No mitäpä voi odottaa
Kirjoittanut: vanhempi tätihenkilö 19.11.2005 klo 11.58
nuorelta kaverilta, joka käyttää perjantai-iltansa kokeneempien lähimmäistensä ylimieliseen neuvontaan? Aikuiset ihmiset osaavat lukea myös ne pienellä painetut tekstit muun muassa vakuutussopimuksista. Vakuutukset eivät todellakaan korvaa kaikkea, vaikka niitä maksaisi aikansa itsensä kipeäksi. Mainokset ovat sinisilmäisiä varten. Tosi maailma voi olla julma.
Täällä - ja muissa ketjuissa - on useita esimerkkejä siitä, ettei tuo talouden 99% ennakointi voi pitää paikkaansa. Vai onko "kriittisellä" peräti tilastotietoa väittämänsä tueksi? Uskon hänen olevan omassa elämässään kaiken omnipotenssinsa keskellä hyvin onneton yksilö empatiakyvyttömyytensä vuoksi. Ei niin kurjaa kohtaloa kriitisen mielestä, ettei itsensä ja tyhmyytensä syytä.
Edesmennyt isoäitini tapasi sanoa: Vielä se on sinullakin eestälöytönä. Nuorena väittämälle jaksoi naurahdella, nyt tietää viisaudeksi.
Kaikki sympatiani niille, joita elämä on kolhinut. Ehkä tiedämme jotain parempaa ja arvokkaampaa elämästä kuin ne, joiden kutsumuksena on toisten katteeton arvostelu ja neuvonta. Voimia ja jaksamista murheittenne keskellä.
Itse jo voiton puolella.
Lainattu ketjusta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000048&posting=22000000011952759
Kirjoittanut: vanhempi tätihenkilö 19.11.2005 klo 11.58
nuorelta kaverilta, joka käyttää perjantai-iltansa kokeneempien lähimmäistensä ylimieliseen neuvontaan? Aikuiset ihmiset osaavat lukea myös ne pienellä painetut tekstit muun muassa vakuutussopimuksista. Vakuutukset eivät todellakaan korvaa kaikkea, vaikka niitä maksaisi aikansa itsensä kipeäksi. Mainokset ovat sinisilmäisiä varten. Tosi maailma voi olla julma.
Täällä - ja muissa ketjuissa - on useita esimerkkejä siitä, ettei tuo talouden 99% ennakointi voi pitää paikkaansa. Vai onko "kriittisellä" peräti tilastotietoa väittämänsä tueksi? Uskon hänen olevan omassa elämässään kaiken omnipotenssinsa keskellä hyvin onneton yksilö empatiakyvyttömyytensä vuoksi. Ei niin kurjaa kohtaloa kriitisen mielestä, ettei itsensä ja tyhmyytensä syytä.
Edesmennyt isoäitini tapasi sanoa: Vielä se on sinullakin eestälöytönä. Nuorena väittämälle jaksoi naurahdella, nyt tietää viisaudeksi.
Kaikki sympatiani niille, joita elämä on kolhinut. Ehkä tiedämme jotain parempaa ja arvokkaampaa elämästä kuin ne, joiden kutsumuksena on toisten katteeton arvostelu ja neuvonta. Voimia ja jaksamista murheittenne keskellä.
Itse jo voiton puolella.
Lainattu ketjusta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000048&posting=22000000011952759
Vastaukset 36
Vanhimmat
Olen samaa mieltä, tuollaiset viestit ansaitsee esille nostamisen. Nimittäin osoitukseksi siitä, kuinka heikolla mallilla kansakunnan lukutaito on. Kun minä kirjoitan, että taloutensa voi TURVATA 99% varmuudella, niin vanha tantta tulkitsee sen väitteeksi, että taloudellisen tilansa pystyisi ennakoimaan 99% varmuudella. Noin yhtenä esimerkkinä.
No nyt et kyllä itse tiedä enää mitä olet kirjoittanut ja et osaa tulkita itse itseäsiään enää. Lopeta täällä roikkuminen ja panosta vaikka opiskeluun ja hanki vaikka muija ja pari tenavaa niin pääset elämässäs eteenpäin!
