Ilmastonmuutos oletettua vakavampi uhka ruuantuotannolle
Ilmastonmuutoksen vaikutus maailmanlaajuiseen viljelyskasvien tuotantoon on suurempi kuin aiemmin on ennustettu, tutkijat totesivat huhtikuun lopulla Lontoossa järjestetyssä, kaksipäiväisessä Food Crops in a Changing Climate -kokouksessa.
Meteorologian, ilmastotieteen ja maatalouden asiantuntijat käsittelivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanlaajuisesti kasvatettavien perusruokaviljelykasvien satoisuuksiin ja vaikutusten ennustamiseen. Erityisen huomion kohteena olivat trooppisen vyöhykkeen valtiot, joissa suurin osa maailman ruoasta kasvatetaan ja missä
ihmiset ovat haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksen suhteen.
Kokouksessa käsiteltiin laaja-alaisia kenttätutkimuksia erilaisilla viljelyskasveilla, kuten maissi, riisi, soijapapu ja vehnä. Tutkimustulokset osoittivat, että tulevalle vuosisadalle ennustettu kohoava lämpötila, kuivuus ja alailmakehän otsonipitoisuus tulevat johtamaan viljapeltojen satojen olennaiseen vähentymiseen. Nämä negatiiviset vaikutukset ylittävät ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvun aiheuttaman aiemmin ennustetun satojen lisääntymisen.
"Viljelyskasvien kasvattaminen lähempänä todellisia olosuhteita on näyttänyt, että ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvulla on suurin piirtein puolet niistä myönteisistä vaikutuksista, mitä aiemmin on ilmastomuutoksen myötä toivottu tulevan. Lisäksi alailmakehän otsonin, jonka määrän on myös arvioitu kohoavan mutta asiaa ei ole laajalti vielä tutkittu, on osoitettu johtavan fotosynteesin vähenemiseen ja satojen pienenemiseen 20 %”, professori Steven Long Illinois'n yliopistosta toteaa.
Vain muutaman vuorokauden korkea lämpötila voi merkittävästi vähentää perusruokaviljelykasvien kuten vehnän, soijapavun, riisin ja maapähkinöiden satoa, mikäli se sattuu näiden viljelyskasvien kukinta-aikaan. Nämä tulokset viittaavat tiettyjen rajojen olemassaoloon, joiden ylityttyä viljelyskasvit tulevat ilmastonmuutokselle hyvin alttiiksi.
Myös YK:n elintarvikejärjestö FAO pitää ilmastonmuutoksen uhkaa ruuantuotannolle huomattavana. Se varoitti toukokuun lopussa, että ilmastonmuutos uhkaa lisätä nälänhätää kehitysmaissa, koska se supistaa viljelykelpoisen maan pinta-alaa. Erityisesti nälänhätä lisääntyy Afrikassa, jossa viljelymaan arvellaan supistuvan jopa 90 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2080 mennessä.
40 köyhän kehitysmaan, joissa asuu 450 miljoonaa ihmistä, tulevaisuus näyttää epävarmalta. Teollisuusmaissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ruuantuotantoon on varauduttu hyvin.
Ilmastonmuutoksen vaikutus maailmanlaajuiseen viljelyskasvien tuotantoon on suurempi kuin aiemmin on ennustettu, tutkijat totesivat huhtikuun lopulla Lontoossa järjestetyssä, kaksipäiväisessä Food Crops in a Changing Climate -kokouksessa.
Meteorologian, ilmastotieteen ja maatalouden asiantuntijat käsittelivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanlaajuisesti kasvatettavien perusruokaviljelykasvien satoisuuksiin ja vaikutusten ennustamiseen. Erityisen huomion kohteena olivat trooppisen vyöhykkeen valtiot, joissa suurin osa maailman ruoasta kasvatetaan ja missä
ihmiset ovat haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksen suhteen.
Kokouksessa käsiteltiin laaja-alaisia kenttätutkimuksia erilaisilla viljelyskasveilla, kuten maissi, riisi, soijapapu ja vehnä. Tutkimustulokset osoittivat, että tulevalle vuosisadalle ennustettu kohoava lämpötila, kuivuus ja alailmakehän otsonipitoisuus tulevat johtamaan viljapeltojen satojen olennaiseen vähentymiseen. Nämä negatiiviset vaikutukset ylittävät ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvun aiheuttaman aiemmin ennustetun satojen lisääntymisen.
