Jumalanpalveluksissa toistetaan usein, että jokainen ihminen on syntinen ja näitä syntejä pitää rukoilla anteeksi.
Kysymys: Mitähän syntiä mahtoi tehdä vammaisena syntynyt lapseni, joka eli pitkähkön elämän. Ei pystynyt kuitenkaan ilman apua liikkumaan eikä huolehtimaan itsestään.
Hänen järkensä oli kuitenkin ns. normaali.
Yllättäen hän kuitenkin kuoli sairaalaan erään leikkauksen jälkeen.
Nyt on mieltäni alkanut askarruttamaan millä tavalla syntinen lapseni oli? Entä vastaavasti vauvat, jotka kuolevat lähes heti syntymänsä jälkeen?
Eikö tällainen julistus kaikkien ihmisten syntisyydessä kirkoissa ole hieman "metsikössä"?
Minut se ainakin on vieraannuttanut kirkosta ja ev.lut. jumalanpalveluksista.
Kysymys: Mitähän syntiä mahtoi tehdä vammaisena syntynyt lapseni, joka eli pitkähkön elämän. Ei pystynyt kuitenkaan ilman apua liikkumaan eikä huolehtimaan itsestään.
Hänen järkensä oli kuitenkin ns. normaali.
Yllättäen hän kuitenkin kuoli sairaalaan erään leikkauksen jälkeen.
Nyt on mieltäni alkanut askarruttamaan millä tavalla syntinen lapseni oli? Entä vastaavasti vauvat, jotka kuolevat lähes heti syntymänsä jälkeen?
Eikö tällainen julistus kaikkien ihmisten syntisyydessä kirkoissa ole hieman "metsikössä"?
Minut se ainakin on vieraannuttanut kirkosta ja ev.lut. jumalanpalveluksista.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Hengellistä viisautta tarvitaan, kun kysymyksessä on vauvat, lapset ja vammaiset.Jumalan sanahan sanoo, KAIKKI OVAT SYNTIÄ TEHNEET JA JUMALAN KIRKKAUTTA VAILLA.Ja lähtö kohta on kuten Tiitus kitjoittaa kirjeessään 3:3 eteen päin, että ihminen on kuollut hengellisesti.Peri aatteessa on hyvä joka aamu herätessämme tiedostaa "lihamme" puolelta tämä syntisyytemme, mutta myös samalla muistaa, jos olemme Jeesuksen vastaan ottaneet, Hänessä olemme Isä Jumalan silmissä puhtaat ja Hänelle kelvolliset sinällään.Joidenkin Jumala sallii syntyäm tänne vammaisena, olisko se puhetta Jumalalta meille terveille, että osaisimme arvostaa terveyttä? Vauvat jotka kuolevat kohta syntymänsä jälkeen, ovat puhtaat ja synnittömät, vaikka jotku yrittävät heistä syntisiä tehdä.Puhuvat hätäkasteesta, vaikka kaste ei pelasta!Minkä kasteen ryöväri ehti ottaa ristillä Jeesuksen rinnalla, ei mitään.Usko Jeesukseen riitti! Itse en kuuluu ev. lut kirkkoon, enkä yhdy heidän opetukseensa.Luen Raamattua ja sieltä selvii nämä asiat, ei ihmisten tekemistä tunnustuskirjoista/sakramenteista.Ja varsinkaan jos ei Raamattu ole se kirja jolla kaikki koetellaan.Siunausta sinulle.
Asiallinen vastaus. Omasta mielestäni kirkkomme tulkitsee pyhää kirjaa hieman oudosti. Minulle sieltä tärkein opetus on: Kohtele lähimmäistäsi niin kuin toivoisit muiden sinua kohtelevan.
Jeesuksella oli aikoinaan paljon hyviä juttuja.
Niitä ovat vain eri sananselittäjät tulkinneet aikojen kuluessa valitettavasti joskus väärinkin.
kun vain sen, mitä itse olen saanut kokea, kun neljäkymmentä vuotta elämästäni tunsin olevani vain Jumalan vihan ja koston kohteena, kun hän aviottomalle lapselle kosti vanhempien syntisiä tekoja.
Pyhäkoulussa sanottiin, että jokaisella on Isä taivaassa, mutta kun samaan hengenvetoon jatkettiin, miten hän myös kostaa vanhempien teot lapsille monen polven päähän, niin tämä asia tuli kyllä näiden vuosien aikana täysin selväksi, kun siihen liittyi vielä vammaisena syntynyt esikoinenkin, jonka elämä on sidottu pyörätuoliin.
Kaikkien vuosia kestäneiden tuskien jälkeen tapahtui sellainen ihme, että Jumala näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, ja parantaa kaikki lapuudesta saakka kannetut vammat: äidillä kolme aviotonta lasta, köyhä koti, vammainen lapsi. Äidiltä en uskaltanut isästä mitään kysyä, koska pelkäsin, että pahoitan hänen mielensä, ja Jumala ottaa hänetkin pois. Siitä huolimatta, äiti kuoli kun olin 18 vuotias, ja nuorin sisareni minusta kymmenen vuotta nuorempi, ja huoltajana vain isoisä. Tuo äidin kuolemakin 47-vuotiaana oli minulle selvä merkki Jumalan
vihasta.
Kun sitten sain ensimmäisen kerran Kristuksen kirkkautta katsella, hän sanoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko köyhä tai rikas, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden."
Tämän jatkoksi tahdon sinulle antaa todistuksen Raamatusta:
"Tien sivussa Jeesus näki miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea. Opetuslapset kysyivät häneltä: "Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?"
Jeesus vastasi: "Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki."
Kenties lapsesi oli annettu monelle koetukseksi. Montako on mahtanut olla niitä, jotka häntä auttaessaan saavat lopulta kuulla Jeesuksen sanat: "Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni."
Ja montako on ollut niitä, joille Jeesus sanoo: "Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa."
Tämä viestini sinulle ei tule minkään kirkkokunnan tai uskon lahkon sisältä, vaan kaikkien näiden ulkopuolelta, sieltä, minne Kristus tänäänkin kaikki omansa kokoaa:
"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan omalla verellään.
Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia joka tulee."
Kristus sinun tuskaasi lievittäköön.
Hei,
puhe synnistä ei tarkoita pelkästään synnin tekemistä. On helppoa ajatella, että ihminen, joka ei mitään kykene tekemään, tai joka on vielä ymmärtämätön lapsi tai vauva, ei voi tehdä syntiä.
Näin varmastii onkin.
Synti ei ole kuitenkaan pelkästään tekoja. Se on tila, jossa olemme erossa Jumalasta. Se on ennen kaikkea tila, jossa emme usko Jumalaan ja luota hänen lupauksiinsa. Jumala ei halunnut ihmisen joutuvan tähän tilaan, koska sen seurauksena on kadotus: ikuinen kuolema. Sen vuoksi Jumala korjasi tilanteen poikansa ristinkuoleman kautta.
Kun me siis kastamme jo aivan pieniä lapsia ja ymmärtämättömiä, me saamme vakuuttua siitä, ettei mikään voi erottaa näitä vähäisimpiä Jumalan rakkaudesta. He saavat kasteessa lahjana Pyhän Hengen, jonka toiminta ihmisessä saa aikaan pelastavan uskon. He ovat Jumalan rakkaita lapsia, joille on varattu oma paikka kotona Isän luona tämän ajallisen elämän jälkeen. Se, miten he uskovat, on meille muille salaisuus.
