Korkotaso

Euroopan keskuspankki aikoo nostaa ohjauskorkoaan varttiprosenttiyksikön, eli 2,25 prosenttiin. Jos Ruotsin keskuspankki ei nosta omaa ohjauskorkoaan, niin tarkoittaa tämä sitä, että Ruotsin keskuspankin ohjauskorko tulee jäämään 0,75% alemmalle tasolle kuin Euroopan keskuspankin ohjauskorko.
Mitenkäs tämä on selitettävissä? Eikös Ruotsin korkotason pitäisi huidella 10% tietämillä, kun maa ei kuulu rahaliittoon?
Milloin muuten Ruotsissa on viimeksi devalvoitu? Eikös rahaliiton jäsenyyden vaihtoehto ole inflaatio-devalvaatiopolitiikka?
Ovat ryökäleet onnistuneet salaa devalvoimaan? :)
17432
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Siinä imussa se Börjekin hyötyy kun on mikkihiiri -rahalla vähemmän kilpailijoita...

Äänestä

Ruotsi ei ole Suomi. Siellä ei koskaan ole kärsitty samanlaisesta D-taudista kuin täällä. Syynä suurempi perusvauraus ja siten liikkumavara.

Äänestä
  • Se, että Ruotsissa ei ole devalvoitu, johtuus siitä että siellä siirryttiin Suomen tapaan syksyllä 92 lopullisesti kelluvien valuuttakurssien aikakauteen. Näin olisi Suomessakin, mikäli olisimme säilyttäneet oman rahamme. Kelluvaa valuuttaa ei näet ole mitään järkeä devalvoida, koska siinä ei ole yliarvostusta. Jos Suomi olisi säilyttänyt oman valuuttansa, niin aika vaikea kuvitella, että me olisimme kaivaneet historian roskatynnyristä vahvan markan politiikan kiinteine kursseineen vain siksi, että saisimme silloin tällöin devalvoida. Kyllä minä olen taipuvainen uskomaan, että me olisimme tuossa tilanteessa jatkaneet sitä menestyksekästä Viinasen-Niinistön raha ja finanssipolitiikka, joka alkoi syksyllä 92.

    Toivottavasti meni kaaliin?

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    Se, että Ruotsissa ei ole devalvoitu, johtuus siitä että siellä siirryttiin Suomen tapaan syksyllä 92 lopullisesti kelluvien valuuttakurssien aikakauteen. Näin olisi Suomessakin, mikäli olisimme säilyttäneet oman rahamme. Kelluvaa valuuttaa ei näet ole mitään järkeä devalvoida, koska siinä ei ole yliarvostusta. Jos Suomi olisi säilyttänyt oman valuuttansa, niin aika vaikea kuvitella, että me olisimme kaivaneet historian roskatynnyristä vahvan markan politiikan kiinteine kursseineen vain siksi, että saisimme silloin tällöin devalvoida. Kyllä minä olen taipuvainen uskomaan, että me olisimme tuossa tilanteessa jatkaneet sitä menestyksekästä Viinasen-Niinistön raha ja finanssipolitiikka, joka alkoi syksyllä 92.

    Toivottavasti meni kaaliin?

    Eihän nämä fanaatikot ymmärrä Devalvaation ja Revalvaation eroa. Puhumattakaan mitä vaikuttaa ylisuuret palkkan nostot tuottavuuteen nähden.

    Äänestä

  • nimetön kirjoitti:

    Eihän nämä fanaatikot ymmärrä Devalvaation ja Revalvaation eroa. Puhumattakaan mitä vaikuttaa ylisuuret palkkan nostot tuottavuuteen nähden.

    valuutan ongelmista. Se ettei rahan arvo ole kunkin maan kannalta oikea vaan yhteinen kompromissi

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    Se, että Ruotsissa ei ole devalvoitu, johtuus siitä että siellä siirryttiin Suomen tapaan syksyllä 92 lopullisesti kelluvien valuuttakurssien aikakauteen. Näin olisi Suomessakin, mikäli olisimme säilyttäneet oman rahamme. Kelluvaa valuuttaa ei näet ole mitään järkeä devalvoida, koska siinä ei ole yliarvostusta. Jos Suomi olisi säilyttänyt oman valuuttansa, niin aika vaikea kuvitella, että me olisimme kaivaneet historian roskatynnyristä vahvan markan politiikan kiinteine kursseineen vain siksi, että saisimme silloin tällöin devalvoida. Kyllä minä olen taipuvainen uskomaan, että me olisimme tuossa tilanteessa jatkaneet sitä menestyksekästä Viinasen-Niinistön raha ja finanssipolitiikka, joka alkoi syksyllä 92.

    Toivottavasti meni kaaliin?

