varaava sähkölämmitys

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta haluaisin kuulla mistä tulee tuo kysymyksesi "mitä lämmität, eristämätöntä taloako?"

Jos se tulee noista kulutuslukemista, niin samaa voisi kysyä sinultakin. Jos tuon sinun yösähkösi jakaa koko vuodelle 10700/365 = 29kWh/vuookausi. Jos ajatellaan, että lämmität 6 kuukautta vuodessa niin se onkin jo 58kWh vuorokautta kohti...

huomauttelija kirjoitti:

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta haluaisin kuulla mistä tulee tuo kysymyksesi "mitä lämmität, eristämätöntä taloako?"

Jos se tulee noista kulutuslukemista, niin samaa voisi kysyä sinultakin. Jos tuon sinun yösähkösi jakaa koko vuodelle 10700/365 = 29kWh/vuookausi. Jos ajatellaan, että lämmität 6 kuukautta vuodessa niin se onkin jo 58kWh vuorokautta kohti...

Lue lisää

Se tulee siitä, että Reino on vajaa-älyinen.

Ei edes iso, ainoastaan 135m2 lämmitettävää. Laatan paksuus 10 cm.

Tuo selittyy sillä, että kun yösähkö kytkeytyy päälle, niin vastukset paahtavat n. 3-5tuntia päällä, että huonelämpötila saavuttaa halutun tason.

Kun lämpö jatkuvasti päällä vastukset käyvät silloin tällöin päällä vähän aikaa. Laatassa on jatkuvasti sellainen peruslämpö päällä.

kaapeleilla kirjoitti:

Ei edes iso, ainoastaan 135m2 lämmitettävää. Laatan paksuus 10 cm.

Tuo selittyy sillä, että kun yösähkö kytkeytyy päälle, niin vastukset paahtavat n. 3-5tuntia päällä, että huonelämpötila saavuttaa halutun tason.

Kun lämpö jatkuvasti päällä vastukset käyvät silloin tällöin päällä vähän aikaa. Laatassa on jatkuvasti sellainen peruslämpö päällä.

Lue lisää

No eihän sillä ole paljon väliä miten ne vastukset on päällä, vaan miten pitkän aikaa yhteensä ne on vuorokaudesta päällä ja pois. Jos varataan laattaan yöllä, niin sitten vastaavasti päivällä ei vastukset ole päällä ollenkaan. Kyllä se kokonaisenergiamäärä pitäisi olla aika sama per vuorokausi, oli se varaava tai suora. Muuten sen asunnon keskimääräinen lämpötila ei voi olla sama.

mahdollista kirjoitti:

No eihän sillä ole paljon väliä miten ne vastukset on päällä, vaan miten pitkän aikaa yhteensä ne on vuorokaudesta päällä ja pois. Jos varataan laattaan yöllä, niin sitten vastaavasti päivällä ei vastukset ole päällä ollenkaan. Kyllä se kokonaisenergiamäärä pitäisi olla aika sama per vuorokausi, oli se varaava tai suora. Muuten sen asunnon keskimääräinen lämpötila ei voi olla sama.

Lue lisää

Selitä sitten mihin se sähkö kuluu?

Jos kytken yösähkön käyttöön, niin siitä näen suoraan paljonko sitä on mennyt lämmitykseen, poislukien jääkaapin ja pakastimen kulutus.
Ja tuo yösähkön osuus on itsessään jo suurempi kuin jatkuvan lämmityksen koko vrk kulutus.

kaapeleilla kirjoitti:

Selitä sitten mihin se sähkö kuluu?

Jos kytken yösähkön käyttöön, niin siitä näen suoraan paljonko sitä on mennyt lämmitykseen, poislukien jääkaapin ja pakastimen kulutus.
Ja tuo yösähkön osuus on itsessään jo suurempi kuin jatkuvan lämmityksen koko vrk kulutus.