"Viljelyskasvien kasvattaminen lähempänä todellisia olosuhteita on näyttänyt, että ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvulla on suurin piirtein puolet niistä myönteisistä vaikutuksista, mitä aiemmin on ilmastomuutoksen myötä toivottu tulevan. Lisäksi alailmakehän otsonin, jonka määrän on myös arvioitu kohoavan mutta asiaa ei ole laajalti vielä tutkittu, on osoitettu johtavan fotosynteesin vähenemiseen ja satojen pienenemiseen 20 %”, professori Steven Long Illinois'n yliopistosta toteaa.
Vain muutaman vuorokauden korkea lämpötila voi merkittävästi vähentää perusruokaviljelykasvien kuten vehnän, soijapavun, riisin ja maapähkinöiden satoa, mikäli se sattuu näiden viljelyskasvien kukinta-aikaan. Nämä tulokset viittaavat tiettyjen rajojen olemassaoloon, joiden ylityttyä viljelyskasvit tulevat ilmastonmuutokselle hyvin alttiiksi.
Myös YK:n elintarvikejärjestö FAO pitää ilmastonmuutoksen uhkaa ruuantuotannolle huomattavana. Se varoitti toukokuun lopussa, että ilmastonmuutos uhkaa lisätä nälänhätää kehitysmaissa, koska se supistaa viljelykelpoisen maan pinta-alaa. Erityisesti nälänhätä lisääntyy Afrikassa, jossa viljelymaan arvellaan supistuvan jopa 90 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2080 mennessä.
40 köyhän kehitysmaan, joissa asuu 450 miljoonaa ihmistä, tulevaisuus näyttää epävarmalta. Teollisuusmaissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ruuantuotantoon on varauduttu hyvin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pitäisikö nyt sitten iät ajat täällä ruokaa tuottaneiden kepulaisten hirttää itsensä ja ampua perheensä?
Ei tuosta sun kirjoituksesta voi muuta päätellä.
Toivottavasti oma leiviskäsi on paremmin tienattu. Häpeä punikki.
Kun kännissä syömäsi makkarat pörskii suupielestäsi - hauku lisää.
tuon avauksen..?
Minusta tuo ilmaston muutos nostaa Suomalaisen viljelyn arvostusta.
Täällä pystyy viljelemään ja sato lisääntyy.
--Mitä nyt demarit vähän panee hanttiin ja jouduttavat ilmastonmuutosta ostamalla Brassilihaa.
jo sovittelee köyttä kaulaansa...:)
Vaikuttaa siltä, että Suomessa päästään vihonviimein kahteen satokauteen.
Mikähän olisi sopiva kesäriisilajike, jotta syysrukiin voisi kylvää sopivissa ajoin seuraavan vuoden satokaudelle.
Entä voisiko bataattia ja banaania viljellä kasvihuoneessa vai avomaalla ??
Mitä asiantuntijat suosittelee.. ?
Nopeasti nyt sinne tukikaavakesivuille!
Jotenkin tulee mieleen, että tämä palsta alkaa olla yöaikaan terveydenhuollon korvike akuutteja toiminpiteitä vaativille...
Vaikuttaa siltä, että joko aamun lääkeannos menee tarpeeseen tai sitten eilisaamu jäi väliin..
Mites muuten, aiheuttaako tuollainen suunnaton viha maataloutta kohtaa vaikeitakin oireita hoitamattomana ?
Mahtoivatko nuo mainitsemasi asiantuntijat ensin kysyä hra Mielipidepankilta markkinataloudellista neuvoa siitä miten maailman maataloustuotanto olisi järjestettävä, ennen kuin rupesivat puhumaan ilmastomuutoksista ynnä muista taloudellisen järkiajattelun ulkopuolelle sijoittuvista haihatteluistaan?
No joo.
