PST

eikös ton lokiikan mukaan suamem pankin johtajan pitäs olla vähintään prikaatin kenu.mää nääs luulin että ylennykset tulee ansioitten ja osaamisen mukaan eikä siviili virkojen,

kölli kirjoitti:

eikös ton lokiikan mukaan suamem pankin johtajan pitäs olla vähintään prikaatin kenu.mää nääs luulin että ylennykset tulee ansioitten ja osaamisen mukaan eikä siviili virkojen,

Lue lisää

Siviilissäkin asema tulee tiedon ja taidon kautta. Läheteiltä vaaditaan reippautta ja sporttisuutta eikä johdolta. Armeijan kapiaiset arvostaa liikaa reippaita nuoleskelijoita todellisten kykyjen kustannuksella. Siviilijohto pitäiskin sitoa maanpuolustukseen sijoittamalla heidät siviilitehtävien tasoisiin maanpuolustustehtäviin vaikka sitten kouluttamalla heitä uudelleen reservissä kertausharjotuksissa. Ketä toimitusjohtajaa kiinnostaa vetää viikko lakua mettässä kieli vyön alla joittenkin hitsaajien kanssa?

kessu kirjoitti:

Siviilissäkin asema tulee tiedon ja taidon kautta. Läheteiltä vaaditaan reippautta ja sporttisuutta eikä johdolta. Armeijan kapiaiset arvostaa liikaa reippaita nuoleskelijoita todellisten kykyjen kustannuksella. Siviilijohto pitäiskin sitoa maanpuolustukseen sijoittamalla heidät siviilitehtävien tasoisiin maanpuolustustehtäviin vaikka sitten kouluttamalla heitä uudelleen reservissä kertausharjotuksissa. Ketä toimitusjohtajaa kiinnostaa vetää viikko lakua mettässä kieli vyön alla joittenkin hitsaajien kanssa?

Lue lisää

kertaus ja monta kertaa.jos vertaa esim näin että toimitus johtaja vastaa kommpa päälikköä.ja eikä ole sanottua että em johtajan tairot piisaa niin pitkälle.ja kyllä niitä kursseja piretään nytkin aliupseerista upseeriksi jne.voipi myäs olla että toimitus johtaja on riskisti ylipainoinen eikä pysty johtamaan eres tst paria/solua väsymättä jo ensi tuntien aikana kannettavaksi taakaksi,

kölli kirjoitti:

kertaus ja monta kertaa.jos vertaa esim näin että toimitus johtaja vastaa kommpa päälikköä.ja eikä ole sanottua että em johtajan tairot piisaa niin pitkälle.ja kyllä niitä kursseja piretään nytkin aliupseerista upseeriksi jne.voipi myäs olla että toimitus johtaja on riskisti ylipainoinen eikä pysty johtamaan eres tst paria/solua väsymättä jo ensi tuntien aikana kannettavaksi taakaksi,

Lue lisää

Voi tulla ja saakin tulla pitkä kertaus tai sitten useampia kertauksia ellei asiat vähemmällä kaaliin mene mihin tosin en usko. Jokainen intin käynyt muistaa että pieni osa ajasta oli tehokasta koulutusta ja suuri osa pelkkää luppoaikaa. Sellanen joka johtaa firmaa tai virastoa johtaa komppaniaakin. Johtajakoulutusta siviilijohtajille pitäis tarjota vielä enemmän kun mitä nyt tarjotaan. Samalla lailla ylipainonen reservissä johtajaksi koulutettu toimitusjohtaja klaaraa johtamisen sodassa kun ylipainonen nuoruuden päivinä johtajakoulutuksen saanu duunariupseerikin. Rivistä eteen on vaan saatu sellasta porukkaa jolla on sekä intoa että näkemystä.

kessu kirjoitti:

Voi tulla ja saakin tulla pitkä kertaus tai sitten useampia kertauksia ellei asiat vähemmällä kaaliin mene mihin tosin en usko. Jokainen intin käynyt muistaa että pieni osa ajasta oli tehokasta koulutusta ja suuri osa pelkkää luppoaikaa. Sellanen joka johtaa firmaa tai virastoa johtaa komppaniaakin. Johtajakoulutusta siviilijohtajille pitäis tarjota vielä enemmän kun mitä nyt tarjotaan. Samalla lailla ylipainonen reservissä johtajaksi koulutettu toimitusjohtaja klaaraa johtamisen sodassa kun ylipainonen nuoruuden päivinä johtajakoulutuksen saanu duunariupseerikin. Rivistä eteen on vaan saatu sellasta porukkaa jolla on sekä intoa että näkemystä.

Lue lisää

löytyy johtajilta aikaa kuukausi kaupalla kerrata kun johtaja koulutus ottaa aikaa sen verta että voi tulla eteen se että joutuu jo pois tst joukoista.luppo aika oli minimissä psjk:oon kertaus harjotuksessa tässä taannoin.ja muutenkin nykysillä määrärahoilla ei moista johtaja koulutusta saara aikaseksi luulisin.mutta ehkäpä paikallis joukkiot ryhtyy jotain väsäämään mutta toisaalta sekin vaatii melkoista sitoutumista asiaan.

kölli kirjoitti:

löytyy johtajilta aikaa kuukausi kaupalla kerrata kun johtaja koulutus ottaa aikaa sen verta että voi tulla eteen se että joutuu jo pois tst joukoista.luppo aika oli minimissä psjk:oon kertaus harjotuksessa tässä taannoin.ja muutenkin nykysillä määrärahoilla ei moista johtaja koulutusta saara aikaseksi luulisin.mutta ehkäpä paikallis joukkiot ryhtyy jotain väsäämään mutta toisaalta sekin vaatii melkoista sitoutumista asiaan.

Lue lisää

Jos siviilijohtajaksi pääsee 30 ikäsenä ehtii vielä hyvinkin kouluttautua armeijankin päällystöön. Tapahtuu koulutus sitten missä hyvänsä vaikka paikallisjoukoissa se on ihan sama. Puolustusvoimilla ei ole varaa menettää yhtäkään johtajanominaisuuksia osottanutta miestä aktiivisista reservistä pelkästään sen takia ettei maanpuolustustehtävä vastaa siviilitehtävien tasoa. Duunarijohtajat näyttäs käyvän kertaamassa jo pelkästä pätemisen tarpeestakin.

kessu kirjoitti:

Jos siviilijohtajaksi pääsee 30 ikäsenä ehtii vielä hyvinkin kouluttautua armeijankin päällystöön. Tapahtuu koulutus sitten missä hyvänsä vaikka paikallisjoukoissa se on ihan sama. Puolustusvoimilla ei ole varaa menettää yhtäkään johtajanominaisuuksia osottanutta miestä aktiivisista reservistä pelkästään sen takia ettei maanpuolustustehtävä vastaa siviilitehtävien tasoa. Duunarijohtajat näyttäs käyvän kertaamassa jo pelkästä pätemisen tarpeestakin.

Lue lisää

sinne kertauksiin komennetaan.saa olla aika hiljasta firmassa jos toipparilla on aikaa kerrata parikin kuukautta vuaressa.tai sitten täytyy olla pätevä sijainen joka sekin jo kertoo jotain luulisin.porua tuntuu tulevan jo prolejenkin viikon harjotuksista.ettei vaan olis takana se että ketuttaa kun tyän johtaja on vänskä ja ite jägsteri.ja nythän on hyvä johtaja tilanne kun joukkoja supisteltiin ainakin muutaman vuaren ketkuttelemme näillä.

kessu kirjoitti:

Jos siviilijohtajaksi pääsee 30 ikäsenä ehtii vielä hyvinkin kouluttautua armeijankin päällystöön. Tapahtuu koulutus sitten missä hyvänsä vaikka paikallisjoukoissa se on ihan sama. Puolustusvoimilla ei ole varaa menettää yhtäkään johtajanominaisuuksia osottanutta miestä aktiivisista reservistä pelkästään sen takia ettei maanpuolustustehtävä vastaa siviilitehtävien tasoa. Duunarijohtajat näyttäs käyvän kertaamassa jo pelkästä pätemisen tarpeestakin.

