bussikäyttäytymisestä...

1) Riippuu tietysti siitä, kuka istuu, mutta yleensä ei lainkaan.

2) Vain jos vieressäni ikkunapaikalla istuva vaikuttaa vahvasti siltä, että haluaa minut pois. Yleensä pidän kuitenkin parempana vaikka sitten kiusata jotakuta pysymällä vieressä (vaikka täysin tyhjentyneessä bussissa) kuin ottaa riski, että hän vähääkään loukkaantuisi paikan vaihdoksestani.

3) Kyllä, enemmän tai vähemmän tapauksesta riippuen. Pikkulapset ymmärtää. Aikuisilta ihmisiltä pidän käytöstä naurettavana ja tietysti myös loukkaannun. Jos taas omaa ikäluokkaa oleva poikkeuksellisen kaunis tyttö lähtee pois hetitilaisuuden tullen... no, osittain loukkaannun, toisaalta ymmärrystä riittää. Enhän mä mikään viehättävä ole...

Ihmisen henkilökohtainen reviiri on yksilöllinen asia, jotkut kaipaavat ympärilleen enemmän tilaa kuin toiset. Kaikille kuitenkin on yhteistä, että reviiri kasvaa/pienenee käytettävissä olevan tilan mukaan.

Täydessä bussissa seistään kiltisti kylki kyljessä, sen sijaan olisi aika outoa jos puolityhjässä bussissa joku tulisi "liian" lähelle.

Jos on tyhjiä penkkejä ja joku istuu viereen, niin se on jotenkin epänormaalia, itse en koskaan istu kenenkään oudon viereen jos tyhjäkin penkki löytyisi.

Harrastan varsinkin jos on sylissä kasseja tai pusseja, se on helpotus kummallekin. Aina en harrasta jos on lyhyt matka, mutta pitkällä matkalla vaihdan varmasti.

En loukkaannu tuosta yhtään, sehän on hyvä että molemmille riittää kunnolla tilaa. Ahdistuisin jos bussi olisi tyhjillään ja joku nököttäisi vaan vieressä.

Reviiri pitää olla. Katso joskus niin huomaat että tilat myös täyttyvät samalla kaavalla. Aluksi harvemmin ja sitten tiheämmin. Se on aivan suomalaista ja kuuluu minusta asiaan. Laitan varmasti kassin viereiselle penkille jos se mahtuu ja muuallakin olisi muille tilaa.

1) Menen kyllä jotenkin lukkoon, jos tuntematon ihminen istahtaa viereeni. Minulla on aika iso "oma reviirini", eli en istahda mielelläni myöskään muiden viereen.

2) Vaihdan paikkaa, jos bussissa paikkoja vapautuu. Miksi minun pitäisi, jos näin teen? Nolompaa se on istua vieraan ihmisen vieressä vielä silloin, kun bussi on tyhjentynyt niin paljon, että siellä on vain muutama ihminen...

3) Suuren reviirini takia, en tietenkään loukkaannu, jos joku vaihtaa paikkaa :)

4) Ihmisillä on erilaiset reviirit ja sen mukaan he käyttäytyvät. Tutun ihmisenkin tulo liian lähelle, voi aiheuttaa joissakin "perääntymisiä".

Aina ne bussin ikkunapaikat täyttyvät ensimmäisenä. Sitten kun jokaikisessä tuplapenkissä on yksi ihminen, niin aletaan istua muiden viereen. Tietenkin aloitetaan täyttäminen takaa, jotta nähdään, ettei tyhjiä penkkipareja enää ole. :)

Sinänsä kummallista, ettei vieraiden ihmisten viereen istahdeta tekemään tuttavuutta. Mikäli vierustoveri on suunnilleen samanikäinen (edustaa eri sukupuolta ja on siedettävän näköinenkin), niin harva kuitenkaan panee pahakseen. ;)

hei
jos on pakko mennä joka päivä bussissa, esim hesassa asuessa, niin silloin kyllä 'suojautuu' omaan kuoreensa.

