Ateismi on luulonto.
Usko Jumalaan on subjektiivinen ja elävä suhde, joka useimmiten lähtee siitä, että ihminen kokee Jumalan kosketuksen ja läsnäolon. Usko on kristinuskon mukaan asia, joka on ihmiselle omin voimin mahdotonta, usko tulee Jumalalta.
Ateistit eivät ole tätä kosketusta vielä kokeneet, joten tämän kokemuksen puute saa heidät luulemaan, ettei Jumalaa ole olemassakaan.
Näin siis entinen ateisti, joka tulenpalavasti ja järjellä perusteli, että Jumalaa ei ole. Käytin varmaan kaikki mahdolliset keinot todistaakseni, että Jumalaa ei ole ja pyrin murtamaan uskon kivijalan.
Sitten Jumala itse kosketti. Tässä sitä nyt sitten ollaan.
...Teille samaa odotellessa =).
Usko Jumalaan on subjektiivinen ja elävä suhde, joka useimmiten lähtee siitä, että ihminen kokee Jumalan kosketuksen ja läsnäolon. Usko on kristinuskon mukaan asia, joka on ihmiselle omin voimin mahdotonta, usko tulee Jumalalta.
Ateistit eivät ole tätä kosketusta vielä kokeneet, joten tämän kokemuksen puute saa heidät luulemaan, ettei Jumalaa ole olemassakaan.
Näin siis entinen ateisti, joka tulenpalavasti ja järjellä perusteli, että Jumalaa ei ole. Käytin varmaan kaikki mahdolliset keinot todistaakseni, että Jumalaa ei ole ja pyrin murtamaan uskon kivijalan.
Sitten Jumala itse kosketti. Tässä sitä nyt sitten ollaan.
...Teille samaa odotellessa =).
Vastaukset 14
Vanhimmat
lestadiolaiset on päteviä.ne saa tehdä mitä haluaa kunhan vaan muistaa aina rukoilla anteeksi.eihän tavallisilla ihmisillä tietenkään semmosia oikeuksia ole,mutta eihän sitä muuten kannattaisi uskovainen ollakkaan.
ateistin ei tarvitse edes katua tekojaan saati pyytää anteeksi.
eräs ateisti astui varpailleni viime viikolla kopiohuoneessa. Hän pyysi vilpittömästi anteeksi.
Eli olet väärässä.
Mutta olet oikeassa siinä etteivät ateistit pyydä anteeksi syntejään ja saa sitä kautta armahdusta ja pelastusta. Mikä on ihan järkevää: miksi pyytää anteeksi jotain mitä ei ole (syntiä) ja vieläpä palkkion toivossa , palkkion mitä ei ole (pelastus).
Muiden uskontojen kannattajan esim. Islam, ovatko hekin vain 'luulossa'?
minä olen fyysisesti ja biologisesti "uskonnollisuuteen" taipuvainen ihminen. Mutta olen myös älyllisesti rehellinen. Eli vaikka uskominen tuntuukin kivalta on se silti samallaista hömppää kuin jutut matti nykäsestä ja uskominen joulupukkiin.Minulla on ihmeellisiä tuntemuksia ja kokemuksia mutta tiedän ettei ne ole jumalan kosketuksia. Hullu perustaa elämänsä harhoihin.
BTW, ateismi on teologiankin mukaan fakta.
Kyllä, voit sanoa että usko Jumalaan on subjektiivinen ja elävä suhde, mutta tiedä myös että tuo suhde on vain sinun omassa päässäsi ja se on suhde olemattomaan mielikuvitusolentoon.
Otapas ensin selvää mitä ateismi oikeasti tarkoittaa. Tuolla provolla vain munaat itsesi.
itsensä täällä? Nimimerkkinsä voi kyllä munata, mutta ei itseään.
Vähän sama kuin kristinuskon nimissä tehdyt kauheudet, jotkuin ovat onnistuneet munaamaan kristinuskoa, mutta minun uskoani ei voi munata kukaan muu.
"Usko Jumalaan on subjektiivinen ja elävä suhde, joka useimmiten lähtee siitä, että ihminen kokee Jumalan kosketuksen ja läsnäolon."
Tarkoitatko kenties kristinuskon Jumalaa vai kenties mitä tahansa jumalaa? Onko muslimi mielestäsi väärässä uskossaan vaikka tuntee samoin kuin sinä?
Mistä "kristinuskon Jumalasta" puhut? Ovatko kristityt siis vihdoinkin päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kuka Jumala on ja mitä hän oikein tarkoittaa kaikilla niillä Raamatun sekavilla jutuillaan?
Olen jo pitkään toivonut, että kristityt saisivat kasaan edes jonkinlaisen määritelmän Jumalastaan. Silloin olisi ateisteillakin helpompaa ottaa kantaa tuon jumalan uskottavuuteen.
Mutta toistaiseksi tilanne on siis ollut se, että ateistien on pitänyt kommentoida uskovaisten "Jumala on jokin ihana tunne sydämessäni" -tasoisia horinoita. Turhauttavaa! Eihän mitään järkevää väittelyä voida käydä joltain mystiseltä fiilispohjalta!
Siis odotan todellakin innolla sitä hetkeä, että tämä "kristinuskon Jumalan" lopullinen versio julkaistaan.
Uskontosi perustuu siis tähän kokemukseen, tunteeseen, ei mihinkään järjelliseen? Sitähän uskonto loppupeleissä on, pelkkä tunne. Joillekin tuon tunteen tarjoama turvallisuuden ja "varmuuden" tunne ylittää faktojen arvon, ei se sen ihmeellisempää ole. Vähän samankaltaista kuin ufo-uskovaisten ja salaliittoteoreettikkojen keskuudessa, usko johonkin ihmeelliseen antaa elämälle merkitystä. Mikäs siinä. Itse olen jättänyt tämän osa-alueen elämästäni täysin tunteiden varaan, siinä ei häviä mitään mutta saa paremman fiiliksen.
Kuinka Jumala kosketti sinua?
-Pete
poikki - ja tässä sitä nyt ollaan. Toisaalta ehkä parempi kuin kasvina sairaalassa.
No, saa nähdä, koskettaako jumala. Jos ei niin satu päättämään, niin palan jumalan päätöksellä helvetissä. Mikäs siinä. Vahvemmalla on oikeus sortaa heikompaa. Jumala nyt vain sattuu näkemään sen velvollisuutena.
Joillekin kyseessä on uskonto, kuten esimerkiksi sinulle oli. Minulle taas, pelkkä todennäköisin oletus. Mutta juuri luulohan on uskoa. Luullaan, että ei ole jumalaa. Luullaan, että on jumala. Luullaan ylipäänsä jotain.
Miksi palvot jumalaasi? Minä en palvoisi. En voisi palvoa oliota, joka heittelee satunnaisia olentoja tulimereen. Ja valehtelee ja kiduttaa. Ja pettää ja laiminlyö. Kohtelee kuin lelujaan... Ei, en todellakaan voisi palvoa sitä jumalaa.
En ole ateisti pelkästään siitä syystä, ettei minua ole yksikään jumala koskettanut. Älä yleistä. Uskonhan minä maan ulkopuoliseen elämäänkin, vaikkei se elämä ole minua koskettanut.
"Ateismi on luulonto."
Totta, siinä missä kaikki asiat päällä maan. Elämä on yhtä luulemista.