Lue lisää

... moneen kertaan todettu, että sotilasjohtaminen ja siviilijohtaminen eivät ole sama asia. Eli samoin, kuin esim. RUK ei suoraan pätevöitä siviilijohtajaksi, ei se homma toisinkaan päin mene.

Sitäpaitsi toimitusjohtajaksi voi jokainen nimittää vaikka itsensä perustaessaan jonkin pöytälaatikkofirman.

Ennenhän RUK:un pistettiin, kun oli ylioppilas, ja vastasi tarpeeksi hyvin intin kirjallisissa kokeissa. Onneksi nykyään valintaperusteet ovat toiset.

se ole... kirjoitti:

... moneen kertaan todettu, että sotilasjohtaminen ja siviilijohtaminen eivät ole sama asia. Eli samoin, kuin esim. RUK ei suoraan pätevöitä siviilijohtajaksi, ei se homma toisinkaan päin mene.

Sitäpaitsi toimitusjohtajaksi voi jokainen nimittää vaikka itsensä perustaessaan jonkin pöytälaatikkofirman.

Ennenhän RUK:un pistettiin, kun oli ylioppilas, ja vastasi tarpeeksi hyvin intin kirjallisissa kokeissa. Onneksi nykyään valintaperusteet ovat toiset.

Lue lisää

Mitähän hyvää valintaperusteissa on jos kerran pätevää väkeä jää kykyjä edellyttävän koulutuksen ulkopuolelle ja päällystöstä ei tule siviilissä rivimiehiä kummempia? Työmies päällystössä ja siviilijohtaja rivimiehenä ei oo mitään muuta kun vanhanaikasta sosialistista keinotekosta tasa-arvosuuden etsintää mitä ei oikeesti ole olemassakaan. Jos siviilihommia ei huomata maanpuolustustehtävien jaossa homma menee niin että maanpuolustus jää duunareille ja eliittiä ei enää kiinnosta koko juttu. Osittain niin näyttää olevankin ainakin panssarintorjuntamiehellä ylhäällä. Huono homma.

kessu kirjoitti:

Mitähän hyvää valintaperusteissa on jos kerran pätevää väkeä jää kykyjä edellyttävän koulutuksen ulkopuolelle ja päällystöstä ei tule siviilissä rivimiehiä kummempia? Työmies päällystössä ja siviilijohtaja rivimiehenä ei oo mitään muuta kun vanhanaikasta sosialistista keinotekosta tasa-arvosuuden etsintää mitä ei oikeesti ole olemassakaan. Jos siviilihommia ei huomata maanpuolustustehtävien jaossa homma menee niin että maanpuolustus jää duunareille ja eliittiä ei enää kiinnosta koko juttu. Osittain niin näyttää olevankin ainakin panssarintorjuntamiehellä ylhäällä. Huono homma.

Lue lisää

... ei koulun rehtorista välttämättä tule hyvää logistiikkapäällikköä, koska kyseessä on kaksi erilaista esimistehtävää. Eli ei siviilissäkään kahta erilasita esimies tehtävää voi rinnastaa 1:1. Siksi armeijassakin valitaan johtajiksi armeijaan soveltuvia henkilöitä.

Miksi PST- mies ei sitten ole hakeutunut armeijan johtajakoulutukseen, jos tuo asia noin kaivelee?

Itse en puhuisi eliitistä, vaan elitismistä. Täytyy vielä sanoa PST-miehen pettymykseksi, että Suomen armeijassa jopa upseerit nukkuvat niiden duunareiden kanssa samassa teltassa, joten tuohon ei edes ansioton ylennys toisi apua....

kessu kirjoitti:

Mitähän hyvää valintaperusteissa on jos kerran pätevää väkeä jää kykyjä edellyttävän koulutuksen ulkopuolelle ja päällystöstä ei tule siviilissä rivimiehiä kummempia? Työmies päällystössä ja siviilijohtaja rivimiehenä ei oo mitään muuta kun vanhanaikasta sosialistista keinotekosta tasa-arvosuuden etsintää mitä ei oikeesti ole olemassakaan. Jos siviilihommia ei huomata maanpuolustustehtävien jaossa homma menee niin että maanpuolustus jää duunareille ja eliittiä ei enää kiinnosta koko juttu. Osittain niin näyttää olevankin ainakin panssarintorjuntamiehellä ylhäällä. Huono homma.

Lue lisää

Olen tuo duunariupseeri ketjun alkupäästä. Mielestäni yhdistelet hiukan heppoisin perustein siviili- ja sotilasstatuksien soveltuvuutta keskenään.

En ole koskaan edes halunnut johtotehtäviin siviilissä. Pidän ruumiillisesta ammattimiehen työstä, jossa voin toteuttaa itseäni ja hyödyntää kädentaitojani. Varusmiesaika ja kertaukset ovat menneet kohdaltani hyvin ja ylennyksiä on putoillut kuin itsekseen. Minun ei ole todellakaan ylennyksien eteen tarvinnut nuoleskella tai mielistellä koskaan ketään, enkä sellaiseen alentuisikaan. Sotahullukaan en ole, muutaman kerran olen jättänyt kertauksen väliin. Tähän asti olen kuvitellut sotilasarvoni ja sodanajan sijoitukseni johtuvan kyvykkyydestäni.

Vanhanaikaiseksi tässä keskustelussa voisi kuvailla luokkatietoista asennettasi ja suhtautumistapaasi duunareihin. Ilmeisesti sinun katsantokantasi mukaan yksilön siviilistatus on suoraan rinnastettavissa kyseisen yksilön älykkyyteen tai kriisiajan johtajataitoihin.

ontuu kirjoitti:

Olen tuo duunariupseeri ketjun alkupäästä. Mielestäni yhdistelet hiukan heppoisin perustein siviili- ja sotilasstatuksien soveltuvuutta keskenään.

En ole koskaan edes halunnut johtotehtäviin siviilissä. Pidän ruumiillisesta ammattimiehen työstä, jossa voin toteuttaa itseäni ja hyödyntää kädentaitojani. Varusmiesaika ja kertaukset ovat menneet kohdaltani hyvin ja ylennyksiä on putoillut kuin itsekseen. Minun ei ole todellakaan ylennyksien eteen tarvinnut nuoleskella tai mielistellä koskaan ketään, enkä sellaiseen alentuisikaan. Sotahullukaan en ole, muutaman kerran olen jättänyt kertauksen väliin. Tähän asti olen kuvitellut sotilasarvoni ja sodanajan sijoitukseni johtuvan kyvykkyydestäni.

Vanhanaikaiseksi tässä keskustelussa voisi kuvailla luokkatietoista asennettasi ja suhtautumistapaasi duunareihin. Ilmeisesti sinun katsantokantasi mukaan yksilön siviilistatus on suoraan rinnastettavissa kyseisen yksilön älykkyyteen tai kriisiajan johtajataitoihin.

