Kertokaahan parhaat

olin firmamme pikkujouluissa takavuosina.olimme vuokranneet hotellista edustussaunan käyttöömme.meitä oli 13 henkilöä.olutta oli 6 koria ja koskenkorvaa 8 pulloa.oltiin sitten aika vahvassa humalassa koko sakki.saunottiin ja otettiin kuppia,pidettiin hauskaa kuten pitääkin.varatoimitusjohtajamme reino oli saanut humalaisen päähänpiston:"jos ei kukaan perkele enää saunaan mene niin sammutetaan se sitten!"reino ärjyi.hän painui aatamin asussa saunaan ja kusi kiukaalle ja lauteille.totesi vaan että sammutettu on vaikka haiseekin.ristokin oli vahvassa humalassa ja alkoi haastamaan riitaa kaikkien kanssa.reino löi ristoa koskenkorvapullolla päähän että mölyäminen lakkaisi.risto otti olutta mukaan ja painui kustuille lauteille istumaan.reino meni taas kerran saunaan tarpeilleen ja virtsasi riston päälle.riston ilme ei kuulemma värähtänytkään..menimme sitten poreammeeseen jatkamaan juhlimista.reinokin änkesi ruhonsa ammeeseen.noin 10 minuutin kuluttua reino huusi:"nyt tulee!"ja vesi alkoi värjäytymään kellertäväksi.poistuimme kaikki ammeesta ja reino jäi itse kusiammeeseen loikoilemaan.loppuillasta tuli riitaa viimeisestä viinapullosta.risto otti pullon ja lähti juosten hotellista karkuun tarkoituksenaan nauttia pullo yksin.taas reino riemastui ja edustussauna ja sen tilat olivat remontissa..poliisit hakivat reinon pois ja hänet lähetettiin kahden päivän päästä mielisairaalaan m1 pakkohoito-lähetteellä.partio oli myös löytänyt riston sammuneena läheisestä puistosta tyhjä viinapullo taskussaan.risto vietiin välittömästi huuhteluun.oli vielä ottanut rauhoittavia lääkkeitä viinan kanssa.se oli kyllä ikimuistoisin pikkujoulu ja aika kultaa muistot!

Kävi näin: Mieheni ja minut kutsuttiin yhdistettyihin 40-vuotis synttäreille ja pikkujouluihin. Toisin sanoen porukkaa oli tulossa paljon. Pikkujoulut oli kuitenkin teemana ja siksi juhlien järjestäjä/synttärisankari toivo, että kaikki pukeutuis kunnon tonttupukuihin. Hankimme mieheni kanssa kalliit puvut, hänelle joulupukin asu partoineen kaikkineen ja minulle tyttöporon asu hauskalla naamarilla. Juuri kun h-hetki lähestyi eli juhliin piti lähteä, sain valtavan, jomottavan päänsäryn. Sanoin miehelleni, että lähtee yksin, koska asukin oli hankittu.
Aluksi mieheni protestoi eikä olisi millään halunnut yksin lähteä, mutta sanoin ottavani buranaa ja meneväni sen jälkeen sänkyyn, ja että olisi turhaa pilata molempien ilta sen vuoksi. Siispä mieheni otti joulupukkiasunsa ja lähti juhliin.

Buranan otettuani nukuin sikeästi pari tuntia, heräsin ja huomasin päänsäryn olevan tiessään. Koska oli vielä niin aikaista, päätin lähteä vielä juhliin. Samalla mieleeni tuli, ettei mieheni tiennyt, millainen asuni oli. Tonttupuvusta oli ollut puhetta, mutta olinkin löytänyt hauskan porotytön asun, mutta jättänyt kertomatta yllättääkseni hänet sitten juhlissa. Olisi hauskaa tarkkailla, miten mieheni käyttäytyy, kun en ole hänen seurassaan.

Saavuin juhlapaikalle ja huomasin heti naamioidun mieheni tanssilattialla tanssittamassa jokaista tonttutyttöä, jonka sai vain käsiinsä, saaden suukon sieltä, toisen täältä ja lämpimän halauksen tuolta. Menin mieheni luo, joka nähdessään minut jätt tanssittamansa naisen kuin nallin kalliolle ja keskitti kaiken huomionsa saapuneeseen uuteen namuseen.