Lue lisää

En tiedä miten olet niitä mittareita lukenut, mutta meneehän siinä "jatkuvassakin" lämmityksessa myös yösähköä kun on yösähkön aika, kellonajan mukaanhan se tariffi vaihtuu. Siis kokonaiskulutus on tietysti yö- ja päiväsähköjen summa. Lämmitykseen vuorokaudessa menevä energiamäärä ei kuitenkaan voi olla kaksinkertainen varaavassa muodossa, sehän nyt on selvä.

kuluu kirjoitti:

En tiedä miten olet niitä mittareita lukenut, mutta meneehän siinä "jatkuvassakin" lämmityksessa myös yösähköä kun on yösähkön aika, kellonajan mukaanhan se tariffi vaihtuu. Siis kokonaiskulutus on tietysti yö- ja päiväsähköjen summa. Lämmitykseen vuorokaudessa menevä energiamäärä ei kuitenkaan voi olla kaksinkertainen varaavassa muodossa, sehän nyt on selvä.

Lue lisää

Tottakai yösähköä menee jos on jatkuva lämmitys, mutta jos laitan lämmityksen yösähkölle ja menen nukkumaan, niin silloin näen aika tarkan lukeman lämmityssähkölle.

Jos tässä nyt aletaan kyseenalaistamaan "mittaustapaa", niin lukemat olen katsonut joka kerta samaan kellonaikaan. En sentään niin tyhmä ole, että yrittäisin verrata 18 tunnin sähkökulutusta 24 tunnin kulutukseen.

Tämä keskustelu vain ei tunnu tuottavan minkäänlaista hedelmää, enkä jaksa hokea samoja asioita viestistä toiseen, eli taidan lopettaa tähän. Kehotan kuitenkin kaikkia kaksiaikatariffia käyttäviä kaapelisähkölämmittäjiä kokeilemaan miten kulutus vaihtelee eri tavoin käytettynä.

kaapeleilla kirjoitti:

Tottakai yösähköä menee jos on jatkuva lämmitys, mutta jos laitan lämmityksen yösähkölle ja menen nukkumaan, niin silloin näen aika tarkan lukeman lämmityssähkölle.

Jos tässä nyt aletaan kyseenalaistamaan "mittaustapaa", niin lukemat olen katsonut joka kerta samaan kellonaikaan. En sentään niin tyhmä ole, että yrittäisin verrata 18 tunnin sähkökulutusta 24 tunnin kulutukseen.

Tämä keskustelu vain ei tunnu tuottavan minkäänlaista hedelmää, enkä jaksa hokea samoja asioita viestistä toiseen, eli taidan lopettaa tähän. Kehotan kuitenkin kaikkia kaksiaikatariffia käyttäviä kaapelisähkölämmittäjiä kokeilemaan miten kulutus vaihtelee eri tavoin käytettynä.

Lue lisää

Ja takkaa tulee käytettyä joka päivä.

Minkä aikavälin olet ottanut noihin eri tapoihin 1,2,3,4. viikko, kuukausi, puolivuotta, vuosi?

Oletko pyrkinyt myös huomioimaan että ulkoilmalämpötila, vuodenajat (aurinkoisuus, tuulisuus) olisi samat?

Joskus tuntuu että tuulella voisi olla yllättävän suuri merkitys lämmityksen tarpeeseen, mene ja tiedä?

lämmitys kirjoitti:

Ja takkaa tulee käytettyä joka päivä.

Minkä aikavälin olet ottanut noihin eri tapoihin 1,2,3,4. viikko, kuukausi, puolivuotta, vuosi?

Oletko pyrkinyt myös huomioimaan että ulkoilmalämpötila, vuodenajat (aurinkoisuus, tuulisuus) olisi samat?

Joskus tuntuu että tuulella voisi olla yllättävän suuri merkitys lämmityksen tarpeeseen, mene ja tiedä?

Lue lisää

Vastaan vielä tähän, vaikka aioin jo lopettaa...

Ulkoilman lämpötila on vaihdellut 1 - -3 eli aika samoja lukemia. Joinakin päivinä tyyntä ja joinakin vähäistä tuulta. Nuo eivät mielestäni kuitenkaan selitä kulutuksen eroja ja noihin ei oikein voi vaikuttaa.

Jokainen tapa käytössä 7vrk, joista 3 keskimmäistä mukana laskuissa ja mainitsemani lukemat siis 3vrk:n keskiarvoja. Mittausaika voisi olla pitempi, mutta silloin on hankala saada ulkoiset olosuhteet pysymään kutakuinkin samana. Vuosi olisi hyvä aika, mutta ei kiinnosta käyttää tapaa 1 koko vuotta ja palella talvisin joka päivä.

