Tässä pari esimerkkiä huuhaasta, kun on kyselty, minkälaista se oikea huuhaa on.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/muut/huuhaa.html
Auton polttoaineen kulutuksen yksikkö: m2
Amerikkalaiset ilmaisevat auton polttoaineen kulutuksen kertomalla, montako mailia yhdellä gallonalla pääsee. Meillä on vielä oudompi tapa: sanomme, että auto syö niin-ja-niin monta litraa sadalla (kilometrillä).
Litra on SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö, joka on toistaiseksi hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella. Se vastaa tilavuuden SI-yksikön eli kuutiometrin (m3) kerrannaista 10–3 m3. Kilometri puolestaan on pituuden yksikön metrin (m) kerrannainen, 103 m. Koska suhdeilmaisuissa tulee SI-järjestelmän mukaan käyttää jakajana pelkkää yksikköä, ei kerrannaista, tulisi kulutus ilmaista metriä kohti.
Toisaalta kun kyseessä on tilavuus jaettuna matkalla, voidaan supistaa, jolloin yksiköksi saadaan neliömetri (m2). Esimerkiksi kulutus ”yhdeksän litraa sadalla”, siis 9 L/(100 km), on täten oikein ilmaistuna (9×10-3 m3/(10 5 m) =) 9×10-8 m2.
Käytännön syistä voimme käyttää pinta-alan yksikön m2 kerrannaista mm2 (10–6 m2, neliömillimetri), jolloin esimerkkitapauksessa kulutuksen ilmoitettaisiin olevan 0,09 mm2. Tämähän merkitsee sellaisen neliön pinta-alaa, jonka sivun pituus on 0,3 mm.
Tälle on havainnollinen tulkinta. Jos kuvittelemme, että polttoaine palamisen sijasta valuu säiliössä olevasta reiästä täysin tasaisena vanana, niin oikealla tavalla, pinta-alan yksiköllä esitetty polttoaineenkulutus vastaa reiän pinta-alaa.
----------------------------------
Avatun pullon ongelma
Huuhaassa kysyttiin:
Pitäisi kaulia pitszataikinaa, ja, mäntti, vein kaikki tyhjät pullot palautukseen aamulla, eikä tämä uusi ole vielä lähellekään tyhjä. Mikä neuvoksi?
Tähän ehdotettiin vastaukseksi ”Korkki?”, mihin minä:
Olipas vitsikästä. Korkkihan on tietysti lintattu lyttyyn ensimmäiseksi, perinteisen suomalaisen rituaalin mukaan.
Muistan vieläkin, kuinka joku suomalainen valitti neuvostoliittolaisten votkapullojen repäisykorkkeja – kuinka pulloa ei voinut kunnolla sulkea sen jälkeen, kun se oli avattu. Siihen toveri: ”Enpä ole koskaan nähnyt suomalaisen kiertävän korkkia kiinni.”
Joten oikea neuvo on tietysti se, että otetaan pullosta kunnon kulaus, kaadetaan loput lasiin, ruvetaan kaulimaan, todetaan että taikina tarttuu pulloon kuten ennenkin eikä suostu tasaiseksi, eikä kaapissa sitä paitsi ole päällystettäkään ja tomaattipurkki oli parasta ennen 03.02.01, mitä se sitten lieneekin, ja juustoksi on vain homeista edamia, ja ”edulliset” valkosipulit muuttuneet paitsi idullisiksi myös itsestään käveleviksi, joten soitetaan pitsataksi ja korkataan toinen pullo.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/muut/huuhaa.html
Auton polttoaineen kulutuksen yksikkö: m2
Amerikkalaiset ilmaisevat auton polttoaineen kulutuksen kertomalla, montako mailia yhdellä gallonalla pääsee. Meillä on vielä oudompi tapa: sanomme, että auto syö niin-ja-niin monta litraa sadalla (kilometrillä).