Lue lisää

Kyvykkyyttä voi näköjään mitata monella tavalla. Johtaja on ominaisuuksiensa perusteella johtaja ja nimen omaan pätevä johtaja niin siviilissä kun armeijassakin jos on sitä ollakseen. Ei siinä ole mitään eroa. Tiedän omasta kokemuksesta miten epätoivoista on yrittää selittää insinöörikersanttina DM -linkin toimintaperiaatetta puhelinasentajavänrikille, jolle on ihan varmasti elämys päästä leikkimään pätevää johtajaa kahdeksi viikoksi kerran vuodessa. Tyhmä toki ei ole se joka valitaan koulutukseen vaan se joka valitsee koulutettavat. Mun lähtökohtana on yksilön ominaisuudet eikä mikään luokkatietoisuus. Luokkatietoinen asenne liittyy syntyperään eikä siihen mitä kansalainen on itse saavuttanut ja mihin hän yksilönä todistettavasti pystyy. Onhan se itsestään selvää että yksilön siviilistatus on suoraan rinnastettavissa kyseisen yksilön älykkyyteen jotka osottavat myös kyvykkyyttä kriisiajan johtotehtäviin.

kessu kirjoitti:

Kyvykkyyttä voi näköjään mitata monella tavalla. Johtaja on ominaisuuksiensa perusteella johtaja ja nimen omaan pätevä johtaja niin siviilissä kun armeijassakin jos on sitä ollakseen. Ei siinä ole mitään eroa. Tiedän omasta kokemuksesta miten epätoivoista on yrittää selittää insinöörikersanttina DM -linkin toimintaperiaatetta puhelinasentajavänrikille, jolle on ihan varmasti elämys päästä leikkimään pätevää johtajaa kahdeksi viikoksi kerran vuodessa. Tyhmä toki ei ole se joka valitaan koulutukseen vaan se joka valitsee koulutettavat. Mun lähtökohtana on yksilön ominaisuudet eikä mikään luokkatietoisuus. Luokkatietoinen asenne liittyy syntyperään eikä siihen mitä kansalainen on itse saavuttanut ja mihin hän yksilönä todistettavasti pystyy. Onhan se itsestään selvää että yksilön siviilistatus on suoraan rinnastettavissa kyseisen yksilön älykkyyteen jotka osottavat myös kyvykkyyttä kriisiajan johtotehtäviin.

Lue lisää

Suomen puolustusvoimat, asevelvollisuuteen perustuvana, on edelleenkin kansanarmeija, jossa jokaista käsitellään kykyjensä ja taitojensa (nykyään onneksi myös halunsa) mukaan, riippumatta taustasta.

Koulutustaustaa kannattaa toki erikoistehtäviin hyödyntää ja oman kokemukseni mukaan sitä myös hyödynnetään. Korkeasti koulutettu ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä johtaja. Eikä siviilijohtaja ole automaattisesti sotilasjohtaja. Kirvesmies, maalari tai sekatyömies sen sijaan voi olla erinomainen sotilasjohtaja. Suurin osa upseeritovereistani on siviilissä minua korkeammin koulutettuja ja he ovat erinomaisia esimiehiä ja kollegoita.

Itse en ole sijoitettuna kovin tekniseen aselajiin, joten kuvailemaasi ongelmaan en ole törmännyt. Kertausharjoituksissa alaisinani on ollut paljonkin ihmisiä, joiden siviilikoulutus on huomattavasti korkeampi kuin itselläni: maistereita, DI:jä ja yksi lisenssikin mahtuu vakijoukkoon. On erittäin positiivista, että porukassa löytyy taitoa ja tietoa elämän joka osa-alueelta. Harjoituksissa porukalla on ollut pääsääntöisesti mukavaa ja siviilitittelit on heitetty romukoppaan. Samoissa hommissa toimivat ja rupattelevat keskenään laitosmies ja DI. He "sotivat", nukkuvat, syövät ja paskantavat ilman ristiriitaa.

Jos puhelinasentaja on insinööriä korkeammalla armeijahierarkiassa, niin insinöörin kannattaa ehkä ensin etsiä syytä muualta kuin surkeasta valintajärjestelmästä. Johtajantaidot, -asenteet tai fyysiset ominaisuudet eivät ole riittäneet korkeammalle. Erehdyksiä toki sattuu, kun seulan läpi menee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa.

Sinänsä parempi jatkokoulutussysteemi reservin johtotehtäviin saattaisi olla paikallaan. Mutta jos varusmiehenä ei ole pystynyt osoittamaan omaavansa sotilasjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia (näihin kuuluu varsinaisten johtajataitojen lisäksi myös fyysinen kestävyys, toimintakyky maasto-olosuhteissa sekä henkilökohtaiset taistelijantaidot), niin harvapa nämä taidot löytää itsestään myöhemminkään.

edelleen kirjoitti:

Suomen puolustusvoimat, asevelvollisuuteen perustuvana, on edelleenkin kansanarmeija, jossa jokaista käsitellään kykyjensä ja taitojensa (nykyään onneksi myös halunsa) mukaan, riippumatta taustasta.

Koulutustaustaa kannattaa toki erikoistehtäviin hyödyntää ja oman kokemukseni mukaan sitä myös hyödynnetään. Korkeasti koulutettu ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä johtaja. Eikä siviilijohtaja ole automaattisesti sotilasjohtaja. Kirvesmies, maalari tai sekatyömies sen sijaan voi olla erinomainen sotilasjohtaja. Suurin osa upseeritovereistani on siviilissä minua korkeammin koulutettuja ja he ovat erinomaisia esimiehiä ja kollegoita.

Itse en ole sijoitettuna kovin tekniseen aselajiin, joten kuvailemaasi ongelmaan en ole törmännyt. Kertausharjoituksissa alaisinani on ollut paljonkin ihmisiä, joiden siviilikoulutus on huomattavasti korkeampi kuin itselläni: maistereita, DI:jä ja yksi lisenssikin mahtuu vakijoukkoon. On erittäin positiivista, että porukassa löytyy taitoa ja tietoa elämän joka osa-alueelta. Harjoituksissa porukalla on ollut pääsääntöisesti mukavaa ja siviilitittelit on heitetty romukoppaan. Samoissa hommissa toimivat ja rupattelevat keskenään laitosmies ja DI. He "sotivat", nukkuvat, syövät ja paskantavat ilman ristiriitaa.

Jos puhelinasentaja on insinööriä korkeammalla armeijahierarkiassa, niin insinöörin kannattaa ehkä ensin etsiä syytä muualta kuin surkeasta valintajärjestelmästä. Johtajantaidot, -asenteet tai fyysiset ominaisuudet eivät ole riittäneet korkeammalle. Erehdyksiä toki sattuu, kun seulan läpi menee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa.

Sinänsä parempi jatkokoulutussysteemi reservin johtotehtäviin saattaisi olla paikallaan. Mutta jos varusmiehenä ei ole pystynyt osoittamaan omaavansa sotilasjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia (näihin kuuluu varsinaisten johtajataitojen lisäksi myös fyysinen kestävyys, toimintakyky maasto-olosuhteissa sekä henkilökohtaiset taistelijantaidot), niin harvapa nämä taidot löytää itsestään myöhemminkään.

Lue lisää

Ettei vaan olis ontuja katsonut pari kertaa liikaa Tuntematonta sotilasta. Kansanarmeija on ihan hieno juttu mutta kaikista lapiomiehistä ei ole Koskelaksi. Ja miten muka siviilijohtaja ei ole automaattisesti sotilasjohtaja vaikka pystyy pyörittämään tulostatekevää organisaatiota mutta sitten taas kirvesmies, maalari tai sekatyömies sen sijaan voivat olla erinomaisia sotilasjohtajia vaikka näyttöjä ei olisi muuta kun tottelemisesta, maaliin ampumisesta ja nuoleskelusta. Tuo se vasta kummaa asennoitumista on.

Onhan se ihan ymmärrettävää jos hanttihommia tekevänä on päässyt konstilla tai toisella reservin upseeriksi, että se kismittää kun joku sitä vähän ihmettelee mutta kyllä sellanen kertoo enemmän valintajärjestelmän omituisuudesta kuin upseeriksi koulutetun erinomaisuudesta jos fiksumpaa kovakuntoista väkeä on jätetty aukki kakkoselle. Teknisessä aselajissa tästä aiheutuvat ongelmat korostuu enemmän kun muualla.