Totta on, että takalla saa sähkönkulutuksen puolitettua, mutta jos lämmittää vain ja ainoastaan sähköllä, niin miksi pelkkää yösähköä kuluu enemmän kuin sähköä jatkuvassa lämityksessä?

Täällä jo kyseltiin eristeidenkin perään.. Mistä moinen kysymys?
Eristeiden pitäisi riittää, kun talo on rakennettu Motivan kriteereillä matalaenergiataloksi.

kaapeleilla kirjoitti:

Vastaan vielä tähän, vaikka aioin jo lopettaa...

Ulkoilman lämpötila on vaihdellut 1 - -3 eli aika samoja lukemia. Joinakin päivinä tyyntä ja joinakin vähäistä tuulta. Nuo eivät mielestäni kuitenkaan selitä kulutuksen eroja ja noihin ei oikein voi vaikuttaa.

Jokainen tapa käytössä 7vrk, joista 3 keskimmäistä mukana laskuissa ja mainitsemani lukemat siis 3vrk:n keskiarvoja. Mittausaika voisi olla pitempi, mutta silloin on hankala saada ulkoiset olosuhteet pysymään kutakuinkin samana. Vuosi olisi hyvä aika, mutta ei kiinnosta käyttää tapaa 1 koko vuotta ja palella talvisin joka päivä.

Totta on, että takalla saa sähkönkulutuksen puolitettua, mutta jos lämmittää vain ja ainoastaan sähköllä, niin miksi pelkkää yösähköä kuluu enemmän kuin sähköä jatkuvassa lämityksessä?

Täällä jo kyseltiin eristeidenkin perään.. Mistä moinen kysymys?
Eristeiden pitäisi riittää, kun talo on rakennettu Motivan kriteereillä matalaenergiataloksi.

Lue lisää

Tota noin, tuon kokoisen talon lämmitykseen -0 lämpötilassa pitäisi kulua ehkä se 40kWh/vuorokausi, ei 80kWh. Joku virhe tuossa yösähkökulutuksessa pitää olla. Johan ne lattiat pitäisi olla aamulla hiton kuumat jos sinne 80kWh työnnetään yön aikana. Mites lämminvesivaraaja, yösähköllä? Ei sekään kyllä selittäisi tuota eroa.

ymmärtää kirjoitti:

Tota noin, tuon kokoisen talon lämmitykseen -0 lämpötilassa pitäisi kulua ehkä se 40kWh/vuorokausi, ei 80kWh. Joku virhe tuossa yösähkökulutuksessa pitää olla. Johan ne lattiat pitäisi olla aamulla hiton kuumat jos sinne 80kWh työnnetään yön aikana. Mites lämminvesivaraaja, yösähköllä? Ei sekään kyllä selittäisi tuota eroa.

Lue lisää

Uskon suo jos kerran väität että olet lukenut mittarit oikein.
Ainoana ratkaisuna tulee mieleen termostaattien toiminta.

Kun pidät tasaista lämpöä termostaatti on aina suurin piirtein siinä lämpötilassa joka on huoneiston tavoite lämpötila. Nyt kun käytät päiväsähköä ja huoneisto kylmenee termostaatti on kauempana säädetystä arvostaan. Illalla huone on jäähtynyt ja lämmitys kytkeytyy päälle laatta lämpiää noin 8 tunnissa yhden asteen . joten kun termari katkaisee virran on laatta jo varautunut ns. kuumemmalle kun termariin on asetettu , elikä se katkaisee sen lämmön vähän jäljessä kun lämpö kerkiää siirtyä
sieltä laatasta termariin.
Millaiset on huoneen lämpötilat ovat olleet mittausten aikana.
Suosittelen termostaatin kääntämistä vähän pienemmälle.
Sama ilmiöhän tulee kun tulee kovat pakkaset huone on kylmä , mutta lämpenee seuraavan päivänä.
Pakanen lauhtuu ja sisällä on tosi kuuma. Itselläni on vesikiertoinen varaava lattialämmitys, sitten kun vielä lämmitetään takkaakin , niin on siinä termostaateilla ihmettelemistä mikä on oikea sisälämpötila pakkasella. Tarviiko lisätä vai vähentää lämpöä.

kaapeleilla kirjoitti:

Vastaan vielä tähän, vaikka aioin jo lopettaa...