Tekosynti, eli se, mitä perisynti meissä aiheuttaa, ilmenee monin eri tavoin: lähimmäisen vahingoittamisena, auttamatta jättämisenä, itsekkyytenä, sanoina, ajatuksina, asenteina. Siis myös tekemättä ja sanomatta jättämisenä, välinpitämättömyytenä, rakkaudettomuutena jne. Syntinen ihminen ei kykene rakastamaan lähimmäistä kuten itseään ja Jumalaa yli kaiken muun. Se on vaikeaa - mahdotonta - omin voimin. Ainoa maan päällä synnittä elänyt oli Jeesus. Me muut tarvitsemme Jumalan armoa, jottemme hukkuisi syntiin ja syntisyytemme takia.
Kasteessa saatu uskon lahja auttaa aloittamaan tämän mahdottoman tehtävän alusta usein: haluamme tehdä, niin kuin on oikein ja hyvää. Kun jumalanpalveluksessa joka viikko pyydetään syntejä Jumalalta anteeksi, kyse on juuri tästä: vaikka epäonnistun, haluan kuitenkin yrittää vieläkin. Saamme luottaa siihen, että Jumala haluaa ja voi antaa synnit anteeksi, ja myös tekee niin.
Se, miten ihmiselle käy, on yksin Jumalan ratkaistavissa. Ihminen ei pelastu siksi, että hän ei näytä tekevän syntiä! Vanhaa rimssua siteeraten ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksi Kristuksen tähden.
Siksi esim. kastamattomien vauvojen kuollessa on lupa luottaa siihen, että äärimmäisen oikeudenmukainen, syntiä vihaava ja kiivas Jumala on kuitenkin samalla armollinen, rakastava Isä, joka mieluiten näkisi kaikki rakkaat luotunsa taivaan kodissa. Ja on lupa luottaa myös siihen, että uskossa Kristukseen kuollut rakas läheinen on päässyt perille, ja että on olemassa jälleennäkemisen toivo: kerran taivaassa!
-------------------------------------------
Toivottavasti sait tästä joitakin uusia ajatuksia. Mielestäni saamasi aiemmat vastaukset eivät olleet kovin asiallisia. Joku paremmin asioita ilmaiseva voisi myös täydentää ja korjailla tätä vastausta!
että lapsi saa kasteessa Pyhän Hengen. Jos näin todella tapahtuisi, niin viimeistään siinä iässä, kun Jeesus tavattiin ensimmäisen kerran temppelissä, he huomaisivat minkälaisia Saatanan synagogia nämä ihmiskäsin tehdyt temppelit ovat, eikä niillä enää olisi yhtään kannattajaa.
Kaste on lupaus Pyhästä Hengestä. Se on kuin optio, joka toteutuu silloin, kun ihminen pääsee ahtasta portista ja ovesta Kristuksen kohtaamiseen. Siellä hän puhdistaa ihmisen sydämen ennen kuin antaa sinne sinetiksi Totuuden Henkensä.
sinullekkin:=öö...ennenkuin kirjoitat tuollaisia tänne, pyydän sinua perehtymään Jumalan Sanaan hiukan paremmin. Mikään noista sanoistasi/lauseistasi ei käy yksiin raamatun totuudellisen sanoman kanssa!
Minutkin on joskus lapsena kastettu, mutta ei se olisi minua pelastanut. Vasta noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin otin Jumalan kutsun vastaan ja sain kokea vapauden sisälläni. VASTA SILLOIN KOIN OLEVANI PELASTUNUT!!! Mietihän tätä...
Eli raamatun sanoma on se, että ainoastaan tunnustamalla Jeesus omaksi herrakseen ja pyytämällä häneltä syntejään anteeksi voi IHMINEN pelastua:)
LAPSI KASTE EI PELASTA KETÄÄN!
Antakoon Jumala sinulle ymmärrystä ja viisautta raamatun tulkitsemiseen, SIUNAUSTA LOPPU ELÄMÄÄSI!!!!!!!!
en ole koskaan ottanut yhdenkään kirkkokunnan enkä minkään uskonlahkon tilaisuuksissa heidän jeesuksiaan vastaan, vaan Kristus itse ilmestyi minulle ja ahtaan portin takana otti minut vastaan.
Älä pilkkaa totuutta, vaikka sinua siihen kuinka yllytettäisiin, sillä yksi kaste riittää, olkoon sen tekemiseen käytetty vettä litra tai 5000 litraa. Se henki, joka toisen kasteen kautta ihmisiin tulee, ei ole Totuuden Henki. En ole vielä tavannut yhtään uudestikastettua, joka tietäisi kaiken sen totuuden, jonka Kristus on minulle ilmoittanut.
...kaveri kuule ihan rauhallisesti;)
Jos katsot vastaustani tarkemmin, huomaat että se ei ole osoitettu sinulle...YLLÄTYS, vaan sille aikaisemmalle kaverille, joka kirjoitteli perisynnistä...kannattaa olla tarkkana kun porkkana näitten asioitten kanssa.
No, kumminkin sinunkin vastauksesi kiinnosti, joten et ilmeisestikkään ole uskossa...vai olenko väärässä???
Jos Jeesus on sinulle ilmestynyt, se on kuule tosi siisti juttu:] mut kumminkaan se ei sinua pelasta ja tää on fakta asia!!!
Hei,
tämä on luterilaisuus-palsta. Menkää jonnekin muualle provoilemaan tuosta kasteasiasta. Riidankylvännällä ette mielestäni saa aikaan mitään hyvää. Kristityn oikeudella kehotan teitä katsomaan omaa käytöstänne: toimitteko oikein, vai lyöttekö nyt lyötyä? Lohdutatteko Raamatun sanalla vai käytättekö lähimmäisenne heikkoa tilannetta hyväksenne levittääksenne omia lempiajatuksianne? (Vaikka kuinka olisitte trollaamassa täällä, miettikää: jollekin ihmiselle vieraankin kova sana on liikaa. Myös teillä on vastuunne!)
Lapsikasteen perusteluita en tähän kirjoita, vaan luotan siihen, että kolmiyhteisen Jumalan nimeen suoritettu kaste on aina pätevä, sai sen lapsi tai aikuinen.
Olen jo 20 vuotta sitten saanut varmuuden, että Jumalalle kelpaa vain yksi kaste, riippumatta siitä, miten paljon siihen on vettä käytetty. Sitä vastaan olen olen monissakin kirjoituksissani noussut, että se on pappien mitä suurin valhe, että lapsi tai aikuinen, saisi kasteessa Pyhän Hengen. Ne ovat kaksi eri tapahtumaa iankaikkisuuteen vievällä tiellä:
"Me olemme kaiken tämän todistajat - samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."
ITÄ KASTEESSA TAPAHTUU JA KUKA KASTEESSA TOIMII?
- Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16)
-Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi (Mk 1:4, Lk3:3, Apt 2:38)
- Kaste uudestisynnyttää (Jh 3:5, Tiit 3:5)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemaan ( Rm 6:3)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Rm 6:5)
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6)
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21)
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12)
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden
ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja
synteihin kuolleesta olotilasta (Rm 6:4-5, Kol 2:12-13)
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen
Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kr 6:11)
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa
päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi,
tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen
morsiameksi (Ef 5:26- 27)
- Kasteessa ihmisen vanha luonto “lihan ruumis” poisriisutaan,
koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11)
- Kasteessa ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta
omastatunnosta (Hb 10:22)
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä,
ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän
kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21)
- Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on
Jumalan teko meille (Mt 3:11, Lk 3:16, Jh 1:3
RAAMATTU SEN SELVÄSTI ILMOITTAA
niin mihin olet sen kadottanut,
kun et kymmenen vuotta sitten totuudesta mitään tiennyt,
etkä näytä tietävän tänäänkään.
Minulle Pyhä Henki on myös Totuuden Henki,
ja minä sain sen vasta tuosta ahtaasta portista
sisälle päästyäni, jolloin Kristus ilmestyi,
puhdisti sydämen ja antoi sinne sinetiksi
tämän Hengen, jonka totuudesta olen nyt
näillä palstoilla saanut kolme kuukautta todistaa.
10 vuotta sitten todistit:
"Minä teen joka päivä syntiä,
ja minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta
kuin syntiä ja saastaa."
Minun sydämeni tuo Henki puhdisti, ja pitää
tänäkin päivänä huolen siitä, ettei sinne
Saatanan valheen henki pääse pesää tekemään,
koska Kristuksen Henki pitää siitä huolen:
"Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä,
sillä Jumalan siemen pysyy hänessä.
Hän ei voi tehdä syntiä,
koska on syntynyt Jumalasta."
"Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta
syntynyt tee syntiä.
Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee
jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta.
Me tiedämme olevamme Jumalasta,
mutta koko maailma on Pahan vallassa."
Teuvo kirjoitti:
'"on pappien mitä suurin valhe, että lapsi tai aikuinen, saisi kasteessa Pyhän Hengen. "
JOS se on valhe niin Pietari sen on kirjoitanut Raamattuun:
"ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Myöskin Efeson miehet, joilta Pyhä Hneki puuttui, saivat Pyhän Hengen kun ottivat kristillisen kasteen.
Teuvo uskottelee, että hänen oma kokemuksensa mitätöi Jumalan sanan.
Olen aikaisemman ja nykyisenkin Teuvoon tutustumisen myötä läytänyt yhden asian jossa olemme samaa mieltä.
Nimittäin, että lapsikaste velelemalla on Jumalasta.
Tuossa olisi Teuvolla oiva lähtökohta josta voisit alkaa UUDEN vaelluksen.
Jumalan tiet ovat ihmeellisiä.
Ehkä tämän tarkoituksena oli rakkauden ja huolenpidon merkityksen kokeminen, kokemus joka on rakentanut teitä ihmisinä.
Kannattaa muistaa että pitkäkin elämä on kuin eillinen päivä ja ruoho joka kuihtuu, mutta rakkaus on ikuinen.
Kiitos kaikille kysymykseeni vastanneille.
Jokainen lohdutuksen sana lämmittää.
Kunnioitan toisten vakaumuksia, enkä lähde niitä arvostelemaan, vaikka jostakin olen eri mieltä.
Lapseni elämä oli lyhyydestään huolimatta arvokas.
Ehkäpä hänen tehtävänään oli käydä täällä muuttamassa vammaisuuteen liityviä ennakkoluuloja. Hän oli avuttomuudestaan huolimatta erittäin sosiaalinen. Halusi, että kenelläkään ei olisi paha mieli. Lohdutti, jos näki toisen lapsen itkevän. Ainoa asia mistä hänellä oli paha mieli oli hänen erilaisuutensa. Hän olisi halunnut juosta ja leikkiä kuten toisetkin...
Ehkäpä Jumala otti hänet luoksensa, ennen kuin hän olisi joutunut kohtaamaan aikuisten kovan maailman. Uskon, että hänen on nyt hyvä olla ja hän katselee nytkin minua sieltä jostakin hymyillen.
Rauhaisaa Joulun aikaa kaikille. Pitäkää huolta lähimmäistänne.
Ei lapsi ole syntinen. Sellainen asenne on pakannallinen.
Selitys:
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja se kuva on synnitön, lapsessa!
Perisynti käsite ei ole raamatusta vaan Lutherin oppi joka ei pidä kaikilta osiltaan paikkaansa niinkuin monet papit jne tunnustaakin. Sen vuoksi ei kannattaisi lukea tai kuoluissakaan opettaa katekismuksen oppeja vaan pelkästään raamattua. Lutherin oppit ovat harhaan johtavia.
Minun Raamatussani lukee:
"Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä."
Tämä tapahtui siinä ihmiskunnan ensimmäisessä herätyskokouksessa, jonka Saatana paratiisin asukkaille piti, ja saman kaavan mukaan hänen palvelijansa tänäänkin ihmisiä ominaan pitävät:
omitaan Jumalasta vain armo ja rakkaus, ja unohdetaan se todellinen Jumala, joka vihaa syntiä niin, että kostaa sitä usean sukupolven päähän:
"Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polven minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua."
Jeremia 31:29 Niinä päivinä ei enää sanota: "Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät", 31:30 vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.
Vieläkö on voimassa vastuu isien pahoista teoista kolmanteen ja neljänteen polveen? Mitä Jeremia tarkoitti?
"Minä, Herra, sinun Jumalasi olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isien pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka minua vihaavat."
Eikä Jeesuskaan tätä kumonnut. Jos olisi kumonnut, ei olisi julistanut:
"Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni."
Jos ihmiset eivät pysty tätäkään Jeesuksen käskyä noudattamaan, niin he ovat hylänneet tuon Jumalan käskyn, ja tämän Jeesuksen käskyn, joten he kuolevat myös omien syntiensä tähden, koska:
"Synti on siinä, etteivät he usko minuun." Siis Jeesukseen.
Kysyin siksi, että luterilaisen kirkon pappi katsoi mainittujen jakeiden kumonneen vastuun isien synneistä korostaen kunkin, Jeremian sanojen jälkeen, vastaavan yksin omistaan, ei toisten. Itse pähkäilen edelleen, mitä Jeremia oikein tarkoitti, vai onko jakeet kenties käännetty puutteellisesti. Siis edelleen ymmällä.
Toki vastata voi muutkin asiaa pohtineet.
nyt vasta ymmärrän. Papin selvitys oli mielestäni erilainen, koska hän katsoi Kristuksen sovitustyön poistavan vastuun isien synneistä kulkipa sitten mistä portista hyvänsä, ja ihmisen vastaavan yksin omista virheistään. Ristiriidan koin siinä, että toisaalta tunsin vanhan säädöksen olevan edelleen voimassa, ja toisaalta taas, ettei niin tarvitsisi olla.
Jeesuksen omiin kohdistuvan vihan uskon ymmärtäväni niin vaikeaa kuin se onkin. Jos jaksat vielä selvittää, mitä Pyhän Hengen pilkalla tarkoitetaan, otan kiitollisuudella vastaan.
miksi Jumala Golgatlla hylkäsi kaikki papit, ja miksi Saatana ne innolla palkkasi omiksi palvelijoikseen. Kun tässä tuli esille tämä ahdas portti, niin kerronpa sinulle kahden papin selitykset. Toiselta kysyin ahtaasta portista, ja hän vastasi: "Se on hautausmaan portti."
Ja sanattomaksi hän jäi kun kysyin, että miten se voi olla yhdelle ihmiselle ahdas, kun siitä pääsee ruumisautot ja traktorit.
