritsemättömään lähetykseen, se on kotoisin suuremmasta määrästä mahdollisia vaihtoehtoja.
*Koska Shannonin information määritelmä liittyy vain ja ainoastaan symboliketjujen matemaattiseen suhteeseen ja jättää täysin huomiottaa niiden semanttisen puolen, tämä information käsite on täysin sopimaton merkityksen välittävien symboliketjujen analysointiin.
*Koodi on ehdottoman välttämätön ehto information esittämiselle.
Symbolisetin asettaminen perustuu sääntöön ja muodostaa älyllisen prosessin.
*Kun koodi on vapaasti määritelty säännöllä (tai sopimuksella), tätä määritelmää on tiukasti seurattava siitä eteenpäin.
Jos informaatio tulee ymmärtää, sekä lähettäjän että vastaanottajan on tiedettävä koodi.
*Vain koodiin perustuvat rakenteet voivat esittää informaatiota. Tämä on välttämätön, mutta riittämätön, ehto informaation olemassaololle.
*Vain se, mikä sisältää semantiikkaa, on informaatiota.
*Jokainen informaatiokappale tarvitsee, jos se jäljitetään lähetysketjun alkuun, älyllisen lähteen (lähettäjän).
*Informaation apobeettinen puoli on tärkein, sillä se käsittää lähettäjän tavoitteen. Koko neljän alemman tason työ on tarpeellinen vain keinona saavuttaa tämä tavoite.
*Informaation viisi puolta koskevat sekä lähettäjää että vastaanottajaa. Niihin liittyy aina lähettäjän ja vastaanottajan välinen yhteistyö.
*Informaation yksittäiset puolet liittyvät toisiinsa siten, että alemmat tasot ovat aina vaatimuksena ylempien tasojen toteutumiseen.
*Apobeettinen puoli saattaa joskus osua suuresti yksiin pragmaattisen puolen kanssa. On kuitenkin periaatteessa mahdollista erottaa nämä kaksi.
--------------------------------------------------------------------------------
Gittin ehdot
Gitt tarjoaa kaksi välttämätöntä ja kaksi riittävää ehtoa informaation olemassaololle:
Välttämätön 1 (NC1): Koodijärjestelmä on oltava olemassa.
Välttämätön 2 (NC2): Symboliketjun on sisällettävä semantiikkaa.
Riittävä 1 (SC1): Täytyy olla mahdollista erottaa semanttisen, pragmaattisen ja apobeettisen tason piilotetut tarkoitukset.
Riittävä 2 (SC2): Symbolien jono ei esitä informaatiota jos se perustuu satunnaisuuteen. G. J. Chaitlinin, amerikkalaisen informaatioasiantuntijan, mukaan satunnaisuutta ei periaatteessa voi todistaa; tässä tapauksessa siis kommunikointi ensimmäisestä syystä on tarpeellista.
--------------------------------------------------------------------------------
Missä mennään metsään
Selkeä ristiriita on helposti nähtävissä Gitt’n ajattelussa – hän pitää näkemystään informaatiosta laajennuksena Shannonin teoriaan, mutta samanaikaisesti kieltää Shannonin työn perusteet.
Vertaa Gittin sanoja
"Informaatiota ei voi olla puhtaasti matemaattisissa prosesseissa."
&
"Koska Shannonin information määritelmä liittyy vain ja ainoastaan symboliketjujen matemaattiseen suhteeseen ja jättää täysin huomiottaa niiden semanttisen puolen, tämä information käsite on täysin sopimaton merkityksen välittävien symboliketjujen analysointiin."
Shannonin esitykseen hänen keskeisessä vuoden 1948 artikkelissaan "A Mathematical Theory of Communication". Kommunikaation perusongelma on tuottaa uudelleen tietyssä pisteessä joko täsmälleen tai suunnilleen toisessa pisteessä valittu viesti. Usein viesteillä on merkitys; siis ne viittaavat tai korreloivat tiettyyn järjestelmään tiettyjen fyysisten tai käsitteellisten olentojen kanssa. Nämä kommunikaation semanttiset puolet ovat irrelevantteja tuotanto-ongelman (engineering problem) kannalta.