Ulkoilman lämpötila on vaihdellut 1 - -3 eli aika samoja lukemia. Joinakin päivinä tyyntä ja joinakin vähäistä tuulta. Nuo eivät mielestäni kuitenkaan selitä kulutuksen eroja ja noihin ei oikein voi vaikuttaa.

Jokainen tapa käytössä 7vrk, joista 3 keskimmäistä mukana laskuissa ja mainitsemani lukemat siis 3vrk:n keskiarvoja. Mittausaika voisi olla pitempi, mutta silloin on hankala saada ulkoiset olosuhteet pysymään kutakuinkin samana. Vuosi olisi hyvä aika, mutta ei kiinnosta käyttää tapaa 1 koko vuotta ja palella talvisin joka päivä.

Totta on, että takalla saa sähkönkulutuksen puolitettua, mutta jos lämmittää vain ja ainoastaan sähköllä, niin miksi pelkkää yösähköä kuluu enemmän kuin sähköä jatkuvassa lämityksessä?

Täällä jo kyseltiin eristeidenkin perään.. Mistä moinen kysymys?
Eristeiden pitäisi riittää, kun talo on rakennettu Motivan kriteereillä matalaenergiataloksi.

Lue lisää

ettei vaan ole otsikon talo...

kaapeleilla kirjoitti:

Tottakai yösähköä menee jos on jatkuva lämmitys, mutta jos laitan lämmityksen yösähkölle ja menen nukkumaan, niin silloin näen aika tarkan lukeman lämmityssähkölle.

Jos tässä nyt aletaan kyseenalaistamaan "mittaustapaa", niin lukemat olen katsonut joka kerta samaan kellonaikaan. En sentään niin tyhmä ole, että yrittäisin verrata 18 tunnin sähkökulutusta 24 tunnin kulutukseen.

Tämä keskustelu vain ei tunnu tuottavan minkäänlaista hedelmää, enkä jaksa hokea samoja asioita viestistä toiseen, eli taidan lopettaa tähän. Kehotan kuitenkin kaikkia kaksiaikatariffia käyttäviä kaapelisähkölämmittäjiä kokeilemaan miten kulutus vaihtelee eri tavoin käytettynä.

Lue lisää

En epäile että eikö saamasi ero voisi olla noin suuri, mutta oikeasti 1 ja 2 ero ei ole noin paljon. Selittynee mittaustavalla.

Laitoit ensin kylmän talon yölämmitykselle ja kun laatta oli lämmin, kokeilit jatkuvaa lämmitystä? tms.

Kokeile vaikka vuosi kumpaakin systeemiä, niin ero taatusti pienenee. Tosin vuosien välillä voi olla heittoa, jopa kymmeniä prosentteja säästä johtuen.

Sami_ kirjoitti:

En epäile että eikö saamasi ero voisi olla noin suuri, mutta oikeasti 1 ja 2 ero ei ole noin paljon. Selittynee mittaustavalla.

Laitoit ensin kylmän talon yölämmitykselle ja kun laatta oli lämmin, kokeilit jatkuvaa lämmitystä? tms.

Kokeile vaikka vuosi kumpaakin systeemiä, niin ero taatusti pienenee. Tosin vuosien välillä voi olla heittoa, jopa kymmeniä prosentteja säästä johtuen.

Lue lisää

Mielestäni ei voi laittaa kokonaan ainakaa mittauksen piikkiin.

Koska mittarin luenta tapahtui 7 päivän jaksolla 3:sta keskimmäisestä päivästä, eli lämpötila on saanut tasaaantua 2 päivää ennen mittauksia.

Eli olet käyttänyt kirjoittamaani tapaa 3. Sama kulutus siis molemmilla.
Anna takan jäähtyä "kylmäksi" ja katso paljonko sitten kuluu sähköä, kun ei ole takan antamaa peruslämpöä käytössä(tapa1.)

Te taidatte lämmittää koko kaupunginosan kun meillä kuluu vuodessa 2-3kWh sähköä suoralla sähkölämmityksellä...

Väitätkö että ainoa lämmönlähde on teillä sähkö?

sinulle? kirjoitti:

Te taidatte lämmittää koko kaupunginosan kun meillä kuluu vuodessa 2-3kWh sähköä suoralla sähkölämmityksellä...

Väitätkö että ainoa lämmönlähde on teillä sähkö?

