Elämästä ja älystä

"on outoa väittää että ei mistään tulee kaikkeus, äärimmilleen viriteltyine luonnonlakeineen"

Luonnonlait eivät kuitenkaan ole "äärimmilleen viriteltyjä". Asia helpottuu huomattavasti kun ajattelee että "luoja" teki ensin lait (yksi laki riittää), ja maailmasta sitten tuli sellainen kuin tuli, niiden lakien takia. Ei niin, että luoja ensin teki maailman piirustukset ja sitten rupesi säätämään siihen sopivia lakeja.

>>>"Jotenkin.. hmm, hullunkurista, että evoluutioon uskovat pitävät game of life-tapausta esimerkkinä siitä että Jumalaa ei ole/tarvita."

Voihan se hieman hullunkuriselta kuulostaa, pointtina oli se, että yksinkertaisista, ei-älykkäistä osasista muodostuu isoina kasoina jotain meidän ihmisten mielestä monimutkaista ja jopa älykästä, vaikka mitään ei todellakaan suunniteltu. Ainoa mitä oikeasti on suunniteltu, on Game of Lifen säännöt, jotka ovat niin äärimmäisen yksinkertaiset, että ne olisivat voineet vaikka syntyä sattumalta :)

>>>"Toisaalta: on outoa väittää että ei mistään tulee kaikkeus, äärimmilleen viriteltyine luonnonlakeineen, ei-minkään vuoksi, ja käyttää siitä todisteena että ihminen on luonut tavallaan maailmankaikkeuden pienoismallin, asettamalla tässä tapauksessa peli-alueelle rajat ja "luonnolait". "

Niin, emme voi tietää vaikka maailmankaikkeuksia olisi ollut ja on tälläkin hetkellä rinnakkain omamme kanssa ääretön määrä... kyllä sinne yksi juuri omanlaisemmekin mahtuu :) Kaikella ei tosiaan tarvitse aina olla sen kummempaa syytä.

>>>"Analogia Jumalan ja maailman väliseen suhteeseen ei voisi olla selkeämpi. Ajatelkaa, jos ne 2-ulotteiset mönkijät kehittäisivät itselleen persoonallisuuden. Ja sitten ne pitäisi seminaareja siitä kuinka "mitään luoja-ihmistä ei voi olla olemassa, sillä hänestä ei ole mitään merkkejä.." Miltä vaikkapa pelin kehittäjästä John Conwaysta tuntuisi? No, tottahan toki hän haluaisi kommunikoida luomiensa olioiden kanssa..

Niin, lopun voitte lukea Raamatusta.

Ah. Pyhä yksinkertaisuus."

Kristinuskon jumala ja Game of Life eivät kyllä sovi yhteen. Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn, koska kaikkein jännittävin tapa aloittaa Game of Life peli on täyttää maailma satunnaisilla soluilla ja katsoa josko se kehittyisi itseäänkopioivaksi ihmeeksi :)

Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan. Ainoa mahdollisuus lähettää informaatiota sinne maailmaan on muokata jo olemassaolevia soluja niin, että sinne muodostuu vaikkapa uusi olio. Yliluonnollista ei Game of Lifessä ole olemassa.

ei niin viritelty kirjoitti:

"on outoa väittää että ei mistään tulee kaikkeus, äärimmilleen viriteltyine luonnonlakeineen"

Luonnonlait eivät kuitenkaan ole "äärimmilleen viriteltyjä". Asia helpottuu huomattavasti kun ajattelee että "luoja" teki ensin lait (yksi laki riittää), ja maailmasta sitten tuli sellainen kuin tuli, niiden lakien takia. Ei niin, että luoja ensin teki maailman piirustukset ja sitten rupesi säätämään siihen sopivia lakeja.

Lue lisää

noinkin sen voi nähdä. Itse ajattelen että en voi lopulta aivan tarkalleen tietää miten Jumala on maailmansa perustanut.. =) Seuraava sanankohta tuli mieleen:

Joh 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".

siemailija kirjoitti:

>>>"Jotenkin.. hmm, hullunkurista, että evoluutioon uskovat pitävät game of life-tapausta esimerkkinä siitä että Jumalaa ei ole/tarvita."

Voihan se hieman hullunkuriselta kuulostaa, pointtina oli se, että yksinkertaisista, ei-älykkäistä osasista muodostuu isoina kasoina jotain meidän ihmisten mielestä monimutkaista ja jopa älykästä, vaikka mitään ei todellakaan suunniteltu. Ainoa mitä oikeasti on suunniteltu, on Game of Lifen säännöt, jotka ovat niin äärimmäisen yksinkertaiset, että ne olisivat voineet vaikka syntyä sattumalta :)

>>>"Toisaalta: on outoa väittää että ei mistään tulee kaikkeus, äärimmilleen viriteltyine luonnonlakeineen, ei-minkään vuoksi, ja käyttää siitä todisteena että ihminen on luonut tavallaan maailmankaikkeuden pienoismallin, asettamalla tässä tapauksessa peli-alueelle rajat ja "luonnolait". "

Niin, emme voi tietää vaikka maailmankaikkeuksia olisi ollut ja on tälläkin hetkellä rinnakkain omamme kanssa ääretön määrä... kyllä sinne yksi juuri omanlaisemmekin mahtuu :) Kaikella ei tosiaan tarvitse aina olla sen kummempaa syytä.

>>>"Analogia Jumalan ja maailman väliseen suhteeseen ei voisi olla selkeämpi. Ajatelkaa, jos ne 2-ulotteiset mönkijät kehittäisivät itselleen persoonallisuuden. Ja sitten ne pitäisi seminaareja siitä kuinka "mitään luoja-ihmistä ei voi olla olemassa, sillä hänestä ei ole mitään merkkejä.." Miltä vaikkapa pelin kehittäjästä John Conwaysta tuntuisi? No, tottahan toki hän haluaisi kommunikoida luomiensa olioiden kanssa..

Niin, lopun voitte lukea Raamatusta.

Ah. Pyhä yksinkertaisuus."

Kristinuskon jumala ja Game of Life eivät kyllä sovi yhteen. Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn, koska kaikkein jännittävin tapa aloittaa Game of Life peli on täyttää maailma satunnaisilla soluilla ja katsoa josko se kehittyisi itseäänkopioivaksi ihmeeksi :)

Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan. Ainoa mahdollisuus lähettää informaatiota sinne maailmaan on muokata jo olemassaolevia soluja niin, että sinne muodostuu vaikkapa uusi olio. Yliluonnollista ei Game of Lifessä ole olemassa.

Lue lisää

"Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn"

Ei hitsi, joskus tuntuu että olisi kilsan korkuinen muuri ajattelutapojen välissä.. =)

Minusta ihmisten keksimä tietokonesimulaatio ei millään tavalla kuvasta sattumalta ja tarkoituksettomasti ei-mikyydestä syntynyttä kaikkeutta.. Niin sen vain näen, absurdina ajatuksena. Mitään ei synny tyhjästä sattumalta.

"Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan."

Mutta se pitäisi tehdä niille olioille ymmärrettävällä tavalla. Heidän kielellään. Ajattelepa jos ihminen yrittäisi selittää 2-ulotteisille, luomilleen olioille, itseään koko kolmiulotteisessa kokonaisuudessaan..

=)

Ana-mzk kirjoitti:

"Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn"

Ei hitsi, joskus tuntuu että olisi kilsan korkuinen muuri ajattelutapojen välissä.. =)

Minusta ihmisten keksimä tietokonesimulaatio ei millään tavalla kuvasta sattumalta ja tarkoituksettomasti ei-mikyydestä syntynyttä kaikkeutta.. Niin sen vain näen, absurdina ajatuksena. Mitään ei synny tyhjästä sattumalta.

"Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan."

Mutta se pitäisi tehdä niille olioille ymmärrettävällä tavalla. Heidän kielellään. Ajattelepa jos ihminen yrittäisi selittää 2-ulotteisille, luomilleen olioille, itseään koko kolmiulotteisessa kokonaisuudessaan..

=)

Lue lisää

Game of lifestä mitään tietämättä, suosittelen Richard Dawkinsin kirjaa "Sokea kelloseppä".

Omasta mielestäni evoluutioteoria ei poissulje jumalan olemassaoloa, mutta kreationismi poissulkee esim. biologian (jo tehdyt) löydöt. Toisin sanoen, kreationisti ei yksinkertaisesti pysty tekemään murtumattomia evoluutioteorian vastaisia väitteitä (en ainakaan ole yhteenkään sellaiseen etsinnöistä huolimatta törmännyt).

Ihmisten ajattelutapojen välissä on todellakin kilometrien korkuisia muureja, ja onkin jotenkin erittäin kummallista, että eräs amerikkalainen koulu taistelee oikeudessa aiheesta: opettaako evoluutioteoriaa vai kreationistista maailmankuvaa.

Onneksi tunnen esim. järkeviä ev lut pappeja, jotka ovat evoluutioteorian puolella, sen järkevyyden takia - ja koska se ei poissulje jumalan olemassa oloa.

Ana-mzk kirjoitti:

"Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn"

Ei hitsi, joskus tuntuu että olisi kilsan korkuinen muuri ajattelutapojen välissä.. =)

Minusta ihmisten keksimä tietokonesimulaatio ei millään tavalla kuvasta sattumalta ja tarkoituksettomasti ei-mikyydestä syntynyttä kaikkeutta.. Niin sen vain näen, absurdina ajatuksena. Mitään ei synny tyhjästä sattumalta.

"Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan."

Mutta se pitäisi tehdä niille olioille ymmärrettävällä tavalla. Heidän kielellään. Ajattelepa jos ihminen yrittäisi selittää 2-ulotteisille, luomilleen olioille, itseään koko kolmiulotteisessa kokonaisuudessaan..

=)

Lue lisää

"Mitään ei synny tyhjästä sattumalta."

Höpöhöpö.
Loput jätän sinulle kotitehtäväksi.

Ana-mzk kirjoitti:

"Game of Life sopii todellakin paljon paremmin sattuman kautta maailman syntyyn"

Ei hitsi, joskus tuntuu että olisi kilsan korkuinen muuri ajattelutapojen välissä.. =)

Minusta ihmisten keksimä tietokonesimulaatio ei millään tavalla kuvasta sattumalta ja tarkoituksettomasti ei-mikyydestä syntynyttä kaikkeutta.. Niin sen vain näen, absurdina ajatuksena. Mitään ei synny tyhjästä sattumalta.

"Ja sitäpaitsi, jos ihminen jollain tapaa päättäisi kommunikoida oman Game of Life -maailmansa kanssa, se kyllä näkyisi sinne maailmaan."

Mutta se pitäisi tehdä niille olioille ymmärrettävällä tavalla. Heidän kielellään. Ajattelepa jos ihminen yrittäisi selittää 2-ulotteisille, luomilleen olioille, itseään koko kolmiulotteisessa kokonaisuudessaan..

=)

Lue lisää

Sekoitat sattuman käsitteet, matemaattinen sattuma ja arkikielen sattuma ovat oleellisesti eri asioita.

Kannattaa oikaista tuo kohta ajattelussaan, niin alkaa ymmärtää myös evoluutiota.

>>"itseasiassa on.

elämää vain elävästä. Se on tämän hetkinen kiistaton tutkimustulos."

Nyt ei edes vielä puhuttu GOL:ssäkään elämästä, vaan kaikkein pienimpien alkeishiukkasten (käytetään tätä termiä, koska se mielestäni kuvaa hyvin asian samankaltaisuutta oman todellisuutemme kanssa) seuraavaa vaihetta, eli niiden yhdistelmiä, joilla on mitä erilaisimpia ominaisuuksia, tästä on elämä vielä valovuosien päässä.

Pointtina oli, että GOL:ssä jopa nämä toiseksi pienimmät hiukkaset ovat erittäin epävakaita ja herkkiä.

>>>"Maankaltainen planeetta on lähes mahdottumuus(parametrien määrä senkuin on lisääntynyt, oikea etäisyys tähdestä yms.ovat välttämättömiä mm.veden oikeiden ominaisuuksien kannalta) ja sitten pääsemmekin abiogeneesin ongelmiin: "

Jo itsekopioituvan "olion" (jota ei välttämättä edes vielä kutsuisi elämäksi) edes _rakentaminen_ GOL:ssä on äärimmäisen hankalaa, mutta kuitenkin mahdollista, ja on myös mahdollista, että sellainen syntyy itsestään tarpeeksi laajassa maailmassa.

>>>"Sitten on vielä informaation ja informaatiojärjestelmien itseorganisoitumisen ongelma.

Pelissä pitää ottaa huomioon vallitsevat kemian/fysiikan lait, jotta sillä voitaisiin simuloida todellisuutta(kiraalisuus,jne.http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/33.htm )"

Tarpeeksi isossa maailmassa myös näiden synty on kuitenkin mahdollista :) Tässä vaiheessa sinun viestiä lukiessani tajusin, että olet ymmärtänyt väärin sen mitä GOL:llä tehdään: Sillä ei todellakaan yritetä simuloida meidän maailmaa, GOL vain näyttää että äärimmäisen yksinkertaisilla säännöillä ja isolla kasalla yksinkertaisia alkeishiukkasia syntyy monimutkaisia asioita. Ja tarpeeksi suuresta kaaoksesta voi tosiaan syntyä se ensimmäinen itsestään kopioituva olio.

