-
Optiojärjestelmiä ei olisi pitänyt toteuttaa Fortumin kaltaisessa yhtiössä
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa käyttäneen kansanedustaja Martin Saarikankaan mukaan Fortumin kaltaisessa yhtiössä olisi pitänyt käyttää muita kannustin- ja sitouttamisjärjestelmiä kuin optioita.
Kulloisellakin kauppa- ja teollisuusministerillä oli käytännössä kaikki mahdollisuudet vaikuttaa optiojärjestelmien muotoon tai jopa estää optio-oikeuksien antaminen. Jälkikäteen lainsäädäntöteitse tapahtuva kohtuullistaminen ei Kokoomuksen mukaan ole mahdollista. Se merkitsisi puuttumista olemassa oleviin laillisiin sopimuksiin ja sitä kautta perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan.
KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RYHMÄPUHEENVUORO
VÄLIKYSYMYSKESKUSTELU FORTUM OYJ:N KANNUSTINJÄRJESTELMIEN KOHTUULLISUUDESTA
KANSANEDUSTAJA MARTIN SAARIKANGAS
Arvoisa puhemies - Ärade talman,
Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat tehneet välikysymyksen Fortumin optioiden kohtuullisuudesta. Aivan aluksi on todettava vielä kerran talousvaliokunnan jo käsitelleen pitkään ja yksityiskohtaisesti Fortumin optioita sekä tutkineen tarvetta ja mahdollisuuksia näiden optioiden kohtuullistamiseen. Talousvaliokuntahan päätyi toteamaan, ettei optioiden kohtuullistamiseen jälkikäteen ole juridisesti selkeitä ja vahvoja edellytyksiä. Tähän yhtyivät myös Kokoomuksen edustajat talousvaliokunnassa.
Kokoomus ei näe mahdollisena lähteä lainsäädäntöteitse kohtuullistamaan Fortumin optiojärjestelyitä. Tämä merkitsisi puuttumista olemassa oleviin laillisiin sopimuksiin, ihmisten jo saamaan omaisuuteen ja sitä kautta perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan. Samalla vaakalaudalle asetettaisiin valtion uskottavuus sopimuskumppanina ja pörssiyhtiöiden omistajana.
Tästä huolimatta on Fortumin optio-ohjelmista noussut keskustelu ymmärrettävää. Kun samanaikaisesti kallistunut sähkö ja ennätyskallis polttoaine ovat koetelleet kansalaisten kukkaroa ja sietokykyä, on tämänkaltaisten suurien optiotulojen kyseenalaistaminen aivan luonnollista.
Arvoisa puhemies,
Talousvaliokunnan lausunnossa on kuvattu Fortumin optiojärjestelyiden päätöksentekoa. Omistajapolitiikan yleiset puitteet määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolestaan antaa ohjeet siitä, millaisia ylimmän johdon palkka- ja palkkioperusteita käytetään valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. Kukin ministeriö käyttää hallinnonalalleen kuuluvien yhtiöiden yhtiökokouksissa valtaa omistajan edustajana yksittäisiä yhtiöitä koskevissa ratkaisuissa.
Päätökset nyt kyseessä olevista optiojärjestelyistä tehtiin vuosina 1999, 2001 ja 2002. Kaikki kyseiset järjestelyt ovat voimassa olleiden yleisten linjausten mukaisesti perinteisiä optioita tiukemmat. Vastuu järjestelmien valmistelusta on ollut yhtiön hallituksella, ja erityisesti sen keskuudestaan nimeämällä palkkiotoimikunnalla.
Lopulliset optiopäätökset on tehty osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokouksissa. Valtion edustajaksi yhtiökokouksiin on määrätty kulloinenkin kauppa- ja teollisuusministeri, eli vuonna 1998 Antti Kalliomäki sekä vuosina 2001 ja 2002 Sinikka Mönkäre. Paikalla yhtiökokouksissa valtion edustajana on toiminut ministerin varamies, johtaja Markku Tapio kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Hänellä on ollut päätöksentekoon kulloisenkin ministerin valtuutus. Ministerin tehtäviin on tällöin kuulunut oman varamiehensä ohjeistaminen tulevaa kokousta varten.