Euroopan ympäristövirasto on juuri eilen todennut vuosiraportissaan että Euroopassa on meneillään rajuin ilmastomuutos 5000 vuoteen.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Euroopassa rajuin ilmastonmuutos 5 000 vuoteen /1101981793724
Jo nyt on selvästi nähtävillä se tosiasia, etteivät mitkään jarrutusyritykset enää estä maapallon biosfäärin radikaaleja muutoksia.
Mutta mielenkiintoista näin mielipiteilyn tasolla on, että eräät meistä jaksavat jatkuvasti hehkuttaa sen puolesta miten markkinavoimilla voitaisiin vielä lisätä usvaa putkiin. Esimerkiksi tällä palstalla ahkerasti propagandistista myrkynkylvöä harrastava herra Mielipidepankki jaksaa miltei joka päivä (?) taittaa peistään vaatimalla vapaita globaaleja maataloustuotemarkkinoita.
Kertaakaan hän ei ole vastannut kysymyksiin siitä miten hän on markkinahinnoittelussaan ottanut huomioon lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvan kiihtyvän ilmastomuutoksen. Jos nimittäin luodaan globaalit markkinat, silloin ihmisten päivittäinen selviäminen tehdään riippuvaiseksi liikenteestä. Ja asiantuntija-arviot nimenomaan liikenteen merkityksestä ilmastomuutoksen provokaattorina ovat jatkuvasti muuttuneet huolestuneemmiksi.
Minusta tuollaisten mielipidepankkimaisten propagandististen markkinatalousideologisten julistusten esittäjiltä pitäisi edellyttää, että he erikseen aina muistaisivat eksplikoida markkinahintalaskelmiensa olevan vain torsoja. Laskelmista puuttuvat kaikki maailmanmarkkinoiden tosiasialliset seurausvaikutukset.
Liberalistinen markkinatalousajattelu ei saisi olla päätösten perustana silloin kun luodaan pysyvästi uusia globaalimittakaavaisia tuotantorakenteita. Pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa markkinahintamekanismien harhaisuus. Tunnustuksia voisivat tehdä niin tyhmä Bush, pahan- ja rahantahtoiset WTO, IMFE ja WB.
Eikä ole yhtään tyhmää väittää, että paikallinen elintarviketuotanto on tukensa ansainnut.
Åbo Akademin ympäristönsuojelutekniikan dosentti Jarl Ahlbeck on hiilidioksidikysymyksen johtavia asiantuntijoita maailmassa.
Ahlbeck: ”Se sitoutuu pohjoisen pallonpuoliskon metsiin, maaperään ja valtameriin”.
Hiilidioksidi on kaiken elollisen kasvun raaka-aine. Puutarhaviljelijät puhaltavat sitä lannoitteena kasvihuoneisiinsa ja lisäävät näin satoaan 30 prosenttia. Pohjoisen pallonpuoliskon kasvullisuuden lisääntyminen näkyy jo selvästi satelliittikuvissa, joiden perusteella lasketaan viherindeksejä. Jopa kuivuudesta kärsinyt Afrikan Sahelin alue vihertyy. Aavikko vetäytyy, puita ja pensaikkoa kasvaa tilalle.
Jarl Ahlbeck julkaisi äskettäin arvostetussa tiedejulkaisussa ”Journal of Geophysical Research” (Lähde: JGR, VOL. 107, NO. D11, 10-1029/2001JD001389, 2002) artikkelin, jossa hän todisti, että vihertyminen johtuu ennen kaikkea hiilidioksidipitoisuuden kasvusta, eikä niinkään lämpötilasta.
Ahlbeckin tekemä uusi laskelma osoittaa, että luonnossa on mekanismi, joka vielä kiihdyttää hiilen sitoutumista eliökuntaan sitä mukaa kun hiilidioksidin pitoisuus ilmassa kasvaa.
Ahlbeck: ”Viimeisten 30 vuoden aikana ilmakehään jäävä osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä”.
K: Mitä se merkitsee niiden ennusteiden kannalta, joiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tulee kaksinkertaistumaan tämän vuosisadan aikana ?
Ahlbeck: ”En usko, että se tulee koskaan kaksinkertaistumaan, vaan jäämään huomattavasti sen alle”.