>>>"Peli saatta sisältää aliohjelmia, jotka välttämättä ajavat elämänkehitystä eteenpäin(aliohjelmat itseasiassa luovat elämän). Ja pelin tekijätiimistä, jotka ovat nämä aliohjelmat tehneet, taustalta varmasti löytyy älykkäät suunnittelijat(peli itsessään ei ole syntynyt sattumalta, vaan on suunnittelun/ohjelmoinin ja monien testauksien aikaansaama prosessi). Oikeassa elämässä ei ole tälläistä teleologista prosessia tai luonnonlakia, joka välttämättä ohjaisi materiaa synnyttämään itsestään elämää. Kuolleesta ei synny elämää, eikä luonnonvalinta pääse vauhtiin, kun ei ole mitä valita, kun kilpailijat makaavat kuolleena lähtökuopissaan. Pitäisi ensin olla se elävä järjestelmä, johon valinta voisi kohdistua. "

Mutta kun GOL tosiaan on niin yksinkertainen kuin se on :) Se ei anna oikeastaan mitään muuta kuin luonnonlait ja ne luonnonlait ovat niin hävyttömän yksinkertaiset, ettei siitä odottaisi ikinä syntyvän mitään monimutkaista. Kuitenkin, jo pienissä peleissä näitä monimutkaisia muodostelmia syntyy.

>>>"Ja vielä murkuista, eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia. Toimivat vain yksinkertaisen nerokkaasti ;)"

Olen hyvin eri mieltä. Muurahainen on todellakin äärimmäisen tyhmä, tekee ennaltamääritellyn sääntöjoukon perusteella asioita. Yhtä muurahaista tarkastellessa toiminnassa ei näy älykkyyttä. Mutta kun niitä on se parikymmentä tuhatta niin yhdessä -- mutta ei yhteistyössä -- ne kykenevät älykkäältä vaikuttaviin asioihin. Tarkennuksena vielä, ruokapaikalle lyhintä reittiä etsiessä muurahainen ei näe omaa napaansa pidemmälle, se vain haistelee, että jaahas tästä on joku menny ja menee sieltä. Kaikki muurahaiset ajattelevat tällä samalla yksinkertaisella tavalla, mutta silti ne löytävät sen lyhimmän reitin :)

>>>"mielenkiintoisia ovat varsinkin lehdenleikkaajamurkut.

varsinkin murkkujen "antibiootin" käyttö lehtien desifioimiseen säväytti.(myös murkut näyttävät tutustuneen bakteerien ihmeelliseen maailmaan :)"

Kyllä, mielenkiintoista katseltavaa, näyttää kun nillä olisi tarkka suunnitelma ja jopa alkeellista älykkyyttä ;) Vaan kun ei, jokainen muurahainen on yhtä tyhmä, mutta joukossa tyhmyys ja yksinkertaisuus ei näytä tiivistyvän, vaan päinvastoin, muuttuu älykkääksi tai ainakin älykkään näköiseksi.

>>>"mistä muurahaiset tietävä, että niiden pitää jättää feromonijäljet, miten ne sen tekevät, miten tämä mekanismi on kehittynyt. Ja miten vastaavasti toinen muurahainen osaa sen haistaa ja miten se tietää, miten siihen kuuluu reakoida(no ohjelma tähän löytyy aivoista). Voisihan muurahainen vaikka lähteä hajua karkuun(jos oletetaan kuvitteellinen haistamismekanismin kehittyminen ensin tapahtuneeksi)."

Nyt karkasit täysin sivuraiteille. Ideana ei ollut tutkia muurahaisten evoluutiota, vaan ihmetellä sitä miten yksinkertaiset, omaa napaansa kauemmas näkemään kykenemättömät oliot tekevät massoina mielenkiintoisia asioita.

>>>"Murkkujen evoonkin riittää selittämistä. Pitää vain osata tehdä oikeita kysymyksiä, eikä yksinkertaistaa liikaa asioita."

Kyllä, muurahainen on jännittävä luontokappale, mutta ei mielestäni kuitenkaan ihan niin ihmeellinen kuin ensinäkemältä vaikuttaisi. Loppupeleissä todella yksinkertainen. Otetaan vielä pienempi ja yksinkertaisempi esimerkki, yksittäinen solu, yhdeltä kantilta vaikuttava ja TODELLA monimutkainen laitos, mutta silti vain alkeishiukkastensa summa ja äärimmäisen tyhmä ja yksinkertainen.

Oma maailmamme näyttää suunnitellulta ja toimivalta ja merkitykselliseltä vain omasta perspektiivistämme. Mitä pienempiä hiukkasia tarkastelemme, sen vähemmän meillä on merkitystä ja sen yksinkertaisemmaksi kaikki muuttuu, kunnes kaikkein pienimmässä hiukkasessa (tai säikeessä, riippuen mitä kaikkein pienintä maailmankaikkeutta tutkivaa tieteenhaaraa seurataan :)) eletään jo täysin matemaattisten mallien pohjalta. Kuvittele maailma niin läheltä, että voit nähdä neutriinon... Sinua ympäröi tyhjyys ja hiljaisuus, ohi saattaa vilahtaa joskus harvoin jokin pieni hiukkanen, vaikka elektroni.

Jos mennään toiseen suuntaan, eli ikäänkuin zoomataan kauemmas, ihminen menettää yhtä nopeasti merkityksensä. Koko maapalloa tarkasteltaessa yksi ihminen ei vaikuta mihinkään, olemme kuin ne muurahaiset, emme yksinään vaikuta kokonaisuuteen juuri ollenkaan. Maapallo on selvinnyt ydinräjähdyksestäkin. Jos zoomataan entistä kauemmas niin ihminen on jo merkityksetön ja maailmankaikkeus näyttää pikkuhiljaa samalta kuin edellisessä esimerkissä jossa olemme "zoomanneet" hyvin lähelle. Aina vain kauemmas mentäessä päästään siihen samaan tilaan, tyhjyyttä jokapuolella, siellä täällä joku asteroidi saattaa pyyhältää ohi, hiljaista, kuollutta, ihminen on täysin merkityksetön ja turha.

Jonkinlaisen jumalolennon olemassaoloa tämä pohdinta ei poissulje (kaikki on mahdollista), mutta esim. kristinuskon jumalan mielestäni kyllä. Jos ihminen todella on se jumalan luomistyön huippu, niin aika mitättömiä kuitenkin olemme... itseasiassa hävyttömän mitättömiä, avaruuden pienimmätkin kappaleet kykenisivät tuhoamaan koko maapallon ja meidät siinä sivussa, saati että meitäpäin sitten iskeytyisi joku läpimitaltaan auringonkokoinen kappale.