On hyvin vaikeaa nähdä, miten hän (Gitt) on luonut laajennuksen Shannonin teoriaan, joka tarkoituksella mallinsi informaatiolähteiden tuottavan merkkien satunnaisjonoja (lisätietoja: ks. Klassisen informaatioteorian artikkeli). Olisi sopivampaa sanoa, että Gitt tarjoaa parhaimmillaan rajoituksen Shannonin teoriaan ja pahimmillaan suoranaisen ristiriidan.
Riittävässä ehdossaan 2 (SC2) Gitt mainitsee, että Chaitlin näytti, että satunnaisuutta ei voi todistaa(Chaitlin,"Randomness and Mathematical Proof"), ja että symbolijonon syy on tiedettävä sen määrittämiseksi onko informaatiota läsnä; kuitenkin riittävässä ehdossaan 1 (SC1) hän nojaa "semanttisen, pragmaattisen ja apobeettisen tason piilotetun merkityksen" löytämiseen.
Toisin sanoen, Gitt sallii itselleen arvausten teon symbolisarjojen lähteen takana olevasta älykkyydestä ja tarkoituksesta, vaikka hän ei tiedä onko symbolien lähde satunnainen. Gitt yrittää tässä saada molemmat tavoitteensa. Hän yrittää todistaa, että genomi sopii hänen tiukkaan ei-satunnaiseen informaatiomääritelmäänsä jopa tunnustettuaan, että satunnaisuutta ei voi todistaa.
Tässä on syvempikin ongelma, sillä Chaitlin puhuu algoritmisesta satunnaisuudesta eikä matemaattisesta (tilastollisesta) satunnaisuudesta. Algoritminen satunnaisuus annetulla merkkijonolla riippuu vertailukoneen valinnasta – ks. algoritminen informaatioteoria. Chaitlin näyttää, että merkkijonoa ei voi todistaa voivan pakata tiiviimmin (uncompressible) tai että se olisi algoritmisesti satunnainen annetulla vertailukoneella. Merkkijono voi olla täynnä merkitystä, mutta algoritmisesti satunnainen annetulla tietokoneella. Se voi myös olla merkityksetön, mutta suuresti pakattavissa. Matemaattinen satunnaisuus on eri käsite niin kauan kuin pysymme äärellisen pituisissa merkkijonoissa. Vaikka on mahdollista verrata matemaattisia käyttötestejä (use statistical tests) pitkillä merkkijonoilla, on olemassa deterministen ohjelmien luokka nimeltä pseudo-satunnaiset numerogeneraattorit (Pseudo-Random Number Generators, PRNGs), jotka ovat erittäin tärkeitä kryptografiassa ja läpäisevät satunnaisuuden matemaattiset testit. Toisin sanoen, kumpikaan satunnaisuuden tyypeistä ei ole todistettavissa, mutta Gitt vaikuttaa sekoittavan keskenään nämä tyypit.
Gitt kuvaa periaatteitaan "empiirisinä", mutta ei tarjoa dataa tämän todisteeksi.
Empiirinen tarkoittanee Gittin sanavarastossa "ei matemaattinen". Gittin informaation tunnistaminen ilman menetelmää on kuitenkin "intuitiota" ei "testattavuutta".
Samoin, hän esittää "teoreemoja", mutta ei todista niitä. Shannon puolestaan esittää teoreemoilleen matemaattiset todistukset. On vaikea nähdä, kuinka Gittin "empiiriset periaatteet" ja "teoreemat" olisivat mitään muuta kuin satunnaisia,perustelemattomia,väitteitä, jotka loppupelissä kumpuavat teistisestä maailmankatsomuksesta.
Emme myöskään näe toimivaa mittaa merkitykselle. Koska Gitt ei pysty määrittelemään merkitystä riittävän tarkasti sen mittaamiseksi, hänen ideansa jäävät "käsien heilutteluksi".