Edellisessä esimerkissä kerrottu asentaja eteni nuolemalla Haminaan ja häntä oltiin sieltä pariin kertaan laittamassa takaisinkin surkean menestyksen vuoksi opinnoissa. Siinä syyt ja perusteet siihen että en arvosta kantahenkilökunnan arvostelukykyä näissä asiossa pätkääkään.

kessu kirjoitti:

Ettei vaan olis ontuja katsonut pari kertaa liikaa Tuntematonta sotilasta. Kansanarmeija on ihan hieno juttu mutta kaikista lapiomiehistä ei ole Koskelaksi. Ja miten muka siviilijohtaja ei ole automaattisesti sotilasjohtaja vaikka pystyy pyörittämään tulostatekevää organisaatiota mutta sitten taas kirvesmies, maalari tai sekatyömies sen sijaan voivat olla erinomaisia sotilasjohtajia vaikka näyttöjä ei olisi muuta kun tottelemisesta, maaliin ampumisesta ja nuoleskelusta. Tuo se vasta kummaa asennoitumista on.

Onhan se ihan ymmärrettävää jos hanttihommia tekevänä on päässyt konstilla tai toisella reservin upseeriksi, että se kismittää kun joku sitä vähän ihmettelee mutta kyllä sellanen kertoo enemmän valintajärjestelmän omituisuudesta kuin upseeriksi koulutetun erinomaisuudesta jos fiksumpaa kovakuntoista väkeä on jätetty aukki kakkoselle. Teknisessä aselajissa tästä aiheutuvat ongelmat korostuu enemmän kun muualla.

Edellisessä esimerkissä kerrottu asentaja eteni nuolemalla Haminaan ja häntä oltiin sieltä pariin kertaan laittamassa takaisinkin surkean menestyksen vuoksi opinnoissa. Siinä syyt ja perusteet siihen että en arvosta kantahenkilökunnan arvostelukykyä näissä asiossa pätkääkään.

Lue lisää

Olenko jossain edellä sanonut, ettei siviilijohtaja voi olla hyvä sotilasjohtaja? Tai olenko sanonut, että työmies on automaattisesti hyvä sotilasjohtaja? Sinulla on jokin erittäin vakava asennevamma työtätekevää väestöä ja heidän henkistä suorituskykyään kohtaan, joka haittaa luetun tekstin ymmärtämistä ja aiheuttaa esimerkiksi ilmaisujen "ei automaattisesti" tai "voi olla" sivuuttamiseen. Se saattaa olla myös seikka, jonka vuoksi olet "vain" kersantti. En itsekään valitsisi tuollaisella asenteella varustettua ihmistä asemaan, jossa täytyy omata ja käyttää sosiaalista älyä erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten johtamiseen. Itselläni on ollut myös epäilyksiä kantahenkilökunnan arvostelukyvystä, mutta tarinasi perusteella heidän pisteensä nousivat rutkasti.

itsellesi kirjoitti:

Olenko jossain edellä sanonut, ettei siviilijohtaja voi olla hyvä sotilasjohtaja? Tai olenko sanonut, että työmies on automaattisesti hyvä sotilasjohtaja? Sinulla on jokin erittäin vakava asennevamma työtätekevää väestöä ja heidän henkistä suorituskykyään kohtaan, joka haittaa luetun tekstin ymmärtämistä ja aiheuttaa esimerkiksi ilmaisujen "ei automaattisesti" tai "voi olla" sivuuttamiseen. Se saattaa olla myös seikka, jonka vuoksi olet "vain" kersantti. En itsekään valitsisi tuollaisella asenteella varustettua ihmistä asemaan, jossa täytyy omata ja käyttää sosiaalista älyä erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten johtamiseen. Itselläni on ollut myös epäilyksiä kantahenkilökunnan arvostelukyvystä, mutta tarinasi perusteella heidän pisteensä nousivat rutkasti.

Lue lisää

Ollaanpas sitä herkkänahkaisia. Vaikea asennevamma multa löytyy tosiaan kaikkea sellaista asioiden organisointia kohtaan missä näkyy velttoilu ja sosialistinen luokkahyvittely. Mahdotonta sanoa olivatko mun aikani kantahenkilökunta molemmilla pilattuja mutta ainakin viina maistui ja typeryys peitettiin muodolliseen auktoriteettiin ja uhoamiseen kunnon pohjoiskorealaiseen tyyliin. Samaan karjaan niputan sen ajan reservin upseereista ne joilta ei löydy muuta osaamista kun ahkera kertaaminen ja nuoleskelu ja noistä jälkimmäistä rautalangan palauttaja varmasti tarkotti sosiaalisilla taidoilla.

Lapiomiehet ei ole tehneet valintoja Neuvostoliiton romahdettua siviilimaailmassa päätöksiä tekevistä paikoista joten koitahan vaan pysyä ruodussa ja jättää pätemisesi kertausharjoituksiisi. Siellä pääset tapaamaan samanhenkistä kantahenkilökuntaakin elleivät ole jo eläkkeellä. Sosiaalista älyä ja sosiaalisia taitoja täältä löytyy mutta epäkohdat pitää tuoda armotta julki.

pelkkä kessu kirjoitti:

Ollaanpas sitä herkkänahkaisia. Vaikea asennevamma multa löytyy tosiaan kaikkea sellaista asioiden organisointia kohtaan missä näkyy velttoilu ja sosialistinen luokkahyvittely. Mahdotonta sanoa olivatko mun aikani kantahenkilökunta molemmilla pilattuja mutta ainakin viina maistui ja typeryys peitettiin muodolliseen auktoriteettiin ja uhoamiseen kunnon pohjoiskorealaiseen tyyliin. Samaan karjaan niputan sen ajan reservin upseereista ne joilta ei löydy muuta osaamista kun ahkera kertaaminen ja nuoleskelu ja noistä jälkimmäistä rautalangan palauttaja varmasti tarkotti sosiaalisilla taidoilla.

Lapiomiehet ei ole tehneet valintoja Neuvostoliiton romahdettua siviilimaailmassa päätöksiä tekevistä paikoista joten koitahan vaan pysyä ruodussa ja jättää pätemisesi kertausharjoituksiisi. Siellä pääset tapaamaan samanhenkistä kantahenkilökuntaakin elleivät ole jo eläkkeellä. Sosiaalista älyä ja sosiaalisia taitoja täältä löytyy mutta epäkohdat pitää tuoda armotta julki.

Lue lisää

Herkkä nahka. Joo, ehkäpä niinkin. Toisaalta mielipiteesi ovat sen verran loukkaavia muutamaa miljoonaa suomalaista kohtaan, että hiukan parkitumpikin nahka alkaa kuumottamaan. Taitaa tosin se katkera kalkki, pettymys suoriutumiseen ja peräti elämään löytyä muualta kuin täältä päästä verkkoa.

Osoitat melkoista arvostelukyvyn puutetta, kun tuot julki mielipiteesi tietyn yhteiskuntaryhmän edustajien kollektiivisesta soveltumattomuudesta sotilasjohtajiksi. Kun yhdistät itseäsi alemman koulutustaustan omaavien ylenemisen automaattisesti nuoleskeluun, olet yhä syvemmällä metsässä.

Ja kun vielä samaan aikaan kirkkain silmin sanot siviilijohtajan olevan aina automaattisesti hyvä sotilasjohtaja, niin käsitys arvostelukyvystäsi ei siitä ainakaan lisäänny ja niiden silmien kirkkauskin taitaa olla niin ja näin. Tosin minun käsitykseni lienee sinulle se ja sama, koska oma epäonnistumisesi on aina jonkun muun syy.