Ainakin minä.
Minulla on sellainen 30-40 cm:n 'oma alue' eli jos joku vieras on sen lähempänä minua, olo tuntuu ikävältä, hän 'häiritsee'. Jotkut sanovat, että ihmisen oma 'aura' ulottuu hänen ulkopuolelleen. Mitä tahansa selitykseksi voi tarjota, eikä se kiinnosta minua. Vain se, että itse tunnen sellaisen oman alueeni olemassaolon. (Vähän niinkuin toinen, näkymätön 'iho'. Tiedän että tämä kuulostaa ihan ufolta : D)

Ja kun on pakko mennä ratikassa, bussissa, niin alkaa tosi paljon inhota ihmisiä jotka puhuu kovaan ääneen omia juttujaan kaverille, tai kännykkään. TOsi moukkamaista käytöstä.

Selitys siihen, miksi vaihdan vapaaseen ikkunapaikkaan:
Hkl:n bussit ja miksei muutkin kaahaa sellaista vauhtia, mutkissa ja risteyksissä jne. Aika hankalaa pysyä kunnolla penkissä siinä käytäväpaikalla välillä. Siksi vaihdan heti, heti, heti jos kuski ajaa kovaa, kun tulee vapaa paikka.
Toinen syy on, että on upeita puistoja jne joita mielelläni katson.

Bussit ja raitiovaunut, sama juttu!

Äärettömän harvoin kukaan Haisuli istuu viereen, silloin nousen vaikka seisomaan keskisillalle.
- ikäänkuin menisin kohta pois bussista/ratikasta.

Ikävää haisua on, jos takanaolevalla penkillä istuja on syönyt jotain valkosipulista ruokaa. Tosi Ällöä!! Syökää purkkaa, pliis, tai edes peskää hampaat. tai hengittäkää nenän kautta ;D
Tai jos sieltä haistaan viinalle kuin rankkitynnyri. Tähän usein liittyy örinää ja muuta, silloinkin usein nousen keskisillalle seisomaan. Ei ainakaan kukaan oksenna mun niskaan.

Voitte kai arvata, että suosikkipaikkani ovat esimratikassa juuri ne yhden hengen penkit, joiden takana ei ole istuinta!!

Eli viestin aloittaja, älä ota henkilökohtaisena mitään paikanvaihtoja.

Minua ärsyttää se, kun ihmiset laittavat laukun viereensä tai muuten istuvat leveästi. Itse saan treenikassinkin mahtumaan jalkojen väliin. Tällöin vieressäni on tietysti vähän vähemmän tilaa, mutta ainakin siinä voi istua.

Tällaiset ihmiset ovat monesti ikään kuin tajuamatta, että vievät kahden ihmisen tilan tarpeettomasti.

Samaa idiotismia on se, kun joku istuu vastakkainolevien tuolien paikalla jalat ojossa. Tällöin vastapuolelle voi istua vain käytävän puolelle. LInja-auton täyttyessäkään nämä nuijamiehet ja -naiset eivät tee tilaa, koska heidän tilankulutuksensa on piilossa. Kukaan ei tiedä, miksi sinne ei ole istuutunut kukaan.

Sanon näitä henkilöitä nuijamiehiksi ja -naisiksi, koska kyseessä on luultavasti vanhan aggraari-Suomen käytösnormien peruja ja kyseiset ihmiset ovat lähinnä keski-ikäisiä, joilla on ongelmia sopeutua urbaaniin istuutumiskulttuuriin. Eiköhän ongelma poistu ajan myötä.

1. Ei haittaa, jos joku istuu viereen ja kyllä istahdan tyhjälle paikalle, jos sellainen on tarjolla, ihan mielellään.

2. Olen harrastanut "paikanvaihtoa" esim. sen takia, että pääsen sellaiselle paikalle, jossa on kello lähempänä. Helpompi, kun ei tartte hyppiä puolen kilometrin päähän täydessä vauhdisssa painamaan kelloa.

3. En loukkaannu, jos joku haluaa vaihtaa paikkaa. Ei ole niin vaikutusvaltainen olo, että kuvittelisin paikanvaihdon johtuvan juuri minusta.

4. En ymmärrä itsekään sitä, miksi jotkut katsovat oikeudekseen tukkia vapaan paikan jollain kevyellä repulla, takilla tms.