Ja tyhmiäkin olemme, jos olemme jumalan kuvia niin eipä hänkään älyllä loista. Ja helvetin rumia ollaan, katsopa vaikka sormiesi ihoa ihan vaan 40x mikroskoopin läpi, ei näytä kauniilta, eikä tottavie suunnitellulta! Ja mitä lähemmäs mennään, sen rumemmaksi ja röpelöisemmäksi se muuttuu, täydellisyys on siitä kaukana ja ainoa asia miksi emme kasva rumiksi öklömönkiäisiksi, on se että yksittäinen virhe ei aiheuta vielä meidän silmin nähtävää muutosta. Pitäisi tulla valtava vihekasauma.

>>>"luonto on täynnä suunnittelua, vaikka sitä ei vain aina haluta nähdäkään."

Itse en kyllä sitä näe :) Tai näyttäähän se siltä, mutta luultavasti vain meistä ihmisistä, vain meidän perspektiivistä ja vain meidän vajaavaisilla aivoillamme.

siemailija kirjoitti:

>>"itseasiassa on.

elämää vain elävästä. Se on tämän hetkinen kiistaton tutkimustulos."

Nyt ei edes vielä puhuttu GOL:ssäkään elämästä, vaan kaikkein pienimpien alkeishiukkasten (käytetään tätä termiä, koska se mielestäni kuvaa hyvin asian samankaltaisuutta oman todellisuutemme kanssa) seuraavaa vaihetta, eli niiden yhdistelmiä, joilla on mitä erilaisimpia ominaisuuksia, tästä on elämä vielä valovuosien päässä.

Pointtina oli, että GOL:ssä jopa nämä toiseksi pienimmät hiukkaset ovat erittäin epävakaita ja herkkiä.

>>>"Maankaltainen planeetta on lähes mahdottumuus(parametrien määrä senkuin on lisääntynyt, oikea etäisyys tähdestä yms.ovat välttämättömiä mm.veden oikeiden ominaisuuksien kannalta) ja sitten pääsemmekin abiogeneesin ongelmiin: "

Jo itsekopioituvan "olion" (jota ei välttämättä edes vielä kutsuisi elämäksi) edes _rakentaminen_ GOL:ssä on äärimmäisen hankalaa, mutta kuitenkin mahdollista, ja on myös mahdollista, että sellainen syntyy itsestään tarpeeksi laajassa maailmassa.

>>>"Sitten on vielä informaation ja informaatiojärjestelmien itseorganisoitumisen ongelma.

Pelissä pitää ottaa huomioon vallitsevat kemian/fysiikan lait, jotta sillä voitaisiin simuloida todellisuutta(kiraalisuus,jne.http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/33.htm )"

Tarpeeksi isossa maailmassa myös näiden synty on kuitenkin mahdollista :) Tässä vaiheessa sinun viestiä lukiessani tajusin, että olet ymmärtänyt väärin sen mitä GOL:llä tehdään: Sillä ei todellakaan yritetä simuloida meidän maailmaa, GOL vain näyttää että äärimmäisen yksinkertaisilla säännöillä ja isolla kasalla yksinkertaisia alkeishiukkasia syntyy monimutkaisia asioita. Ja tarpeeksi suuresta kaaoksesta voi tosiaan syntyä se ensimmäinen itsestään kopioituva olio.

>>>"Peli saatta sisältää aliohjelmia, jotka välttämättä ajavat elämänkehitystä eteenpäin(aliohjelmat itseasiassa luovat elämän). Ja pelin tekijätiimistä, jotka ovat nämä aliohjelmat tehneet, taustalta varmasti löytyy älykkäät suunnittelijat(peli itsessään ei ole syntynyt sattumalta, vaan on suunnittelun/ohjelmoinin ja monien testauksien aikaansaama prosessi). Oikeassa elämässä ei ole tälläistä teleologista prosessia tai luonnonlakia, joka välttämättä ohjaisi materiaa synnyttämään itsestään elämää. Kuolleesta ei synny elämää, eikä luonnonvalinta pääse vauhtiin, kun ei ole mitä valita, kun kilpailijat makaavat kuolleena lähtökuopissaan. Pitäisi ensin olla se elävä järjestelmä, johon valinta voisi kohdistua. "

Mutta kun GOL tosiaan on niin yksinkertainen kuin se on :) Se ei anna oikeastaan mitään muuta kuin luonnonlait ja ne luonnonlait ovat niin hävyttömän yksinkertaiset, ettei siitä odottaisi ikinä syntyvän mitään monimutkaista. Kuitenkin, jo pienissä peleissä näitä monimutkaisia muodostelmia syntyy.

>>>"Ja vielä murkuista, eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia. Toimivat vain yksinkertaisen nerokkaasti ;)"

Olen hyvin eri mieltä. Muurahainen on todellakin äärimmäisen tyhmä, tekee ennaltamääritellyn sääntöjoukon perusteella asioita. Yhtä muurahaista tarkastellessa toiminnassa ei näy älykkyyttä. Mutta kun niitä on se parikymmentä tuhatta niin yhdessä -- mutta ei yhteistyössä -- ne kykenevät älykkäältä vaikuttaviin asioihin. Tarkennuksena vielä, ruokapaikalle lyhintä reittiä etsiessä muurahainen ei näe omaa napaansa pidemmälle, se vain haistelee, että jaahas tästä on joku menny ja menee sieltä. Kaikki muurahaiset ajattelevat tällä samalla yksinkertaisella tavalla, mutta silti ne löytävät sen lyhimmän reitin :)

>>>"mielenkiintoisia ovat varsinkin lehdenleikkaajamurkut.

varsinkin murkkujen "antibiootin" käyttö lehtien desifioimiseen säväytti.(myös murkut näyttävät tutustuneen bakteerien ihmeelliseen maailmaan :)"

Kyllä, mielenkiintoista katseltavaa, näyttää kun nillä olisi tarkka suunnitelma ja jopa alkeellista älykkyyttä ;) Vaan kun ei, jokainen muurahainen on yhtä tyhmä, mutta joukossa tyhmyys ja yksinkertaisuus ei näytä tiivistyvän, vaan päinvastoin, muuttuu älykkääksi tai ainakin älykkään näköiseksi.

>>>"mistä muurahaiset tietävä, että niiden pitää jättää feromonijäljet, miten ne sen tekevät, miten tämä mekanismi on kehittynyt. Ja miten vastaavasti toinen muurahainen osaa sen haistaa ja miten se tietää, miten siihen kuuluu reakoida(no ohjelma tähän löytyy aivoista). Voisihan muurahainen vaikka lähteä hajua karkuun(jos oletetaan kuvitteellinen haistamismekanismin kehittyminen ensin tapahtuneeksi)."

Nyt karkasit täysin sivuraiteille. Ideana ei ollut tutkia muurahaisten evoluutiota, vaan ihmetellä sitä miten yksinkertaiset, omaa napaansa kauemmas näkemään kykenemättömät oliot tekevät massoina mielenkiintoisia asioita.

>>>"Murkkujen evoonkin riittää selittämistä. Pitää vain osata tehdä oikeita kysymyksiä, eikä yksinkertaistaa liikaa asioita."