Lue lisää

Meillä koriste(kaakeli)takka lisänä. Lämmitellään kun ilmat viilenee. Muutama motti menee, riippuu tietenkin vähän keleistä. Jos kovat pakkaset, niin silloin menee tietenkin enemmän, eli pari-kolme pesällistä päivässä.

Millainen vaikutus tuolla kaapeleiden syvyydellä on ihan yleisesti ottaen?

utelias kirjoitti:

Millainen vaikutus tuolla kaapeleiden syvyydellä on ihan yleisesti ottaen?

varauskyvyn muuttumisen lisäksi ennenkaikkea säädön nopeuteen eli hitauteen.

Kun kaapelit on syvällä paksussa laatassa niin varauskyky paranee (yö sähköllä saa paremmin riittämään lämmöt koko päiväksi) mutta vastaavasti menetetään säädettävyys. Joka tarkoittaa sitä kun ilma onkin tänään pakkaksen asemasta plussan puolella ja lämmitystä voisi vähentää puoleen niin se lattialaatta puskee lämpöä vaikka ei tarvitseisi.

Säädön ja energian kulutuksen kannalta on sähköpatterit parhaita, ne huomioivat pienetkin lämmön tarpeen muutokset.

Voisi sanoa että se minkä paksussa varaavassa laatassa voittaa sen menettää energian tuhlauksessa huonon säädettävyyden takia.

Tästä on esimerkinä vaikka takan polttaminen, sen tuomaa lisälämpöä ei varaava lattialämmitys huomaa ollenkaan.

vaikuttaa kirjoitti:

varauskyvyn muuttumisen lisäksi ennenkaikkea säädön nopeuteen eli hitauteen.

Kun kaapelit on syvällä paksussa laatassa niin varauskyky paranee (yö sähköllä saa paremmin riittämään lämmöt koko päiväksi) mutta vastaavasti menetetään säädettävyys. Joka tarkoittaa sitä kun ilma onkin tänään pakkaksen asemasta plussan puolella ja lämmitystä voisi vähentää puoleen niin se lattialaatta puskee lämpöä vaikka ei tarvitseisi.

Säädön ja energian kulutuksen kannalta on sähköpatterit parhaita, ne huomioivat pienetkin lämmön tarpeen muutokset.

Voisi sanoa että se minkä paksussa varaavassa laatassa voittaa sen menettää energian tuhlauksessa huonon säädettävyyden takia.

Tästä on esimerkinä vaikka takan polttaminen, sen tuomaa lisälämpöä ei varaava lattialämmitys huomaa ollenkaan.

Lue lisää

Tuo selitys on ihan järkevä kun sitä alkaa ajattelemaan.

Tuo viimeinen kappaleesi,

"Tästä on esimerkinä vaikka takan polttaminen, sen tuomaa lisälämpöä ei varaava lattialämmitys huomaa ollenkaan. ",

kuitenkin ihmetyttää minua. Eikö se kuitenkin vaikuta?
Jos illalla lämmittää takan tulikuumaksi ennenkuin lämmitys kytkeytyy päälle ja huoneilma on vaikkapa 24 asteista, niin eikö tuossa kuitenkin pelata termostaateilla ja jos termostaatteihin on säädetty 23 astetta, niin silloin laattaa ei varata?

varaavan lattialämmityksen heikoin lenkki on juuri se että säätöä ei ole kun lattia on lämmin.

valitti sitä, että tavassa 1 sisälämpö tippuu päivän mittaan ikävän alas?


Itselläni ei ole varaavaa lämmitystä, mutta tämän keskustelun pohjalta olisi mukava kuulla, kuinka ne termostaatit on yleensä säädetty varaavalla lämmityksellä?

kirjoittajahan kirjoitti:

valitti sitä, että tavassa 1 sisälämpö tippuu päivän mittaan ikävän alas?


Itselläni ei ole varaavaa lämmitystä, mutta tämän keskustelun pohjalta olisi mukava kuulla, kuinka ne termostaatit on yleensä säädetty varaavalla lämmityksellä?

Lue lisää

kovin alas kun lattiaan on ladattu tuo lämpömäärä,jos talossa on kunnollinen eristys!

zorro kirjoitti:

kovin alas kun lattiaan on ladattu tuo lämpömäärä,jos talossa on kunnollinen eristys!