Litra on SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö, joka on toistaiseksi hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella. Se vastaa tilavuuden SI-yksikön eli kuutiometrin (m3) kerrannaista 10–3 m3. Kilometri puolestaan on pituuden yksikön metrin (m) kerrannainen, 103 m. Koska suhdeilmaisuissa tulee SI-järjestelmän mukaan käyttää jakajana pelkkää yksikköä, ei kerrannaista, tulisi kulutus ilmaista metriä kohti.
Toisaalta kun kyseessä on tilavuus jaettuna matkalla, voidaan supistaa, jolloin yksiköksi saadaan neliömetri (m2). Esimerkiksi kulutus ”yhdeksän litraa sadalla”, siis 9 L/(100 km), on täten oikein ilmaistuna (9×10-3 m3/(10 5 m) =) 9×10-8 m2.
Käytännön syistä voimme käyttää pinta-alan yksikön m2 kerrannaista mm2 (10–6 m2, neliömillimetri), jolloin esimerkkitapauksessa kulutuksen ilmoitettaisiin olevan 0,09 mm2. Tämähän merkitsee sellaisen neliön pinta-alaa, jonka sivun pituus on 0,3 mm.
Tälle on havainnollinen tulkinta. Jos kuvittelemme, että polttoaine palamisen sijasta valuu säiliössä olevasta reiästä täysin tasaisena vanana, niin oikealla tavalla, pinta-alan yksiköllä esitetty polttoaineenkulutus vastaa reiän pinta-alaa.
----------------------------------
Avatun pullon ongelma
Huuhaassa kysyttiin:
Pitäisi kaulia pitszataikinaa, ja, mäntti, vein kaikki tyhjät pullot palautukseen aamulla, eikä tämä uusi ole vielä lähellekään tyhjä. Mikä neuvoksi?
Tähän ehdotettiin vastaukseksi ”Korkki?”, mihin minä:
Olipas vitsikästä. Korkkihan on tietysti lintattu lyttyyn ensimmäiseksi, perinteisen suomalaisen rituaalin mukaan.
Muistan vieläkin, kuinka joku suomalainen valitti neuvostoliittolaisten votkapullojen repäisykorkkeja – kuinka pulloa ei voinut kunnolla sulkea sen jälkeen, kun se oli avattu. Siihen toveri: ”Enpä ole koskaan nähnyt suomalaisen kiertävän korkkia kiinni.”
Joten oikea neuvo on tietysti se, että otetaan pullosta kunnon kulaus, kaadetaan loput lasiin, ruvetaan kaulimaan, todetaan että taikina tarttuu pulloon kuten ennenkin eikä suostu tasaiseksi, eikä kaapissa sitä paitsi ole päällystettäkään ja tomaattipurkki oli parasta ennen 03.02.01, mitä se sitten lieneekin, ja juustoksi on vain homeista edamia, ja ”edulliset” valkosipulit muuttuneet paitsi idullisiksi myös itsestään käveleviksi, joten soitetaan pitsataksi ja korkataan toinen pullo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oliskohan toi kaveri ollut sitten oikein tiedotusopin ammattilainen, mutta oma mielipide on, että siis huuhaan taitaa, kun on yliviisas tai täysin tonttu. Ja raja näiden kahden välillä voi olla veteenpiirretty.
Sitten on tämä meidän kotoinen Kotikatu-huuhaa. Eihän siinä mitään pahaa chättäilyä ole. Se vaan luo sellaisen kotoisen yhteenkuuluvuuden tunnelman, eikä siinä tarvitse pinnistää olevansa älykkö eikä taas tarvitse pelätä olevansa tyhmeliini. Se taitaa olla vielä lisäksi aidompaa kuin tehty Kotikatu-sarja. On siinä ainakin aidot ihmiset ja aidot tunteet. Ihan hyvä.
Sitten hyvässä yhteisössä on aina se kaiken a ja o eli emäntä. Sellainen yhteisön kotiäiti. Voidaan ihan ilman tärkeilyjä istua kahvipöytään kun emäntä tarjoo ja juttelee. Ja kaikki on ihan kotoisan mukavasti porukassa mukana. Ja taas on kiva tarpoa arkeen...