    Kelluvaa valuuttaa ei voi devalvoida, mutta käytännössä ainakin Suomen tapauksessa v. 92 se DEVALVOITUI. Kelluvan valuutan arvo kun määräytyy vapaasti markkinoilla.

    Lopputulos on sama, eli semantiikasta ei sen enempää.

    EU:ssa Suomen taloudella on mennyt hienosti, ja tämä asia on faktaa, ei spekulaatiota jota itse tunnut kovasti harrastavan.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Kelluvaa valuuttaa ei voi devalvoida, mutta käytännössä ainakin Suomen tapauksessa v. 92 se DEVALVOITUI. Kelluvan valuutan arvo kun määräytyy vapaasti markkinoilla.

    Lopputulos on sama, eli semantiikasta ei sen enempää.

    EU:ssa Suomen taloudella on mennyt hienosti, ja tämä asia on faktaa, ei spekulaatiota jota itse tunnut kovasti harrastavan.

    ...joku on väittänyt, ettei markka devalvoitunut kellumaan päästämisen seurauksena?
    Minä siis valehtelen kun sanon, että Suomessa ja Ruotsissa luovuttiin syksyllä 92 devalvaatiot mahdollistaneesta rahapolitiikasta? Se, että niin markasta kuin kruunustakin pääsi ylimääräinen ilma pois tuon kellumaan päästämisen myötä, tarkoittaa mielestäsi sitä, että tuollon alkanut rahapolitiikka oli inflaatio-devalvaatiopolitiikkaa?
    Ruotsissa siis harjoitetaan mielestäsi tänäpäivänä inflaatio-devalvaatiopolitiikkaa?

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    ...joku on väittänyt, ettei markka devalvoitunut kellumaan päästämisen seurauksena?
    Minä siis valehtelen kun sanon, että Suomessa ja Ruotsissa luovuttiin syksyllä 92 devalvaatiot mahdollistaneesta rahapolitiikasta? Se, että niin markasta kuin kruunustakin pääsi ylimääräinen ilma pois tuon kellumaan päästämisen myötä, tarkoittaa mielestäsi sitä, että tuollon alkanut rahapolitiikka oli inflaatio-devalvaatiopolitiikkaa?
    Ruotsissa siis harjoitetaan mielestäsi tänäpäivänä inflaatio-devalvaatiopolitiikkaa?

    Puhut nyt turhan kauniisti siitä politiikasta, jota Suomessa harrastettiin tuolloin 92.

    Markan kellumaan laittaminen tapahtui talouden TÄYDELLISESSÄ PANIIKKITILANTEESSA. Teko ei ollut mitenkään talouspoliittinen, puhumattakaan että hallittu. Se oli pakon sanelema paniikkiratkaisu, eikä kukaan tiennyt ennakolta miten Suomi-poloisen oikein käy. Noin ei voi kansantaloutta hoitaa.

    "Minä siis valehtelen kun sanon, että Suomessa ja Ruotsissa luovuttiin syksyllä 92 devalvaatiot mahdollistaneesta rahapolitiikasta?"

    => Periaatteessa valehtelet. Oikea sanamuoto olisi Suomi JOUTUI PAKON EDESSÄ LUOPUMAAN...

    Eli 92 ei harrastettu hallitusti ja suunnitellusti minkäänlaista talouspolitiikkaa - annettiin laivan ajelehtia tuuliajolla ja toivottiin parasta.

    Ruotsin kruunu kelluu markkinoilla, eli markkinat ratkaisevat valuutan arvon ja mahdollisen devalvoitumisen.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Puhut nyt turhan kauniisti siitä politiikasta, jota Suomessa harrastettiin tuolloin 92.

    Markan kellumaan laittaminen tapahtui talouden TÄYDELLISESSÄ PANIIKKITILANTEESSA. Teko ei ollut mitenkään talouspoliittinen, puhumattakaan että hallittu. Se oli pakon sanelema paniikkiratkaisu, eikä kukaan tiennyt ennakolta miten Suomi-poloisen oikein käy. Noin ei voi kansantaloutta hoitaa.

    "Minä siis valehtelen kun sanon, että Suomessa ja Ruotsissa luovuttiin syksyllä 92 devalvaatiot mahdollistaneesta rahapolitiikasta?"

    => Periaatteessa valehtelet. Oikea sanamuoto olisi Suomi JOUTUI PAKON EDESSÄ LUOPUMAAN...

    Eli 92 ei harrastettu hallitusti ja suunnitellusti minkäänlaista talouspolitiikkaa - annettiin laivan ajelehtia tuuliajolla ja toivottiin parasta.

    Ruotsin kruunu kelluu markkinoilla, eli markkinat ratkaisevat valuutan arvon ja mahdollisen devalvoitumisen.

    No, olen ainakin yrittänyt.