Esittämällä, että datalla täytyy olla älykäs lähde, jotta sitä voisi pitää informaationa, ja olettamalla että genomijärjestykset ovat tähän määritelmään sopivaa informaatiota, Gitt määrittelee olemassaolevaksi genomin älyllisen lähteen näkemättä vaivaa tarkistaa onko sellaista oikeasti olemassa. Kyseessä on kehäpäätelmä.
Jos käytämme informaation semanttista määritelmää, emme voi olettaa että luonnosta löydetty data on informaatiota. Emme voi tietää a priori että sillä oli älyllinen lähde. Emme voi luoda datalle semanttista merkitystä tai älykästä tarkoitusta yksinkertaisesti määrittelemällä sen niin.
Peter M.
Laske paljonko Gittin informaatiota on perimässä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paul Daviesin esittämä informaatiojaottelu tuntuu minusta hyvältä.
Heppuhan on jopa "ID myönteinen",joten mistään "vastustajien propagandasta" ei ole kysymys.
Davies(ja varmasti moni muukin) on esittänyt,että ei ole olemassa muunlaista informaatiota,kuin lainomaista ja satunnaista.
Daviesin mukaan perimä on satunnaista,koska sen tehtävänä on tallettaa geneettistä informaatiota,ja satunnainen pätkä sisältää sitä kaikista eniten. Davieskin toki painottaa että kaikki satunnaiset pätkät eivät ole perimiä, vaan toiminnallinen geeni on "tietynlainen satunnainen jono". Daviesin mukaan ratkaisu on evoluutio: "Mutaatioiden kaapuun naamioitunut sattuma ja valinnan kaapuun naamioituneet lait muodostavat satunnaisen järjestyksen." Daviesin mukaan informaatio tulee ympäristöstä(pohjimmiltaan gravitaation aikaansaama entropia-aukosta.) Näin lyhyistä "tietynlaisista satunnaispätkistä" syntyy pitkiä "tietynlaisia satunnaispätkiä".(Paul Davies,"viides ihme", Luku 4 "Koneen viesti",sivu 103-104)
Koska mutaatiot tuottavat erilaisia pätkiä, eikä muutos ole määrätty, on mutaation tuottamat järjestykset pidemmällä aikavälillä satunnaisia-oli lähtökohta mikä tahansa. Näin syntyy rajoittamaton valikoima erilaisia pätkiä,joilla on suuri informaatiosisältö. Ja koska luonnonvalinta hyväksyy vain pienen osan vaihtoehdoista ja hylkää muut,ja hyväksytyt kopioituvat niin,että niistä osa voi säilyä informaatiosisällöltään muuttumattomina, summaa järjestelmä systeemiin "tiettyä informaatiota".
Esimerkkeinä Davies esittelee viimeisessä luvussa satunnaiskäyntiä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Satunnaiskäynti
ID:n piirissä on väitetty,että jos evoluutioalgoritmi tuottaa infoa,joka tunnistetaan CSI:ksi,niin kaatuu ID.
"Actual CSI"= Älykkään suunnittelijan tuottama TMI, jota mikään evoluutioalgoritmi ei voi tuottaa.
"Apparent CSI"= Evoluutioalgoritmin tuottama TMI.
http://www.talkreason.org/articles/Algorithm.cfm
Seuraa linkitystä sivulta...
Vaikka "actual"ia ja "apparent"ia ei voi erottaa toisistaan tutustumatta ilmiön historiaan...
ID:n pitäisi siis kaiken järjen mukaan kaatua.
- - - - -
Mitä taas baramiinioppiin tulee:
"Toisiaan lähelläkään olevien perusryhmien kesken ei ole koskaan havaittu selvää risteymää." (EKA s. 284)
"Kaikki yksilöt, jotka joko suoraan tai epäsuorasti ovat risteytyksen kautta sidoksissa toisiinsa kuuluvat samaan perusryhmään." (s. 34, korostus kirjoittajien)
Miten voisi olla mahdollista osoittaa jokin makroevoluutioksi näillä ehdoilla?
Peter M tietänee...ja voinee ilmaista ne sokealle squirrelille...
