Kerron tässä hyvin tiiviisti, asiantuntijoita lainaten, suomalaisissa ydinvoimaloissa mahdollisesta vakavasta ydinonnettomuudesta. Tällaisissa asioissa tulisi aina nojautua vain asiantuntijoiden tietoihin.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) sanoin:
"Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa huomattava osa reaktorin polttoaineesta vaurioituu. Vakavaan onnettomuuteen voitaisiin päätyä, jos reaktorin turvallisuusjärjestelmät eivät onnettomuustilanteessa toimisi. Onnettomuus voi alkaa eri tavoin, mutta loppuvaiheessa sille on tunnusomaista jäähdytysveden menetys reaktorista, jälkilämmön aiheuttama polttoaineen ylikuumeneminen, polttoainesauvojen suojakuorien puhkeaminen ja lopulta polttoaineen sulaminen."
Vakavien onnettomuuksien kulkuun ja ympäristövaikutuksiin vaikuttavat useat fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt, joista muutamia muutamia STUK kuvaa lyhyesti (tässä vain otsikot):
- Sydämen sulaminen
- Suojarakennuksen paineen nousu
- Fissiotuotteiden vapautuminen ja pidättyminen
- Vetypalot
- Höyryräjähdys
- Uudelleenkriittisyys
/1/, sivut 184 ->
Vakava ydinonnettomuus siis ei välttämättä aiheuta radioaktiivisten aineiden päästöjä laitoksen ulkopuolelle, mutta
"Jos reaktorisydämen vaurioon liittyisi samanaikainen suojarakennuksen vuodon aiheuttava vika, pahimmassa tapauksessa päästö saattaisi alkaa jo alle tunnin kuluttua alkutapahtumasta."
- aika alkutapahtumasta ulkopuolisen organisaation hälyyttämiseen: 0.5h
- minimiaika alkutapahtumasta päästöjen alkuun: 0.5h
- säteilysuojelutoimien perustana oleva aika alkutapahtumasta: 4h
/1/, sivut 196, 197
/1/ STUK "VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA"
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/72813932978376116/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf
Säteilyturvakeskuksen (STUK) sanoin:
"Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa huomattava osa reaktorin polttoaineesta vaurioituu. Vakavaan onnettomuuteen voitaisiin päätyä, jos reaktorin turvallisuusjärjestelmät eivät onnettomuustilanteessa toimisi. Onnettomuus voi alkaa eri tavoin, mutta loppuvaiheessa sille on tunnusomaista jäähdytysveden menetys reaktorista, jälkilämmön aiheuttama polttoaineen ylikuumeneminen, polttoainesauvojen suojakuorien puhkeaminen ja lopulta polttoaineen sulaminen."
Vakavien onnettomuuksien kulkuun ja ympäristövaikutuksiin vaikuttavat useat fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt, joista muutamia muutamia STUK kuvaa lyhyesti (tässä vain otsikot):
- Sydämen sulaminen
- Suojarakennuksen paineen nousu
- Fissiotuotteiden vapautuminen ja pidättyminen
- Vetypalot
- Höyryräjähdys
- Uudelleenkriittisyys
/1/, sivut 184 ->
Vakava ydinonnettomuus siis ei välttämättä aiheuta radioaktiivisten aineiden päästöjä laitoksen ulkopuolelle, mutta
"Jos reaktorisydämen vaurioon liittyisi samanaikainen suojarakennuksen vuodon aiheuttava vika, pahimmassa tapauksessa päästö saattaisi alkaa jo alle tunnin kuluttua alkutapahtumasta."
- aika alkutapahtumasta ulkopuolisen organisaation hälyyttämiseen: 0.5h
- minimiaika alkutapahtumasta päästöjen alkuun: 0.5h
- säteilysuojelutoimien perustana oleva aika alkutapahtumasta: 4h
/1/, sivut 196, 197
/1/ STUK "VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA"
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/72813932978376116/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vakava ydinonnettomuus voi aiheuttaa välittömiä terveysvaikutuksia alle 20km:n etäisyydellä:
"Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa, jossa päästö on lähellä suurinta teoreettisesti mahdollista päästöä ja sääolosuhteet ovat epäsuotuisat, suurista säteilyannoksista johtuvia säteilyvammoja esiintyisi suojaamattomilla henkilöillä korkeintaan parinkymmenen kilometrin säteellä laitoksesta."