Toiselta taas kysyin ahtaasta ovesta. Hän vastasi: "Se on kirkon ovi, kun sen kynnyskin on monelle liian korkea." Eikä hänkään osannut enää vastata kun kysyin, että miten se voi olla yhdelle ihmiselle ahdas, kun siitä kuusikin ihmistä pystyy kantamaan ruumisarkkua?
Sitten Pyhän Hengen pilkka. Pyhä Henki on yhtä kuin Totuuden Henki, ja yksinkertaisesti sanottuna se on totuuden pilkkaamista. Nyt saattaa joku kysyä: mistä tietää, mikä on totta?
Kyllä Jumala on sen sanassaan niin selvästi ilmoittanut, ettei yksikään, joka haluaa päästä siitä selville, ja Totuuden Hengen omistajaksi, voi jäädä siitä osattomaksi. Ongelma onkin siinä, kun ihmiskunta on jo 1900 vuotta elänyt Ilmestyskirjan aikaa ja Saatana on kaikki omansa jo valhearmollaan armahtanut, niin kuka enää edes haluaa lähteä totuutta etsimään. Varsinkin, kun papit sanovat, että se ihmisteko, eikä se sinua ikinä pelasta, ellet usko armoon.
Hyvä lähtökohta hylätä ihmisopit ja isiltä peritty tyhjänpäiväinen elämä on vaikka siinä, että uskoo todeksi vaikka vain nämä Jeesuksen sanat:
"Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.
Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.
Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa?
Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
Älä ikinä unohda tätä, mitä nyt sinulle sanon: Pyhä Henki annetaan aina suoraan taivaasta ihmisen sydämeen, eikä se tule koskaan yhdenkään ihmisen käsien kautta, eikä yhdenkään näiden porttoseurakuntien ja lahkojen opetusten kautta.
Jos minä, joka olen Totuuden Hengen saanut sydämeeni eli Kristus asustaa sisälläni, jonakin päivänä torjuisin kaiken sen huuhaana, mitä 20 vuoden aikana olen saanut nähdä ja kokea, ja uskoa todeksi kirkkoherran minusta laatiman sairaskertomuksenkin, että olen henkisesti sairas, ja käyn läpi lapsuuden traumaani, niin silloin palaisin takaisin siihen saastaan, josta Kristus minut omakseen otti, eikä minulla sen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuutta katua ja saada syntejäni anteeksi, sillä näinhän kävi Juudaksellekin, vaikka katui, mutta paluuta ei enää ollut:
"Jos he ovat pääseet eroon maailman saastasta tullessaan tuntemaan meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen mutta sitten taas vajoavat siihen ja joutuvat sen valtaan, heidän tilansa on lopussa pahempi kuin alussa.
Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi lainkaan oppineet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että he sen opittuaan kääntävät selkänsä pyhälle käskylle, jonka ovat vastaanottaneet. Heidän on käynyt juuri niin kuin sananlaskussa vsanotaan: "Koira palaa oksennukselleen", ja pesty sika rypee rapakossa."
Nyt saattaa joku sanoa, ettei ihminen joka ei ole Totuuden Henkeä sydämeensä saanut voi sitä myöskään pilkata. Hän pilkkaakin sitä silloin epäuskonsa tähden, ja se se toinen synti, joka vie ihmiset kadotukseen. Ja kun on riittävästi totuutta pilkannut, niin silloin Jumala paaduttaa tällaisen ihmisen sydämen, ja hänen on sen jälkeen enää mahdotonta löytää iankaikkisuuteen vievää tietä. Lopputulos on siis sama.
Silloin on vain sydän turtuneen kuljettava pappien perässä, ja luotettava siihen valheeseen, että iankaikkinen elämä alkaa sittenkin hautausmaan siunatusta mullasta.
Kuvasit selkeästi Pyhän Hengen pilkkaamisen kahta eri puolta. Puhuminen vastoin Jumalan lahjoittamaa totuutta on selvästi pilkkaa. Jatkuvan epäuskon mieltäminen siksi ilman, että totuuden makuun edes on päästy, toi uutta ajateltavaa. Toki Jumalan pitkämielisyydellä täytynee silläkin olla rajansa.
Mitä Jumalaan tulee ihmisen on vaikea pysytellä kohtuudessa. Hänet nähdään joko rikkaana armon jakelijana tai ankarana helvettiin heittelijänä. Nyt on ilmeisesti menossa tämä armollisempi vaihe. Kertomuksessa rikkaasta miehestä Jeesus toteaa Jumalalle olevan kaiken mahdollista ihmisen pelastamiseksi, toisin kuin ihmisen näkökulmasta. Tästäköhän lienee vedetty sellainen johtopäätös, että Jumala ei voisi olla niin ankara, etteikö lopulta kaiken mahdollistajana armahtaisi kaiken mahdollisen, myös kaikki luomansa pysyvästi luokseen. Ihminen näkee helposti Jumalasta vain sen puolen, minkä haluaa, ja mieluusti unohtaa kaiken muun epäolennaisena.
Kristus kärsi paljon totuuden tähden. Totuus vapauttaa valheesta, kunhan siitä ollaan valmiita maksamaan sen arvoinen kallis hinta.
Ajattele alkuseurakunnan viimeisiä hetkiä, ennen kuin Saatana sai ne hallintaansa, miten paljon Totuuden Hengen saaneet ihmiset joutuivat kärsimään, etenkin roomalaisten taholta. Ja palkkioksi roomalaisten hyvin tehdystä työstä, kun he vielä Jerusalemin temppelinkin hajottivat, Saatana palkitsi heidät sillä, että perusti keskelle Roomaa tämän lopun ajan eksytyksen pääjohtokeskuksensa Vatikaanin, ja nosti sen johtajiksi paavit, oman valheen ja tekopyhyyden hengen edustajat ihmishahmossa. Tämä oli juuri se, josta Johannes saamansa näyn pohjalta kirjoitti:
"Hänen otsassaan on nimi, jolla on salainen merkitys: "Suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti."
Nyt se ei enää ole salainen, koska Totuuden Henki on sen paljastanut. Kun Pyhä Henki aikoinaan aloitti paljastaa Ilmestyskirjan salaisuutta, minun oli luettava läpi niin maailman kuin kirkonkin historia, koska vain kansakoulun käyneenä en siitä kovinkaan paljon tiennyt. Se oli pakko lukea, ja vasta sen jälkeen uskoin todeksi, mitä Pyhä Henki tästä ajasta paljasti.
Roomasta tämä ihmiskunnan lopun aika alkunsa sai, ja koska Saatanan henki on eripuraisuuden henki, niin sieltä sen valtakunta alkoi solujen tapaan jakautua, kun ihmiset riintaantuivat keskenään. Ja tuo riitaantuminen tulee jatkumaan ihmiskunnan tuhoon saakka. Vasta hieman ennen, kuin Jumala tämä kaiken saatanallisen tekopyhyyden tuhoaa, nämä itsensä uskoviksi luulevat ihmiset saavat ainakin yhden kerran oikein todella iloita, kun he tappavat ne kaksi Kristuksen viimeistä todistajaa, jotka hän hieman ennen paluutaan edellään lähettää. Heidät tapetaan, koska heillä ei olekaan mukana sitä mielyttämisen ja armon evankeliumia, jolla Saatana on koko ihmiskunnan eksyttänyt. Silloin on ekumenialla (yhteiseksytyksellä) suuret juhlat:
"Maan asukkaat iloitsevat heidän kohtalostaan, pitävät juhlia ja lähettävät toisilleen lahjoja, sillä nuo kaksi profeettaa olivat pahoin vaivanneet maan asukkaita."