- - - - -
Rappeutuminen taasen:
"Geneettinen monimuotoisuus täytyy lajiutumisen jälkeen synnyttää aina uudestaan muiden evoluutioprosessien kautta. Empiirisesti ei voida kuitenkaan selittää miten evoluutioprosessin kautta kadonneet alleelit voisivat korvautua uusilla. Teoreettisiakaan malleja ei asialle ole olemassa"(Evoluutio kriittinen analyysi s.286)
"Geenivarasto yhdistää populaation tai lajin kaikki geenit ja alleellit. Se rikastuu mutaatioiden ilmestyessä."(Evoluutio kriittinen analyysi s.49)
"Viestiketjun hierarkia liian syvä".
Teksti ilmoittaa viestien sivuttaissuunnan loppumisesta eli vastausten mahdollinen määrä viestiä kohden on rajallinen.
Viestiketjun pituus kyllä riittää.
Aikanaan tosin selaaminen pitkässä ketjussa alkaa kenkuttaa, ja on hyvä tehdä sen vuoksi uusi aloitus.
Tiviistän kantani käydystä "keskustelusta":
Tein ketjussa sen virheen,että alussa oeltin Gittin informaation intuition pohjalta hyväksi.
Sittemmin paljastui että
a)Gitt ei ole todistanut teoreemojaan eikä antanut tapoja tunnistaa portaita.
->Gittin informaatiomalli on siis "perustelematon väite".
->Peter M. portaiden osoitus pohjasi hänen intuitioonsa tunnistusperusteista.
Gittin mallissa samaa "empiiristä"(=intuitiivista) metodia,kuin seuraava:
"1. Teknisellä infolla tiedetään olevan älyllinen luoja luonnollisella infolla ei(käsittääkseni Gittin kannalta oleellinen. korjatkaa jos olen väärässä).
DNA:lla ei ole tiedossa älyllistä luojaa, mikä viittaa luonnoliseen infoon.
2. Teknisellä infolla on sovittu syntaksi luonnollinen info on vain seurausta luonnonlaeista.
DNA on vain molekyyli joka regoi toisiin molekyyleihin, mikä viittaa luonnoliseen infoon.
3. Teknisessä infossa yksi symboli(esim sana) viittaa vain yhteen asiaan. Luonnollisessa infossa ei ole yksiselitteisiä symboleja ja jos on niin sama symboli voi merkitä/vaikuttaa useampaan asiaan.
DNA:n yksittäiset emäsparit ohjaavat usein useampaa eri toimintoa, mikä viittaa luonnoliseen infoon. "
Peter M. Kumosi tämän tavalla,joka tiivistyy
"Perustelematonta Evoluutioajattelua"
Samoilla kriteereillä Peter M. Gittperustelu on perusteeton, mutta jostain syystä argumentti,
jos sen esittää Peter M. on käypä, mutta jos squirrel tekee saman,niin on väärä. En ymmärrä logiikkaa,kenties Jumala antaa viisautensa tulvehtia Peter M. kautta,tai sitten ei.
Ehkä minä olen sokea,kenties Peter M hallusinoi,ken tietää...
Lisäksi kyseisessä ketjussa laitoin viestin,jossa tunnustin Gittin heikouden,eli siis osoitin kantani vaihtuneen todistusaineiston nojalla. "Ninja sees hidden meanings in hidden meanings"(minun suurin iloni on "piilottaa",ei tuoda esiin.)
Peter M ei kommentoinut kyseistä viestiä.(Me nyt emme kaikkiin viesteihin vastaa.) Tämä tulkittiin,että squirrel ei ole vastannut Peterin Gittperusteluun,vaikka nimenomaan sen ydintä käsittelin.
Jos squirrel jätti vastaamatta johonkin,se tuomittiin "häntä vilahtaa niin että perskarvat käryää"(Ei Peterin sana,mutta idea lienee hänelle mieluinen)
Saattoi olla,että squirrel kyllästyi tähän riemuidiotiaan. Saattoi olla,että squirrelia kyllästytti se,että se,mikä mikroevoluutiolle on mahdotonta muuttui "aina sopivasti".