Annoin luonnollisesti miehen tehdä mitä tahansa minulle, sillä olihan mies oma mieheni. Lopulta mieheni kuiskasi korvaani häpeilemättömän ehdotuksen, johon suostuin. Etsimme juhlatalosta tyhjän takahuoneen ja vetäydyimme sinne rakastelemaan kiihkeästi. Naamioituminen vain lisäsi kuumaa tunnelmaa. Mieheni tuntui erilaiselta hyvällä tavalla.

Session jälkeen livahdin paikalta, otin taksin kotiin, riisuin pukuni ja menin sänkyyn miettien minkälaisen selityksen mieheni kertoisi käytöksestään.

Olin sängyssä lukemassa, kun mieheni tuli kotiin.

Kysyin tietysti ensimmäiseksi, kuinka ilta oli mennyt. Hän vastasi: "Jaa, sitä samaa vanhaa juttua. Tiedäthän sinä, ettei minulla koskaan ole kovin hauskaa, kun et ole mukanani." "Tanssitko sinä paljon?" kysyin.
Mieheni vastasi: "Arvaa mitä... En tanssinut yhtään kertaa! Saavuttuani paikalle tapasin Peten, Jarin ja pari muuta kaveria, jotka eivät olleet kovin innostuneita koko juhlatouhusta. Päätettiin mennä porukalla yläkertaan pelaamaan pokeria koko illaksi. Mutta kuulehan... mitä minä kuulin pelien jälkeen... kaverilla, jolle lainasin pukkipukuani, oli totta vieköön ollut hauskaa!"

Tarina on tosi, mutta koskaan en tunnustanut miehelleni tapahtunutta.
> > > >

sattui kerran työporukan kanssa..oltiin pikkujouluissa ja menimme kaverini huvilalle viettämään iltaa.olin juuri päässyt vankilasta ja pers aukinen.en ollut palkkaa vielä saanut.yksi kaveri sanoi että saan pari kymppiä jos sonnustaudun joulupukiksi.no,tuumasta toimeen.aloin jakamaan kavereille pieniä lahjoja joissa oli nimet.paketit jaettuani heitin pukkivaatteet kaappiin ja aloin ottamaan olutta muiden kanssa.harmiksi paikalla oli myös tiukkapipoinenkin kaveri.ihmetteli miksi hän sai lahjaksi kyrvän muotoisen saippuan.sen piti kuulemani mukaan olla käytännön pila mutta...ei tälle henkilölle..ystäväni sakari joutui saippuakyrvän uhriksi.ensio mätki sillä myös ilpoa.oli pakko mennä väliin.elämäni ensimmäisen kerran sain kyrvästä päähäni!otin ensiolta saippuan pois että homma tasaantuisi.no ei!enska heitti huonekalut asunnosta ulos ikkunoiden läpi.sen jälkeen lensimme me..että näinkin voi käydä..hyvää joulua kaikille!

Ollessani teinityttö odottelin joka vuosi mitä innokkaimmin urheiluseurani koko perheelle tarkoitettua pikkujoulujuhlaa. Sainhan käyttää pursuavaa mielikuvitustani nimettömän paketin sisällön keksimiseen sekä kyseisen annin naamioimiseen sisällöstään mahdollisimman vähän vihjailevaksi. Lisäksi tapasin tuttuja, joiden kanssa seurustelu jäi talviaikaan vähäisehköksi.
Olen turhamainen, joten käytin paljon aikaa pukeutuakseni hippoihin näyttävästi ja persoonallisesti. Minua inhottivat arkiset talvivaatteeni, joita en olisi suin surmin pukenut hepeneitteni ylle; ne näet ikävästi riitelivät altaan vilkkuvan kimaltavan lurexin kanssa. Niinpä en ottanut pässinpökkimiä sukkia edes mukaan, vaan tyydyin nailoneihin. Talvikengätkin tulivat mukaan vain siksi, että yhtä matkaa kanssani kotoani tullut ystävätär palasi nappasi ne puoliväkisin käteensä. -"Sä tarttet näitä vielä!"
Ilta sujui jouluisin tunnelmin. Pikkupakettini nuori saaja tosin tuskin ilahtui kääröstä paljastuneesta Piltti-purkista ja muitten lasten kommenteista: "Joku on ollu pilttituulella." (Seuraavissa pikkujouluissa kuiskutinkin sitten Korvatunturin ukolle, että hän antaa minun pakettini aikuiselle.)
Kun tuli kotiinlähdön aika, ystävättäreni vaati minua saattamaan itsensä kotiin. Mutta jalkojani paleli nailonsukissa. Joten kuten selviydyin ystävättären kotiovelle. Kerjäsin häntä päästämään minut sisälle lämmittelemään. Olin kauhuissani, sillä muistin tarinan naisesta, jonka jalkoihin nailonit olivat jäätyneet niin, ettei niitä saatu irti, vaan jalat piti katkaista.
-"Nyt multa viedään jalat, jamä olen 14-vuotias", muistan rukoilleeni. Mutta ystävätär ei uskaltanut laskea minua sisään myöhään illalla, hän pelkäsi isänsä suuttuvan. Onneksi hän sentään oli ottanut talvikenkäni mukaan!
Selviydyinhän minä kuitenkin kotiin palelluttamatta jalkojani. Ja legenda on legenda: elävän ihmisen jalkoihin eivät nailonit jäädy. Kuolioon ja amputointiin johtava paleltuminen on toki mahdollinen muttei siitä syystä, että sukkia ei saisi jaloista irti.