Onneksi omassa talossani voi keskuksesta säätää, millä sähköllä laatat lämpenee! Huomasin viime talvena samaa ongelmaa kuin ketjun aloittaja ja kyllähän se ihan selvä homma on, että varaava lämmitys ei voi toimia kunnolla. Tänä talvena kaikki laatat lämpiää ympäri vuorokauden ja pisteenä i:n päälle ILP lämmittää näillä keleillä. Kahdessa kuukaudessa jo 1000kWh säästöä, tosin lämpimän syksyn piikkiin menee osa.

Olen säätänyt, säätänyt ja säätänyt... Ja samalla olen tullut siihen tulokseen, että ainoastaan yösähköä käyttämällä ei päästä kovin mukavaan ja tasaiseen lämpötilaan.

Jos haluaa, että lämpötila olisi illalla vielä kohtuumukava, niin termostaatit on laitettava niin isolle, että se yöllinen lämmitys riittää koko päiväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aamulla talossa on n. 23-25 astetta lämmintä ja iltaa kohti lämpötila tippuu pikkuhiljaa ja kun lämmitys taas alkaa, niin lämpötila on pudonnut n. 20 asteeseen. Lattia alkaa kuitenkin tuntua jo aika kylmältä siinä vaiheessa.

Onneksi voin sentään kytkeä tarvittaessa lämmityksen jatkuvaksi ja lämpö on tasainen koko päivän.
Tuo varaava lämmitys vaatii rinnalleen jonkin toisen lämmönlähteen ainakin -5 asteesta lähtien. Jos on oikein kova pakkanen, niin mikään yöllinen lämmitys ei riitä koko päiväksi.

Olenkin lämmitellyt takkaa päivittäin, koska meillä molemmat käy vuorotöissä ja vieläpä eriaikaan, niin lämpötila ei tunnu passaavan oikein koskaan ilman tulta.

meilläkin kirjoitti:

Olen säätänyt, säätänyt ja säätänyt... Ja samalla olen tullut siihen tulokseen, että ainoastaan yösähköä käyttämällä ei päästä kovin mukavaan ja tasaiseen lämpötilaan.

Jos haluaa, että lämpötila olisi illalla vielä kohtuumukava, niin termostaatit on laitettava niin isolle, että se yöllinen lämmitys riittää koko päiväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aamulla talossa on n. 23-25 astetta lämmintä ja iltaa kohti lämpötila tippuu pikkuhiljaa ja kun lämmitys taas alkaa, niin lämpötila on pudonnut n. 20 asteeseen. Lattia alkaa kuitenkin tuntua jo aika kylmältä siinä vaiheessa.

Onneksi voin sentään kytkeä tarvittaessa lämmityksen jatkuvaksi ja lämpö on tasainen koko päivän.
Tuo varaava lämmitys vaatii rinnalleen jonkin toisen lämmönlähteen ainakin -5 asteesta lähtien. Jos on oikein kova pakkanen, niin mikään yöllinen lämmitys ei riitä koko päiväksi.

Olenkin lämmitellyt takkaa päivittäin, koska meillä molemmat käy vuorotöissä ja vieläpä eriaikaan, niin lämpötila ei tunnu passaavan oikein koskaan ilman tulta.

Lue lisää

Itseäkin epäilytti tuo lattian varaaminen ja päädyin vesikiertoiseen, mutta kyllä moni on täysin tyytyväinen varaavaan kaapelilämmitykseen.

Esitetyt lämpötila erot tuntuu kyllä hurjilta, olisiko mitoituksissa vähän vikaa? Tai sitten lattian pinnassa on laattaa?

Jos lämpö muuttuu noin paljon, niin sitten pitää joko käyttää enemmän päväsähköä tai hyväksyä se että lämpö muuttuu.

Lämpötilan lasku iltapäivästä, antaa loistavan mahdollisuuden lämmittää takkaa. Ei mene lämpö hukkaan ylilämmittämisellä.

Sami_ kirjoitti:

Itseäkin epäilytti tuo lattian varaaminen ja päädyin vesikiertoiseen, mutta kyllä moni on täysin tyytyväinen varaavaan kaapelilämmitykseen.

Esitetyt lämpötila erot tuntuu kyllä hurjilta, olisiko mitoituksissa vähän vikaa? Tai sitten lattian pinnassa on laattaa?