Tääkin viesti kertoo paljon "kriittisestä" Jättää kaiken muun kommentoimatta (joka sekin toistuu useissa viesteissä), mutta silti tarttuu johonkin pikku virheisiin.
Vastaa ensiksi sinulle esitettyihin väitteisiin, joita palstalta kyllä löytyy.
Sen jälkeen voisit hankkia elämän itsellesi.
Kirjoitat vähän mutta asiaa:)
olevansa jotenkin parempi. Mikä tuollainen on muita neuvomaan. Kukaan tuskin pystyy turvaamaan selustaansa 99% varmuudella. Ainakaan opiskelijana, vai onko se kriittinen mahdollista? Ei ikinä tiedä mitä tulee eteen. Ja kaikki ihmiset eivät halua elää askeettista elämää ilman mitään mukavuuksia-> rahan menoa. Lainaa ei itsellä ole, kiitos lapsilisän joka tuli joka kuukausi omalle tilille.
...kommentistasi, vaikken ymmärrä miten se liittyi lainaan ja velkaan. Minulle riittää yksi suhde, joten en hanki toista ihmissuhdetta rinnalle. Ja enempää aikaa en kuluta koulunpenkillä, vaan keskityn elämän ohella työntekoon.
"Kukaan tuskin pystyy turvaamaan selustaansa 99% varmuudella."
Kyllä pystyy. Tulot ja menot sopivaan tasapainoon vaan. 100% varmuuteen ei pysty, mutta 99% saavuttuu helposti.
...että mihin olen jättänyt vastaamatta? Ja onnittelut tuosta "hanki elämä" -kommentista. Se oli todella omaperäinen ja nerokas.
Mihin viestiin olisit vastannut?
Vastaat vain johonkin yksityiskohtaan kaikissa viesteissä.
Et aiheeseen.
Mutta se tästä eli PISTE.
...arvata saattoi, ei sitä vastausta tullut. Älä uikuta, vaan kerro nyt mihin kysymykseen haluat vastaukseni.
Kuten arvata saattoi, ei sitä vastausta tullut!
Kun sinulla on näköjään ongelmia lukutaidossa, tässä viesti viimeisen kerran uudelleen.
Mihin viestiin olisit vastannut?
Vastaat vain johonkin yksityiskohtaan kaikissa viesteissäsi.
Et aiheeseen.
Mutta se tästä eli PISTE. Olet pelle mikä pelle.
...YKSILÖI. Esimerkki kehiin, kiitos. Vai eikö kitinällesi taaskaan löydy perusteita? Jos taas jonkun kysymyksesi olen viesteissäsi ohittanut, niin älä ole hädissäsi, vaan esitä se kysymys nyt, niin annan vastaukseni sinulle.
Lue omat vastaukset ja ajattele oletko vastannut viestiin, vai tarttunut koukkuun?
Tosin tiedän että tämä sinulle mahdoton tehtävä!
Esimerkkiä halusit se on tässä:
"...YKSILÖI. Esimerkki kehiin, kiitos. Vai eikö kitinällesi taaskaan löydy perusteita? Jos taas jonkun kysymyksesi olen viesteissäsi ohittanut, niin älä ole hädissäsi, vaan esitä se kysymys nyt, niin annan vastaukseni sinulle"
No voih, nyt poloinen hermostuit. Pisteesi ei ollutkaan piste. Ja kyllä, olen vastannut viestiisi pyytämällä perusteita/esimerkkejä. Typeriin väittämiin ei oikein muuten voi vastata. Niitä perusteluita ei nyt kuitenkaan saatu. Eli joko pisteesi olisi piste?
Lue omat vastaukset ja ajattele oletko vastannut viestiin, vai tarttunut koukkuun?
Tosin tiedän että tämä sinulle mahdoton tehtävä!
...olen vastannut kysymykseesi. Pyytämällä tarkennusta/perustelua kysymykseesi. Oli liian vaikea tehtävä sinulle ja pisteesi ei edelleenkään ollut piste.
Miten on, sinun kysymystasosi järkevyyttä mukaillen, joko olet lopettanut puolisosi pahoinpitelemisen?
Vieläkö jatketaan?
