F optiot vastaan Eduskunta

Kansakuntaa erottaa kasvava kuilu oikeudenmukaisuuden ymmärryksestä

Hallitus vastasi esitettyyn välikysymykseen Fortum optioista osoittaen syyttävällä sormella poliitikkoja, vaikka välikysymyksen aihe on ohittanut tuon syyttelyn vaiheen jo ajat sitten. Punainen lanka TV2:lla tiistai myöhäisiltana haastattelijansa johdattamana peräänkuulutti häpeän tunteesta ansiottomuuden johdosta koskien Fortum optioiden suurimpia saajia.

Punaisessa langassa haastateltu filosofi aiheellisesti puhui mieluummin oikeudenmukaisuuden kuin kateuden tunteesta suuren yleisön osalta. Fortum linnakkeessa, entisessä Raaden hampaassa haastateltu Fortumin toimitusjohtaja Lilius mainitsi olevansa luottavaisin mielin, kysyttäessä mitä Suomen hallitus vastaa esitettyyn välikysymykseen.

Kansalaiset ovat ymmärtäneet tämän satoja palstametrejä ja tv-aikaa saaneen ansiottomuuden ja kohtuuttomuuden; nyt on kysymys syvästä yhteiskuntaamme koskettelevasta luottamuskriisistä, jossa "ahneuden ja tilanteen hyväksikäyttö" kohtaavat synkkien uutisten kirjon. Toisaalta keskustelua johtaa tämä ahneuden sävyttämä tulotasoeron nostatus ansiottomuudessaan sekä hälyttävät uutiset lomautuksista, irtisanomisista, vanhusten yksinäisyydestä ja huolehtimattomuudesta, nuorten tyttöjen itsemurhista, katuväkivallasta kuin alkoholin lisääntyvän käytön perusongelmista. Kansalaiskeskustelu ja uutisointi ei ole kylmän syy-yhteyksellinen vaan perusperiaatteellinen.

Kaikelle on aina välitön tai välillinen syynsä. Tämä Fortum keskustelu on periaatteellisella linjalla; kyse on kansalaisluottamuksesta sekä työnteon motivaatiosta. Yhteiskuntamme on moniarvoinen luottamusyhteiskunta, jossa oikeudenmukaisuudella on suuri painoarvo. Kyse ei ole enään siitä kuinka laillinen itse kohuoptiosaanto taloudellisesti on, vaan kysymyksessä on kipukynnyksen koettelu, missä suuri osa kansaa elää tulotasojen alarajoilla ja tietty osa ottaa irti kaiken mikä vähänkään on saatavilla välittämättä siitä, onko siihen työtehtävällisesti ansioita oikeasti ja tehtyyn työhön nähden verrannollisesti.

Länsimaalainen markkinatalous kvartaalijuoksuineen, täystehoajatteluineen, jatkuvan kasvun hokemineen, maallisen kulutusjuhlan vertailuineen sekä poliittisen keskustelun kyvyttömyineen aikaansaavat painetta sinne, missä yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja tarpeellisena olemisen tunnetta eniten tarvitaan, eli koko yhteiskuntaa pystyssä pitävän voiman keskipisteeseen, peruskansalaisten joukkoon. Markkinataloudessa pienet ja tavalliset kulutusyksiköt eli perheet ja yksinäiset muodostavat peruskulutuksen kansantaloudessa, josta revitään kaikki niin ansiollinen kuin ansiotonkin rikkaus.

Kansalaiskeskustelu on siirtymässä uuteen vaiheeseen kysyttäessä oikeudenmukaisuuden perään. Tavallinen kansa ei ole tässä aiheen kysymyksessä kateellinen. Olisikin mielenkiintoista kuulla kaikkien presidenttiehdokkaiden suorat henkilökohtaiset mielipiteet Fortum optioiden saamasta kansalaisaktiivisuudesta ja kuinka oikeutettuina he pitävät miljoonien eurojen lisätuloja, johtuen lähinnä ulkoisista johtajista riippumattomista syistä. Presidentti Urho Kekkosen valtakaudella ei tätä koko ansiottomuutta olisi tapahtunut, se olisi jo estetty kehoitteellisella myllykirjeellä. Nykyinen presidentin valtaoikeus ei riitä asian hoitamiseen, mutta kansan toivomana mielipidejohtajana istuvalla presidentilläkin lienee oma näkemys aiheesta.

Ilkka Luoma