Jos lämpö muuttuu noin paljon, niin sitten pitää joko käyttää enemmän päväsähköä tai hyväksyä se että lämpö muuttuu.

Lämpötilan lasku iltapäivästä, antaa loistavan mahdollisuuden lämmittää takkaa. Ei mene lämpö hukkaan ylilämmittämisellä.

Lue lisää

Muistelisin, että meillä oli mitoitusteho 100w/m2. Kaipa se on niinkuin se kuuluukin, ainakin sähkösuunnittelija sen noin laitatti.

Lattian pinta-alasta on laattaa aika tarkkaan puolet ja toinen puoli laminaattia. Totta on, että laatta tuntuu jalan alla viileämmältä, mutta sillä ei ole vaikutusta huoneilman lämpötilaan, joka siis tippuu päivän aikana reilusti.
Olenkin jo hyväksynyt, että takkassa on poltettava säännöllisesti puita. Takalla säästää sähkölaskussa kuitenkin paljon, olipa lämmitys varaava tai suora.

meilläkin kirjoitti:

Muistelisin, että meillä oli mitoitusteho 100w/m2. Kaipa se on niinkuin se kuuluukin, ainakin sähkösuunnittelija sen noin laitatti.

Lattian pinta-alasta on laattaa aika tarkkaan puolet ja toinen puoli laminaattia. Totta on, että laatta tuntuu jalan alla viileämmältä, mutta sillä ei ole vaikutusta huoneilman lämpötilaan, joka siis tippuu päivän aikana reilusti.
Olenkin jo hyväksynyt, että takkassa on poltettava säännöllisesti puita. Takalla säästää sähkölaskussa kuitenkin paljon, olipa lämmitys varaava tai suora.

Lue lisää

Laattalattia luovuttaa lämpöä huomattavasti nopeammin kuin laminaatti- tai parkettipintainen betoni. Eli laattalattiat toimivat todella huonosti tuossa varaavassa systeemissä. Laittakaa nyt vaan ne 'varaavat' systeeminne jatkuvalämmitteisiksi, niin säästätte paljon kilowattitunteja. Lämminvesivaraaja on ainoa, jota kannattaa lämmittää yösähköllä. Samoin jotain kodinkoneita (tiskikone, pesukone) voi laittaa ajastimella vaikka niin, että ne pesee aamuyöstä.

suora sähkömies kirjoitti:

Laattalattia luovuttaa lämpöä huomattavasti nopeammin kuin laminaatti- tai parkettipintainen betoni. Eli laattalattiat toimivat todella huonosti tuossa varaavassa systeemissä. Laittakaa nyt vaan ne 'varaavat' systeeminne jatkuvalämmitteisiksi, niin säästätte paljon kilowattitunteja. Lämminvesivaraaja on ainoa, jota kannattaa lämmittää yösähköllä. Samoin jotain kodinkoneita (tiskikone, pesukone) voi laittaa ajastimella vaikka niin, että ne pesee aamuyöstä.

Lue lisää

Kannattaisikohan kokeilla, että varaa yösähköllä ja aamuyöstä laattaan asteen pari enemmän lämpöä kuin on tarve, jolloin aamupäivän laatta luovuttaa lämpönsä aika tasaisesti huoneistoon. Iltapäivällä kun laatta on jo jäähtynyt, kytkeytyy mukavuuslämpö päälle, joka on sen pari astetta yölämmitystä viielämpi ja estää lattian jäähtymisen liiaksi. Tällöin lämpöä varattaisiin pääosin öisin, mutta lämmitystä tehostettaisiin hieman iltaisin päiväsähköllä.

Fiksun ohjelmoitavan säätimen tuo kyllä vaatii ja mielellään lämpötilan mittauksen sekä laatasta että huoneesta. Lisäksi laatan varaus tarvitsisi jonkinlaisen ajastimen, että laatan lämpöä lähdetään nostamaan vasta aamuyöstä, jolloin huoneen lämpö ei ole aamulla liian korkea, vaan varautunut lämpö luovutetaan vasta aamupäivän kuluessa.