STUK, "SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN", sivu 363
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/73283527307894694/default/kirja2_9.pdf
Tapposäde olisi reilun kilometrin pituinen:
"Tappava alue ydinvoimalaonnettomuudessa on muutaman neliökilometrin laajuinen."
http://www.laakariliitto.fi/uutiset/julkaisut/ymparisto/s55.html
"Useita vuosia vakavan ydinonnettomuuden jälkeen saastuneimmilla alueilla voi esiintyä syöpätapausten ja perinnöllisten haittojen lisääntymistä. Myöhäisvaikutuksia esiintyy kaikensuuruisilla säteilyannoksilla ja niitä voi aiheuttaa myös normaali luonnon taustasäteily."
/1/ sivu 363
On erittäin tärkeää ymmärtää säteilyannosten kumulatiivinen vaikutus syöpäriskiin, joka kasvaa jokaisesta - pienestäkin - altistumisesta ja on siten riippuvainen koko elinaikana hankituista altistuksista.
"Esimerkiksi Tshernobylin laskeuma, jonka kokonaisannos suomalaiselle on keskimäärin 2 mSv, saattaa arvion mukaan aiheuttaa noin 500 syöpäkuolemaa Suomessa 80 vuoden aikana."
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/fi_FI/syopa/
Kyseessä on osa ICRP:n arvioita, jonka mukaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus tulee aiheuttamaan kaiken kaikkiaan 30 000 syöpäkuolemaa 80 vuodessa. Näistä Suomen osalle laskettu 500 syöpäkuolemaa 80 vuodessa merkitsee yhtä syöpäraatoa joka toinen kuukausi - aiheuttajana onnettomuus yli 1000km:n päässä olleessa ydinvoimalassa!
/1/ STUK, "SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN"
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/7328352730789469
Hurjat ovat terveysriskit tässä työssä. Palkkakin on pieni. Pitäsiköhän ottaa lopputili ja nauttia elämästä - kun olen vielä terve. Ainakin omasta mielestäni.
Jahka se kumuloituminen alkaa niin sinulla on 80 vuotta elinaikaa.
Hyvin sulla on asiat. Tutkimusten mukaanhan sulla on vain alle 1% lisäriski sairastua säteilyperäiseen syöpään.
Tarkoittaa sitä, että kun otetaan rivistä ulos 100 syöpään sairastunutta ydinvoimalatyöntekijää, yhdellä heistä syöpä on työstä johtuva.
"Siinä tapauksessa, että esimerkiksi suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla, saattaisi radioaktiivisten aineiden päästö olla huomattavasti suurempi. Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni."
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940010
'Kymmeniä miljardeja markkoja' merkitsee noin 10 miljardia euroa.
Suomessa ydinlaitoksen haltijan korvausvastuu on vain 200 miljoonaa euroa.
Joku on näköjään täydellisen epärealistisesti käsittänyt asian niin, että 20km matka, jolla voi tapahtua välittömiä terveysvaikutuksia, olisi sama kuin saastunut alue, joka olisi vieläpä helposti puhdistettavissa. Selvää on, että kyseessä on täydellinen ymmärtämättömyys tai piittaamattomuus reaaliasioista. Valotetaan kuitenkin tässä vähän onnettomuuden vaikutusalueen suuruutta
STUK sanoo näin:
"
Onnettomuuden vaikutusalue
Onnettomuuden vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle vain, jos radioaktiivisia kaasuja ja hiukkasia vapautuu runsaasti ilmaan. Aineet kulkeutuvat ilmassa tuulen mukana. Tuulen nopeus määrää pilven kulkunopeuden ja suunta saastuvan alueen. Säätilan perusteella tiedetään milloin ja missä suojautuminen on tarpeen. Pilven ylikulun ajaksi suojaudutaan pääasiallisesti sisätiloihin. Tällöin vältytään radioaktiivisen ilman hengittämiseltä ja pilven suoralta säteilyltä. Onnettomuustilanteessa suojautumiseen on aikaa, kun toimitaan tehokkaasti. Esimerkiksi 9 metriä sekunnissa etenevällä tuulella pilvi kulkee 100 kilometrin matkan 3 tunnissa.
"
http://www.stuk.fi/sateilyvaara/fi_FI/onnettomuuden/
Jokin aika sitten kirjoittelin tämmöisen jutun:
"Radiossa haastateltiin juuri Heikki Reposta (STUK), joka kertoi, että onnettomuus Sosnovyi Borin ydinvoimalassa aiheuttaisi laskeuman kulkeutumisen Helsinkiin jopa 20 tunnissa, ja että seurauksena voisi olla muutamia kymmeniä kilpirauhassyöpätapauksia, joista osa johtaisi kuolemaan."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000010406303#22000000010406303
Nyt tuo "jopa 20 tunnissa" vähän kummastuttaa, koska Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Hesaan on vain noin 300km.