Kyllä, muurahainen on jännittävä luontokappale, mutta ei mielestäni kuitenkaan ihan niin ihmeellinen kuin ensinäkemältä vaikuttaisi. Loppupeleissä todella yksinkertainen. Otetaan vielä pienempi ja yksinkertaisempi esimerkki, yksittäinen solu, yhdeltä kantilta vaikuttava ja TODELLA monimutkainen laitos, mutta silti vain alkeishiukkastensa summa ja äärimmäisen tyhmä ja yksinkertainen.

Oma maailmamme näyttää suunnitellulta ja toimivalta ja merkitykselliseltä vain omasta perspektiivistämme. Mitä pienempiä hiukkasia tarkastelemme, sen vähemmän meillä on merkitystä ja sen yksinkertaisemmaksi kaikki muuttuu, kunnes kaikkein pienimmässä hiukkasessa (tai säikeessä, riippuen mitä kaikkein pienintä maailmankaikkeutta tutkivaa tieteenhaaraa seurataan :)) eletään jo täysin matemaattisten mallien pohjalta. Kuvittele maailma niin läheltä, että voit nähdä neutriinon... Sinua ympäröi tyhjyys ja hiljaisuus, ohi saattaa vilahtaa joskus harvoin jokin pieni hiukkanen, vaikka elektroni.

Jos mennään toiseen suuntaan, eli ikäänkuin zoomataan kauemmas, ihminen menettää yhtä nopeasti merkityksensä. Koko maapalloa tarkasteltaessa yksi ihminen ei vaikuta mihinkään, olemme kuin ne muurahaiset, emme yksinään vaikuta kokonaisuuteen juuri ollenkaan. Maapallo on selvinnyt ydinräjähdyksestäkin. Jos zoomataan entistä kauemmas niin ihminen on jo merkityksetön ja maailmankaikkeus näyttää pikkuhiljaa samalta kuin edellisessä esimerkissä jossa olemme "zoomanneet" hyvin lähelle. Aina vain kauemmas mentäessä päästään siihen samaan tilaan, tyhjyyttä jokapuolella, siellä täällä joku asteroidi saattaa pyyhältää ohi, hiljaista, kuollutta, ihminen on täysin merkityksetön ja turha.

Jonkinlaisen jumalolennon olemassaoloa tämä pohdinta ei poissulje (kaikki on mahdollista), mutta esim. kristinuskon jumalan mielestäni kyllä. Jos ihminen todella on se jumalan luomistyön huippu, niin aika mitättömiä kuitenkin olemme... itseasiassa hävyttömän mitättömiä, avaruuden pienimmätkin kappaleet kykenisivät tuhoamaan koko maapallon ja meidät siinä sivussa, saati että meitäpäin sitten iskeytyisi joku läpimitaltaan auringonkokoinen kappale.

Ja tyhmiäkin olemme, jos olemme jumalan kuvia niin eipä hänkään älyllä loista. Ja helvetin rumia ollaan, katsopa vaikka sormiesi ihoa ihan vaan 40x mikroskoopin läpi, ei näytä kauniilta, eikä tottavie suunnitellulta! Ja mitä lähemmäs mennään, sen rumemmaksi ja röpelöisemmäksi se muuttuu, täydellisyys on siitä kaukana ja ainoa asia miksi emme kasva rumiksi öklömönkiäisiksi, on se että yksittäinen virhe ei aiheuta vielä meidän silmin nähtävää muutosta. Pitäisi tulla valtava vihekasauma.

>>>"luonto on täynnä suunnittelua, vaikka sitä ei vain aina haluta nähdäkään."

Itse en kyllä sitä näe :) Tai näyttäähän se siltä, mutta luultavasti vain meistä ihmisistä, vain meidän perspektiivistä ja vain meidän vajaavaisilla aivoillamme.

Lue lisää

"Sillä ei todellakaan yritetä simuloida meidän maailmaa, GOL vain näyttää että äärimmäisen yksinkertaisilla säännöillä ja isolla kasalla yksinkertaisia alkeishiukkasia syntyy monimutkaisia asioita. Ja tarpeeksi suuresta kaaoksesta voi tosiaan syntyä se ensimmäinen itsestään kopioituva olio."

Pelissä on tietty mahdollista muodostua kaikkea kivaa, riippuen pelin tarjoamista mahdollisuuksista miten se on tehty.

Jos pelissä vallitsevat eri säännöt, kuin oikeassa elämässä, peli ei pysty simuloimaan oikein reaalimaailmaa, ei pysty realistisesti simuloimaan solujenkaan syntymistä. Tai monimutkaisten organismien kehittymistä yksinkertaisesta. Kyseessä on vain tällöin peli, joka elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, kuten vaikka WarCraft.

Tarkempi pelin analyysi vaatisi, että pääsisi tutkimaan itse pelin koodia. Ja millaisilla mekanismeilla ja reitteijä itseään kopioivat oliot syntyvät . Onko mahdollisesti piilotettu jotain copy-paste aliohjelmia, jotka aktivoituvat randomilla? Ja mihin niiden jatkuva kopioituminen johtaa? ei varmaan kovin kummoisia järjestelmiä synny pidemmänkään ajan kuluessa.

"Olen hyvin eri mieltä. Muurahainen on todellakin äärimmäisen tyhmä, tekee ennaltamääritellyn sääntöjoukon perusteella asioita."

muurahainen on juuri niin "viisas" tai "tyhmä", kuin sen on tarkoitus ollakin. Eivät ne tauluja maalaile tai tee jotain muuta luovaa. muurahainen tekee, minkä sen täytyy, ei yhtään enempää. sillä ei ole esim. tietoisuutta. Hienous piileekin noissa sääntöjoukoissa/vaistoissa. Muurahaisella on tietokone päässä, joka käsittelee ulkoatulevaa dataa ja sen vaistot/ohjelmat reakoivat ja ohjaavat murkun toimintaa.Huonosti toimivat vaistot olisivat yksittäisen ja koko murkkukomppanian elämän loppu. Yksittäinen murkku on yksinkertainen, mutta kun on kysymys koko yhdyskunnasta, tekee kokonaisuus muurahaisesta monimutkaisen.

Jos tuijotamme vaikka yhtä ihmisen aivojen hermosoluista, voimme todeta(väärin),että aivot ovat todella yksinkertaiset. Mutta tässäkin kokonaisuus ratkaisee, eikä yksilö.