Lue omat vastaukset ja ajattele oletko vastannut viestiin, vai tarttunut koukkuun?
Tosin tiedän että tämä sinulle mahdoton tehtävä!
Saatte leipää:)
tässä. Kriittisen mielestä siis. Ikää 43 vuotta, ja muutakin koulua käyty kuin kriittisen jossain mainostama työväenopisto. Itse en kyllä näe eroa talouden turvaamisella ja ennakoinnilla - ei kai kukaan voi turvata talouttaan jälkikäteen eli ennakoimatta?
Joten lukemansa ymmärtämisestä voi toisia toki syyttää. Ongelma on se, ettei toisten syyllistäjä ymmärrä itse yhtään mitään. Todellakin lainaa pikkujuttuja toisten tekstistä saivarrellen niillä, eikä vastaa siihen mitä kysytään.
Tässäpä yksi kysymys:
Luoton takaisinmaksuturvassa lukee (pienellä), ettei korvaa psyykkisiä sairauksia. Sairastut psyykkisesti. Vaikka maniaan. Velkaannut. Joudut työttömäksi. Et saa vakuutuksesta mitään. Talosi ja muu omaisuutesi ei riitä velan maksuun. Mitä teet? Vararahastosi olet joutunut käyttämään jo sairaalamaksuihisi - sossusta et saa ennen kuin säästösi on käytetty. Etkä ehkä sittenkään riittävästi asuntosi pitämiseen.
Entäpä jos asuntosi arvo on pienempi kuin siitä otettu velka? Hometalo? Kalliina vuosina ostettu, korkoja maksettu pääoman kustannuksella. Noin esimerkkinä. Tällainenkin aika oli, vaikkei se sinua henkilökohtaisesti ole (vielä) koskettanutkaan.
"Vanhat" tantat ja papat omaavat usein myös elämänkokemusta, toisin kuin tynnyrissä kasvaneet tytöt ja pojat. Omahyväisyyteensä kompastuu lopulta, tavalla tai toisella. Ihan ystävyydellä.
No voi voi, selitetään se ero.
Talouden turvaaminen on sitä, että varataan säästöjä tai omaisuutta pahan päivän varalle. Talouden ennakoiminen on sitä, että tiedetään tulevaisuuden tulot/varallisuus. Niillä on todella suuri ero. Eli vaikka olet muitakin kouluja käynyt kuin työväenopiston, niin et kaiketi mitään talouteen liittyvää?
Ja sitten kysymykseesi, joka oli minulle osoitettu:
"Luoton takaisinmaksuturvassa lukee (pienellä), ettei korvaa psyykkisiä sairauksia. Sairastut psyykkisesti. Vaikka maniaan. Velkaannut. Joudut työttömäksi. Et saa vakuutuksesta mitään. Talosi ja muu omaisuutesi ei riitä velan maksuun. Mitä teet?"
Minun muu omaisuuteeni, saati asuntoni, riittää velkojeni maksuun. Minä en ole velkaantunut holtittomasti. Oliko muuta kysyttävää?
"Entäpä jos asuntosi arvo on pienempi kuin siitä otettu velka?"
Ei ole. Minä en ole ottanut 100%, enkä edes sitä 70% asunnon arvosta velkaa. Omaisuuden realisoinnilla voisin maksaa loput lainasta, vaikken saisi euroakaan asunnosta. Se on sitä talouden turvaamista.
Mistä taloustieteen kirjasta termisi ovat peräisin? Paha päivähän nimenomaan tarkoittaa usein talouden muutosta huonompaan. Ymmärrätkö itse mikä ero on sinulla ja muilla? Kuvitteletko olevasi haavoittumaton?
Sairautena mania voi ajaa ihmisen holtittomaan rahankäyttöön. Myydään halvalla tarpeellista, ja ostetaan kalliilla tarpeetonta. Ihan työelämästä saatuna esimerkkinä mm tämä. Vakaavaraisen ihmisen talous meni sairauden myötä konkurssiin. Vaikket terveenä tuota tekisikään, voi sairaus iskeä. Muukin kuin mieli-. Ja syödä säästösi. Tässä vain yksi esimerkki asiasta, josta sinulla ei ole tarpeeksi tietoa ottaaksesi sen vakavasti huomioon.