Myöskään muut YK:n ilmastopanelin IPCC:n skenaarioiden lähtökohdat eivät näytä toteutuvan käytännössä. IPCC on mm. lähtenyt olettamuksesta, että vuonna 2100 maapallon ilmakehää kaasuttaisi hiilipäästöillään 11 miljardia ihmistä.
Väestötieteilijöiden uusimmat laskelmat jäävät kuitenkin huomattavasti tuon luvun alapuolelle. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ennusti viime kesänä, että maapallon väkiluku nousee korkeimmillaan vuonna 2050 7,5 miljardiin ihmiseen ja kääntyy siitä laskuun ja on vain 5,5 miljardia vuonna 2150. Siis noin puolet ilmastoennusteiden lähtöoletuksesta.
Entä sitten olettamus, että juuri kehitysmaiden nopeasti kasvava, elintasoaan kiihkeästi nostava väestö lopullisesti räjähdyttäisi hiilipommin ilmakehässä. Ennusteet kehitysmaiden talouskasvusta ovat niinikään osoittautumassa karkeiksi yliarvioinneiksi.
Kaksi arvostettua ekonomistia ja kehitystalouden asiantuntijaa kiinnitti äskettäin Economist –lehdessä (The Economist, helmikuu 15.-21. 2003) huomiota vakaviin virheisiin IPCC:n analyyseissä, jotka koskevat kehitysmaiden talouksia. Heidän mukaansa jopa alhaisimmat kehitysmaiden hiilidioksidipäästöjä koskevat ennusteet edellyttävät kehitysmailta niin kovaa talouskasvua, että elintaso ylittäisi vuosisadan loppuun mennessä amerikkalaisten elintason mm. sellaisissa maissa kuin Etelä-Afrikka, Libya ja Pohjois-Korea.
Kun otamme huomioon kaikki IPCC:n hiilimallien pohjana olevat horjuvat oletukset hiilidioksidin kertymisestä ilmakehään, maailman väestönkasvusta sekä kehitysmaiden talouskasvusta, niin kuinka korkeaksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi lopulta nousta ?
Ahlbeck: ”Se voi nousta korkeintaan 500 ppm:ään (=miljoonasosaa) ennustetusta 700:stä”.
K: Ja mitä se merkitsisi lämpöasteiksi muutettuna ?
Ahlbeck: ”Se on niin vähän, että sitä ei voida erottaa ilmaston luonnollisesta vaihtelusta”.
http://www.yle.fi/mot/mb230204/kasikirjoitus.htm
Monet muutkin kuin MOT-toimitus ovat valmiit vedonlyöntiin ja riskinottoon tulevaisuuden kustannuksella. Jos keskenään aina jossain määrin erimielisten niin sanottujen asiantuntijoiden mielipiteitä tarkastelee muutaman menneen vuosikymmenen perspektiivissä, huomaa selvästi vain sen, että ilmastomuutoksen olemassaolon kokonaan kieltävät tai sen riskaabelia merkitystä vähättelevät lausunnot ovat koko ajan vähentyneet.
Ehkäpä tiedemiesten valistuneiden arvausten pohjalta pitäisi talousajatteluun kehittää sitten vielä jonkinlainen ympäristölotto -- sijoita nyt globaaliin maatalouteen, voit saada summat satatuhatkertaisina takaisin, tai sitten et.
Kysymys ei kuitenkaan ole siitä että tiedemiehet ovat aina erimielisiä. Ilmastokysymys on sillä lailla suhteellisen uusi, ettei kukaan voi vielä edes tietää ovatko nyt esitetyt kysymykset oikeita. Tämä ei kuitenkaan ole se varsinainen pointti. Varsinainen pointti on se että pitäisi kokonaan kieltää legitimiteetti siltä että markkinavoimien annetaan johtaa kehitystä. Ja juuri tällaisesta vain markkinaliberalismin henkeä julistavasta propagandastahan esim. mainitsemani Mielipidepankin sananjulistuksessa yksinomaan on kyse.
Se on mitä typerintä, mitä väärimpiin asenteisiin perustuvaa ja talousajattelumme tyypillisimpiä virheitä hyväksikäyttävää propagandantekoa.