Ville kirjoitti:

Kannattaisikohan kokeilla, että varaa yösähköllä ja aamuyöstä laattaan asteen pari enemmän lämpöä kuin on tarve, jolloin aamupäivän laatta luovuttaa lämpönsä aika tasaisesti huoneistoon. Iltapäivällä kun laatta on jo jäähtynyt, kytkeytyy mukavuuslämpö päälle, joka on sen pari astetta yölämmitystä viielämpi ja estää lattian jäähtymisen liiaksi. Tällöin lämpöä varattaisiin pääosin öisin, mutta lämmitystä tehostettaisiin hieman iltaisin päiväsähköllä.

Fiksun ohjelmoitavan säätimen tuo kyllä vaatii ja mielellään lämpötilan mittauksen sekä laatasta että huoneesta. Lisäksi laatan varaus tarvitsisi jonkinlaisen ajastimen, että laatan lämpöä lähdetään nostamaan vasta aamuyöstä, jolloin huoneen lämpö ei ole aamulla liian korkea, vaan varautunut lämpö luovutetaan vasta aamupäivän kuluessa.

Lue lisää

Ainakin tuollainen onnistuu jollain tapaa Devin 550 termostastilla, joissa mittausanturit ovat huoneessa ja lattiassa.

Siinä voi ajastaa lämmitystä mielinmäärin. Eli laitetaan ns. mukavuuslämpö alkamaan vaikkapa klo 03.00 aamulla, olkoon lämpötila säädetty vaikka 23 asteeseen.

Termostaatti aloittaa lämmityksen sen verran aikaisin, että lämpötila on klo 3.00 tuo 23 astetta.

Töihin lähdetään klo 7.00. Sen jälkeen ei ole tarvetta olla noin lämmintä ja lämpötila voidaan pudottaa vaikka 4 astetta alaspäin. Tai lämpötila ei välttämättä putoa noin paljoa, mutta jos putoaa, niin silloin lämmitetään sen verran, että lämpötila pysyy yli 19 asteessa.

Töistä tullaan klo. 16.30 ja silloin olisi mukava olla tietenkin lämmintä eli laitetaan 23 astetta alkamaan klo 16.30, jatketaan vaikka klo 18 asti.

Noita normaalilämpö/pudotuslämpöjä voi muutella tarpeen mukaan, vaikka tunnin välein ja joka päivälle voi tehdä oman ohjelman. Tarvittaessa saa nappia painamalla lämmön pysymään korkealla koko päivän.

Tuossa esimerkissä lämpötila siis säätyy
3.00-7.00 23astetta
7.00-16.30 vähintään 19 astetta
16.30-18.00 23 astetta
18.00-3.00 vähintään 19 astetta

suora sähkömies kirjoitti:

Laattalattia luovuttaa lämpöä huomattavasti nopeammin kuin laminaatti- tai parkettipintainen betoni. Eli laattalattiat toimivat todella huonosti tuossa varaavassa systeemissä. Laittakaa nyt vaan ne 'varaavat' systeeminne jatkuvalämmitteisiksi, niin säästätte paljon kilowattitunteja. Lämminvesivaraaja on ainoa, jota kannattaa lämmittää yösähköllä. Samoin jotain kodinkoneita (tiskikone, pesukone) voi laittaa ajastimella vaikka niin, että ne pesee aamuyöstä.

Lue lisää

Tuolla periaatteella kannattaa vetäistä takan kylkeen tammiparkettia tai lukkoponttilaminaattia?

suora sähkömies kirjoitti:

Laattalattia luovuttaa lämpöä huomattavasti nopeammin kuin laminaatti- tai parkettipintainen betoni. Eli laattalattiat toimivat todella huonosti tuossa varaavassa systeemissä. Laittakaa nyt vaan ne 'varaavat' systeeminne jatkuvalämmitteisiksi, niin säästätte paljon kilowattitunteja. Lämminvesivaraaja on ainoa, jota kannattaa lämmittää yösähköllä. Samoin jotain kodinkoneita (tiskikone, pesukone) voi laittaa ajastimella vaikka niin, että ne pesee aamuyöstä.

Lue lisää

Meillä devin 710 ( 522) remeleet. Sähkäri sanoi ihan heti kärkeen, että jos haluat (osittain)varaavaalaattaa käyttää, niin silloin kivipinnat lattioissa on huono valinta.
Joten tuli parkettia ja laattalattiat suorasähköllä (sauna, PH, KHH, vessat ja tuulikaappi).