Kaikilla ei ole kultalusikkaa suussa ollut ikinä. Vaikka velat olisi tehty silkkaa hölmöyttä, on olemassa armo ja anteeksianto. Niille jotka katuvat.
Se, että kuvittelet olevasi ylivertainen, ei johda pitkälle. Osoitat olevasi pelkästään säälittävä, elämää ymmärtämätön ja kypsymätön keltanokka in vitro -mielipiteinesi.
"Paha päivähän nimenomaan tarkoittaa usein talouden muutosta huonompaan."
Kyllä. Ja siihen pahaan päivään voi varautua elämällä kohtuullisesti hyvinä päivinä.
Rautalangasta:
VÄITE: Taloutensa pystyy turvaamaan 99% varmuudella.
PERUSTELU: Kun pitää jatkuvasti säästössä vaikka puolen vuoden menoja vastaavan summan rahaa, antaa se sellaisen taloudellisen puskurin, että valtaosa talouteen liittyvistä ongelmista on pahoina päivinä ratkaistavissa sillä. Täyteen 100% varmuuteen ei näinkään pääse, mutta huomattavasti paremmat on asetelmat, kun on olemassa vararahasto, vakuutukset ja rahaksi muutettavissa olevaa omaisuutta. Sinä kutsut tätä ylimielisyydeksi, minä realismiksi.
"Vaikka velat olisi tehty silkkaa hölmöyttä, on olemassa armo ja anteeksianto. Niille jotka katuvat."
Kyllä velkoihinsa pitää anoa armon ja anteeksiannon sijasta nimenomaan sovitusta. Armoa ja anteeksiantoa ei ole (onneksi) kovin helpolla luvassa esim. tyhmyyksissä otettuihin kulutusluottoihin. Eikö vanhan tantan isä koskaan lauleskellut viisaasti "ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu..."?
Armo-käsitteellä tarkoitin kanssaihmisten ymmärrystä, en pankin tms myöntämää armahdusta. Sitä ettei lyötyä enää lyötäisi toisten ihmisten taholta. Takerruit taas seikkaan, joka ei ollut olennaisinta. Mutta huomannet nyt itsekin, ettei käyttämämme arkikieli ole yksiselitteistä, eikä ymmärrettävissä aina niin, kuin kirjoittaja haluaa sen esittää.
Vararahaston pitäminen varmasti onnistuu toisille tietyissä olosuhteissa. Onnea sinulle siitä. Mutta sen jälkeen, kun jonkun katastrofin seurauksena on säästönsä menettänyt, sitä voi olla vaikeaa koota uudelleen kasaan. Saati että jotkut ongelmat poistuisivat puoleen vuoteen. Kuten olet varmaan näistä kommentoimistasi ketjuista saanut lukea.
Velanmaksusta olen aivan samaa mieltä, vaikkei isäni laulumiehiä olekaan. Nykysysteemissä ylivelkaista on todistettavasti rasitettu ties minkälaisilla lisämaksuilla ja hankaluuksilla, josta ei tässä yhteydessä enempää kuin se, ettei kaikki ole eettistä vaan joskus jopa naurettavaa holhousta. Johon näköjään on yksittäisillä ihmisilläkin varaa.