Kiistämätön totuus on, että ministerillä olisi siis käytännössä ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa optiojärjestelmien sisältöön tai estää optio-oikeuksien antaminen. Optio-järjestelmien kyseenalaistamista olisi tukenut vuonna 2000 tehty talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös, joka suosittaa osakepalkkiomallin käyttöä optiojärjestelyjen sijaan. Tämä päätös oli siis jo tehty kun päätökset vuosien 2001 ja 2002 optio-ohjelmista tehtiin ministeri Mönkäreen aikana. Kaiken kaikkiaan ei ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, ketkä kantavat poliittisen vastuun Fortumin epäonnistuneista optio-ohjelmista.
Arvoisa puhemies,
Fortumin osakkeiden arvo on lähes nelinkertaistunut vuoden 1999 lopulta tähän päivään mennessä. Kurssinoususta on hyötynyt myös valtio-omistaja arvonnousun kautta, josta se ei kuitenkaan pääse nauttimaan myymättä osuuttaan ja luopumatta enemmistöasemastaan. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin olevan selvää, että yrityksen nykyjohdon tekemät strategiset ja operatiiviset valinnat ? kuten toiminnan keskittäminen Pohjoismaiden ja Itämeren alueelle, varhaiset investoinnit Venäjälle sekä suuntautuminen vähäpäästöisen energian tuotantoon ? ovat olleet omiaan kasvattamaan yrityksen tulosta ja arvoa. Tässä mielessä johto on ansainnut palkkion, mutta tuskin kenenkään mielestä tämän suuruisena. Korostan kuitenkin, ettei johdon toiminta mitenkään ole ainoa kurssikehityksen takana oleva tekijä, vaan oma roolinsa on ollut kokonaan ulkopuolisilla tekijöillä, kuten kansainvälisellä hintakehityksellä ja öljyn saatavuusongelmilla.
On helppo yhtyä optiojärjestelmiä koskevaan kritiikkiin. Itse en ole ymmärtänyt niiden tarvetta. Monet valiokunnassa kuulluista asiantuntijoista painottivat, että vain muhevilla optio-ohjelmilla voidaan varmistaa hyvän henkilöstön saaminen. Omasta mielestäni hyvän henkilöstön saatavuus ja riittävä motivointi hyvän tuloksen tekemiseen saadaan yleensä aikaan tulospalkkiojärjestelmällä, joka on sidottu henkilön palkkaan ja yrityksen tulokseen - ei osakekurssiin. Olen myös sitä mieltä, että yrityksen koko henkilöstön tulisi olla jonkinlaisen palkitsemisjärjestelmän piirissä - portinvartijasta ja sentraalisantrasta alkaen. Näin toteutin tämän asian aikanani Masa-Yardsin johtajana. Järjestelmä toimi, yritys oli eräs Suomen kannattavimmista koko 90-luvun, ja väki oli tyytyväistä. Oleellista yrityksen kannalta on yrityskulttuuri, johtamismalli ja ihmisten motivoiminen.
Tällaista vastaavaa järjestelmää ehdotettiin käytettäväksi kaikissa valtionyhtiöissä vuonna 1994. Oli mielestäni virhe lähteä muuttamaan sitä sen ajan optiovillityksen alkaessa. Fortumin optio-järjestelmät olisi voitu jättää tekemättä tai ainakin ne olisi voitu rakentaa toisin ? siten, että nyt ylimmälle johdolle tulevat palkkiot olisivat pienemmät. Oman ongelmansa näihin järjestelyihin on tuonut Fortumin toimiala, joka on Euroopassa monella tapaa säännöstelty ja pitkälti suljettu. Kurssikehityksen vertaaminen verrokkiyhtiöihin - mikä oli lähtökohtana optioita laadittaessa ? ei ole käytännössä mahdollista, eivätkä näin ollen optiojärjestelmät voi toimia tässäkään mielessä tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi valtion enemmistöasema huoltovarmuuden turvaamisen vuoksi. Tämän perusteella voinkin kysyä, oliko optiojärjestelmää aihetta toteuttaa etenkään Fortumin kaltaisessa yhtiössä ylipäätänsä.
