Oon sairastanu keskivaikeaa masennusta 3vuotta, terapian avulla huomaa että on eheytyneempi olo kuin silloin alussa...mutta jokainen takapakki on kova isku.
Kaiken sai aikaan lapsuudenaikaiset tapahtumat, 5vuotiaasta asti on oppinu pitämään huolta itsestään...kun vanhemmat on mitä on...Nykyäänkään enää väleissä olla kun eivät ole tajunneet mitään!! Nyt on alkanut kaivata rinnalleen ihmistä jonka kanssa elää...se kaipaus on valtava,mutta kynnys tutustua ihmisiin on suuri,aina kalvaa pelko että taas hylätään... ja se on pahin ahdistuksen aihekin...! aika surullista, kaipaa sitä syliä johon voi luottaa ja suunnitella tulevaa. ei siinä etteikö olisi yrittänyt,mutta eteen tuli aina juoppoja,väkivaltaisia,sekin paljastui myöhemmässä vaiheessa yleensä(paremmin kun tutustui) Nyt vaan miettii missä on ne ihanat tunteita arvostavat... Ikää mulla on vasta 20v ja on tässä aikaa viellä kun on nuori,mutta tunne ja kaipaus..ei niitä voi sivuuttaa.
Kaiken sai aikaan lapsuudenaikaiset tapahtumat, 5vuotiaasta asti on oppinu pitämään huolta itsestään...kun vanhemmat on mitä on...Nykyäänkään enää väleissä olla kun eivät ole tajunneet mitään!! Nyt on alkanut kaivata rinnalleen ihmistä jonka kanssa elää...se kaipaus on valtava,mutta kynnys tutustua ihmisiin on suuri,aina kalvaa pelko että taas hylätään... ja se on pahin ahdistuksen aihekin...! aika surullista, kaipaa sitä syliä johon voi luottaa ja suunnitella tulevaa. ei siinä etteikö olisi yrittänyt,mutta eteen tuli aina juoppoja,väkivaltaisia,sekin paljastui myöhemmässä vaiheessa yleensä(paremmin kun tutustui) Nyt vaan miettii missä on ne ihanat tunteita arvostavat... Ikää mulla on vasta 20v ja on tässä aikaa viellä kun on nuori,mutta tunne ja kaipaus..ei niitä voi sivuuttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet osannut hakea apua ja näköjään myös saanut sitä. Vain tunteettomille ihmisille takapakit menee kuin hanhen selästä. Terveetkin "masentuvat" ja pelkäävät.
Ole iloinen ja ylpeä siitä, että luultavasti sinusta ei ole tullut läheisriippuvainen, se on hirvittävää. Olet pistänyt juopot ja väkivaltaiset kävelemään, minä en sitä uskaltanut tehdä, niin paljon pelkäsin yksinäisyyttä ja kaipasin toista ihmistä. Suurin osa ihmisistä kaipaa toista rinnalle, itsellä meni muutama vuosi toipua ja uskaltaa. Älä hätäile, olet nuori vielä ja tuollainen ihminen löytää varmasti sen oikean rinnalleen. Muista, että hiljaa hyvä tulee.
sinulle joka kommentoit...ja voimia elämääsi..varmasti ollut vaikeita ratkaisuja,mutta kaiken myötä vahvistuu,toivottavasti.
Kieltämättä ne on ollut raskaita päätöksiä itsellekin kun sitten seurana on taas tuttu yksinäisyys mutta ahdistus joka on kasvanut niiden tilanteiden myötä on aina tukenut päätöksiä!Kaipa niissä on aina ollut hitunen jotain ns.tuttua menneestä joka lyö pakit päälle! Kamalasti vaan niin haluaisi toisen elämään, erään tärkeän ihmisen kanssa olikin ja asiat sotkeentuivat itsemme takia ja varmasti tämän masennuksen, eikä ole selvinnyt,pelottaa selvittää koska elämä niin sekaisin...mutta kannattavaa olisi tulevan kannalta. Apua tajusin hakea kun paine kävi niin kovaksi että meinasi lopettaa kaiken,eikä se ajatus ole kokonaan jättänyt rauhaan,mutta jotenki koittaa pelastaa itsensä itseltään.