Muurahaiskommuunia on verrattu ihmisen aivoihin, yksittäinen hermosolu on yksinkertainen, mutta kun niitä on miljardi ja kaikki toimivat oikealla tavalla yhteistyössä, niin kokonaisuus tekee aivoista monimutkaisen laitteen. Tämän laitteen rakennusohjeet ovat koodattuna tietenkin DNA:han.

jotain muurahaisten tehtävistä:

A) Muurahaissotilas vastaa pesän turvallisuudesta.
B) pesän ruokahuoltoon liittyy karjanhoito, jolle on varattu omat tilansa.
C) Talven varalle hankitulle kasvisravinnolle on varattu myös tilansa.
D) Kuningatarta ei päästetä vaeltamaan. Siitä huolehditaan vuosikymmeniä.
E) päivittäin munat kerätään omiin huoltotiloihin,
F) joista ne toukkavaiheeseen päästyään siirretään toukkatiloihin
G) ja kotelovaiheessa niille varattuihin valmistumistiloihin.

muurahaisen elämä ei ole pelkästään toistenperässä juoksemista. Jos näin olisi, ne kuolisivat nopeasti sukupuuttoon, niiltä vaaditaan kuitenkin muutakin: murkkujen pitää rakentaa pesä, hankkia ruokaa, huolehtia jälkikasvusta, puolustaa pesää...

jos saisimme muutettua muurahaisen aivoissa olevat ohjelmat binaariksi ja tutkia niitä meidän tietokoneillamme, niin veikkaan että ohjelma ei olisi mikään yksinkertainen(ohjelma on vielä alle nuppineulanpäätä pienemmässä tilassa).

Lehden leikkaajilla on vielä niille soveltuvat hampaat, joilla ne leikkaavat lehtiä pesäntarpeiksi. muurahaisten tehtävät vaihtuvat niiden iän ja kokemuksen kautta. Kuljettaessaan lehtiä pesäänsä, yksi murkku istuu lehdellä, jotta voi puolustaa kantajaa.

Kyseessä on itseasiassa aito toimiva sivilisaatio.

mielestäni murkutkin kertovat nerokkaasta suunnittelusta, jossa pitää ottaa kokonaisuushuomioon. Yksittäinen muurahainen ei selviä hengissä, vaan vaatii muiden muurahaisten kanssa toimivan yhteisön. Muistaakseni muurahaiset eivät edes nuku koskaan, vaan painavat 24h(aika rankkaa ;P). Jonkun on täytynyt olla taustalla suunnittelemassa koko murkkuyhteisön toiminta, jotta kokonaisuus ylipäätänsä toimisi. Miten yksittäinen murkku voisi tietää, mitä milloinkin pitää tehdä tai mihinpäin pitää kehittyä, minkälaista kehitystä yhteisö milloinkin vaatii?

Tässäkin näen sellaista designia, syntymisen itsestään tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta.


kotitehtävä:
jokainen voi kokeilla tehdä muurahaisen kaltaisen robotin ja niiden kaltaisesti toimivat murkku-robotti-yhdyskunnan ja kokeilla, kuinka helppoa se olisi. Ainiin nämä luonnon ötökät osaavat vielä tehdä itsestään kopionkin, mutta tämä voitaneen jättää aluksi vielä väliin.

vielä aiheeseen liittyen kannattaa vilkaista:
Geneettiset algoritmit ja evoluutio
http://www.qnet.fi/mpeltonen/algoritmit.htm

Ant1Ev0 kirjoitti:

"Sillä ei todellakaan yritetä simuloida meidän maailmaa, GOL vain näyttää että äärimmäisen yksinkertaisilla säännöillä ja isolla kasalla yksinkertaisia alkeishiukkasia syntyy monimutkaisia asioita. Ja tarpeeksi suuresta kaaoksesta voi tosiaan syntyä se ensimmäinen itsestään kopioituva olio."

Pelissä on tietty mahdollista muodostua kaikkea kivaa, riippuen pelin tarjoamista mahdollisuuksista miten se on tehty.

Jos pelissä vallitsevat eri säännöt, kuin oikeassa elämässä, peli ei pysty simuloimaan oikein reaalimaailmaa, ei pysty realistisesti simuloimaan solujenkaan syntymistä. Tai monimutkaisten organismien kehittymistä yksinkertaisesta. Kyseessä on vain tällöin peli, joka elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, kuten vaikka WarCraft.

Tarkempi pelin analyysi vaatisi, että pääsisi tutkimaan itse pelin koodia. Ja millaisilla mekanismeilla ja reitteijä itseään kopioivat oliot syntyvät . Onko mahdollisesti piilotettu jotain copy-paste aliohjelmia, jotka aktivoituvat randomilla? Ja mihin niiden jatkuva kopioituminen johtaa? ei varmaan kovin kummoisia järjestelmiä synny pidemmänkään ajan kuluessa.

"Olen hyvin eri mieltä. Muurahainen on todellakin äärimmäisen tyhmä, tekee ennaltamääritellyn sääntöjoukon perusteella asioita."

muurahainen on juuri niin "viisas" tai "tyhmä", kuin sen on tarkoitus ollakin. Eivät ne tauluja maalaile tai tee jotain muuta luovaa. muurahainen tekee, minkä sen täytyy, ei yhtään enempää. sillä ei ole esim. tietoisuutta. Hienous piileekin noissa sääntöjoukoissa/vaistoissa. Muurahaisella on tietokone päässä, joka käsittelee ulkoatulevaa dataa ja sen vaistot/ohjelmat reakoivat ja ohjaavat murkun toimintaa.Huonosti toimivat vaistot olisivat yksittäisen ja koko murkkukomppanian elämän loppu. Yksittäinen murkku on yksinkertainen, mutta kun on kysymys koko yhdyskunnasta, tekee kokonaisuus muurahaisesta monimutkaisen.

Jos tuijotamme vaikka yhtä ihmisen aivojen hermosoluista, voimme todeta(väärin),että aivot ovat todella yksinkertaiset. Mutta tässäkin kokonaisuus ratkaisee, eikä yksilö.

Muurahaiskommuunia on verrattu ihmisen aivoihin, yksittäinen hermosolu on yksinkertainen, mutta kun niitä on miljardi ja kaikki toimivat oikealla tavalla yhteistyössä, niin kokonaisuus tekee aivoista monimutkaisen laitteen. Tämän laitteen rakennusohjeet ovat koodattuna tietenkin DNA:han.

jotain muurahaisten tehtävistä:

A) Muurahaissotilas vastaa pesän turvallisuudesta.
B) pesän ruokahuoltoon liittyy karjanhoito, jolle on varattu omat tilansa.
C) Talven varalle hankitulle kasvisravinnolle on varattu myös tilansa.
D) Kuningatarta ei päästetä vaeltamaan. Siitä huolehditaan vuosikymmeniä.
E) päivittäin munat kerätään omiin huoltotiloihin,
F) joista ne toukkavaiheeseen päästyään siirretään toukkatiloihin
G) ja kotelovaiheessa niille varattuihin valmistumistiloihin.

muurahaisen elämä ei ole pelkästään toistenperässä juoksemista. Jos näin olisi, ne kuolisivat nopeasti sukupuuttoon, niiltä vaaditaan kuitenkin muutakin: murkkujen pitää rakentaa pesä, hankkia ruokaa, huolehtia jälkikasvusta, puolustaa pesää...

jos saisimme muutettua muurahaisen aivoissa olevat ohjelmat binaariksi ja tutkia niitä meidän tietokoneillamme, niin veikkaan että ohjelma ei olisi mikään yksinkertainen(ohjelma on vielä alle nuppineulanpäätä pienemmässä tilassa).