Se mitä Fortumin optiokohusta voidaan oppia, on selvä. Voimassa on jo nyt uusi ohjeistus, jonka mukaisesti osakepohjaisen palkitsemisen välineinä käytetään ensisijassa osakepalkkiojärjestelmiä ja vain erityisistä syistä optioita. Tätä voitaisiin vielä täsmentää niin, että optioita ei tulisi käyttää. Opittavaa on myös se, kuinka tärkeitä ovat omistajapolitiikan yksiselitteinen ohjeistus, päätöksentekoketjun selkeys ja ministerin riittävä perehtyneisyys toimialansa asioihin. Näihin asioihin tullaan varmasti kiinnittämään huomiota, kun eduskunta saa käsittelyynsä uuden valtionyhtiölain.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä käsitellään myös eriarvoisuuden lisääntymistä yhteiskunnassamme. Kommentoin tätä osuutta kahdelta kannalta. Ensinnäkin välikysymyksessä käsitellään hallituksen veropolitiikkaa. Tältä osin Kokoomus on tukenut, ja tukee edelleen, hallituksen päätöksiä ansiotulojen verotuksen keventämiseksi. Olemme olleet näihin päätöksiin erityisen tyytyväisiä sen vuoksi, että vielä vaalien alla nykyiset hallituspuolueet uhkailivat veronkevennysten vaarantavan hyvinvoinnin. Näillä ratkaisuilla on nyt todistetusti tuettu työllisyyden ja ostovoiman kehitystä, ja annettu vauhtia talouden rattaisiin. Nousseet verotulot kertovat siitä hyvästä, mitä verotusta järkevästi keventämällä voidaan saavuttaa: lisää hyvinvointia. Totean jälleen kerran myös sen, että työ on paras lääke köyhyyteen.
Toiseksi välikysymysteksti kiinnittää huomiota kuntatalouteen ja sen yhä heikentyvään tilaan. Tältä osin Kokoomus yhtyy välikysymyksen allekirjoittajien näkemyksiin. Hallitus on politiikallaan vaarantanut laadukkaiden ja kattavien hyvinvointipalvelujen saatavuuden ? ja tilanne on menossa yhä pahempaan päin. Kokoomus onkin esittänyt valtion kunnilta ottaman pakkolainan maksamista mahdollisimman nopeasti takaisin kunnille. Valtion tehdessä kuluvana vuonna yli 3 miljardin euron ylijäämän ei muutaman sadan miljoonan euron velan takaisinmaksun luulisi olevan liian vaikeaa. Tällä rahalla olisi kuitenkin hyvin tärkeä merkitys kuntalaisille. Osa tästä säästöstä tulisi käyttää välittömästi niin kipeästi tarvittaviin tie- ja väylähankkeisiin. Näin olisin minä tehnyt yritysjohtajana!
Optiojärjestelmiä ei olisi pitänyt toteuttaa Fortumin kaltaisessa yhtiössä
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa käyttäneen kansanedustaja Martin Saarikankaan mukaan Fortumin kaltaisessa yhtiössä olisi pitänyt käyttää muita kannustin- ja sitouttamisjärjestelmiä kuin optioita.
Kulloisellakin kauppa- ja teollisuusministerillä oli käytännössä kaikki mahdollisuudet vaikuttaa optiojärjestelmien muotoon tai jopa estää optio-oikeuksien antaminen. Jälkikäteen lainsäädäntöteitse tapahtuva kohtuullistaminen ei Kokoomuksen mukaan ole mahdollista. Se merkitsisi puuttumista olemassa oleviin laillisiin sopimuksiin ja sitä kautta perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan.
KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RYHMÄPUHEENVUORO
VÄLIKYSYMYSKESKUSTELU FORTUM OYJ:N KANNUSTINJÄRJESTELMIEN KOHTUULLISUUDESTA
KANSANEDUSTAJA MARTIN SAARIKANGAS
Arvoisa puhemies - Ärade talman,
Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat tehneet välikysymyksen Fortumin optioiden kohtuullisuudesta. Aivan aluksi on todettava vielä kerran talousvaliokunnan jo käsitelleen pitkään ja yksityiskohtaisesti Fortumin optioita sekä tutkineen tarvetta ja mahdollisuuksia näiden optioiden kohtuullistamiseen. Talousvaliokuntahan päätyi toteamaan, ettei optioiden kohtuullistamiseen jälkikäteen ole juridisesti selkeitä ja vahvoja edellytyksiä. Tähän yhtyivät myös Kokoomuksen edustajat talousvaliokunnassa.