Eipä näiltäkään palstoilta ole kovin montaa ihmistä löytynyt, joiden kanssa voisi terveeltä pohjalta keskustelua Raamatun totuudesta käydä. Itse olen vasta kolme kuukautta näitä seurannut, ja murheelliseksi tullut, kun tyhjänpäiväisistä asioista aina vaan avataan uusia keskusteluja, ja niistä pöydistä vähin äänin poistutaan, jossa ollaan totuuden äärellä.
Nyt näyttävät olevan aallonharjalla Lurher-säätiön papit. Itsensä tosiuskoviksi luulevat, että siellä se todellinen Jumalan valtakunta on, ja niin aletaan roikkua näiden pappien hameiden helmoissa, eikä ymmärretä mitä todellisen Jumalan kutsu ihmiseltä vaatii: Se vaatii täyskäännöstä, eli selkä sinne suuntaan mistä luuli autuuden löytyvän:
"Yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia - ellette käänny."
"Tällaista tietämättömyyttä on Jumala pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa tekemään parannuksen."
Kärsiä saavat Kristuksen Totuuden Hengen saaneet ihmiset tässäkin ajassa, ei ihan vielä tarvitse pelätä henkensä puolesta, mutta ei sekään aika kovin kaukana liene:
"Olen puhunut tämän teille, ettei uskonne koetuksissa sortuisi. Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle.
Näin he tekevät, koska eivät tunne isää eivätkä minua. Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille."
"Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.
Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt maailmaan.
Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää. Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään."
Totuuden Hengen saaneen ihmisen ei tarvitse mitään kysyä, koska tämä Henki on paljastanut jo koko totuuden.
Paavit samoin kuin eräät intialaiset gurutkin ovat pitäneet siitä, että heidän edessään on polvistuttu ja kumarrettu syvään. Herran enkelithän kieltäytyivät tämänkaltaisesta kunnianosoituksesta katsoen sen kuuluvan yksin Jumalalle.
Viestejäsi on mielenkiintoista lukea. Opiskelen välillä, jotta osaan taas kysyä. Oppimista on paljon, liian paljon.
Sitä sinulle toivon, että etsit elämääsi vain totuutta, etkä hyväksy mitään, jonka koet olevan peräisin jostakin ihmisten kehittelemästä uskonopista. Jos tällä tiellä jatkat, niin varmasti jonakin päivänä pääset läpi ahtaasta portista, ja sen jälkeen saat kokea tämän:
"Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta."
Tämä liittyy Jeesuksen aikaisempaan ilmoitukseen:
"Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!
Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan."
Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä oltu kirkastettu."
Kun ihminen on tämän prosessin elämässään saanut läpikäydä, niin silloin hänen kohdallaan ovat toteutuneet nämäkin Jeesuksen sanat:
"Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen."
Olen tästä jo monissa viesteissäni maininnut, ja niin teen vieläkin, että ihmisille tulisi tämän rajun eksytyksen keskellä täysin selväksi se, ettei Totuuden Henkeä saada yhdenkään porttoseurakunnan tilaisuuksissa, eikä minkäänlaisten ihmisten käsien alta, vaan se annetaan aina taivaasta, Jeesuksen ja apostolien ohjeiden mukaisesti:
"Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
Siksi saattoivat apostolitkin todistaa:
"Me olemme kaiken tämän todistajat - samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat."
Tämön kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja aikoivat tappaa heidät."
Siksi näilläkin palstoilla saa kokea, miten eri porttoseurakuntien jäsenet aina silloin tällöin pakahtuvat, kun saavat kuulla totuutta.
Opettajani on Jeesus Kristus, ainoa opettaja, johon täysin luotan. Hänellä on oma aikataulu kunkin suhteen. Totuuden Hengen en kuvittele tulevan ihmisten kautta. Jumalalla on kuitenkin kaikki valta opettaa ihmislasta niin kuin haluaa. Joillekin kyvykkäille sopii lyhyt kaava, toisten vähemmän kyvykkäiden on mentävä pitemmän mukaan.
Siksi olisi kiinnostavaa tietää, minkälaisen prosessin sinä olet elämässäsi saanut jo nyt läpikäydä, kun olet kutsun Kristuksen oppilaaksi saanut?
Omasta koulutusjaksosta haluan sinulle mainita sen, että vaikka Pyhä Henki yhdessä hetkessä pystyi näyttämään miten raju tämä lopun ajan eksytys on, niin en ainakaan minä pystynyt sitä tuossa hetkessä omaksumaan. Siksi Jumalalla ei ole kiire, vaan hän antaa ihmisen rauhassa syventyä itsekin tutkimaan, mikä on oikein ja mikä väärin.
Paavalillakin, jonka Kristus kutsui esimerkiksi siitä, miten hän Pyhän Henkensä kautta omiaan palvelukseensa kutsuu, meni kirjoitusten tutkimiseen neljätoista vuotta, ja vasta sitten Kristus lähetti hänet siihen tehtävään, johon oli hänet valinnutkin.
Hesekielinkin kutsussa tulee selvästi ilmi se, miten Jumala ohjasi hänet ensiksi kirjoitusten ääreen tutkimaan, miten Jumala on kautta aikojen toiminut. Jos et ole vielä tuota kirjaa lukenut, niin kyllä se sinullekin joskus luettavaksi tulee. Lainaan tähän vain pienen pätkän hänen kutsumisestaan:
"Mutta sinä, ihminen, kuuntele mitä sinulle sanon. Älä niskoittele, niin kuin tämä niskuroiva kansa. Avaa suusi ja syö, mitä sinulle annan."
Minä näin, kuinka minua kohti ojentui käsi, ja kädessä oli kirjakäärö. Se avattiin minun eteeni, ja minä näin, että se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin: valituksia ja huokauksia, huutoa ja tuskaa.
Hän sanoi minulle: "Ihminen, syö, mitä edessäsi on. Syö tämä kirjakäärö ja sitten lähde, mene puhumaan Israelin kansalle. Niin minä avasin suuni, ja hän antoi syödäkseni sen kirjakäärön.
Hän sanoi: "Ihminen, ravitse itsesi. Täytä vatsasi, syö tämä kirjakäärö, jonka minä sinulle annan." Minä söin sen, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja."
Ennen kuin Kristus ilmestyi elämääni ensimmäisen kerran, olin tehnyt useita päätöksiä, että luen Raamatun alusta loppuun. Pisimmillä yrityksellä taisin päästä kolmannen Mooseksen kirjan loppuun, ja siihen se sitten jäi. Mutta kun Kristus tuon ensimmäisen kohtaamisen yhteydessä teki selväksi, että RAAMATTU ON TOTTA, niin tulipahan lukemiseen kokonaan toisenlainen into ja halu.
Paljon siellä oli sellaista, minkä uskoin heti ymmärtäväni, ja paljon sellaista, jota en heti ymmärtänyt. Alleviivasin useita jakeita kautta koko Raamatun, joihin toivoin saavani joskus lisäselvitystä. Ja näin sitten lopulta kävikin, kun Kristus antoi sydämeeni hänen Henkensä, ja sain kokea todeksi hänen sanansa:
"Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden..."