Vertailun vuoksi: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi - liki 20 vuotta sen jälkeen, puhdistustöiden edelleen jatkuessa - asuinkelvoton alue on noin 2800km2 (chernobyl.info), mikä on lähes kolmen klometrin levyinen väylä Hesasta Ivaloon! Pahoin saastunut alue edellisen lisäksi on jotain 7000km2 (STUK).
Suomessakin on Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi luonnontuotteiden nauttimiseen liittyviä rajoituksia ja käsittelysuosituksia. Matkaa on yli 1000km ja aikaa liki 20 vuotta.
"Loviisan, Olkiluodon, Kuolan, Leningradin tai Forsmarkin (kuva 9.2) ydinvoimalaitoksissa tapahtuva vakava onnettomuus voisi aiheuttaa Suomessa säteilytilanteen, joka edellyttäisi suojelutoimenpiteitä laajalla alueella. Muut Venäjän, Ruotsin ja Keski-Euroopan ydinvoimalaitokset sijaitsevat niin kaukana Suomesta, että niissä tapahtuvan onnettomuuden vaikutukset Suomessa jäisivät huomattavasti vähäisemmiksi. Epäsuotuisien sääolojen vallitessa suojelutoimenpiteitä – kuten esimerkiksi joditablettien nauttiminen ja kotieläintuotannon suojaaminen – voidaan kuitenkin tarvita."
STUK, "SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN", sivu 355
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/73283527307894694/default/kirja2_9.pdf
jos jos jos. Jos lehmällä olisi pyörät se olisi....... A---->B, DF------>B, D---->RT, F--------->YO, jne.
Tsernobylin onnettomuus tuli kustantamaan kansalaisilleen kymmeniä miljoonia ruplia. Euroinakin summa oli useita miljoonia.
Sinne menevät ne vakuutusmiljoonat jos vakava onnettomuus tapahtuu!
Joitakin arvioita Tshernobyin kustannuksista on tehty. Tässä esimerkiksi arvioiduista kustannuksista kolmen maan osalta:
- Valko-Venäjä 235 miljardia USD, 30 vuotta
- Ukraina 201 miljardia USD, 30 vuotta
- Venäjä 3.8 miljardia USD (1992-1998, 3 miljardia erilaisiin avustuksiin)
Yhteensä noin 450 miljardia USD / 3 valtiolla
http://www.chernobyl.info/index.php?userhash=806376&navID=34&lID=2
Huomaa, että tuon arvion mukaan valtio, jossa ydinvoimala sijaitsi, selvisi vähemmillä vahingoilla kuin naapurivaltio.
Sivu on hyvä lähdetieto Tshernobyl-faktaan:
http://chernobyl.info/index.php
Kappas, eli kyse oli miljardeista ruplista! Hyvä on, uskotaan sua nyt tossa asiassa.
No miljoonia euroja nyt kuitenkin sinne on uponnut. Kauhistuttavaa.
En tiedä onko Tshernobylin onnettomuuden vahinkoja korvattu millään vakuutuksilla. Tshernobylin onnettomuuden opetuksiin kuuluu varmaankin myös jonkinlaiset vahingonkorvausjärjestelmät. Ensi vuonna(?) voimaan astuvasta Suomen ydinvastuulaista voit lukea sivulta http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050002
Siitä ilmenee, että kun nykyisen Suomen ydinvastuulain mukainen laitoksenhaltijan korvausvelvollisuus on 204M€, se sellaisilla ydinvoimalattomilla mailla kuin Tanska ja Norja on 69M€. En ole varma, mistä tämä johtuu, mutta oletettavasti näiden maiden tutkimusreaktoreista. Samalla he ilmeisesti pääsevät vaatimaan korvauksia jonkin muun valtion alueella mahdollisesti tapahtuvassa ydinonnettomuudesta.
"
...
Siitä ilmenee, että kun nykyisen Suomen ydinvastuulain mukainen laitoksenhaltijan korvausvelvollisuus on 204M€, se sellaisilla ydinvoimalattomilla mailla kuin Tanska ja Norja on 69M€. En ole varma, mistä tämä johtuu, mutta oletettavasti näiden maiden tutkimusreaktoreista."
Taulukon otsikkoihin liittyy alaviite:
"
** ei käsitä tutkimusreaktoreita eikä sotilaallisessa käytössä olevia reaktoreita
"
Ainakin minun näytössäni otsikon sarakkeet on sekaisin, joten ihan varmaksi en voi sanoa mihin tuo liittyy.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050002
Siinä näet! Ei ole minkäänlaista pelkoa ydinräjähdyksestä.