Kokoomus ei näe mahdollisena lähteä lainsäädäntöteitse kohtuullistamaan Fortumin optiojärjestelyitä. Tämä merkitsisi puuttumista olemassa oleviin laillisiin sopimuksiin, ihmisten jo saamaan omaisuuteen ja sitä kautta perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan. Samalla vaakalaudalle asetettaisiin valtion uskottavuus sopimuskumppanina ja pörssiyhtiöiden omistajana.
Tästä huolimatta on Fortumin optio-ohjelmista noussut keskustelu ymmärrettävää. Kun samanaikaisesti kallistunut sähkö ja ennätyskallis polttoaine ovat koetelleet kansalaisten kukkaroa ja sietokykyä, on tämänkaltaisten suurien optiotulojen kyseenalaistaminen aivan luonnollista.
Arvoisa puhemies,
Talousvaliokunnan lausunnossa on kuvattu Fortumin optiojärjestelyiden päätöksentekoa. Omistajapolitiikan yleiset puitteet määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolestaan antaa ohjeet siitä, millaisia ylimmän johdon palkka- ja palkkioperusteita käytetään valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. Kukin ministeriö käyttää hallinnonalalleen kuuluvien yhtiöiden yhtiökokouksissa valtaa omistajan edustajana yksittäisiä yhtiöitä koskevissa ratkaisuissa.
Päätökset nyt kyseessä olevista optiojärjestelyistä tehtiin vuosina 1999, 2001 ja 2002. Kaikki kyseiset järjestelyt ovat voimassa olleiden yleisten linjausten mukaisesti perinteisiä optioita tiukemmat. Vastuu järjestelmien valmistelusta on ollut yhtiön hallituksella, ja erityisesti sen keskuudestaan nimeämällä palkkiotoimikunnalla.
Lopulliset optiopäätökset on tehty osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokouksissa. Valtion edustajaksi yhtiökokouksiin on määrätty kulloinenkin kauppa- ja teollisuusministeri, eli vuonna 1998 Antti Kalliomäki sekä vuosina 2001 ja 2002 Sinikka Mönkäre. Paikalla yhtiökokouksissa valtion edustajana on toiminut ministerin varamies, johtaja Markku Tapio kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Hänellä on ollut päätöksentekoon kulloisenkin ministerin valtuutus. Ministerin tehtäviin on tällöin kuulunut oman varamiehensä ohjeistaminen tulevaa kokousta varten.
Kiistämätön totuus on, että ministerillä olisi siis käytännössä ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa optiojärjestelmien sisältöön tai estää optio-oikeuksien antaminen. Optio-järjestelmien kyseenalaistamista olisi tukenut vuonna 2000 tehty talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös, joka suosittaa osakepalkkiomallin käyttöä optiojärjestelyjen sijaan. Tämä päätös oli siis jo tehty kun päätökset vuosien 2001 ja 2002 optio-ohjelmista tehtiin ministeri Mönkäreen aikana. Kaiken kaikkiaan ei ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, ketkä kantavat poliittisen vastuun Fortumin epäonnistuneista optio-ohjelmista.
Arvoisa puhemies,
Fortumin osakkeiden arvo on lähes nelinkertaistunut vuoden 1999 lopulta tähän päivään mennessä. Kurssinoususta on hyötynyt myös valtio-omistaja arvonnousun kautta, josta se ei kuitenkaan pääse nauttimaan myymättä osuuttaan ja luopumatta enemmistöasemastaan. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin olevan selvää, että yrityksen nykyjohdon tekemät strategiset ja operatiiviset valinnat ? kuten toiminnan keskittäminen Pohjoismaiden ja Itämeren alueelle, varhaiset investoinnit Venäjälle sekä suuntautuminen vähäpäästöisen energian tuotantoon ? ovat olleet omiaan kasvattamaan yrityksen tulosta ja arvoa. Tässä mielessä johto on ansainnut palkkion, mutta tuskin kenenkään mielestä tämän suuruisena. Korostan kuitenkin, ettei johdon toiminta mitenkään ole ainoa kurssikehityksen takana oleva tekijä, vaan oma roolinsa on ollut kokonaan ulkopuolisilla tekijöillä, kuten kansainvälisellä hintakehityksellä ja öljyn saatavuusongelmilla.
