Hmm...
taisin juuri pilata mun pikkusiskon päivän...
kerroin sille mun miettimästä elämän filosofiastani...
Olen juuri pääsemässä ylioppilaaksi. Kaikki haluaisivat minun tietysti, pikku sisko mukaanlukien, menevän yliopistoon.
Mutta minä juuri sain päähäni ryhtyä luuseriksi,sillä mitä vikaa on luusereissa.
Luuserin tyytyessä olemaan vain luuseri ja oppiessaan sen että:
Mikään isku ei voi satuttaa häntä sillä hänhän on jo miltei haudattu
Mikään maallinen ei häntä enää voi kiinnostaa sillä eihän hänellä ole mahdollisuus saadakkaan mitään tuota
Mikään arvonimi ei voi häntä hetkauttaa sillä eihän hän ole minkään arvoinen
Mikään viisas tai älykkäs ei voi häntä kiinnostaa koska hänhän on tyhmä
Mikään ei merkitse mitään
Mikään ei ole mitään
Kaikki on...turhaa
Tajutessaan ja hyväksyessään tuon, että hän ei ole mitään, hänestä tulee viisas ja onnellinen ihminen.
Tajutessaan tuon hän voi joka aamu herätä hymyillen tietäen että kaikki on täysin turhaa ja vain niin yhden tekevää, maailma alkoi ,maailma loppuu, ihmisiä on syntynyt, ihmisiä on kuollut, synnyin ja tulen kuolemaan.
Luulen, että ihmisellä jolla ei ole mitään on parempi mahdollisuus löytää onni. Mitä vähemmän sinulla on, sitä enemmän sinulla on.
Luuserilla en tietenkään tarkoita mitään sossupummia. Tarkoitan ihan perus työläistä eli ihmistä, joka kantaa aamulla postin, siivoaa, kerää roskia tai vastaavaa. Ja pahoittelen että kutsun heitä sillä nimellä, mutta sitenhän moni ajattelee. Kaikkien äitien ja isien unelma on että pojistaan ja tytöistään tulisi lääkäreitä, insinöörejä, yritysjohtajia yms.. Luuseri nimellä tarkoitan ihmistä, joka työskentelee noissa hieman vähempi arvostetuimmissa ammateissa, ja joksi on helpompi päästä.
Mä tiedän, että tuo on aika paskaa ja turhaa haihattelua, mutta niinkuin sanoin MITÄ VITUN VÄLIÄ! Luulen että onni on noiden sanojen takana.
Kunhan vain uskot Jumalaan.
taisin juuri pilata mun pikkusiskon päivän...
kerroin sille mun miettimästä elämän filosofiastani...
Olen juuri pääsemässä ylioppilaaksi. Kaikki haluaisivat minun tietysti, pikku sisko mukaanlukien, menevän yliopistoon.
Mutta minä juuri sain päähäni ryhtyä luuseriksi,sillä mitä vikaa on luusereissa.
Luuserin tyytyessä olemaan vain luuseri ja oppiessaan sen että:
Mikään isku ei voi satuttaa häntä sillä hänhän on jo miltei haudattu
Mikään maallinen ei häntä enää voi kiinnostaa sillä eihän hänellä ole mahdollisuus saadakkaan mitään tuota
Mikään arvonimi ei voi häntä hetkauttaa sillä eihän hän ole minkään arvoinen
Mikään viisas tai älykkäs ei voi häntä kiinnostaa koska hänhän on tyhmä
Mikään ei merkitse mitään
Mikään ei ole mitään
Kaikki on...turhaa
Tajutessaan ja hyväksyessään tuon, että hän ei ole mitään, hänestä tulee viisas ja onnellinen ihminen.
Tajutessaan tuon hän voi joka aamu herätä hymyillen tietäen että kaikki on täysin turhaa ja vain niin yhden tekevää, maailma alkoi ,maailma loppuu, ihmisiä on syntynyt, ihmisiä on kuollut, synnyin ja tulen kuolemaan.