Kerran oltiin työporukan kanssa pikku joukuissa. Oli hauskaa, pomokin oli tuonut makkara paketteja oikein 5 kappaletta sanoi :saa ottaa toisenkin makkaran jos haluaa! Oli avokätistä ja sitten oli keltaista jaffaa 3 litraa,2 puolen toista litran pulloa. Siinä sitten saunottiin ja oli kiva ilta. Avaimenperän sain lahja paketista.

Pikkujoulut, on lupa vetää vierastsa, sehän oli humalapäissä tehtyä se täytyy antaa anteeksi mukama jos nyt sattui niin käymään pikkuperheen -isille ja -äideille, ollaan muutoin niin hienoa ja tärkeää,omasta mielestään,valtion suojapaikat,valmistelevat jo syyskuussa näitä naimajuhlia viikkotolkulla, siinä sitä tehokasta työntekoa.
Tämä kaikki kun on soittopuolella, lavalta näkee kaikki rituaalitanssit ja pakko oli katsoa muualle kun oli nauruun tukehtua. Sivusi varmaan hiukka aihetta mutta oksettaa nuo jutut miten on hauskaa kun on kuka mitenkin sotannut ja kuka ensimmäisenä pöydän alla.

Ei ole sattunut, kun ei noita pikkujouluja ole vielä päässyt montaa viettämään, muuta kuin fantasioissa ja mitä niihin tulee, niin tavoitteet ovat kovat sen puoleen

mutta, mitä muuta tulee pikkujouluihin, niin harrastelijoiden/puuhastelijoiden parasta aikaa

ja lopetan tämän viestin sanomaan: ei sitä kinkkua päivässä paisteta

Pikkujoulutöppäyksiä on tapahtunut mulle ainaki aivan älyttömästi. Toisaalta en oo kenenkään muijia "päässyt" pylsimään mut kerran oli liki. Pikkujoulut itse pikkujoulutiloissa oli aika hulabaloot ja mä liimauduin yhteen itseäni reippa kymmenen vuotta vanhempaan rouvaan (ikäisekseen on iha älyttömän hyvän ja nuorekkaan näkönen). Olin jo ennen "jouluja" päättänyt että sitä mä sitte yritän vongata. Vonkaushan menikin tosi mallikkaasti ja tyylikkäästi siirryimme yhdessä taksilla asuinalueemme seutuville (asuimme samassa talonyhtiössä). Pihalla hieman hajaannuimme "keerostalokyttääjien" varalta mutta treffasimme fillarikatoksessa. Alkoholi ei ollut vaikuttanut "miehuuteni" toimintaan millään lailla ja se olikin valmiina toimimaan heti tilaisuuden tullen. Katoksessa nuoleskeltiin aika kiihkeesti ja vonkailin häntä mun kämpille (poikamies silloin). Hän olikin oikeen suostuvainen mutta hänen täytyi piipahtaa ystävättärensä luona...en muista enää miksi. Mä jäin pihalle venttaamaan ja iski iha hillitön kusihätä. Rupesin aukoo sepaluksii ja jotenki siinä sählätessä mä lurautin aikamoisen satsin lahkeille. Pakkasessa hetken lämmitti...mutta :)))...noh. "Saalis" saapui ystävättärensä luota ja sanoi että nyt lähetään sinne sun kämpille. Hän tuli lähelleni ja imas oikeen kunnon kielarit ja sano että hän huomasi pyöräkatoksessa että mulla ol ahasta housuissa...mites nyt...ja laittoi käden haaruksiini. MITÄ HELVETTIÄ....ONKO SULLA KUSET HOUSUISSA!!!????...ja niinpä jäi sitte pikkujoulupanot saamatta. Maanantaina iha karvan verran hävetti duunissa mutta toivuttu on jo :)

..pahimman luokan töppäys onkin.
Kertoo hyvin pitkälti siitä missä parisuhteissa mennään.
En harrasta pikkujouluja,ryypätä voi muutenkin.