Hyvää jatkoa opintiellesi. Kun tuossa viestissäsi mainitsin sanan: kaava, niin tästä tahdon sanoa sinulle sen, ettei Kristuksella ole kaavakirjoja eikä tunnustuskirjoja, kuten Antikristuksella on, vaan Kristus tallentaa kaiken omiensa sydämiin, kun ne on ensin tyhjennetty kaikesta menneestä: isiltä peritystä tyhjänpäiväisestä elämästä alkaen.
Raamattu on tullut jo nuorena "suurin piirtein" luetuksi. Onhan siellä noita epäselvyyksiä, Ilmestyskirjankin voisin yhtä hyvin lukea hebreaksi, tulos olisi sama. Pitkällä kaavalla tarkoitin ainoastaan, että kaltaisteni kovapäisten on parempi oppia hitaasti ja ajan mittaan myös jotain varmasti.
Viestisi innostavat tutkimaan kirjoituksia. Hesekiel ei turhaan toista "te tulette tietämään, että minä olen Herra". Hes. 33:6 "Jos vartiomies sotajoukon lähestyessä näkee sen mutta ei puhalla torveen, eivät maan asukkaat saa varoitusta, ja vihollinen tulee ja tappaa. Joka kuolee, kuolee kyllä syntiensä tähden, mutta hänen kuolemastaan minä vaadin tilille vartiomiehen". Antoipa Jumala minkä tehtävän tahansa, vähäpätöisemmänkin, siinä on vastuu toisista. En näe ainuttakaan ihmistä, joka voisi livetä tästä. Joka tietää varmasti, on varmasti velvollinen toimimaan. Haluan toki tietää, mutta vain sen verran, että en tyhmyyksissäni joutuisi Jumalan vihan alle.
Vielä tuosta kysymästäsi prosessista. Jumala on tahtonut lähestyä enkeliensä välityksellä, minkä olen kokenut hyvin merkittäväksi vaiheeksi elämässäni. Enkelit eivät koskaan ole olleet minulle taruolentoja, vaan vierellä kulkijoita, Jumalan verhoa raottaessa konkreettisesti läsnä.
Kiitos vastauksestasi, jossa kerroit Jumalan lähestyneen sinua enkeliensä välityksellä. Näin hän todella tekee. Ohjasihan hän ensiksi enkelinsä sadanpäällikö Corneliuksenkin kotiin, jossa hän neuvoi Corneliusta hakeemaan kotiinsa Pietarin, jolle lopulta vasta hänen kodissaan selvisi tämäkin:
"Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä."
Enkeli-näkyjen äärellä on kuitenkin olemassa suuri vaara, että ihminen jääkin elämään niiden varaan, ja se ahdas portti jääkin häneltä kohtaamatta. Siksi tästäkin on meille Raamatussa varoitus annettu:
"Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla."
Miksi sinä haluat totuudesta tietää vain sen verran, ettet tyhmyyksissäsi joutuisi Jumalan vihan alle. Kyllä sinun on syytä pyytää häneltä koko sitä totuutta, jonka hän on omilleen luvannut, sillä aika jota elämme on todella rajun eksytyksen aikaa, eikä tästä pois pääse kukaan, jos hän ei sydämeensä saa Kristuksen Totuuden Henkeä ja sen myötä koko totuutta, sillä maailma on täynnä vääryyden ihmisiä, jotka tekeytyvät Jumalan palvelijoiksi:
"Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi.
Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun."
Huomaa tässäkin se, että myös Saatanan enkelit esiintyvät Jumalan enkeleinä, ja siksi sinun on erittäin tärkeää päästä sisälle ahtaasta portista Kristuksen kohtaamiseen. Tästä portista on minulta moni kysellyt, ja nyt olen sen kertonut tällä samalla palstalla olevassa avauksessa: "Mihin se Teuvo taas katosi", jalisää tietoa saat myös Kirkolliskokoukselle lähettämästäni kirjoituksesta, joka sekin löytyy tältä palstalta, tosin jo aika kaukaa, samoin kuin avauksesta: "Teuvo kerro".
Ilmestyskirjan salaisuus on myös tuon ahtaan portin takana. Sitä Raamatun kirjaa edeltää apostoli Johanneksen kirjeet seurakunnille aikana, jolloin jo ensimmäiset antikristukset, erilaisten ihmisoppien opettajat olivat ilmestyneet jo seurakunnan keskelle. Yksi heistä, Diotrefes oli valittu jo Efeson seurakunnan johtajaksi, ja koska nämä eivät alusta alkaen ole sietäneet kuulla totuutta, niin Johanneskin toimitettiin vankeuteen Patmos-saarelle, pois seurakunnalta totuutta vaatimasta. Se, mitä Kristus hänelle siellä näytti on nyt kaikkialla maailmassa edessämme, kun totuus on menettänyt merkityksensä. Ja koska Jumalalle ei kelpaa mikään muu kuin totuus, niin siksi hän on antanut kaikkien totuudesta luopuneiden ajautua antikristusten eksyttämäksi. Nämä ovat niitä, joille Saatana on antanut omat arvonimensä. He ovat: paaveja, piispoja, pappeja, imaameja, evankelistoja, saarnaajia jne.
Toki haluaisin tietää Jumalan salattuja asioita, niiden koko totuuden, mutta miten saattaisin kestää, kun en kestä lähelläni olevaa näkyvääkään. Ahdas portti on sanansa mukaisesti ahdas, eikä ilman Kristuksen kuritusta läpi mennä.
Paavit, papit, imaamit, gurut, mitä heitä vielä onkaan, eivät sanottavammin ole olleet esteenäni, sitä vastoin lääkärit ovat olleet. Rahanvalta ja virheellinen hoitokäytäntö ovat asettaneet minut tilanteeseen, jossa Kristus kysyy, olenko Hänen puolellaan vaiko Häntä vastaan. Jumala on tehnyt tiettäväksi, että lääketieteessäkin pätee Hesekielin sanat "tulette tietämään, että minä olen Herra". Kristus on todellinen parantaja, ja oikea lääkäri tottelee Häntä.
Varoitat syystä enkeleistä ja heidän palvomisestaan. Kristuksen lähettämillä enkeleillä on tehtävä, joka heidän on suoritettava ja josta he vastaavat. Rakastan enkeleitä, pyhä on pyhää. Totuuden lähettiläät eivät salli itseään palvottavan, mutta iloitsevat aina, kun totuus voittaa. Näkyjä olen nähnyt eläimistä symbolimielessä, enkelit olen tavannut.
Hes. 33:17-20 "Israelilaiset sanovat: ´Herra ei tee oikein.´ Päinvastoin: heidän omat ajatuksensa kulkevat väärää tietä! Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee sellaista mikä on väärin, hän kuolee väärien tekojensa tähden. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, hän saa sen vuoksi elää. Silti te sanotte: ´Herra ei tee oikein.´ Israelilaiset! Minä tuomitsen teidät sen mukaan mitä itse kukin on tehnyt."
Hyvin ajankohtainen on Hesekiel tänäänkin. Tottakai muutos alkaa minusta silloin kun syy on minussa. Ihmeellistä on se, että muutos saattaisi alkaa minusta silloinkin, kun syy ei ole minussa.