Jos väität, että suorittavaa työtä tekevä yksilö on automaattisesti hengenlahjoiltaan alemmalla tasolla kuin itseään jalustalle nostava insinööri, olet jo niin syvällä metsässä, ettet kersantin taidoillasi ilman pätevää esimiestä sieltä enää pois löydä.

Ehkäpä sinunkin olisi jo aika nousta juoksuhaudoista.

pelkkä kessu kirjoitti:

Ollaanpas sitä herkkänahkaisia. Vaikea asennevamma multa löytyy tosiaan kaikkea sellaista asioiden organisointia kohtaan missä näkyy velttoilu ja sosialistinen luokkahyvittely. Mahdotonta sanoa olivatko mun aikani kantahenkilökunta molemmilla pilattuja mutta ainakin viina maistui ja typeryys peitettiin muodolliseen auktoriteettiin ja uhoamiseen kunnon pohjoiskorealaiseen tyyliin. Samaan karjaan niputan sen ajan reservin upseereista ne joilta ei löydy muuta osaamista kun ahkera kertaaminen ja nuoleskelu ja noistä jälkimmäistä rautalangan palauttaja varmasti tarkotti sosiaalisilla taidoilla.

Lapiomiehet ei ole tehneet valintoja Neuvostoliiton romahdettua siviilimaailmassa päätöksiä tekevistä paikoista joten koitahan vaan pysyä ruodussa ja jättää pätemisesi kertausharjoituksiisi. Siellä pääset tapaamaan samanhenkistä kantahenkilökuntaakin elleivät ole jo eläkkeellä. Sosiaalista älyä ja sosiaalisia taitoja täältä löytyy mutta epäkohdat pitää tuoda armotta julki.

Lue lisää

Tiukkaa kommenttia. Tuollaisia huomiota tekee varmasti erikoisjoukkojen ulkopuolella, enkä olisi kanssasi aivan samaa mieltä, mutta kerrohan mitä teet siviilissä. Insinöörihän voi tehdä paljon muutakin kuin esimiestöitä. Löytyykö johtajakokemusta omasta takaa?

rannikkojääkäri kirjoitti:

Tiukkaa kommenttia. Tuollaisia huomiota tekee varmasti erikoisjoukkojen ulkopuolella, enkä olisi kanssasi aivan samaa mieltä, mutta kerrohan mitä teet siviilissä. Insinöörihän voi tehdä paljon muutakin kuin esimiestöitä. Löytyykö johtajakokemusta omasta takaa?

Lue lisää

...rannikkojääkäreitä sitä ollaan? Jos olet Ekenäsin mallia ja puhut erikoisjoukoista, saat painua nurkkaan häpeämään.

Kessulle voisin sanoa, että yritä nyt aikuinen ihminen pärjätä sen kanssa, ettei sinua RUK:un lähetetty, olethan saanut näyttää ylemmyytesi sentään oikein kertausharjoituksissa.

rannikkojääkäri kirjoitti:

Tiukkaa kommenttia. Tuollaisia huomiota tekee varmasti erikoisjoukkojen ulkopuolella, enkä olisi kanssasi aivan samaa mieltä, mutta kerrohan mitä teet siviilissä. Insinöörihän voi tehdä paljon muutakin kuin esimiestöitä. Löytyykö johtajakokemusta omasta takaa?

Lue lisää

Mä oon tuotantopuolelta tuotepäälliköksi siirtynyt nykyinen myynti - ja osastopäällikkö. Vastuualueena on oman osaston tulos ja talous. On siinä ihan kiitettävästi kertynyt johtotehtävistä kokemusta eli väitän tietäväni mistä kirjotan.

katkera kalkkisi kirjoitti:

Herkkä nahka. Joo, ehkäpä niinkin. Toisaalta mielipiteesi ovat sen verran loukkaavia muutamaa miljoonaa suomalaista kohtaan, että hiukan parkitumpikin nahka alkaa kuumottamaan. Taitaa tosin se katkera kalkki, pettymys suoriutumiseen ja peräti elämään löytyä muualta kuin täältä päästä verkkoa.

Osoitat melkoista arvostelukyvyn puutetta, kun tuot julki mielipiteesi tietyn yhteiskuntaryhmän edustajien kollektiivisesta soveltumattomuudesta sotilasjohtajiksi. Kun yhdistät itseäsi alemman koulutustaustan omaavien ylenemisen automaattisesti nuoleskeluun, olet yhä syvemmällä metsässä.

Ja kun vielä samaan aikaan kirkkain silmin sanot siviilijohtajan olevan aina automaattisesti hyvä sotilasjohtaja, niin käsitys arvostelukyvystäsi ei siitä ainakaan lisäänny ja niiden silmien kirkkauskin taitaa olla niin ja näin. Tosin minun käsitykseni lienee sinulle se ja sama, koska oma epäonnistumisesi on aina jonkun muun syy.

Jos väität, että suorittavaa työtä tekevä yksilö on automaattisesti hengenlahjoiltaan alemmalla tasolla kuin itseään jalustalle nostava insinööri, olet jo niin syvällä metsässä, ettet kersantin taidoillasi ilman pätevää esimiestä sieltä enää pois löydä.

Ehkäpä sinunkin olisi jo aika nousta juoksuhaudoista.

Lue lisää

Eihän tässä oo ollut ollenkaan kyse omasta suoriutumisesta. Ongelmanahan on se
miten omaa suoriutumista arvostellaan ja millä perusteella. Jos varusmiehenä ylennetään kersantiksi ei palvelusaika tainnut mennä ihan
hukkaan. Siviilissä rekrytoinnistakin omalla osastolla vastaavana taidan tietää mistä puhun kun arvostelen organisaation paikkojen jakamista sellaselle porukalle jonka vielä tuntee. Asevelvollisena jo näin ettei valinnat armeijassa kestä kriittistä tarkastelua ja ikää myöden tää käsitys vaan vahvistuu. Ymmärrän siksi hyvin akateemisen panssaritorjujan motivaatiovajeen vaikka en kertausharjoituksista luistamista hyväksykään.

Työmies on aina palkkansa ansainnut mutta työmiehelle kuuluu työmiehen paikka ja
insinöörille insinöörin paikka ja niin edelleen. Mun mielestä on vaan luontevaa että asentaja on viestimies, insinööri kersantti ja DI vänrikki. Niin sen pitää olla asioiden sujuvuuden vuoksi ja jo maanpuolustuksen motivaation säilyttämisenkin kannalta. Turha siinä on mennä levottomassa mielikuvituksessa olevien miljoonien
tovereiden selän taakse. Vastaa kokemaasi asemaasi kohdistuvaan kyseenalaistamiseen yksin jos rahkeet riittää. Et kai luiki joukkueesi tai
toisten upseerien selän taakse sotilasjohtajanakaan?

Metsässä viihdyn suunnistajana ja metsästäjänä mieluusti ja jos maastoon lähdetään taitaa siinä tulla tiukan paikan tullen moni esimies ensiksi kyselemään sijaintia.

kessu kirjoitti:

Eihän tässä oo ollut ollenkaan kyse omasta suoriutumisesta. Ongelmanahan on se
miten omaa suoriutumista arvostellaan ja millä perusteella. Jos varusmiehenä ylennetään kersantiksi ei palvelusaika tainnut mennä ihan
hukkaan. Siviilissä rekrytoinnistakin omalla osastolla vastaavana taidan tietää mistä puhun kun arvostelen organisaation paikkojen jakamista sellaselle porukalle jonka vielä tuntee. Asevelvollisena jo näin ettei valinnat armeijassa kestä kriittistä tarkastelua ja ikää myöden tää käsitys vaan vahvistuu. Ymmärrän siksi hyvin akateemisen panssaritorjujan motivaatiovajeen vaikka en kertausharjoituksista luistamista hyväksykään.

