Perustuslakivaliokunta yrittää kaventaa presidentin valtaa entisestään meneillään olevassa joukkojen mobilisointia koskevassa asiassa. Vpj Alhohan nyt tunnetaan aiempien möhläilyjen takia, mutta että Sasikin ...
Suomi ei todellakaan tarvitse kiiltokuvaa johtajakseen, vaan VAHVAN PRESIDENTIN, jolla on kanttia sanoa jopa hallitukselle, mitä tulee tehdä. Varsinkin ulkopolitiikassa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, joten hänen tulisi olla nimenomaan kansalaisten äänitorvi hallituksen suuntaan. Suomessahan eivät kansalaiset pääse vaikuttamaan käytännössä ollenkaan hallituksen kokoonpanoon ja se tekemisiin.
Näissä ehdokkaissa ei valitettavasti taida olla ainuttakaan Tasavallan Presidentiksi sopivaa henkilöä. Aika lälläreitä ovat. Niinistössä olisi ytyä, mutta ei aja kansan enemmistön asiaa. Lax on menossa NATO:on, vaikka hyvin on tiedossa, että kansalaiset eivät sinne halua. Katsotaan nyt, mitä Vanhanen lupailee, kun kamppanja etenee. Toivottavasti ainakin tuon NATO- asian älyää oikein.
Suomi ei todellakaan tarvitse kiiltokuvaa johtajakseen, vaan VAHVAN PRESIDENTIN, jolla on kanttia sanoa jopa hallitukselle, mitä tulee tehdä. Varsinkin ulkopolitiikassa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, joten hänen tulisi olla nimenomaan kansalaisten äänitorvi hallituksen suuntaan. Suomessahan eivät kansalaiset pääse vaikuttamaan käytännössä ollenkaan hallituksen kokoonpanoon ja se tekemisiin.
Näissä ehdokkaissa ei valitettavasti taida olla ainuttakaan Tasavallan Presidentiksi sopivaa henkilöä. Aika lälläreitä ovat. Niinistössä olisi ytyä, mutta ei aja kansan enemmistön asiaa. Lax on menossa NATO:on, vaikka hyvin on tiedossa, että kansalaiset eivät sinne halua. Katsotaan nyt, mitä Vanhanen lupailee, kun kamppanja etenee. Toivottavasti ainakin tuon NATO- asian älyää oikein.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisiko perustuslakivaliokunnan sitten pitänyt tehdä lain vastainen ratkaisu?
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 54/2005 vp
otteita:
Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluva asia. Ehdotusta on siksi arvioitava perustuslain 93 §:n kannalta. Sen 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin perustuslaissa säädetään.
Valtioneuvosto vastaa pykälän 2 momentin perusteella Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään.
---
Esityksen perustelut eivät valiokunnan mielestä ole valtiosääntöoikeudellisesti kestäviä. Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatiossa on kysymys monivaiheisesta päätöksentekoprosessista, jonka kaikki vaiheet - toimintakonseptista operaation perustamiseen samoin kuin operaatiosuunnitelman ja voimankäyttösääntöjen hyväksymisestä operaation käynnistämiseen - ovat monin tavoin vuorovaikutussuhteessa keskenään. Prosessin eri vaiheissa määritellään myös niitä edellytyksiä ja ehtoja, joilla kukin jäsenvaltio katsoo voivansa osallistua operaatioon. Tässä mielessä unionin kriisinhallintaoperaation perustaminen ja jäsenvaltion osallistuminen siihen eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Jäsenvaltion mahdollinen osallistuminen operaatioon on pikemminkin unionin päätöksentekoon sen eri vaiheissa vaikuttava ja siten päätöksenteossa jatkuvasti huomioon otettava seikka.
Suomen mahdollisessa osallistumisessa Euroopan unionin toimeenpanemaan kriisinhallintaoperaatioon on valiokunnan mielestä selvästi kysymys sellaisesta Euroopan unionissa tehtävään päätökseen "liittyvästä Suomen toimenpiteestä", josta perustuslain 93 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan päättää valtioneuvosto.