1. Ei haittaa. Istun muiden viereen jos ei ole muita paikkoja vapaana kun nousen linjuriin.

2. En harrasta. Paitsi jos olen tullut bussiin toisen ihmisen seurassa ja joutuneet erilleen.

3. Sisimmäsäni loukaannun.

4. Miksi busissa täytyy seistä jos on paikka jossakin vapaa (tukii vaan muilta kulkureitin). Ei tunnu mukavalta kun vieressä paikka on vapaa mutta ihmiset ei suostu istumaan siihen :-(

Jos minun on pakko istuutua jonkun viereen niin tunnen usein itseni tunkeilijaksi. Vaihdan sitten paikkaa jos voin, en halua pakottaa ketään istumaan tällaisen mulkun kanssa.

1) Ei haittaa, eikä minua haittaa istua toisen viereen.

2) Saattaa olla että näin olen joskus tehnyt mutta ihan vain siksi että olo on ollut tukala eli tilaa liian vähän. Yleensä en vaihda.

3) Ei ole tapahtunut, mutta riippuen ihmisestä ja tilanteesta, varmasti hieman loukkaantuisin. Tosiasia on kuitenkin se, että usein on yksinkertaisesti mukavempaa saada lisätilaa, aika ahtaita ne penkit kuitenkin on.

4) Bussissa vereni saa kiehumaan sellaiset, jotka istuvat käytäväpaikalle ja laittavat kassinsa ikkunapaikalle, todella raivostuttavaa. Ihan ruuhkabusseissakin tällaista näkee, saisivat hävetä!

1) Haittaako, jos joku istuu viereesi, entä istutko itse mielelläsi muiden viereen?

Riippuu kuka istuu viereen. :)
Mielelläni en istu muiden viereen.

2) Harrastatko itse paikan vaihtoa sen jälkeen kun olet kerran käytäväpaikalle istahtanut? Jos kyllä, niin hävettääkö edes?

Harrastan, eikä hävetä yhtään.

3) Loukkaannutko (edes hieman?) jos vieressäsi istuva vaihtaa paikkaa?

En (tai ehkä riippuu istujasta). :)

1) Haittaako, jos joku istuu viereesi, entä istutko itse mielelläsi muiden viereen?

Etsin ensisijaisesti vapaan penkkirivin/yksittäisen penkin, mutta jos matka on lyhyt ja vapaat penkkirivit/yksittäispaikat kauempana, voin istua hetkeksi jonkun viereen oven lähettyville.
Jos molemmilla on pidempi matka, toivoisin toisen hakeutuvan mielummin vapaalle penkkiriville/yksittäispenkille, lyhyemmällä matkalla taas sama sillä, jos viereen istuva on asiallisesti käyttäytyvä, eikä mielellään haise voimakkaasti tupakalle tai jollekin muulle pahalle, ja myös se on ok, jos joku päättää istua pidemmälle matkallekin juuri minun viereen, kun vapaita penkkirivejä/yksittäispenkkejä ei ole saatavilla. En ala sitä silloin mitenkään erityisesti harmittelemaan.

2) Harrastatko itse paikan vaihtoa sen jälkeen kun olet kerran käytäväpaikalle istahtanut? Jos kyllä, niin hävettääkö edes?

En vaihtaisi paikkaa, ellei sille ole jotain ihan erityistä syytä ja ikkunapaikka ei ainakaan kaikissa tapauksissa sellainen olisi. Jos jokin erityinen syy löytyy, voisin sen mahdollisesti kertoa entiselle vierustoverille. Kyllä itselleni tuntuisi vaikealta ajatus vaihtaa paikkaa säännönmukaisesti aina mahdollisuuden tullen ikkunapaikalle.

3) Loukkaannutko (edes hieman?) jos vieressäsi istuva vaihtaa paikkaa?

Kyllä jonkinverran, vaikka toisaalta ajattelen, että hänellä voi olla siihen joku hyväksi koettu syy. Hän voi ajatella siinä mahdollisesti itseänikin, että se on minullekin mukavempi.

”Loukkaannutko (edes hieman?) jos vieressäsi istuva vaihtaa paikkaa?”

Kerran yksi vaihtoi kahvilassa pöytää, meni istumaan toisen pöydän ääreen, jossa kahvitteli toinen itselleen tuntematon henkilö ja jätti minut yksin pöytääni.
Syyn siihen voi arvata: olin väsynyt ja kipeä ja ilme ja olemus sen mukaiset.
Kyllä loukkasi jonkun verran, mutta tuli mieleen, että hän varmaan ajatteli ensisijassa, minua siinä, että haluaisin varmaan mielummin olla yksin.