Yhdellä ruokatunnilla joku selitti että oli pentuna jäädyttänyt kielensä pakkasella metallisiin tikkaisiin kiinni (vaikka äiti oli kieltänyt) ja siitä seurasi mielenkiintoinen havainto että lähes kaikki pöytäseurueesta muistivat mihin olivat jättäneet kielensä kiinni.
Muistaako kukaan tämän lukija?
-Itse olen jättänyt kielen pakkasella kiinni mattotelineeseen. Ja eikun repäisemällä irti.
-Yksi oli ollut oli jumissa kottikärryissä
-Ja ehkä hauskin tapaus oli kun yksi tyttö oli jäädyttänyt kielensä kiinni remmisuksen siteeseen, ja ne sukset oli ollut jalassa!
Lohduttavaa oli todeta että ihminen sittenkin oppii virheistään. Kaikki tapaukset olivat ymmärtämättömänä pikkumukulana tehtyjä ja kukaan ei ollut tehnyt virhettään kahdesti. (Siis kasvattajat huom! Kipu on hyvä ehdollistaja.)
Muistaako kukaan tämän lukija?
-Itse olen jättänyt kielen pakkasella kiinni mattotelineeseen. Ja eikun repäisemällä irti.
-Yksi oli ollut oli jumissa kottikärryissä
-Ja ehkä hauskin tapaus oli kun yksi tyttö oli jäädyttänyt kielensä kiinni remmisuksen siteeseen, ja ne sukset oli ollut jalassa!
Lohduttavaa oli todeta että ihminen sittenkin oppii virheistään. Kaikki tapaukset olivat ymmärtämättömänä pikkumukulana tehtyjä ja kukaan ei ollut tehnyt virhettään kahdesti. (Siis kasvattajat huom! Kipu on hyvä ehdollistaja.)
Vastaukset 12
Vanhimmat
´kylläpä sain nauraa makeesti. kaikkea sitä kuulee.
lisää näitä juttuja ;)
mulla on ainakin jäänyt kieli mattotelineeseen(se oli huurteessa ja näytti niin mielenkiintoiselta et piti vähän nuolaista=)) ja katuvalotolppaan on jäänyt kans. ei oo mitään niin kauheeta ku jäädä kielestä kiinni ja repäistä.....
kun kaikki kielletty on niin kiehtovaa...
Olin isäni kanssa kioskilla, oli talvi ja pakkasta reilusti. Hetken aikaa kesti, kun oli meidän vuoromme. Nousin pienelle korotukselle, että näin kioskin sisällä olevat herkulliset karkki vuoret. Kioskin luukulla piti tietenkin olla metallinen lista, ja isäni sanoi minulle että: "älä vaan koske tuohon listaan, ettei sormet jää siihen kiinni". Kun kioskin setä alkoi lapikoida karkkeja pussiin, niin minä fiksuna tyttönä en kokeillutkaan sormella metallilistaa, vaan kielellä... No sehän juuttui listaan kiinni, ja sopivasti takanamme oli pitkä jono ihmisiä lotto-kupongit käsissään, lauantai-ilta kun oli. Isäni ei ensin huommannut tapahtunutta, vaan jutteli sedän kanssa niitä näitä. Sössötin siinä sitten:"isi, mun kieli juuttu". Eihän siinä muu auttanut, kun setä kaatoi kuumaa vettä kielen päälle ja varovasti kieli irti listasta. Isääni kuulemma hävetti kamalasti eikä huutoni varmasti auttanut asiaa.
Saan kuulla kioskin sedältä vieläkin vinoilua, vaikka tapahtuneesta on kulunut n. 15v...
ja aina yhtä huvittavia. Itse onnistuin penskana jättämään kieleni kaverin ovenripaan! Ja tämä sama kaveri taas puolestaan sillan kaiteeseen! Kaverin tapauksessa verta tuli niin paljon että piti käydä oikeen sairaalassa asti! :)
Olin alle kouluikäinen kun oltiin kovassa pakkasessa tulossa isän kanssa mummolasta. Istuin rattaissa ja imeskelin tapani mukaan toppahaalarin vetoketjua. Vähän ajan päästä oli sitten alkanut rattaista kuulumaan kamala huuto kun kieleni oli jäänyt kiinni siihen vetoketjun osaan, joka ylettyy hyvin suuhun asti. Eikun vaan lääkäriin ja keittokuurille seuraavaksi viikoksi. Kyllä oli kieli kipee sen jälkeen...
On varmaan sukuvika... isäni oli pienenä ollut kielestä kiinni pihan lipputangossa! Auts...
Kerran talvella eräässä leikkipuistossa oli jäänyt keinut ottamatta pois. Keinuin ja en tiedä mistä syystä, mutta laitoinpa kuitenkin kielen metalliseen keinun ketjuun. Siihen jämähdin ja hoitotädit tuli kaataa kuumaa vettä. Muistan vain että sattui niin perkeleesti ja en voinut syödä appelsiinejä..
Kolmen kaverini kanssa noin 15vuotta sitten päätettiin maistaa miltä roskapönttö maistuu. Vähän ajan päästä siinä olikin neljä pikku jätkää polvillaan roskapöntön reunalla. Oli varmaan aika erikoisen näköistä. Muistaakseni ei käyny mitenkää ku joku hoksasi että jos siinä tarpeeksi pitkään on niin kieli sulattaa sen jään ja siitä pääsee irti. Meni siinä aikaa mutta irti päästiin. Haalarin vetoketjuun tartuin aika monesti ja ikkunalauta oli kans aika paha. Mikähän kumma siinä on että pitää mennä kokeilemaan tuollaista vaikka tietää että kiinni jää.?! :)
minä taas pienenä kakarana tökkäsin kieleni lumikolaan..oli kiva kantaa kola sisälle asti ja yritä siinä sitten selittää äitille.
Se on kumma, ku pentuna tulee talvella houkutus laittaa kieli valotolpaan kiinni...Olin pienenä perhepäivähoidossa ja siellä oli kolme muuta lasta minun ja pikkusiskoni lisäksi.
Ensin nuolasi minun kanssani samanikäinen tolpaa ja sitten minä, ja nuolasinki kunnolla, sitten usutimme vielä pikkusiskoni nuolaisemaan...oli siinä hoitajalla homma meidän irottamisessa..varsinki minun, joka oli kaikista tiukimmin siinä. Ohikulkijoilla riitti nauramista..
..usutti mut tekemään kaikkea tyyliin "Et uskalla..". Usutti mut sitten talvella nuolasemaan metallista keinutolppaa- ja lähti hakemaan äitiä irrottamaan mut.. Toisen kerran jäin kaupan edessä ränniin kiinni- peitin suuni lapasilla ettei kukaan näkis, mutta jonkun aikaa seisoskeltuani joku kiltti mummeli pysähtyi katsomaan mitä tyttö tekee.. Ja keinujen ketjut, huh huh:).. Vai muka kerrasta oppii..:)
Joo oon määki ollu kielestäni kiinni muunmuassa postilaatikossa ja rännissä, mutta erään kerran ku oltiin mummolassa, niin vanha suomen ajokoira tuli kauheella ryminällä sisään ku oli tarttunu kielestään kiinni metalliseen viiden litran sankkoon. Kaame ulina siitä kuuluu...
en oo vielä tavannu henkilöä joka olis hullumpaan paikkaan kielensä tyrkänny: potkurin jalakseen minä sen pienenä kiedoin. ai miten mä nyt potkurin jalasta vahingossa nuolasin? no ihan tahallani testasin että jääkö kiinni. jäi se.