    Äänestä

Riksbanken on jo päättänyt koron nostosta. Sinulle sattui ns. huti.

Äänestä
  • ...huti. Ei jutun pointti ollut ollenkaan siinä, että miten paljon alempi se Ruotsin korko on. Kyllä pointti oli siinä, että se ylipäätään on alempi -ja että siitä päätetään Ruotsissa.

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    ...huti. Ei jutun pointti ollut ollenkaan siinä, että miten paljon alempi se Ruotsin korko on. Kyllä pointti oli siinä, että se ylipäätään on alempi -ja että siitä päätetään Ruotsissa.

    Kyllä huti oli kuitenkin riittävän paljastava. Se missä korkotaso päätetään ei ole globalisoituvassa maailmantaloudessa tärkeää. Tärkeää on se, että päätökset ovat oikeita.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Kyllä huti oli kuitenkin riittävän paljastava. Se missä korkotaso päätetään ei ole globalisoituvassa maailmantaloudessa tärkeää. Tärkeää on se, että päätökset ovat oikeita.

    ...että ne jotka säätävät sitä Kärsämäellä olevaa termostaattia, osaavat säätää sitä niin, että sekä Hangossa että Kilpisjärvellä on sopivan lämmintä. Kyllähän se varmaan hyvän sään vallitessa onnistuu.

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    ...että ne jotka säätävät sitä Kärsämäellä olevaa termostaattia, osaavat säätää sitä niin, että sekä Hangossa että Kilpisjärvellä on sopivan lämmintä. Kyllähän se varmaan hyvän sään vallitessa onnistuu.

    Mitenkähän se Suomen Pankki sääteli sitä termostaattia silloin 80-luvulla? Vaikka sitä säädettiin ihan Helsingistä käsin, muistelin että tuli hiukkasen liian lämmintä. Ettei suorastaan polttavan kuumaa.

    Ja sitten kylmää. Ja paljon.

    On siis yhdentekevää missä termostaattia väännetään, kunhan se tehdään oikein.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Mitenkähän se Suomen Pankki sääteli sitä termostaattia silloin 80-luvulla? Vaikka sitä säädettiin ihan Helsingistä käsin, muistelin että tuli hiukkasen liian lämmintä. Ettei suorastaan polttavan kuumaa.

    Ja sitten kylmää. Ja paljon.

    On siis yhdentekevää missä termostaattia väännetään, kunhan se tehdään oikein.

    Eihän siinä ole mitään järkeä että samassa saunassa oleville säädetään eri lämpötila, kenelläkään ei ole sitten hyvä olla kun pitää veivata lämpöä eestaas.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Mitenkähän se Suomen Pankki sääteli sitä termostaattia silloin 80-luvulla? Vaikka sitä säädettiin ihan Helsingistä käsin, muistelin että tuli hiukkasen liian lämmintä. Ettei suorastaan polttavan kuumaa.

    Ja sitten kylmää. Ja paljon.

    On siis yhdentekevää missä termostaattia väännetään, kunhan se tehdään oikein.

    Mitäpä tässä muuta tietää, kuin ilkkua noille ruotsalaisille, jotka harrastavat sitä onnetonta inflaatio-devalvaatiopolitiikkaa autuaan tietämättöminä paremmasta.
    Mutta oikeastaan se on niille ihan oikein :)

    Äänestä

  • fin. kirjoitti:

    ...huti. Ei jutun pointti ollut ollenkaan siinä, että miten paljon alempi se Ruotsin korko on. Kyllä pointti oli siinä, että se ylipäätään on alempi -ja että siitä päätetään Ruotsissa.

    syy kruunun sukellukseen on matalampi korko. Korjatakseen tilannetta Riksbanken nostaa korkoa. Jos nosto on sama kuin EKP:lla, ei tilanne muutu. Siis ainakin 0,25 prosenttiyksikköä Ruotsin koronnostosta päätettiin Frankfurtissa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fin. kirjoitti:

Euroopan keskuspankki aikoo nostaa ohjauskorkoaan varttiprosenttiyksikön, eli 2,25 prosenttiin. Jos Ruotsin keskuspankki ei nosta omaa ohjauskorkoaan, niin tarkoittaa tämä sitä, että Ruotsin keskuspankin ohjauskorko tulee jäämään 0,75% alemmalle tasolle kuin Euroopan keskuspankin ohjauskorko.
Mitenkäs tämä on selitettävissä? Eikös Ruotsin korkotason pitäisi huidella 10% tietämillä, kun maa ei kuulu rahaliittoon?
Milloin muuten Ruotsissa on viimeksi devalvoitu? Eikös rahaliiton jäsenyyden vaihtoehto ole inflaatio-devalvaatiopolitiikka?
Ovat ryökäleet onnistuneet salaa devalvoimaan? :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu