Kirjassaan Valtio Platon perustelee mielestäni hyvin miten yhteiskunta siirtyy Diktatuurista Olikargiaan ja siitä Demokratiaan(Timokratia) Tämän jälkeen seuraa taas Diktatuuri. Kehä jatkuu toinen pitää jo syntyessään toisen siemeniä sylissään.
Demokratiaa hän vertaa laivaan missä kapteeni suistetaan virasta ja ruoria käännetään enemmistön päätöksen mukaan.
Onko demokratiakin vain enemmistön pakkovaltaa.
Onko diktatuuri yksin valtaa
Onko oligargia muutamien mielivaltaa.
Demokratiaa hän vertaa laivaan missä kapteeni suistetaan virasta ja ruoria käännetään enemmistön päätöksen mukaan.
Onko demokratiakin vain enemmistön pakkovaltaa.
Onko diktatuuri yksin valtaa
Onko oligargia muutamien mielivaltaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Onko demokratiakin vain enemmistön pakkovaltaa."
Peritaatteessa kyllä, mutta toimiva demokratia ei suistu sortamaan vähemmistöä. Antiikin demokratian suurin ongelma oli se, että kansankokouksien valta oli absoolluttinen. Se harjoitti sekä lainsäädäntö että toimeenpanovaltaa. Myös tuomioistuimet toimivat enemmistön päätöksillä. Enemmistöön päässyt puolue saattoi helposti yrittää tuhota vastustajiaan. Esim. Ateenassa kilpailijansa saattoi lähettää maanpakoon ostrakismos-äänestyksellä, kuten kävi Themistokleelle.
Edellä mainitun takia kaupunkivaltioilla oli taipumus jakaantua kahteen puolueeseen, jotka olivat jatkuvasti sisällissodan partaalla, erityisesti kriisien aikana. Esim. Korkyra ajautui sisällis-sotaan peloponnessolaissodan aikana, kun oligarkki- ja demokratiapuolueet tukivat kumpikin eri puolta Spartan ja Ateenan välisessä sodassa. Valloittajat käyttivät usein demokratioiden sisäistä jakautumista hyväkseen, esim. Syrakusan piirityksessä ateenalaiset yrittivät saada Syrakusan pro-ateenapuolueen avaamaan kaupunginportit.
"Onko diktatuuri yksin valtaa"
On. Poltiikassaan Aristoteles kuvaa kuinka diktatuuri on kuninkuuden korruptoitunut muoto, siinä missä kuningas ajattelee kansansa etua diktaattori ajaa vain omaansa. Yksinvalta voisi toimia, ellei valta turmelisi ihmistä. Tähän mennässä kaikki itsevaltius kokeilut ovat päättyneet enemmän tai vähemmän huonosti, esim. Stalin, Nero, Mao tai Iivana Julma. Mutta on historiassa myös varsin onnistuneitakin yksinvaltiata kuten Pietari Suuri, Fredrick Suuri tai Kustaa II Adolf.
"Onko oligargia muutamien mielivaltaa."
On ja sitä vaivaavaa aivan sama ongelma kuin yksinvaltaa, vallan taipumus turmella ihminen. Antiikin oligarkiat yleensä sortuivat yleensä oman edun tavoitteluun. Samoin Rooman senaattorien röyhkeä oman edun ajaminen ajoi roomalaiset kapinaan ja ongelman korjaamiseksi perustettiin kansantribuunin virka, jonka tehtävänä oli valvoa kansan etuja senaatin istunnoissa. Yhtälailla keskiajan aateli harjoitti sortoa talonpoikia kohtaan oman taloudellisen etunsa ajamiseksi.
Aristoteles kirjoittaa valtiossaan, että paras valtiomuoto kolmen edellä mainitun yhdistelmä, kuten Rooman ja Karthagon perustuslait. Jatkuvasti poliittisessa epävakaudessa eläviin kreikkalaisiin Rooman vakaus teki suuren vaikutuksen.
Kiitos kannanottosi oli mielestäni hyvä. On varmaan totta että demokratia on puutteellinen mutta paras tähän astisista.
Kirjoituksestasi käy kuitenkin ilmi että jos järjestelmä toimii niin muodollakaan ei sinäänsä ole väliä.
"Kirjoituksestasi käy kuitenkin ilmi että jos järjestelmä toimii niin muodollakaan ei sinäänsä ole väliä."
Järjestelmän toimivuuden kannalta sen heikkouksien ja vahvuuksien tarkastelu on tärkeää. Esim. spartalaiset paikkailivat kuninkaanvallan ongelmia perustamalla eforien virat kuninkaan toimia valvomaan. Toinen toimivan järjestelmän merkki on kyky muuttua. Esim. Kiinan kommunisitit huomasivat Maon yhteiskunnalisten kokeiluiden jälkeen, ettei kommunistinen talousjärjestelmä toiminut. Niinpä he ryhtyivät muokkaamaan järjestelmäänsä enemmän markkinataloutta muistuttavaksi. Neuvostoliitto ei tällaiseen muutokseen kyennyt ja senpä takia Kiinan "kommunistit" pysyivät vallassa ja Venäjän eivät.
"On varmaan totta että demokratia on puutteellinen mutta paras tähän astisista."
Demokratia on paras järjestelmä, koska siinä muutosten tekeminen helpointa. Demokratiassa muutokseen ei tarvita väkivaltaa vaan seuraavissa vaaleissa täytyy vain vaihtaa hallitseva puolue. Demokratia on myös kaikkein vapain ja avoin tapa hallita.
Demokratiaa on monenlaista, muinaisen Kreikan kaltaista kansanvaltaa on lähimpänä Sveitsi, jossa asoista oikeasti äänestetään kansanäänestyksillä.
Pohjoismainen demokratia on ihan erillaista, asioista ei oikeastaan päätä kansa vaan "päättäjät" valitsee kansa.
Tosin Suomalaisessa versiossa ei edes kansan valitsemat päättäjät oikeastaan päätä asioista muuta kuin muodollisesti.
Sillä kaikki asiat valmistellaan lautakunnissa ja komiteoissa virkamiesten ohjauksessa, sen jälkeen tuodaan valmiiksi pureskeltu päätösesitys tähän kansan valitsemaan valtuustoon, joskus valtuuston valitsemaan hallitukseen.
Siellä sitten esitys hyväksytään, yleensä jos esitys ei ole valmiiksi sovittu niin sitä ei edes tuoda mihinkään.
Tässä systeemissä on se hyvä puoli, ettei kaikenlaiset kouhot pysty päättämään asioista eikä vaikuttamaan päätösten tekoon, huono puoli on se että syntyy kaikenlaisia klikkejä ja muita hyvävelijärjestöjä ....
Todellisuus taas on sellainen, ettei ilman vahvaa puolue taustaa voi vaikuttaa asioihin, koska jokainen päättäjä tarvitsee tuekseen virkamiehiä jotka informovat ja valvovat puolueensa etuja, samoin tarvitaan puoluea huolehtimaan siitä että saa näitä lautakuntapaikkoja missä päätösten sisältö määritellään.
Todellisuudessa yksittäisestä päättäjästä tulee puolueensa edunvalvoja näissä kokouksissa.
"muinaisen Kreikan kaltaista kansanvaltaa on lähimpänä Sveitsi, jossa asoista oikeasti äänestetään kansanäänestyksillä."
Eikö Sveitsissäkään saa naiset äänestää? ;)
Vakavammin: onhan Sveitsissä parlamentti. Siellä vain kansanäänestys on kiinteä osa päätöksentekoa (eikä vain satunnainen, mahdollisesti neuvoa-antava mielipidekartoitus).
Väärin, Sveitsissä kansanäänestys ei ole mikään "neuvoa-antava", vaan lopullinen päätös.
Eli parlamentti tekee pääätöksen, joka vahvistetaan kansanäänestyksellä eli jos kansa äänestää vastaan niin parlamentin tekemä päätös kumoutuu.
Esim. siitolaisasioissa homma on niin raaka, että ensin pitää asua Sveitsissä kymmenen vuotta, josta kolme viimeistä vuotta samassa kantonissa ( osavaltio ) ja sen jälkeen voit vasta hakea kansallisuutta ja jos hakemus menee läpi niin se alistetaan sen kunnan jossa asut kansanäänestykseen, kansallisuus tulee jos kotikuntasi kansalaiset on sen äänestyksessä hyväksyneet.
Tämmöisellä systeemillä ei Suomessa saisi kansallisuutta yksikään Somali, Mustalainen tai muu Bulgaari ...
On se sen verran äärimuoto demokratiasta tuo Sveitsin syysteemi.
Platon määrittelee demokratian pysyvyyden takuuksi; omaisuuden tasaisen jakautumisen, siten, että rikkkain on neljä kertaa rikkaampi kuin köyhin. Muussa tapauksessa Platon mukaan seurauksena on sis.sota josta seuraa diktaturi. Ateenan tapauksessa kyseessä taisi olla enemmän populismi kuin mikään ..kratia vrt. Perikleen maanpako.
Joo, tuossa on perää, eli oikeastaan mikään ei ole uutta maailmassa ...
Tämäkin asia on tajuttu jo Platonin aikaan.