Itse velkaannuin kyllä ihan lapsellisuuttani ja tyhmyyttäni, täytyy tunnustaa, ikää silloin 20v ja asuntovelallinen perheellinen. Ei ollut vararahastoa puhumattakaan muutakaa, 1989 sai asuntolainaa pankista kuhan haki vaan, pankinjohtajat toivittivat sisään ja ei kun asuntoa ostamaan. Tämä tarina ei päättynytkään ekoihin asuntokauppoihin, uudempaa ja isompaa piti saada. Eikun pankkiin, ostajakin jo entiselle asunnolle valmiina, lisää lainaa postipankista ja uutta ostamaan. No asuntokaupat peruuntuivat, ei meidän vaan sen entisen talon ostajat, ohoh siinä sitä sitten oltiin, nuoria erittäin hyvin velkaantuneita kansalaisia. 2taloa , perheen elämä täysin sekaisin vain pelkästään sen takia että asunnon ostaja ei ostanutkaan taloa. Eikun molempia taloja myyntiin 1990-luvulla. Kauppoja tehtiin omaisuus realisoitiin täysin ok, 400 000 tuhatta markkaa velkaa eikä mitään. Kas kun asuntojen arvo laski vuodessa noin paljon. Siinä sitä sitten oltiin kusessa, vuokralla asuttiin, takaajien velkaa maksettiin, toista ei, ulosotto vei sitten loput hirmuisten korkojen kera. Ulosotto ei riittänyt edes vanhan lainan korkoihin, aika typerää puuhaa. Näinä päivinä 2 vuotta vielä lainajärjestelyä jäljellä eikä enää ikinä lainaa. Nyt olen sairas, eikä mitään helpotusta mistään päin saa, tässäpä Kriittisellekin mukavaa luettavaa, voi kuinka tyhmä olinkaan. Ainahan on mukavaa olla kaukaa viisas, mutta sinulle kyllä toivoisin elämänkatsomusta lisää, kaikilla ei ole vararahastoa eikä ole mistä ottaa. Elämässäkin silti on vielä mieltä, aion olla täällä katkeraan loppuuni saakka, minä tyhmä velallinen.
Eikö ole hyvä, että joku varoittelee, kertoo totuuksia vararahastosta, devalvaatiosta, hintojen laskusta. Suurin osa ei usko, mutta jos siellä on edes yksi perhe, joka pelastuu sinun kohtalolta, niin eikö hyvä?
tosiaan että voi vaikuttaa tällaisen palstan kautta, ihan oikeesti hei kuinka moni lainaa ottava tai harkitseva käy täällä? Eiköhän jokaisen ole omin silmin katsottava mihin tie vie. Aina on olemassa ihmisiä jotka eivät voi uskoa että itselle käy mitään huonoa. Joillekkin ihmisille silti kaikki luontuu joillekkin ei, minä olen yksi niistä viimeksi mainituista. Onneksi ei sentään perikunnalle jää velkoja!
Kriittinen on juuri sitä ihmistyyppiä joka sanoo vielä silloinkin velallinen on tehnyt itsemurhan velkojensa takia. Tyhmä oli kun otti lainaa eikä sitten pystynytkään maksamaan.
Varmaan hänen mielestään täysin tarpeeton ihmisenä, jouti kuollakin pois.
Tällä "tarpeettomalla" ihmisellä oli lapset, vaimo, äiti, isä ja muut sukulaiset jolle hän ei ollut tarpeeton vaan juuri se rakastettava ja ainutlaatuinen yksilö. Vaan juuri tämänlaiset tunnevammaiset ihmiset ajoivat hänet siihen peruuttamattomaan, viimeiseen ratkaisuun.
Mutta tyhmä oli kun otti lainaa taloon, tuli lama, joutui työttömäksi ja talo oli menossa pakkohuutokauppaan. Vastuut on toki kannettava mutta on turha moralisoida kaikkensa tehneitä ihmisiä
Ilman näitä "tyhmiä" ihmisiä Suomea ei olisi olemassa. Elämässä on pakko ottaa riskejä, kaikki eivät synny kultalusikka suussa. On lähdettävä tyhjästä. Onneksi kuitenkin ihmisillä riittää uskoa tulevaisuuteen.
Kriittisen kaltaiset tunnevammaiset, pelkkään rahan voimaan uskovat, pitää jättää täysin omaan arvoonsa.
Mielenkiintoisia näkemyksiä taas. No aloitetaan tuosta itsemurhasta. Se on jokaisen valinta ja ikävä jos elämä luisuu moiseen tilaan. Mutta jos ylivelkaantunut tekee itsemurhan, niin ei siitä ainakaan velkojia voi syyttää.
Mitä riskeihin tulee, niin elämässä ei ole pakko ottaa sellaisia riskejä, että hankkii ylisuuria asuntolainoja. En ymmärrä mitenkä puhut suuren asuntolainan ottajasta ja seuraavaksi "ilman näitä Suomea ei olisi" ja "pakko ottaa riskejä". Ei Suomen kehitys olisi yhtään huonommalla jamalla ilman hölmöä velkaantumista ja riskit tulee osata hallita.