Lisäksi huomaathan pahimman tapauksen vaarat nimenomaan kevytvesireaktorissa: 20 km (epäsuotuisat sääolosuhteet mukana, eli varmaan 20 m/s tuuli ym. yksi viikko vuodessa tapahtumia). Kuulostaa varmaan paljolta, mutta paineistettu tsernobyl-tyyppinen graffittihidasteinen (jollaisia suomessa ei ole) aiheutti 1000 km laskeuman. Kun vaihtoehto on koko maapallon peruuttamaton ilmaston muutos, niin 20 km siivoaminen ei ole mitään.
Sitä paitsi riski on teoreettinen. Kuten huomasit osasta, jossa puhuttiiin cessiumin vapautumisesta, VTT:n tutkijat totesivat saman, minkä minä: Nykyaikainen reaktori ei oikeasti voi hajota. Voiko radioaktiivista ainetta päästä ulos? Voi, teoreettisesti. Voidaanko saada aikaan samanlainen laskeuma, kuin Tsernobylillä? Ei voida. Jos ensimmäinen vastaus on TEOREETTISESTI mahdollinen, niin cessium päästö ilmakehään olisi sitten teoreettisen teoreettinen. Mieti itse.
Varsinkin, kun vaihtoehtoja sinulla ei ole tarjota. Vety talous! :) Totta tosiaan hauska mies tuo vastaaja.
"Sydämen ylikuumenemisen yhteydessä polttoaineen suojakuorimateriaalien ja vesihöyryn välisessä reaktiossa voi muodostua runsaasti vetyä, joka virtaa suojarakennuksen yläosan ilmatilaan. Sopivassa suhteessa ilmaan sekoittuneena vety palaa tai räjähtää herkästi. Vetyräjähdys tai joissakin suojarakennustyypeissä myös vedyn laajamittaisen leviämisen jälkeen syttyvä rauhallisempi vetypalo voi vaarantaa suojarakennuksen kestävyyden."
STUK, "VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA", sivu 189
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/72813932978376116/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf
Suojarakennus on se vihon viimeinen este radioaktiivisten aineiden pääsylle ympäristöön.
Suojarakennus voi vaurioitua myös höyryräjähdyksessä:
"Vakavaan reaktorionnettomuuteen liittyy myös niin sanotun höyryräjähdyksen mahdollisuus. Sydämen sulaessa sydänmateriaalia voi purkautua äkillisesti esimerkiksi reaktoripainesäiliön pohjalla olevaan veteen. Tällöin sula sydänmateriaali saattaa hajota pisaroiksi, joiden ympärille muodostuu nopeasti eristävä höyrykalvo. Tilanne on epästabiili ja sopivissa olosuhteissa höyrystyminen voi edetä räjähdyksenomaisesti eristävän kalvon hävitessä. Ilmiö tunnetaan esimerkiksi valimoteollisuuden kokemusten perusteella tapauksista, joissa suuri määrä sulaa metallia on joutunut veteen. Höyryräjähdys saattaa uhata reaktoripainesäiliön tai suojarakennuksen eheyttä."
STUK, "VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA", sivu 189
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/72813932978376116/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf
mitään siitä jos KITA jäisi auki! Tuleeko hammaspeikkojen hyökkäys ja kuinka peikkojen torjumiseen on varauduttu?
Stuk on tutkinut ja todennut seuraavat asia, hyvä niin. Käyttölupa annettu PISTE! Vai onko sinulla jotain huomautettavaa STUK:lle jota he eivät ole huomioineet? Kirjoita miuluummin suoraan STUK:lle jos on jotain sanottavaa. Kirjoittelet tänne STUK:n tekstiä, onko sinulla mitään sanottavaa?
Olet aivan oikeassa. STUK:n tekstit ovat kaikkien saatavilla ja erittäin ymmärrettävässä muodossa. Ydinvoimalaitoksemme turvakartoitetaan erittäin kattavasti ja erilaiset mitä-jos skenet käydään läpi jo reaktorityyppiä valittaessa.
Ainut henkilö joka näitä ei ymmärrä on Vastaaja. Hän hysteerisenä kirjoittelee juuri näitä STUK:n turvallisuus selontekoja ja pitää niitä jotenkin kummallisina.
Olet varmaan huomannut tekstimäärän nimimerkillä Vastaaja. Tämä palsta on hänen elämä, muuta elämää hänellä ei ole.