Työmies on aina palkkansa ansainnut mutta työmiehelle kuuluu työmiehen paikka ja
insinöörille insinöörin paikka ja niin edelleen. Mun mielestä on vaan luontevaa että asentaja on viestimies, insinööri kersantti ja DI vänrikki. Niin sen pitää olla asioiden sujuvuuden vuoksi ja jo maanpuolustuksen motivaation säilyttämisenkin kannalta. Turha siinä on mennä levottomassa mielikuvituksessa olevien miljoonien
tovereiden selän taakse. Vastaa kokemaasi asemaasi kohdistuvaan kyseenalaistamiseen yksin jos rahkeet riittää. Et kai luiki joukkueesi tai
toisten upseerien selän taakse sotilasjohtajanakaan?

Metsässä viihdyn suunnistajana ja metsästäjänä mieluusti ja jos maastoon lähdetään taitaa siinä tulla tiukan paikan tullen moni esimies ensiksi kyselemään sijaintia.

Lue lisää

Harrastan ja arvostan suunnistusta itsekin, en tosin enää veren maku suussa. Siitä kuitenkin sinulle pisteet kotiin. Muusta emme taida samaa mieltä ollakaan, emmekä taida minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen myöskään päästä.

En ole piiloutunut enkä piiloudu koskaan kenenkään taakse. Tietysti nämä keskustelut käydään anonyymisti, mutta sehän kuuluu asiaan. Miljoonat otin esille siksi, että mielipiteesi loukkaa todella syvästi kaikkia suorittavaa työtä tekeviä tai raskaan päivätyönsä jo tehneitä. Asetat ilman mitään todellista perustetta kaikkien suorittavaa työtä tekevien henkiset kyvyt ja tottakai keskustelun aiheena olleet kriisiajan johtamistaidot automaattisesti alemmalle tasolle kuin pidemmälle opiskelleiden. Automaattisesti ja kollektiivisesti.

Keskimäärin olet täysin oikeassa, en ole toista väittänytkään: esimerkiksi keskimääräinen älykkyysosamäärä nousee portaittain jonkin verran otoksen koulutustason myötä. Tottakai. Mutta kun ihminen ei ole keskimääräinen eikä yksilöön voi suhtautua keskimääräisesti hänen edustamansa ihmisryhmän tai yhteiskuntaluokan mukaan. Omaan kaveripiiriini ja hyvänpäivän tuttuihin kuuluu ihmisiä yhteiskunnan joka portaalta. Omasta kokemuksestani voin sanoa yliopistotutkinnon suorittaneiden henkisen suorituskyvyn (ja sosiaalisten taitojen) vaihtelevan briljantinterävästä ruosteentylsään, sama koskee duunarituttujani. Ja täysin sama vaihteluväli sopii "sota"kavereihini sotilasarvosta ja siviilistatuksesta riippumatta. Ja pääsääntöisesti kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Ja mikä tärkeintä - homma toimii ja kaikilla on kivaa. En ymmärrä, mikä tilanteessa on niin vaikeaa hyväksyä. Jos joku ei pysty hyväksymään sitä, että siviilialainen on esimies (ja myös pätevämpi) armeijassa, niin ehkäpä hänen ei kannata maanpuolustustyöhön osallistua.

Kun kerran syvälliseksi heittäydyin, niin tuon esille erään itselleni tärkeän seikan, joka eksyy hiukan aiheesta: Kirjallisuudesta keskustellessa, niin "sodassa" kuin "rauhassa", laatukirjallisuuden todellisissa suurkuluttajissa koulutustaso näkyy yllättävää kyllä vielä vähemmän. Klassikoiden ystäviä, jotka antavat suurteoksista kirpeää ja virkistävää kommenttia, löytyy joka porukasta. Edellä kirjoitettu ei tietenkään tarkoita, että arvottaisin itseni millään asteikolla kovinkaan korkealle, ovatpahan vain omilla rajallisilla kyvyilläni tekemiäni havaintoja ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen eri toimijoista.

Joten lakkaa jo jälleenrakentamasta luokkayhteiskuntaa, jossa jokainen tietäköön paikkansa. Olemme käyneet pitkän tien päästäksemme siitä eroon. Olen tähän keskusteluun nyt sanottavani sanonut, vetäytyihän alkuperäinen pst-mieskin keskustelusta jo pois. Jouluun asti pitää todella kiirettä:-( Palataan astialle.

kessu kirjoitti:

Eihän tässä oo ollut ollenkaan kyse omasta suoriutumisesta. Ongelmanahan on se
miten omaa suoriutumista arvostellaan ja millä perusteella. Jos varusmiehenä ylennetään kersantiksi ei palvelusaika tainnut mennä ihan
hukkaan. Siviilissä rekrytoinnistakin omalla osastolla vastaavana taidan tietää mistä puhun kun arvostelen organisaation paikkojen jakamista sellaselle porukalle jonka vielä tuntee. Asevelvollisena jo näin ettei valinnat armeijassa kestä kriittistä tarkastelua ja ikää myöden tää käsitys vaan vahvistuu. Ymmärrän siksi hyvin akateemisen panssaritorjujan motivaatiovajeen vaikka en kertausharjoituksista luistamista hyväksykään.

Työmies on aina palkkansa ansainnut mutta työmiehelle kuuluu työmiehen paikka ja
insinöörille insinöörin paikka ja niin edelleen. Mun mielestä on vaan luontevaa että asentaja on viestimies, insinööri kersantti ja DI vänrikki. Niin sen pitää olla asioiden sujuvuuden vuoksi ja jo maanpuolustuksen motivaation säilyttämisenkin kannalta. Turha siinä on mennä levottomassa mielikuvituksessa olevien miljoonien
tovereiden selän taakse. Vastaa kokemaasi asemaasi kohdistuvaan kyseenalaistamiseen yksin jos rahkeet riittää. Et kai luiki joukkueesi tai
toisten upseerien selän taakse sotilasjohtajanakaan?

Metsässä viihdyn suunnistajana ja metsästäjänä mieluusti ja jos maastoon lähdetään taitaa siinä tulla tiukan paikan tullen moni esimies ensiksi kyselemään sijaintia.

Lue lisää

Meillä onkin täällä punaluutnantti ja sinimusta kersantti. Hienoa, pojat!!

itsellesi kirjoitti:

Olenko jossain edellä sanonut, ettei siviilijohtaja voi olla hyvä sotilasjohtaja? Tai olenko sanonut, että työmies on automaattisesti hyvä sotilasjohtaja? Sinulla on jokin erittäin vakava asennevamma työtätekevää väestöä ja heidän henkistä suorituskykyään kohtaan, joka haittaa luetun tekstin ymmärtämistä ja aiheuttaa esimerkiksi ilmaisujen "ei automaattisesti" tai "voi olla" sivuuttamiseen. Se saattaa olla myös seikka, jonka vuoksi olet "vain" kersantti. En itsekään valitsisi tuollaisella asenteella varustettua ihmistä asemaan, jossa täytyy omata ja käyttää sosiaalista älyä erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten johtamiseen. Itselläni on ollut myös epäilyksiä kantahenkilökunnan arvostelukyvystä, mutta tarinasi perusteella heidän pisteensä nousivat rutkasti.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001451&posting=22000000012323879

onnistumisesta kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001451&posting=22000000012323879

Lue lisää

Oletko varma, että nuo huonot kokelaat ovat niitä vähiten siviilissä koulutettuja. Ettei vaan olisi käynyt niin, että hyvin kokeissa pärjäävät on lähetetty rukkiin, mutta kun on täytynyt käytännössä johtaa joukkuetta ja olla esimies, niin homma ei onnistukaan.

lutiressukka kirjoitti:

Oletko varma, että nuo huonot kokelaat ovat niitä vähiten siviilissä koulutettuja. Ettei vaan olisi käynyt niin, että hyvin kokeissa pärjäävät on lähetetty rukkiin, mutta kun on täytynyt käytännössä johtaa joukkuetta ja olla esimies, niin homma ei onnistukaan.