Joskus poikana ensimmäisessä duunissa olin päässy ammattikoulusta edellisenä keväänä. Pääsin sit paikalliselle konepajalle töihin. No pikkujoulut oli sit risteilyllä Helsingistä Tallinnaan. Ku tää missä asun on aika pieni paikka, niin jouduttiin vuokraamaan ihan linja-autokin. Menomatka meni ihan rattoisasti viinoja juodessa ja hauskaa pitäessä. No meidän työnjohtaja kaato siinä sit kuppia aika urakalla. Sit päästiin satamaan. No se oli niin soosissa, ettei päässy edes laivaan. Se jäi sit Helsinkiin. Siinä sit laivassa tuli selväks sekin, että iso osa perheellisestä porukasta oli menossa Tallinnaan huoriin. No siinä meni matka miten meni. Tää meidän työnjohtaja oli Helsingissä yötä. Takasin tullessa linja-autossa se sit oli vielä kovemmassa soseessa. Kun pysähdyttiin kahville jonnekin huoltoasemalle, niin jäin autoon nukkumaan. Niin jäi tää bossikin, mut heräs kusihätään. Eihän se sit linja-auton ovea osannu kännissä aukoa ja kusi sit sinne sisäpuolelle portaisiin. En viittiny sit sanoo kellekään siitä. No päästiin sit liikkeelle. Kohta äijälle tuli taas kusihätä. Tällä kertaa se ei edes sanonu mitään. Nojas käsi leuan alla etenä olevaan penkkiin ja hymyili. Samalla se kusi yhden jannun viinasäkkiin. Kohta se sit sammu lopullisesti ja paskansi vielä housuunsakin. Ei meidän työnjohtajalle sit kukaan uskaltanu sanoa jälkeenpäin mitään mitä se oli tehny.

yritin kännissä lähestyä omaa vaimoa, vaikka tarkoitus oli iskeä vierasta naista..

on se josta ei jää edes minkäänlaisia tunnonvaivoja.

Poikaystävän firmassa railakkaat pikkujoulut on aina ollu kova sana. Tänä vuonna meni suhteellisen hyvin, jos nyt minun vierailua vessassa ei oteta huomioon. Minkäs sille teki kun huono olo tuli. Se että olin nauttinut jo liikaakin vettä selvitäkseni ei ilmeisesti riittänyt, sillä siinä kovan valkoisen vieressä kyykkiessäni onnistuin tiputtamaan oman täyden vesituoppini päälleni..Sitten oltiin märissä vaatteissa loppuilta. Mutta ei sitä varmaan kukaan siellä baarissa enää huomannut?

Viime vuonna puolestaan poikaystäväni oli tähti kaverinsa kanssa. Saavuimme paikalle porukalla, minä komeasti kantaen muovipussillista viinaa ja kaljaa. Pojat olivat jo hyvinkin juhlahumussa, eivätkä halunneet muovipussin roikkuvan riesana.

Kesken ruokailun poikakaverini ystävä halusi kovasti halailla, mikä johti siihen että minä meinasin tippua tuoliltanikin. Ruokailun päätyttyä sain siivota molempien jäljet etteivät sotkisi vaatteitaan.

Seuraava havainto poikaystävästäni oli konttailemassa pöydän alla (ei voi tietää miksi). Täytyihän minun siitä kommentoida ja seuraavaksi sitten kiivettiinkin pöydälle. Siinä meni viimeistään jo se valkoinen joululiina.

Niin ja pitihän se pitää puhe myös seisten terassin kaiteella, josta tiputus maahan oli noin 2 metriä. Kyllä se siinä vaiheessa tuntui että on parempi olla katselematta tuota touhua ettei ala ahdistaan.

Sinä iltana tapahtui paljon paljon muutakin, mutta niistä taidan vaijeta, jottei minua tunnisteta vahingossakaan.

Rauhaisaa joulun aikaa, ja vetäkää niitä örvelikännejä vaan kaveriporukan pikkujoulussa!!!

Vahingossa kävin panemassa kaverin muijaa..