Nyt kirjoitit niin arvoituksellista tekstiä, etten kaikkea heti ymmärtänyt, vaikka toisaalta saatoin ymmärtääkin. Älä kuitenkaan taivaltasi kesken jätä, vaikka sinulla vaikeuksia olisi vaikka toisillekin jakaa. Minäkin elin 40 vuotta elämästäni koko ajan vain Jumalan vihan alla, kun koin hänen kostavan vanhempien syntisiä tekoja aviottomalle (ja isättömälle) lapselle.
Kun ensimmäisen kerran luin Raamatun läpi, niin ensimmäinen sellainen kohta johon todella pitkäksi aikaa pysähdyin oli Valitusvirsien luku 3, sen jakeet 1-33. Se on tässä käyttämässäni Raamatussa otsikoitu: Yksinäinen kärsijä. Pysähdyin siihen siksi, koska aivan hämmästyin, että siinähän on kerrottuna koko minun siihen asti eletty elämä, kun kaikille se jakeille löytyi vastine eletystä elämästä, jopa munuaisiin ammuttuja nuoli myöten. Kun sai läpikäydä neljä munuaiskivikohtausta, joiden kipu on todella valtava. Kun kolmannen tällaisen kohtauksen aikana huusin Jumalaa apuun, niin mitä hän vastasi: "Minä tahdon saada sinut polvillesi!"
Ja sen nuo kohtaukset todella aikaansaivat, kun tuntui siltä, että jos saisi itsensä tungettua hartioita myöten maan sisään, niin sitten varmaankin tuo tuska olisi paremmin siedettävissä.
Kerran sitten nuokin tuskat loppuivat, kuten jakeissa 31-33 sanotaan:
"Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi. Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa. Ei Herra iloitse siitä, että hän kurittaa ihmistä."
Tämän hetken lopuksi haluan rohkaista ja lohduttaa sinua seuraavilla Heprealaiskirjeen sanoilla, joissa niissäkin on viittaus enkeleihin, ympärillämme oleviin todistajiin:
"Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella.
Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi. Vielä te ette ole joutuneet vuodattamaan vertanne taistelussa syntiä vastaan. Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan (kuin myös tyttöjään):
- Älä väheksy, poikani (tyttäreni), Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen (tyttärekseen) ottaa.
Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan (tyttärinään). Onko sellaista poikaa (tytärtä), jota isä ei kurittaisi? Jos te siis olette kääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia."
Arvoituksellinen oli tuo viestisi viimeinen lause, ja vaikka en sitä täysin käsittänytkään, niin uskon, että se on todella myöskin näin. Muutos voi todella alkaa mistä tahansa, eikä kaikilla välttämättä aviorikoksesta, kuten minulla.
Tuo on teuvon mielilause, mutta loppuosan hän sivuuttaa tyystin:
"mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."
Aikanaan teuvo kirjoitti Jh 3:17 jakeesta seuraavaa:
"Se on saatanan rakkain raamatunjae, se kun ei edellytä ihmiseltä mitään"
Pelastumista YKSIN ARMOSTA Teuvo ei hyväksy -siinä pitää olla Teuvon mukaan omat tarkaisevana ponnistelut mukana.
"Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi."
Teuvo sensijaan kerskuu omista ponnisteluistaan ahtaalla portilla.
Saatanan vaikutuksesta Rooman paavit jo 500 luvulla listasivat seitsemän kuolemansyntiä: ylpeys, ahneus, kateus, vihamielisyys, hekumallisuus, mässäily ja hengen velttous.
Eikä näistä synneistä yksikään johdata ihmistä kadotukseen. Ne ovat anteeksi annettavissa siinä, missä kaikki muutkin synnit niitä kahta lukuunottamatta.
Nämä on Saatana nostanut tällaiseen julkisuuteen vain siksi, etteivät ne kaksi todellista kuolemansyntiä ihmisille koskaan paljastuisi.
Ja näyttäväthän luterilaiset papitkin näillä synneillä itselleen julkisuutta saavan. Muutama vuosi oli erään papin näistä kertova kirjakin Finlandia-palkinto ehdokkaana.
Lopulta ihmisen kokonaisvaltainen syntisyys Jumalan edessä voidaan ilmaista yhdellä Jeesuksen lauseella:
"Synti on siinä, etteivät ihmiset usko minuun."
Koska viestin hierarkia oli jo liian syvä, vastaan vielä tämän kerran tähän toiseen sarakkeeseen.
Selvennän hieman tuota viimeistä lausettani. Olet varmaan kuullut niinkin iljettävistä teoista kuin laittomasta elinkaupasta, jossa rikollisen toiminnan seurauksena terveiden lasten elämä jopa päättyy kirurgin pöydälle eri kudosten ja sisäelinten poistoon, jotta niiden uudet ja rikkaat omistajat voisivat turvata elämänsä jatkumisen. Tämänkaltaisen liiketoiminnan on esitetty liittyneen muun muassa Brasiliaan, Turkkiin, Israeliin ja Kreikkaan. Sen jälkeen kun tiedosta varmistuu, pakomahdollisuutta ei enää ole. Muutos on väistämätön ja Jumala kysyy, mitä tämä tieto minussa saa aikaan. Sanotaan, että uskovan rukous voi muuttaa paljon. Ihmeellistä on se, että tällaisten tapausten jälkeen rukoukseen on pakko uskoa, rukous tulee todellisemmaksi kuin se todellisuus, joka armotta murskaa.
Muistissani on toisenkintyyppinen mittelö totuuden kanssa, kun vuosia sitten kaupan kassalla en puuttunut kassanhoitajan huolimattomuudesta johtuneeseen elintarvikkeen laskuttamatta jättämiseen. Jumala osoitti, että puuttumattomuuteni tapahtumaan oli rikokseni, eikä tavaran vähäpätöinen hinta muuttanut asiaa miksikään. Joka ei ole vähässä uskollinen, miten hän voisi olla paljossakaan. Joka on pienessä vajaa, on sitä kokonaan. Häpeäni oli sanoinkuvaamaton.
Tuo lapsiin kohdistuva elinkaupan julmuus viilsi kuin veitsi sydäntäni. Oma työni terveydenhoidon parissa avasi silmäni näkemään, että rahan ja vallan lonkerot ulottuvat myös laillisemmalle puolelle. Jos sinä olet saattanut itkeä pappien ymmärtämättömyyden tähden, niin minä olen itkenyt paitsi oman, myös lääkäreiden ymmärtämättömyyden vuoksi. Sanoisin näin, että lääketieteessä ja lääketeollisuudessa on viime vuosina mennyt aina vain lujempaa niin, että totuus ei siihen koheltamiseen ole ehtinyt mukaan. Olen varma, että Totuuden Henki ei estä teologian lisäksi näkemästä tämänkään tieteen tosiolemusta, ellei se sitten jo ole tiedossasi. Se että tieteen vuoksi terveys pikemminkin menee kuin tulee, on minun kohdallani käynyt toteen. Jumala ei olisi Jumala, ellei Hän olisi puuttunut tapahtumien kulkuun ja osoittanut suuren voimansa korjaten jälleen sen, minkä viisaudessaan ensin antoi lähes tuhoutua.
Raamatun tuntemuksesi on uskomatonta. Kansakoulun varaan olisi parempi ollut minunkin jättää, kerran sen opit noin jalostuvat vuosien saatossa. Jumalan rakkautta ja opastusta edelleen tehtäviisi.