Lue lisää

Meidän kurssilta maitojunaan laitettiin yksi ikivemppa ja kaksi ammattikoulutason miestä. En tiedä onko tästä tehty tutkimusta kattavammalla otoksella?

edelleen kirjoitti:

Suomen puolustusvoimat, asevelvollisuuteen perustuvana, on edelleenkin kansanarmeija, jossa jokaista käsitellään kykyjensä ja taitojensa (nykyään onneksi myös halunsa) mukaan, riippumatta taustasta.

Koulutustaustaa kannattaa toki erikoistehtäviin hyödyntää ja oman kokemukseni mukaan sitä myös hyödynnetään. Korkeasti koulutettu ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä johtaja. Eikä siviilijohtaja ole automaattisesti sotilasjohtaja. Kirvesmies, maalari tai sekatyömies sen sijaan voi olla erinomainen sotilasjohtaja. Suurin osa upseeritovereistani on siviilissä minua korkeammin koulutettuja ja he ovat erinomaisia esimiehiä ja kollegoita.

Itse en ole sijoitettuna kovin tekniseen aselajiin, joten kuvailemaasi ongelmaan en ole törmännyt. Kertausharjoituksissa alaisinani on ollut paljonkin ihmisiä, joiden siviilikoulutus on huomattavasti korkeampi kuin itselläni: maistereita, DI:jä ja yksi lisenssikin mahtuu vakijoukkoon. On erittäin positiivista, että porukassa löytyy taitoa ja tietoa elämän joka osa-alueelta. Harjoituksissa porukalla on ollut pääsääntöisesti mukavaa ja siviilitittelit on heitetty romukoppaan. Samoissa hommissa toimivat ja rupattelevat keskenään laitosmies ja DI. He "sotivat", nukkuvat, syövät ja paskantavat ilman ristiriitaa.

Jos puhelinasentaja on insinööriä korkeammalla armeijahierarkiassa, niin insinöörin kannattaa ehkä ensin etsiä syytä muualta kuin surkeasta valintajärjestelmästä. Johtajantaidot, -asenteet tai fyysiset ominaisuudet eivät ole riittäneet korkeammalle. Erehdyksiä toki sattuu, kun seulan läpi menee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa.

Sinänsä parempi jatkokoulutussysteemi reservin johtotehtäviin saattaisi olla paikallaan. Mutta jos varusmiehenä ei ole pystynyt osoittamaan omaavansa sotilasjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia (näihin kuuluu varsinaisten johtajataitojen lisäksi myös fyysinen kestävyys, toimintakyky maasto-olosuhteissa sekä henkilökohtaiset taistelijantaidot), niin harvapa nämä taidot löytää itsestään myöhemminkään.

Lue lisää

Ei kai armeijan valinnoissa muuta vikaa ole kuin, että ne ovat melko lopullisia. Kaikki aliupseerista upseeriksi -kurssit ovat pelkkää kosmetiikkaa ja sinne valitaan suhteiden perusteella.

Väitän, että moni reservin johtaja, joka on käynyt intin vasta valmiina kaksvitosena, ei olisi tullut valituksi 19-vuotiaana. Nämä valinnat ovat kuitenkin suhteellisen lopullisia. Otetaan esimerkiksi kaksi reilusti viiskymppistä tuttuani: molemmilla on sama koulutus, toinen kävi intin ylioppilaana ja toinen valmiina fil. maisterina. Silloinen ylioppilas on nyt reservin kersantti ja maisteri on reservin majuri. Tyyppien älykkyydessä ja johtamistaidossa ei varmasti ole eroa kuin korkeintaan tämän kersantin eduksi.

Kessunretale kirjoitti:

Ei kai armeijan valinnoissa muuta vikaa ole kuin, että ne ovat melko lopullisia. Kaikki aliupseerista upseeriksi -kurssit ovat pelkkää kosmetiikkaa ja sinne valitaan suhteiden perusteella.

Väitän, että moni reservin johtaja, joka on käynyt intin vasta valmiina kaksvitosena, ei olisi tullut valituksi 19-vuotiaana. Nämä valinnat ovat kuitenkin suhteellisen lopullisia. Otetaan esimerkiksi kaksi reilusti viiskymppistä tuttuani: molemmilla on sama koulutus, toinen kävi intin ylioppilaana ja toinen valmiina fil. maisterina. Silloinen ylioppilas on nyt reservin kersantti ja maisteri on reservin majuri. Tyyppien älykkyydessä ja johtamistaidossa ei varmasti ole eroa kuin korkeintaan tämän kersantin eduksi.

Lue lisää

En väitä, että juuri omalla kohdallani olisi käynyt toisin, jos olisin mennyt inttiin myöhemmin kuin 19-vuotiaana, mutta selvähän se on, että elämänkokemus, siviilikoulutus ym. iän mukanaan tuoma antaa sellaisia valmiuksia, joita 19-vuotiaalla ei vielä ole. Juuri koulusta päässeenä sitä on kuitenkin monessa mielessä vielä kakara, jo muutama vuosi ikää lisää saattaa olla ratkaisevaa.

En tiedä ovatko nuo aliupseerista upseerista -kurssit pelkkää kosmetiikkaa, mutta koulutettavien määrät ovat niin pieniä, ettei sillä juuri ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.

kölli kirjoitti:

eikös ton lokiikan mukaan suamem pankin johtajan pitäs olla vähintään prikaatin kenu.mää nääs luulin että ylennykset tulee ansioitten ja osaamisen mukaan eikä siviili virkojen,

Lue lisää

Luitko edes mitä kessu kirjoitti? Sähän ymmärsit sen täysin väärin. Et oo kouluja pahemmin käynnä?

pst-miehen tehtävääsi toisarvoisena tai väheksyttävänä? Aika omituista! Jos asenteesi maanpuolustusta kohtaan on tuollainen, niin reservin kieltäytyminen (siviilipalvelus) on sinulle oikea vaihtoehto.

siis kirjoitti:

pst-miehen tehtävääsi toisarvoisena tai väheksyttävänä? Aika omituista! Jos asenteesi maanpuolustusta kohtaan on tuollainen, niin reservin kieltäytyminen (siviilipalvelus) on sinulle oikea vaihtoehto.

Lue lisää

Pst -miehen rooli on erittäin tärkeä, mutta riittämätön omassa tapauksessani. Onhan se naurettavaa ajatellakin, että erityisosaamista vaativista siviilitehtävistä lähtisin viikoksi tai pariksi tekemään jotain suorittavaa tehtävää. Tapauksissa, joissa jo palvelusaikana on selkeästi nähtävissä, että varusmies tulee nousemaan yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin, on täysin typerää tuhlata voimavaroja kouluttamalla heitä pelkkiin rivimiehen tehtäviin. Ei sellainen motivoi ketään vähänkään suhteellisuudentajuista siviiliurallaan edennyttä reserviläistä.

Reservin kieltäytymiset ovat tapauksessani turhia, sillä ei siviilipalveluksessa pääse lainkaan aseellista palvelusta merkittävämpiin tehtäviin. Mieluiten suosittelen samassa tilanteessa olevia hakemaan kerran toisensa jälkeen lykkäystä, jota tietyssä asemassa organisaatiossa oleva henkilö saa halutessaan aina.

lykkääjä kirjoitti:

Pst -miehen rooli on erittäin tärkeä, mutta riittämätön omassa tapauksessani. Onhan se naurettavaa ajatellakin, että erityisosaamista vaativista siviilitehtävistä lähtisin viikoksi tai pariksi tekemään jotain suorittavaa tehtävää. Tapauksissa, joissa jo palvelusaikana on selkeästi nähtävissä, että varusmies tulee nousemaan yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin, on täysin typerää tuhlata voimavaroja kouluttamalla heitä pelkkiin rivimiehen tehtäviin. Ei sellainen motivoi ketään vähänkään suhteellisuudentajuista siviiliurallaan edennyttä reserviläistä.

