Islamin Uhka?

"Islamin uhka"
Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota uhkaan, joka kulkee nimellä "islamilainen fundamentalismi". Ikävä kyllä, vääristelevä sekoitus puolueellista raportointia länsimaisissa tiedotusvälineissä ja joidenkin tietämättömien muslimien toimet ovat tehneet sanasta "islam" melkeinpä synonyymin sanalle "terrorismi". Tilannetta analysoitaessa pitäisi siis asettaa kysymys: kehottaako islam terrorismiin? Vastaus: Tietenkään ei! Islam kieltää täysin sellaiset terroriteot, joita jotkut harhautuneet henkilöt ovat tehneet. Olisi muistettava, että kaikissa uskonnoissa on lahkoja ja harhaanjohdettuja ihmisiä, joten heidän oppinsa ne tarkastelua vaativat, ei joidenkin harvojen yksilöiden teot.
Se, mitä on vaikea ymmärtää, on että kun muslimi tekee hirveän teon, tiedotusvälineet leimaavat hänet "muslimiterroristiksi". Mutta kun taas esim. serbit murhaavat ja raiskaavat viattomia naisia Bosniassa, heitä tuskin kutsutaan "kristityiksi terroristeiksi"; ei liioin Pohjois-Irlannin tapahtumia leimata "kristilliseksi terrorismiksi". Samoin, kun äärioikeistolaiset kristityt Amerikassa pommittavat aborttiklinikoita, ei heitä suinkaan kutsuta "kristityiksi terroristeiksi”.

Jos näitä tosiasioita punnitsee, tulee melko nopeasti siihen johtopäätelmään, että media ei aina ole se luotettavin lähde…! Huolimatta siitä, että uskonnollisilla tunteilla on suuri merkitys yllä mainituissa "kristillisissä" konflikteissa, eivät tiedotusvälineet pidä niitä samanlaisina uskonnollisina tekoina, sillä eihän voida ajatellakaan, että niin barbaarisilla teoilla olisi jotain tekemistä kristinopin kanssa. Mutta silti, kun tapahtuu jotakin, johon on sekaantunut muslimi, yritetään aina sysätä syy islamin ylle - eikä harhaanjohdettujen yksilöiden. Kyllä, islamin laki sallii sotimisen (mikä tahansa vastustusta kohtaava uskonto tai sivilisaatio, joka sitä ei sallisi, tuhoutuisi), mutta hyökkäyksiä viattomia ihmisiä, naisia ja lapsia vastaan, ei tietenkään hyväksytä. Arabiankielinen sana "jihad", joka usein käännetään "pyhäksi sodaksi", merkitsee oikeastaan yksinkertaisesti "taistelua". Sotaa tarkoittava sana arabiaksi on "harb" eikä "jihad". "Taisteleminen" tai "jihadin käyminen" islamin tai muslimien puolustamiseksi taikka muslimeja sortavan maan vapauttamiseksi on kyllä sallittua (jopa suositeltavaa) islamissa. Mutta kaikkia sellaiset toimet on toteutettava islamin mukaisesti.

Islam kieltää selkeästi myös "lain ottamisen omiin käsiin", mikä tarkoittaa, että muslimit eivät voi kulkea ympäriinsä ja päättää itse, kenet he haluavat murhata, ketä rangaista tai kiduttaa. Tarvitaan tunnustettu auktoriteetti ja kyvykäs tuomari suorittamaan tutkinta ja määräämään rangaistus. Muslimimaailmaa tarkastellessa pitäisi muistaa, että pitkä kolonialismin aika päättyi useimmissa muslimimaissa vasta aivan hiljattain. Tuona aikana noiden maiden kansoja riistettiin niin kulttuurisesti, materiaalisesti kuin uskonnollisestikin, enimmäkseen lännen nk. "kristittyjen" kansojen toimesta. Tuo onneton ajanjakso ei ole vieläkään oikeastaan päättynyt tietyissä muslimimaissa, joita (tai joiden hallituksia) edelleen kontrolloivat ulkomaiset voimat. Tiedotusvälineet myös uskottelevat lännen ihmisille, että sellaiset tyrannit kuin esimerkiksi Irakin Saddam Hussein ja Libyan Muammar Qaddafi ovat "islamilaisia" johtajia. Totuushan on päinvastainen. Kukaan näistä johtajista ei edes yritä ottaa islamia ideologiakseen, vaan he vain käyttävät islamilaisia sananparsia manipuloidakseen kansaansa. Heillä on saman verran tekemistä islamin kanssa kuin Hitlerillä oli kristinuskon kanssa! Todellisuudessa monissa niistä Lähi-idän maista, joiden luullaan olevat "islamilaisia", hallitus sortaa islamia harjoittavia. Tämä riittää todistamaan, että "terrorismi" ja viattomien ihmisten tappaminen on täysin sen vastaista, mitä islam tosiasiassa sanoo.