Ps. 139:23-24
Tutki minut, Jumala
katso sydämeeni.
Koettele minua,
katso ajatuksiini.
Katso, olenko vieraalla,
väärällä tiellä,
ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.
hän todella näkee ja myös kuulee, koska sama peite on pois silloin myös korvilta. Suotta ei apostoli Johannes jo vuonna 90, jolloin ensimmäiset antikristukset ilmestyivät seurakunnan keskelle,kirjoittanut:
"Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä niin, ettei Paha saa otetta.
Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa."
Sinä tuossa annoit hyvän todistuksen siitä, miten tuo edellinen Johanneksen kirjoitus pitää tänäkin päivänä paikkansa. Hieman aikaisemmin hän kirjoitti samasta asiasta:
"Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas.
Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot.
Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta.
Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään (tai sisartaan)."
Tähän voi jatkoksi liittää sen, miten Pyhä Henki minulle tämän lähimmäisen rakkauden selvitti:
"Suurinta rakkautta, mitä Totuuden Hengen saanut voi lähimmäisilleen osoittaa, on kertoa heille totuus, jotta hekin löytäisivät tien ahtaan portin kautta Kristuksen kohtaamiseen jua iankaikkiseen elämään, vaikka jokaisen Jumalan kutsuman ja lähettämän ihmisen kohtalosta jo ennelta tietää, ettei tällä tiellä ihmisten suosiota saavuteta."
Kyllä minullakin pikkupoikana oli ovat haaveeni tulevaisuudesta. Äidilläni oli kolme aviotonta lasta, joista minä olin vanhin, ja jostain syystä minulle tuo isättömyyden tuska tuli melkoiseksi taakaksi. Se tapahtui 8 vuotiaana, kun ensimmäinen koulupäivä uudessa koulussa alkoi, ja opettaja kysyi ensimmäiseksi jokaiselta isän nimeä. Se oli kauhein kysymys, jonka tiesin joskus eteeni tulevan, joten olin sitä joskus miettinytkin, että mitä silloin vastaan? Koska en ilman itkua olisi pystynyt sanomaan: "Minulla ei ole isää."
Nyt tuo kysymys tuli kuitenkin täydellisenä yllätyksenä, ja hädässäni sanoin papan nimen, joka perheessämme oli viidentenä jäsenenä. Ja silloin koko luokka purskahti nauramaan. Siitä alkoi tuo neljänkymmenen vuoden yksinäisyyden tuska.
Äiti ohjasi pyhäkouluun, ja senkin opetukset koin syvänä ristiriitana sisälläni. Siellä oli hyvä olla, kun sanottiin että meillä jokaisella on Isä taivaassa, mutta sitten taas tuli paha olo, kun tehtiin selväksi, että tuo Isä on myös sellainen Isä, joka kostaa isien pahoja tekoja lapsille monen sukupolven päähän. Ja minä, jos kuka sain tuota kostoa vuosikymmenet kohdallani kokea.
Kuitenkin tuo taivaassa oleva Isä, oli niin ihana asia, että koko lapsuuteni ajan haaveilin papin urasta, jotta voisin muillekin isättömille kertoa tästä Isästä. Ne pienen pojan haaveet eivät kuitenkaan toteutuneet, koska köyhästä kodista ei ollut mitään mahdollisutta jatkaa kansakoulun jälkeen opintoja, vaan oli hakeuduttava työelämään.
Kyllä minua suuresti lohdutti kun Raamatusta ensimmäisen kerran luin nämä Paavalin kirjoittamat jakeet:
"Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista.
Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.
Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei mole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä."
Kyllä minä olen tästäkin muistanut Jumalaa monta kertaa kiittää, etteivät nuo pienen pojan haaveet sittenkään toteutuneet. Jos olisivat toteutuneet, olisin varmaan tänäkin päivänä jossain Saatanan synagogassa laulattamassa ihmisille kauneimpia joululauluja, ja puhumassa heille Jumalan armosta ja rakkudesta. Tai jos olisin oikein ahkera ollut, saattaisin olla piispana jossakin hiippakunnassa, ja seisoa ihmiskunnan tietämättömyyden huipulla, kuten Pyhä Henki kerran teologian tohtoreista sanoi:
"Ihmiskunnan tietämättömyyden huipulla seisovat teologian tohtorit."
Kyllä sitä itsekin saa joka päivä ihmetellä, ja etenkin nyt, kun vihdoinkin saa totuudesta ihmisille kertoa, että miten ihmeellisellä tavalla Totuuden Henki on sanottavansa ihmisen sisälle tallentanut. Kun hän on antanut vielä kuvamuistinkin, että kun hän jonkun kohdan Raamatusta mieleen palauttaa, niin lähes heti muistan millä kohti jotakin Raamatun sivua tuo kohta on, ja näin se on erittäin helppo sieltä löytää. Raamttuun olen tallentanut päivämäärän: 28.12.88, kello 0235, kun Pyhä Henki piti minua tämän Habakukin sanojen äärellä:
"Profeetta sanoi: - Minä seison vartiopaikallani, asetun tähystämään saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle, mitä hän vastaa valituksiini.
Herra vastasi minulle: - Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea. Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuua varmasti ajallaan.
Kirjoita siis: Tuo kansa on perin juurin röyhkeä ja väärämielinen. Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena."
Edellisessä käännöksessä taisi olla: "että voit sen juostessa lukea." Tällä tavoin tämän Hengen toiminta ihmisen kautta toteutuu, ja siksi pitää tuo astia joka hetki olla tyhjä ottamaan vastaan sen, mitä Henki sinne kulloinkin tulostaa. Ja tänä päivänä 17 vuotta tuon Habakukin kirjan kohdalla vietyn yön jälkeen se on käynyt toteen:
"Näky toteutuu varmasti ja ajallaan."
noista valtaapitävien iljettävistä teoista vähäosaisia veljiä ja sisaria kohtaan, kun en siihen vielä sinulle vastausta antanut. Ne ovat todella inhottavia, ja niitä esiintyy maailmassa monella rintamalla. Hyväksyihän Lutherkin, ja suorastaan yllytti ruhtinaita ja sotilaita tappamaan ihmisarvoisen elämän puolesta kapinaan nousseet talonpojat, koska he Lutherin kehittelemän uskonopin mukaan olivat harhaoppisia, jotka voitiin ilman armoa ja oikeutta tappaa. Vaikka Luther Raamatunkin saksaksi käänsi, ei kuitenkaan sitä ymmärtänyt. Jos olisi ymmärtänyt olisi yli 100 000 talonpoikaa säästänyt henkensä:
"Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa.
Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset antamaan henkemme alttiiksi veljiemme (myös sisariemme) puolesta.
Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?"
Tällaisia tapauksiakin varten on Jeesus antanut meille selvän ohjeen siitä, miten Jumala toimii. Lue Luuk.16:19-31. Sillä minä kyllä luotan täydellisesti siihen, että Jumala on kaikkien ihmisten suhteen oikeudenmukainen, kuten kirjoitettu on:
"Jumala on oikeudenmukainen: hän ant5aa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut - niin teidät kuin meidätkin - hän päästää siitä, kun Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.
Heidän rangaistuksenaan on ikuinen kadotus, ero Herrasta ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän tuona päivänä saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien ylistyksen.
Olettehan tekin niitä, jotka ovat uskoneet meidän todistuksemme."