Lehden leikkaajilla on vielä niille soveltuvat hampaat, joilla ne leikkaavat lehtiä pesäntarpeiksi. muurahaisten tehtävät vaihtuvat niiden iän ja kokemuksen kautta. Kuljettaessaan lehtiä pesäänsä, yksi murkku istuu lehdellä, jotta voi puolustaa kantajaa.

Kyseessä on itseasiassa aito toimiva sivilisaatio.

mielestäni murkutkin kertovat nerokkaasta suunnittelusta, jossa pitää ottaa kokonaisuushuomioon. Yksittäinen muurahainen ei selviä hengissä, vaan vaatii muiden muurahaisten kanssa toimivan yhteisön. Muistaakseni muurahaiset eivät edes nuku koskaan, vaan painavat 24h(aika rankkaa ;P). Jonkun on täytynyt olla taustalla suunnittelemassa koko murkkuyhteisön toiminta, jotta kokonaisuus ylipäätänsä toimisi. Miten yksittäinen murkku voisi tietää, mitä milloinkin pitää tehdä tai mihinpäin pitää kehittyä, minkälaista kehitystä yhteisö milloinkin vaatii?

Tässäkin näen sellaista designia, syntymisen itsestään tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta.


kotitehtävä:
jokainen voi kokeilla tehdä muurahaisen kaltaisen robotin ja niiden kaltaisesti toimivat murkku-robotti-yhdyskunnan ja kokeilla, kuinka helppoa se olisi. Ainiin nämä luonnon ötökät osaavat vielä tehdä itsestään kopionkin, mutta tämä voitaneen jättää aluksi vielä väliin.

vielä aiheeseen liittyen kannattaa vilkaista:
Geneettiset algoritmit ja evoluutio
http://www.qnet.fi/mpeltonen/algoritmit.htm

Lue lisää

Arvostaisin kovasti, jos ottaisit selvää mistä GOL:ssä ensinnäkin on kyse. Kommenttisi nimittäin kertovat, ettet vaivautunut edes katsomaan ensimmäisessä viestissäni laittamaa linkkiä...

>>>"Pelissä on tietty mahdollista muodostua kaikkea kivaa, riippuen pelin tarjoamista mahdollisuuksista miten se on tehty."

Kyseessä ei ole oikeastaan edes peli, vaan yksinkertainen sääntöjoukko, GOL:a voi pelata vaikka ruutupaperilla.

>>>"Jos pelissä vallitsevat eri säännöt, kuin oikeassa elämässä, peli ei pysty simuloimaan oikein reaalimaailmaa, ei pysty realistisesti simuloimaan solujenkaan syntymistä. Tai monimutkaisten organismien kehittymistä yksinkertaisesta. Kyseessä on vain tällöin peli, joka elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, kuten vaikka WarCraft."

Ks. edellinen kommentti. Se mitä GOL pystyy simuloimaan, on että hyvin yksinkertaisista matemaattisista säännöistä ja alueesta jossa näitä sääntöjä sovelletaan pystyy muodostumaan vaikkapa itsensä kopioiva olio.

>>>"Tarkempi pelin analyysi vaatisi, että pääsisi tutkimaan itse pelin koodia. Ja millaisilla mekanismeilla ja reitteijä itseään kopioivat oliot syntyvät . Onko mahdollisesti piilotettu jotain copy-paste aliohjelmia, jotka aktivoituvat randomilla? Ja mihin niiden jatkuva kopioituminen johtaa? ei varmaan kovin kummoisia järjestelmiä synny pidemmänkään ajan kuluessa."

Voin laittaa kyseisen pelin koodin sinulle tähän, voit analysoida sitä :) Laitetaan - onko se nyt sitten pseudokoodia vai miksi sitä kutsutaan. Älä sekoita pelin solua eläin- ja kasvimaailmamme soluihin, puhutaan täysin eri asiasta.

Pelialue = 1000x1000

x = 1 to 1000
{
y = 1 to 1000
{
jos solu(x,y) on akviitinen ja sillä on 0, 1, 4, 5, 6, 7, tai 8 naapurisolua aktiivisena, solu(x,y) muuttuu ei-aktiiviseksi.

jos solu(x,y) on aktiivinen ja sillä on 2 tai 3 naapuria aktiivisena, solu pysyy aktiiviseksi.

jos solu(x,y) on ei-aktiivinen ja sillä on 3 naapurisolua aktiivisena, se muuttuu aktiiviseksi
}
}

Siinä se, ei sen kummempaa.

>>>"Yksittäinen murkku on yksinkertainen, mutta kun on kysymys koko yhdyskunnasta, tekee kokonaisuus muurahaisesta monimutkaisen."

Näin ei ole, muurahainen on ja pysyy yksinkertaisena vaikka olisi kuinka isossa joukossa. Sen sijaan ko. joukko on monimutkainen ja ainakin vaikuttaa älykkäältä. Googlella kannattaa etsiä "Swarm Intelligence" hakusanoilla lisätietoa.

>>>"Muurahaiskommuunia on verrattu ihmisen aivoihin, yksittäinen hermosolu on yksinkertainen, mutta kun niitä on miljardi ja kaikki toimivat oikealla tavalla yhteistyössä, niin kokonaisuus tekee aivoista monimutkaisen laitteen. Tämän laitteen rakennusohjeet ovat koodattuna tietenkin DNA:han."

Muuten osuvasti, mutta ku aivosolutkaan eivät toimi sen kummemmin yhteistyössä, aivosolun maailma on se itse ja sen lähimmät naapurit. Jokainen aivosolu toimii itsenäisesti.

DNA:kaan ei anna mitään superhienoa, tarkkaa rakennusohjetta, vaan olemme täynnä virheitä, mutta virheet ovat sen verran pieniä isoon kokonaisuuteen verrattuna etteivät ne näy.

>>>"muurahaisen elämä ei ole pelkästään toistenperässä juoksemista. Jos näin olisi, ne kuolisivat nopeasti sukupuuttoon, niiltä vaaditaan kuitenkin muutakin: murkkujen pitää rakentaa pesä, hankkia ruokaa, huolehtia jälkikasvusta, puolustaa pesää..."

Muurahaisia on eri tyyppiä, aivan kuten meillä on erilaisia soluja. Mutta jokainen toimii yksilönä käsittämättömän typerästi ja yksinkertaisesti, siitä on älykkyys kaukana.