Luulen, että ihmisellä jolla ei ole mitään on parempi mahdollisuus löytää onni. Mitä vähemmän sinulla on, sitä enemmän sinulla on.
Luuserilla en tietenkään tarkoita mitään sossupummia. Tarkoitan ihan perus työläistä eli ihmistä, joka kantaa aamulla postin, siivoaa, kerää roskia tai vastaavaa. Ja pahoittelen että kutsun heitä sillä nimellä, mutta sitenhän moni ajattelee. Kaikkien äitien ja isien unelma on että pojistaan ja tytöistään tulisi lääkäreitä, insinöörejä, yritysjohtajia yms.. Luuseri nimellä tarkoitan ihmistä, joka työskentelee noissa hieman vähempi arvostetuimmissa ammateissa, ja joksi on helpompi päästä.
Mä tiedän, että tuo on aika paskaa ja turhaa haihattelua, mutta niinkuin sanoin MITÄ VITUN VÄLIÄ! Luulen että onni on noiden sanojen takana.
Kunhan vain uskot Jumalaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun ymmärtää nihilismin, se ei merkitse välittömästi sitä, että sinusta pitää tulla luuseri. Nihilismi on eräs keino ymmärtää elämän vakavuuden taustalta monen jopa humoristisenkin vakava suhtautuminen täälläoloomme. Nihilismi voi johtaa myös opportunismiin, egoismiin ja narsismiin. Kun millään ei lopulta ole mitään merkitystä, olisiko kovinkaan väärin, jos pyrkisin tyydyttämään omia halujani? Eipä juurikaan, koska en usko tällöin oikeaan ja väärään, jotka voisivat olla toimintaani määrääviä momentteja. Miksi siis et käyttäisi kaikkia älynlahjojasi tai muita kykyjäsi, ja ottaisit samalla elämästä kaiken irti?
Oletan tuon "Kunhan uskot Jumalaan" olleen sarkasmia. Jos se ei ollut, se on kyllä varsin yllättävä veto. Ja vaatisi perusteluja.
Kunhan uskot Jumalaan.
On totta, että tuota voisi luulla sarkasmiksi, mutta se ei sitä ole.
Jumalaan uskominen on ainut asia millä on merkitystä, muun voi unohtaa.
Raamatussa Saarnaajan kirja kertoo juuri tästä turhuudesta. Saarnaaja sanoo kaiken olevan turhaa. Turhuuksien turhuus, kaikki on turhaa.
Kaiken ollessa turhaa se antaa vapauden valita.
Ja miksen ihmisenä jolla on omatunto tekisi vain mielestäni oikeita asioita. Koska millään ei ole väliä, ei myöskään minulla ole väliä, siispä en todellakaan alkaisi tyydyttämään vain omia halujani. Uskoisin vain Jumalaan, ja kiittäisin siitä mitä Hän antaa.
Miksi en käyttäisi aivojani?
Luulen tulevani onnellisemmaksi, jos saan käyttää aivojani ihan johonkin muuhun kuin työhön tai opiskeluun.
Löytänet luultavasti tästäkin runsaan tukun porsaanreikiä, joita voin kyllä mielihyvin selventää. Ja jos pidät tätä kaikkea nyt jotenkin hulluna niin ehkä sitä hieman olenkin, mutta frustra poeticas fores compos sui pepulit.(Tuo lause nyt on aivan turha, mutta kirjoitin sen nyt kuitenkin, sillä malja turhuudelle.)
Sinun turhuus-käsityksesi on mielestäni kovin vajavainen. Se sisältää toivon elementin. Mitäpä ihmeellistä on turhuudessa, josta voidaan kuitenkin löytää merkitys? Onko se edes mitään turhuuden ylistystä? Eikö se, päin vastoin, ole tämän yhden merkityksen euforista ylistämistä? Yksi ylitse muiden on kaukana turhuudesta.
Ja kuinka voi yhdistää nihilistin vapaudentuntoon Jumalan auktoriteetti? Eikö se ole ennemminkin itsepetosta (saan tehdä mitä haluan, mutta en kumminkaan ihan kaikkea)? Ja äläkä nyt vastaa: "ihmeellisiä ovat Herran tiet".