On helppo yhtyä optiojärjestelmiä koskevaan kritiikkiin. Itse en ole ymmärtänyt niiden tarvetta. Monet valiokunnassa kuulluista asiantuntijoista painottivat, että vain muhevilla optio-ohjelmilla voidaan varmistaa hyvän henkilöstön saaminen. Omasta mielestäni hyvän henkilöstön saatavuus ja riittävä motivointi hyvän tuloksen tekemiseen saadaan yleensä aikaan tulospalkkiojärjestelmällä, joka on sidottu henkilön palkkaan ja yrityksen tulokseen - ei osakekurssiin. Olen myös sitä mieltä, että yrityksen koko henkilöstön tulisi olla jonkinlaisen palkitsemisjärjestelmän piirissä - portinvartijasta ja sentraalisantrasta alkaen. Näin toteutin tämän asian aikanani Masa-Yardsin johtajana. Järjestelmä toimi, yritys oli eräs Suomen kannattavimmista koko 90-luvun, ja väki oli tyytyväistä. Oleellista yrityksen kannalta on yrityskulttuuri, johtamismalli ja ihmisten motivoiminen.
Tällaista vastaavaa järjestelmää ehdotettiin käytettäväksi kaikissa valtionyhtiöissä vuonna 1994. Oli mielestäni virhe lähteä muuttamaan sitä sen ajan optiovillityksen alkaessa. Fortumin optio-järjestelmät olisi voitu jättää tekemättä tai ainakin ne olisi voitu rakentaa toisin ? siten, että nyt ylimmälle johdolle tulevat palkkiot olisivat pienemmät. Oman ongelmansa näihin järjestelyihin on tuonut Fortumin toimiala, joka on Euroopassa monella tapaa säännöstelty ja pitkälti suljettu. Kurssikehityksen vertaaminen verrokkiyhtiöihin - mikä oli lähtökohtana optioita laadittaessa ? ei ole käytännössä mahdollista, eivätkä näin ollen optiojärjestelmät voi toimia tässäkään mielessä tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi valtion enemmistöasema huoltovarmuuden turvaamisen vuoksi. Tämän perusteella voinkin kysyä, oliko optiojärjestelmää aihetta toteuttaa etenkään Fortumin kaltaisessa yhtiössä ylipäätänsä.
Se mitä Fortumin optiokohusta voidaan oppia, on selvä. Voimassa on jo nyt uusi ohjeistus, jonka mukaisesti osakepohjaisen palkitsemisen välineinä käytetään ensisijassa osakepalkkiojärjestelmiä ja vain erityisistä syistä optioita. Tätä voitaisiin vielä täsmentää niin, että optioita ei tulisi käyttää. Opittavaa on myös se, kuinka tärkeitä ovat omistajapolitiikan yksiselitteinen ohjeistus, päätöksentekoketjun selkeys ja ministerin riittävä perehtyneisyys toimialansa asioihin. Näihin asioihin tullaan varmasti kiinnittämään huomiota, kun eduskunta saa käsittelyynsä uuden valtionyhtiölain.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä käsitellään myös eriarvoisuuden lisääntymistä yhteiskunnassamme. Kommentoin tätä osuutta kahdelta kannalta. Ensinnäkin välikysymyksessä käsitellään hallituksen veropolitiikkaa. Tältä osin Kokoomus on tukenut, ja tukee edelleen, hallituksen päätöksiä ansiotulojen verotuksen keventämiseksi. Olemme olleet näihin päätöksiin erityisen tyytyväisiä sen vuoksi, että vielä vaalien alla nykyiset hallituspuolueet uhkailivat veronkevennysten vaarantavan hyvinvoinnin. Näillä ratkaisuilla on nyt todistetusti tuettu työllisyyden ja ostovoiman kehitystä, ja annettu vauhtia talouden rattaisiin. Nousseet verotulot kertovat siitä hyvästä, mitä verotusta järkevästi keventämällä voidaan saavuttaa: lisää hyvinvointia. Totean jälleen kerran myös sen, että työ on paras lääke köyhyyteen.