>>>"jos saisimme muutettua muurahaisen aivoissa olevat ohjelmat binaariksi ja tutkia niitä meidän tietokoneillamme, niin veikkaan että ohjelma ei olisi mikään yksinkertainen(ohjelma on vielä alle nuppineulanpäätä pienemmässä tilassa)."

Itse taas uskon, ettei ohjelma olisi mitenkään mahdoton :)

>>>"Jonkun on täytynyt olla taustalla suunnittelemassa koko murkkuyhteisön toiminta, jotta kokonaisuus ylipäätänsä toimisi. Miten yksittäinen murkku voisi tietää, mitä milloinkin pitää tehdä tai mihinpäin pitää kehittyä, minkälaista kehitystä yhteisö milloinkin vaatii?"

Niinhän sitä helposti ajattelisi, vaan kun ei. Edelleen muurhainen on äärimmäisen yksinkertainen, teet siitä satatuhatta kopiota ja pistät yhteen niin homma lähtee toimimaan. Ei vaadi sen kummempaa suunnittelua.

Muuttolintujen aurat vaikuttavat suunnitellulta jutulta ja älykkäältä, säästetäänhän voimia kun joku johtaa ja välillä vaihetaan johtajaa. Linnuillakaan ei kuitenkaan ole johtajaa, muuttava lintu toimii tiettyjen sääntöjen perusteella, aura on tulos, kun lintuja on monia.

Huomaan, että näemme asiat hyvin eri tavalla. Itse näen mm. juuri muurahaisissa vain ison joukon tyhmiä olioita joiden tulos on sitten älykkäältä ja suunnitellulta näyttävää jälkeä.

>>>"jokainen voi kokeilla tehdä muurahaisen kaltaisen robotin ja niiden kaltaisesti toimivat murkku-robotti-yhdyskunnan ja kokeilla, kuinka helppoa se olisi. Ainiin nämä luonnon ötökät osaavat vielä tehdä itsestään kopionkin, mutta tämä voitaneen jättää aluksi vielä väliin."

Tietokoneellahan tämä ei olisi ohjelmointitaitoiselle ja hieman asiaan perehtyneelle henkilölle varmaankaan kovin iso homma, ja voivat vielä kopioituakin :)

British telecom - jossei vielä käytä, niin ainakin tutkii mahdollisuutta puhelinliikenteen routtaamista puhelinverkossa muurahaisten ruoanetsintää simuloivan algoritmin avulla.

"http://www.qnet.fi/mpeltonen/algoritmit.htm"

Haluan vielä huomauttaa, että GOL:ssähän kyse _ei_ ole mistään geneettisistä algoritmeistä. GOL pureutuu itseasiassa syvemmälle, simuloiden "elämän" syntymistä lähtien liikeelle kaikkein pienimmästä. Jos etsitään meidän maailman vastinetta, niin se olisi varmaankin supersäieteorian yksittäiset säikeet. Geneettisiä algoritmejä soveltavat ohjelmat hyppäävät suoraan mallintamaan nykyisin tuntemaamme elämää, karkeasti ja liioitelluilla todennäköisyyksillä, mutta mallintaapa kumminkin :) Kunhan saadaan entistä tehokkaampia tietokoneita, voidaan mallinnusta tarkentaa entisestään.

Otetaan vielä esiin ajatus siitä, että havaitsemamme maailmankaikkeus on _valtava_, pelataan sellaisilla määrillä ainetta ja energiaa, joka on jatkuvassa liikkeessä, ettei ole mikään ihme, että jossain päin tällaista ääretöntä universumia syntyy myös meidänkaltaisia olentoja. Jos aloitetaan GOL-peli niin että maailma täytetään satunnaisesti aktiivisilla soluilla niin lähes 100% siitä stabiloituu jossain vaiheessa suht merkityksettömäksi mössöksi. Riittävän suuressa maailmassa kuitenkin tuo jäljelle jäävä osuus, joka stabiloituu monimutkaisimmiksi muodostelmiksi, kasvaa.

Koko väittämäsi tukeutuu ajatukseen, että vain monimutkaisesta voi syntyä monimutkaista. Ja tämä on virhe.

Se että emme täysin ymmärrä, miten yksinkertaisilla alkutiedoilla syntyy monimutkaisia järjestelmiä, ei tarkoita ettei niin käy kaiken aikaa.

Koska täällä mentiin tietokoneohjelmiin, niin annetaampa toinen: Langtonin Muurahainen.

Langtonin muurahainen likkuu ruudukolla, joka jatkuu ikuisuuksiin ja jonka jokainen ruutu voi olla valkoinen tai musta.

Ei ole tarpeen keksiä selityksiä mistään 'näkymättömästä koodista', kun puhutaan Langtonin muurahaisesta. Sillä on vain neljä riviä 'ohjeita':
1: Liiku askel eteenpäin.
2: Jos ruutu, johon tultiin on musta: käänny vasemmalle, jos valkoinen, käänny oikealle.
3: Muuta ruudun väri päinvastaiseksi.
4: Palaa ohjeiden alkuun.

Helppoa vai kuinka? Koska sinun väittämäsi mukaan monimutkainen lopputulos tarkoittaa väistämättä monimutkaisia alkuehtoja, niin tästä ei voi tulla kovin monimutkaista kuviota? Eihän? Ja se on varmaan laskettavissakin?

Kumpikin väärin. Yksikään matemaatikko ei osaa ennustaa lopputuloksen kuviota, joka on suorastaan mielettömän monimutkainen. Ensinnäkin muurahainen tekee kaksivaiheisen 'pohjustustyön', eli niinsanotut pesä- ja kaaosvaiheet, ennen siirtymistään lopulliseen, 'maantie'- vaiheeseen. Lisättäköön, että se on LUULTAVASTI viimeinen vaihe. Ehkä kukaan ei ole pyörittänyt ohjelmaa tarpeeksi pitkään?

Ja alkuehdot? Matemaatikkojen tämänhetkinen mielipide on, ettei sillä ole väliä. Muurahainen tekee ennemmin tai myöhemmin samat kuviot, olkoon ruudukko väritetty millä tahansa yhdistelmällä mustia ja valkoisia ruutuja.

Oman Langtonin muurahaisen löytää netistä, senkun googlettaa 'Langton's Ant', ja lataa jonkin ilmaisohjelman.

Lisäksi nuo 'kiistattomat tutkimustulokset'. Tuo on roskaa. Ainoa tutkimuskohde on tällä hetkellä planeetta Maa. Tottakai kaikki elämä on sopeutunut TÄNNE. Eli nuo sinun 'parametrisi elämälle' ovat parametrejä, joilla sitä esiintyy täällä. Ne eivät todista, ettei elämää voi esiintyä myös huonommissa tai paremmissa paikoissa.