"Miksi en käyttäisi aivojani?
Luulen tulevani onnellisemmaksi, jos saan käyttää aivojani ihan johonkin muuhun kuin työhön tai opiskeluun."
Vaikka haluaisit romantisoida runollista kuvitelmaa älynlahjojen käytöstä kaukana kaikesta institutionalisoidusta matriisista, näen sen kumminkin liiallisena optimismina ihmisen kykyjen suhteen. Ja vaikka ymmärränkin "luuseriksi" ryhtymisen varsin hauskana vastavetona kaikenlaiselle pakolliselle urakeskeiselle sitoutumiselle, jää se lopulta vain retoriseksi aktiksi. En valitettavasti kovinkaan pitkälti jaksa uskoa askeettiseen ihanteeseesi.
Ymmärrän kyllä halun ristiriitaisuuteen, olenhan itsekin tästä elävä esimerkki, mutta se ei ylitä kumminkaan ajatteluni konsistenssia sinänsä.
Maljasi turhuudelle ei valitettavasti ollut kuin kumartaminen pöydän toisella puolella seisovalle merkitykselle.
Unohda tuo nihilistisyys käsite. En ole sanonut olevani nihilisti.
Koska tuo Yksi on jossain äärettömän toisellapuolen , en pidä sitä mitenkään esteenä turhuudelle. Voit sanoa että kaikki on turhaa, ja silti uskoa Jumalan olemassa oloon. Koska kaikki tämä minkä tiedämme on niin pieni käsite Jumalan perspektiivistä, ovat meidän tekomme täysin hyödyttömiä ja pieniä.----> kaikki on turhaa. Ja uskollenihan en voi mitään. Saan tehdä mitä haluan.
Pidän tätä itsekin hieman tyhmänä ja mielettömänä. Ihmisen kyky unohtaa kaiken merkitys ja pitää kaikkea turhana on todellakin melko huono. Ihmisen pitäisi periaatteessa unohtaa rakkaus, viha ja kaikki. Ja miten ihminen pystyisi tuohon? Jumala on ainut avain kysymykseen, mutta riittääkö usko.
Ja jos milestäsi tämä usko Jumalaan rikkoo nyt koko pakettini, niin olkoon niin. Kaikki on turhaa, paitsi Jumala, ja Hän vain vahvistaa säännön.
...teit kuten pyysin sinua olemaan tekemättä. Vastasit: "ihmeellisiä ovat Herran tiet".
Usko ihmeessä kuinka haluat, tämän nykyaikaisen arkirelativismin vallitessa kaikkein typerimmätkin mielipiteet suvaitaan (enkä nyt puhu sinusta, puhun yleisesti), vaikka ne ovat täysin idioottimaisia. "Jokainen saa olla mitä mieltä haluaa" on mielestäni iskulause, jota kaikkien ei tule voida käyttää. On vaikeaa pysyä järkevänä, etenkin kun usko erotetaan lopullisesti tiedosta, tai että edes voitaisiin puhua jonkinasteisesta mielekkyydestä.
Minä uskon paskakärpäsiin jotka ulostavat universumimme päälle kahden sekunnin välein "jossakin tuolla puolen", ja täten määräävät elämäämme, joka on täyttä paskaa. Todistapa nyt minut vääräksi. Kaikki muu on turhaa, paitsi paskakärpästen paska.
Sanonpa nyt kumminkin, turhuutesi ei todellakaan ole nihilismiä, eikä turhuutesi ole ontologista "turhuutta". Kaikki on turhaa, on vain käänteinen versiosi siitä, että vain Jumala merkitsee. Itse olen täysin eri mieltä. Jumala ei merkitse, eikä merkitse mikään muukaan. Merkitys täytyy ihmisen luoda itse, tietäen sen kumminkin olevan turhaa.
Kirjoituksesi luettuani suosittelen, että jatkat vielä sitä koulunkäyntiä.
On se ihmisen hyvä olla joskus hiukan filosofinen, mutta ei ole hyvä olla filosofin maineessa, sano.