Toinen

Kuka oli hyvä ja kuka oli paha? Voittajat olivat mielestään hyviä mutta häviäjän mielestä pahoja (vrt. Suomi vs. CCCP).

Natsi-Saksa diktatuurina havisi sodan ja Neuvostoliitto Stalinin johtamana diktatuurina taas oli voittajien puolella. Eli jossain mielessa myos pahakin voitti, Neuvostoliitto oli viela pystyssa n. 50 vuotta 2. maailmansodan jalkeen. Toisaalta lansimaisena henkilona taytyy todeta etta onneksi hyva voitti pahan ja demokratia sailyi.

Se etta Yhdysvallat lansimaisena demokratiana avusti arkkivihollistaan kommunistista NL:a (saattueet Murmanskiin), USA:lla oli oma lehma ojassa. Saksa olisi valloittanut enemman alueita itanaapuriltamme ilman jenkkien massiivista aseapua Stalinille ja Saksa olisi siten ollut vaikeammin valloitettavissa.

Ja toisaalta Japanin keisarikunta halusi oljya esim. Indonesiasta, mika johti eturistiriitoihin siirtomaavaltojen kuten Iso-Britannian, Ranskan ja Alankomaiden kanssa, USA:sta puhumattakaan. Tilanne eskaloitui Pearl Harbourin yllatyshyokkaykseen, jonka johdosta en ihmettele yhtaan etteivat jenkit tunteneet saalia Japania kohtaan.

Loppujen lopuksi Japanin imperialistinen politiikka Tyynenmeren alueella sattui omaan nilkkaan ja todella pahasti, siita osoituksena atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin.

Sita voimme pohtia loputtomiin onko missaan sodassa voittajia, koska joka tapauksessa kummaltakin osapuolelta kaatuu porukkaa ja ymparistoa tuhoutuu. Saksan ja Japanin suurkaupungit pommitettuina melkein kivikaudelle ja elintarvikehuolto todella pahassa jamassa.

Neuvostoliiton lansiosat olivat sodan jaljilta tosi huonossa kunnossa ja ihmishenkia meni "vaatimattomasti" n. 20 miljoonaa.

Tosin Isa Aurinkoinen taisi teollisuuden ja maatalouden pakkokollektiivisoinneillaan aiheuttaa enemman kuolonuhreja kuin mihin Adolf koskaan pystyi. NL:n teollistaminen tosiaan vaati "pikkaisen" uhreja, koska se haluttiin mahdollisimman pian lansimaiselle tasolle, keinoista piittaamatta.

Ironista etta gruusialainen ex-pappisopiskelija sai noin paljon tuhoa aikaan enemmistona olevien venalaisten keskuudessa, puhumattakaan muista NL:n vahemmistokansallisuuksista kuten kasakoista ja tataareista. Kaikkea se sairaalloinen epaluuloisuus ja vallanhimo saa aikaan!

Kauniiksi lopuksi 1. maailmansodan voittajavaltiot (Ranska ja Iso-Britannia ainakin) loivat Versailles'n rauhansopimuksen ehdoissa uuden suursodan siemenet. Taman sopimuksen epakohta loi otollisen maaperan Hitlerin politiikalle 1930-luvun Saksassa.

Oliko kenties tarkoituskin?

se voittaa sodissa aina...

Tämä on selvästi kompakysymys ...