Nyt eletään taas ihan samoja aikoja kuin 80-luvulla monessakin mielessä: asuntojen hinnat on nousseet kovaa vauhtia, ihmiset nostaa lainaa innolla, työllisyystilanne on monilla aloilla vaikeasti ennustettava. Ei tarvita ennustajaeukon apua sen arvion tekemiseen, että kohta tullaan taas alas ja lujaa. Ketkä ovat ensimmäisenä kitisemässä? Vastaus: Ne, jotka polleana nyt ostavat 100% lainaosuudella asuntoja ja mitoittavat menonsa niin, että niissä ei ole varaa yhtään ylimääräisille yllätyksille.
Ja taas toistaen, minä en usko pelkästään rahan voimaan. Päinvastoin, itse pyrin elämään juuri niin, ettei raha - tai rahattomuus - saavuta keskeistä asemaa elämässä. Niiden ihmisten elämä pyörii talouden ympärillä, jotka joka päivä ja ilta miettivät millä maksavat kulutusluottovelkansa tai osamaksulaskut.
Niin, mitenkä tuo viestisi nyt pitäisi tulkita? Eikö tuo sinun esimerkkitarinasi (kiitoksia muuten sen kertomisesta) juuri pitäisi opettaa varovaisuuteen lainanotossa ja luopumaan siitä ajattelusta, että huominen on aina edellistä päivää ruusuisempi.
Aivan erityisesti haluan nostaa viestistäsi tämän kohdan esiin:
"Kauppoja tehtiin omaisuus realisoitiin täysin ok, 400 000 tuhatta markkaa velkaa eikä mitään. Kas kun asuntojen arvo laski vuodessa noin paljon. Siinä sitä sitten oltiin kusessa, vuokralla asuttiin, takaajien velkaa maksettiin, toista ei, ulosotto vei sitten loput hirmuisten korkojen kera. Ulosotto ei riittänyt edes vanhan lainan korkoihin, aika typerää puuhaa."
Vaaran merkit ovat taas olemassa ylikuumentuneilla asunto- ja lainamarkkinoilla. Ja kertomasi tarinat tulevat toistumaan tulevaisuudessakin. Korkojen nousu on jo alkanut ja monet yritykset siirtävät toimintojaan ulkomaille. Vaikkei lama-aikaa eletäkään, niin ei ihmisten taloudellinen tulevaisuus ole niin ruusuinen, kuin mitä ihmiset kuluttajatutkimuksissa uskovat. Jokaista ylämäkeä seuraa alamäki ja päinvastoin!
Siis kriittinen täällä sanoo aivan saman kuin pankkitäti/setä pankissa. Ei edellytyksiä maksaa lainaa takaisin. Olisiko pankki-ihmisten ruvettava myöntelemään lainoja sairauden, biletystarpeen tai jonkun muun mukaan.
Minäkin sairastuin hölmöyteen eli sokeaan rakkauteen ja nytkö minua pitäisi sääliä, koska kaduttaa. Vaikka olen maksanut asuntoni kahteen kertaan, niin mitään tekosyitä en hae.
Sen verran on elämä opettanut, että vararahasto on olemassa ja syön vaikka pelkkiä perunoita ja yhden nakin, jotta mihinkään vippikierteeseen en joudu. Minusta kriittinen pyrkii siihen, että elämä olisi hallinnassa ja mukavaakin.
On ihan hyvä ravistella sellaisia ihmisiä, jotka pistävät päänsä puskaan vaikka häätö on odottamassa, kipeäähän se ottaa, mutta jospa siitä löytyisi uusi alku.
Ps. jos maniaa sairastava on yksinään vahinko on hänen, mikäli läheisiä on ympärillä, niin apua olisi ollut saatavilla määräämällä väliaikainen edunvalvoja.
mutta elävässä elämässä ei aina. Esimerkiksi mainitsemasi edunvalvonta ei toteudu kädenkäänteessä, eikä varsinkaan jos valvontaa tarvitseva siitä itse kieltäytyy.