Reservin kieltäytymiset ovat tapauksessani turhia, sillä ei siviilipalveluksessa pääse lainkaan aseellista palvelusta merkittävämpiin tehtäviin. Mieluiten suosittelen samassa tilanteessa olevia hakemaan kerran toisensa jälkeen lykkäystä, jota tietyssä asemassa organisaatiossa oleva henkilö saa halutessaan aina.

Lue lisää

Kaikki kunnia sun saavutuksilles siviilissä ja monessa suhteessa ymmärrän turhautumistasi paremmin kun arvaatkaan mutta voikohan kertauksiin suhtautua ihan noinkaan. Nehän on asevelvollisuuden jatke ja velvollisuus kuten verovelvollisuuskin. Eri asia on jos duunista ei oikeasti voi irrottautua kertaamaan mutta sopis toki ajatella vähän sitäkin että millaset valmiudet sulla on maanpuolustustehtävääsi mahdollisen kriisin tullessa.

lykkääjä kirjoitti:

Pst -miehen rooli on erittäin tärkeä, mutta riittämätön omassa tapauksessani. Onhan se naurettavaa ajatellakin, että erityisosaamista vaativista siviilitehtävistä lähtisin viikoksi tai pariksi tekemään jotain suorittavaa tehtävää. Tapauksissa, joissa jo palvelusaikana on selkeästi nähtävissä, että varusmies tulee nousemaan yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin, on täysin typerää tuhlata voimavaroja kouluttamalla heitä pelkkiin rivimiehen tehtäviin. Ei sellainen motivoi ketään vähänkään suhteellisuudentajuista siviiliurallaan edennyttä reserviläistä.

Reservin kieltäytymiset ovat tapauksessani turhia, sillä ei siviilipalveluksessa pääse lainkaan aseellista palvelusta merkittävämpiin tehtäviin. Mieluiten suosittelen samassa tilanteessa olevia hakemaan kerran toisensa jälkeen lykkäystä, jota tietyssä asemassa organisaatiossa oleva henkilö saa halutessaan aina.

Lue lisää

Eivät nuo siviilielämän koulutukset nyt kuitenkaan välttämättä korreloi aina ihan yksi yhteen sota-ajan joukkojen johtamisen kanssa.

Itse en ainakaan haluaisi kriisitilanteessa oman joukkoni johtajana toimivan jonkun pari akateemista tutkintoa suorittaneen tutkijan, jolla voi fyysinen kunto olla todella heikko ja aikaa on vietetty ainoastaan siellä korkeakoulun perimmäisessä tutkijankopissa tietokoneen näyttöä tuojottaen ja integraaleja sekä nabloja mietiskellen.

Epäilemättä sodanajan tehtävällä ja siviilielämä tehtävillä on joku yhteys, mutta missään nimessä kaikki tuntemani siviilimaailman "asiantuntijat" eivät tulisi missään nimessä kyseeseen, kun aletaan miettimään kykyä toimia kriisitilanteessa joukkojen johtajana.

lykkääjä kirjoitti:

Pst -miehen rooli on erittäin tärkeä, mutta riittämätön omassa tapauksessani. Onhan se naurettavaa ajatellakin, että erityisosaamista vaativista siviilitehtävistä lähtisin viikoksi tai pariksi tekemään jotain suorittavaa tehtävää. Tapauksissa, joissa jo palvelusaikana on selkeästi nähtävissä, että varusmies tulee nousemaan yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin, on täysin typerää tuhlata voimavaroja kouluttamalla heitä pelkkiin rivimiehen tehtäviin. Ei sellainen motivoi ketään vähänkään suhteellisuudentajuista siviiliurallaan edennyttä reserviläistä.

Reservin kieltäytymiset ovat tapauksessani turhia, sillä ei siviilipalveluksessa pääse lainkaan aseellista palvelusta merkittävämpiin tehtäviin. Mieluiten suosittelen samassa tilanteessa olevia hakemaan kerran toisensa jälkeen lykkäystä, jota tietyssä asemassa organisaatiossa oleva henkilö saa halutessaan aina.

Lue lisää

Koska et halua hoitaa sinulle osoitettua pst-miehen tehtävääsi, olisi asiallista kieltäytyä reservissä. Sinut voitaisiin maanpuolustukselle hyödyttömänä pyyhkiä pois kriisiajan valmiudesta ja korvata hyödyllisellä yksilöllä jo kertausharjoitusvaiheessa.

lykkääjä kirjoitti:

Pst -miehen rooli on erittäin tärkeä, mutta riittämätön omassa tapauksessani. Onhan se naurettavaa ajatellakin, että erityisosaamista vaativista siviilitehtävistä lähtisin viikoksi tai pariksi tekemään jotain suorittavaa tehtävää. Tapauksissa, joissa jo palvelusaikana on selkeästi nähtävissä, että varusmies tulee nousemaan yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin, on täysin typerää tuhlata voimavaroja kouluttamalla heitä pelkkiin rivimiehen tehtäviin. Ei sellainen motivoi ketään vähänkään suhteellisuudentajuista siviiliurallaan edennyttä reserviläistä.

Reservin kieltäytymiset ovat tapauksessani turhia, sillä ei siviilipalveluksessa pääse lainkaan aseellista palvelusta merkittävämpiin tehtäviin. Mieluiten suosittelen samassa tilanteessa olevia hakemaan kerran toisensa jälkeen lykkäystä, jota tietyssä asemassa organisaatiossa oleva henkilö saa halutessaan aina.

Lue lisää

Minusta tuntuu, että olet täysin kädetön ja kyvytön tumpula yleensä tekemään mitään suorittavaa tai jopa hyödyllistä.
Haluat elvistellä jollain muka-oppineisuudellasi ja luulet, siis vain luulet olevasi jotain.

Kertausharjoituksista ja sotilasarvoista ei kannata aikuisten nostaa tuollaista meteliä. Inttihän on eräänlainen rippikoulu. Pitäähän sellaiset käydä mutta vain tyhmä ottaa asiat noin tosissaan. Panssaritorjuja ottakoon lykkäystä vaikka nostoväkeen saakka. Luulisi tulosta tekevälle miehelle riittävän se, että tietää ansaitsevansa kuukaudessa sen verran, kun tavis vuodessa. Reservin arvoilla kekkalointi on pelkkää ämmien turhamaisuutta.

Itse työskentelen siviilissä vaativissa akateemisissa asiantuntijatehtävissä. Juuri olin tässä tänä syksynä kertaamassa (toinen kerta) ja minusta oli vain hienoa ja hauskaa saada olla ihan tavallinen miehistön jäsen. Ei tarvinnut kantaa vastuuta muuta kuin ihan vain siitä omasta vaatimattomasta tehtävästä. Aikanaan armeijassa (n. 17 - 18 v. sitten) olin kyllä periaatteessa kiinnostunut sotakouluista, mutta monista syistä ei minulla silloin ollut siihen mitään edellytyksiä. En ole sitä sen jälkeen harmitellut, hyvä näin. Kannattaa ehkä muistaa, että yleisen koulutustason noustua, ei se johtajan asema nyt ehkä niin ihmeellinen asia ole kuin joskus 50-luvulla.

Kaksien kertausharjoitusten myötä sotilasarvo kyllä nyt nousee huomenna alikersantiksi, liekö se sitten tuo tullessaan SA-sijoituksen muutoksen jonnekin paperinpyöritykseen.