Toiseksi välikysymysteksti kiinnittää huomiota kuntatalouteen ja sen yhä heikentyvään tilaan. Tältä osin Kokoomus yhtyy välikysymyksen allekirjoittajien näkemyksiin. Hallitus on politiikallaan vaarantanut laadukkaiden ja kattavien hyvinvointipalvelujen saatavuuden ? ja tilanne on menossa yhä pahempaan päin. Kokoomus onkin esittänyt valtion kunnilta ottaman pakkolainan maksamista mahdollisimman nopeasti takaisin kunnille. Valtion tehdessä kuluvana vuonna yli 3 miljardin euron ylijäämän ei muutaman sadan miljoonan euron velan takaisinmaksun luulisi olevan liian vaikeaa. Tällä rahalla olisi kuitenkin hyvin tärkeä merkitys kuntalaisille. Osa tästä säästöstä tulisi käyttää välittömästi niin kipeästi tarvittaviin tie- ja väylähankkeisiin. Näin olisin minä tehnyt yritysjohtajana!
Vastaukset 5
Vanhimmat
enää ihmisten vaurastua kovalla työnteolla. Tätä se työväenpuolueeksi julistautuminen teki. Äänestän jatkossa kunnon porvari Vanhasta.
Kokoomus nimenomaan Saarikankaan sanoin ulottaisi palkkiojärjestelmät koko henkilökuntaan, kun me demarit Fortumissa halusimme antaa optioita vain 300 ihmiselle yritysjohdosta ja avainpaikoilta.
Suljetuilla ja valtioiden sääntelemillä toimialoilla pitää katsoa muita aloja tarkemmin, että palkkiot ansaitaan vain sillä, mitä yritys on itse tehnyt eikä sillä, mikä yrityksen ympärillä muuttuessaan saa aikaan paremman tuloksen ytrityksessä.
...edellytti 500 miljoonan jakoa Forttumin köyhille, kiitos SDP:n pöyhkeän ladyn, ministeri Mönkäreen.
Päätöstä tehdessään mm. Sasi yritti hänen kanssaan asiasta keskustella, mutta hän ei halunnut sitä halunnut...
Asiasta kysyttäessa hän ei valehdellut kun sanoi:"en muistanut".. siis se oli se pikku päätös jonka hän teki jolle oltiin tehty jo "linjaus"..joka sitoi häntä.
Nyt herrat sdp:n ovat antaneet hänelle demarien luoman Lotto johtajan viran...
Se taisikin tulla kerrankin oikealle johtajalle...
Mutta tästä kaikille sdp:n Halosen kannattajille, pieni ihminen unohtuu vasuri politiikassa aina! jopa sitten tässä fortumin optioasiassa, vain suurimmat johtajat saivat miljoonansa.
Martin Saarikangas puhuu viisaasti. Koko henkilökunnan pitää aina olla palkitsemisohjelmien piirissä, koska muuten ei yrityskulttuurista saada tarpeeksi lujaa pohjaa strategioiuden toteuttamiselle, eli asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle.
Fortumin osalta on hyvä, että kokoomus selvästi sanoutuu irti jälkiviisaasta välikysymyksestä. Totta on, että aikanaan tehtiin vääränlainen optiosopimus, joka nyt johti kohtuuttomiin palkkioihin, mutta ei tehtyjä sopimuksia voi mennä perumaan, vaikka se olisi lakiteknisesti tehtävissä mahdolliseksi.
Kuinka yksikään työntekijä yhdessäkään valtionyhtiössä voisi enää sen jälkeen luottaa omistajansa sanaan, jos Fortumin opitot nyt jälkikäteen kohtuullistettaisi, eli otettaisi 300 ihmisen saamista rahoista osa heitö pois.
Nyt olisi paikallaan, että jokin todella arvovaltainen asiantuntija käyttäisi painavan puheenvuoron, esimerkiksi silloin, kun välikysymyksen palautekeskustelu käydään, josta selviäisi, miten lapsellisen populistisella pohjalla välikysymyksen tekijät kävelevät, kun he jo nyt ovat ryhtyneet käymään 2007 eduskuntavaalikampanjoitaan pelkästään kateuden ruokkimiseen perustuvan kannatustoiveen varassa.