Ja puhe ei ole ollut siitä, että pitäisi saada lainaa yli maksukyvyn. Vaan siitä, että joskus tarkimmatkin laskelmat pettävät. Sääliä en myöskään halua tarjota, ainoastaan inhimillisyyttä ja ymmärrystä, joka on eri asia.
On hyvä että joku varoittaa velkakierteestä. Se on aivan oikein. Kaikkien elämäntilanne ei kuitenkaan ole sama. On väärin lyödä lyötyä kommentoimalla joka asiaan että näin minä tekisin/olisin tehnyt - mikä sinällään on mahdotonta. Umpikujassa ihminen ei pysty toimimaan rationaalisesti. Hyväksikäyttäjiäkin löytyy joka instanssista.
Suurin osa täällä on aivan hulvattomia rahankäyttäjiä. Tuskin edes pienelle osalle menee perille, että nyt pitää tehdä jotain.
Olisin todella kiitollinen, jos oma lapseni kyselisi täältä lisää pikavippipaikkoja ja joku herättäisi hänet. Muuten olisi parin tonnin laskujen kanssa ovella ja luottotiedot menossa.
Asuntoluottojen kanssa olisin myös sitä mieltä, että viimoisen päälle ei kannata vetää. Pari vuotta säästeliäästi, että ei ainakaan jää velkaa, jos jotain sattuu.
Et taida tietää, kuinka kipeää ottaa viheltää peli poikki ja ennen kuin ihminen on todella pulassa. On uupuneita, yrittelijäitä ihmisiä, mutta kun homma ei vain toimi. Tämä koskee pienyrittäjiä. Toivo ja haaveilu tai laskujen unohtaminen ei auta, tämä on kova maailma.
sen edestään löytää, totta on.
Moni "nuori kaveri" ottaa viikonloppuna apinat, ja pari viestivippiä illan kuluessa. Netissä kritisointi lienee parempi vaihtoehto?
Kuinka moni aikuinen on lukenut kaiken pienen präntin joka paperista, jonka allekirjoittaa? Tarkka olen mukamas minäkin, mutta justiinsa perjantaina kuittasin Visa-hakemuksen sen enempää lukematta:(
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Kukaan ei voi täydellisesti ennakoida talouttaan tai tulevaisuuttaan. Kuitenkin karkeasti laskien 80 % menoista on kiinteitä, joka kuukausi toistuvia. 20 % on kuluja, joita voi yleensä tarpeen vaatiessa siirtää tulevaisuuteen.
Toki elämää (tai taloutta) ei koskaan voi täydellisesti hallita, saattaa tulla Transpointin rekka ja jyrätä yli. Raha ei tee onnelliseksi, mutta pienen säästön varassa on helpompaa olla onneton.
Nyt kun lukee näitä viestejä, viisaimmat keksiköön mistä minä otan tähän hätään nyt sitten sen vararahaston, kun kaikki rahat menee lääkkeisiin, lääkärissä käyntiin ja velkajärjestelyyn eikä riitäkkään. Yhteiskunnalta ei tukea saa jos on maksujärjestelyn tehnyt.
tilanteeseesi.
Mutta otapa vielä selvää sosiaaliviranomaisilta tuen saantia ajatellen. On muistaakseni ennakkopäätös siitä, että velkajärjestely otetaan toimeentulotukea hakiessa huomioon. Näin ainakin asianajaja aikanaan minulle kertoi.
Nämä lyödyn lyöjät eli omahyväiset ja itseriittoiset märkäkorva-besservisserit voi jättää omaan arvoonsa. Onneksi osa ihmisistä ymmärtää myös oikean elämän ja sen ennakoimattomuuden. Voimia sinulle! Valita! Itseäni auttoi aikanaan parhaiten se, että ajattelin selvitä ihan piruuttani. Enkä antaa kenenkään nujertaa.
on maksukatto per vuosi jonka jälkeen lääkkeet saa ilmaiseksi. Seurakunta yms jakaa ruoka-apua. SPR/Pelastusarmeija antaa vaatteita vähävaraisille.
Vararahastoa ei näillä kerätä, mutta velkajärjestelystä huolimatta ei kenenkään pidä ruuan/hoidon puutteesta kärsiä.