Kastetta käsitteleviä virsiä

Eräässä toisessa Topic`ssa Hansutuulia totesi:
"..luterilaiset näitä kastekeskusteluja tänne pilvin pimein aukaisevat koko ajan, samat henkilötkin. nytkin aloitus kastevirsistä".

Mitä pahaa kastetta koskevissa virsissä on?

Miksihän tällainen ihmetyksen aihe?
Itse puolestani ihmettelen, miksi kastetta koskeia virsiä löytyy niin vähän.

Eikö virsienkin sanoman pitäisi nimenomaa ruokkia meidän hengellistä elämäämme ja saada aikaan meissä hengellistä kasvua.

Koska Raamattu puhuu paljon kasteesta ja sen sisällöstä, niin miksei näin olisi myös virsien suhteen.

Eri asia on tietysti, jos kasteasiassa ei näe mitään hengellistä ulottuvuutta ja armoa; on vain vesi (upotus) ja oma kuuliaisuuden teko.
Eipä siitä silloin löydy paljon mitään sisältöä kastevirsiinkään; ”tyhjästä on paha nyhjästä”.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ns. uskovien kasteen kannattajilla ei juurikaan löydy kasteeseen liittyviä virsiä laulukirjoistaan.
(Jos löytyy, niin voisko niitä joku laittaa tännekin arvioitaviksi.)

Tämäkin kuvannee hyvin heidän asennettaan kasteen hengellistä sisältöä kohtaan.
Oikaiskaa, jos olen väärässä.

”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana:
opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa,
psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla,
veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne” (Kol. 3:16).

(”…millä on virsi…”1.Kor.14:26).

Tapio522 kirjoitti:

Eräässä toisessa Topic`ssa Hansutuulia totesi:
"..luterilaiset näitä kastekeskusteluja tänne pilvin pimein aukaisevat koko ajan, samat henkilötkin. nytkin aloitus kastevirsistä".

Mitä pahaa kastetta koskevissa virsissä on?

Miksihän tällainen ihmetyksen aihe?
Itse puolestani ihmettelen, miksi kastetta koskeia virsiä löytyy niin vähän.

Eikö virsienkin sanoman pitäisi nimenomaa ruokkia meidän hengellistä elämäämme ja saada aikaan meissä hengellistä kasvua.

Koska Raamattu puhuu paljon kasteesta ja sen sisällöstä, niin miksei näin olisi myös virsien suhteen.

Eri asia on tietysti, jos kasteasiassa ei näe mitään hengellistä ulottuvuutta ja armoa; on vain vesi (upotus) ja oma kuuliaisuuden teko.
Eipä siitä silloin löydy paljon mitään sisältöä kastevirsiinkään; ”tyhjästä on paha nyhjästä”.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ns. uskovien kasteen kannattajilla ei juurikaan löydy kasteeseen liittyviä virsiä laulukirjoistaan.
(Jos löytyy, niin voisko niitä joku laittaa tännekin arvioitaviksi.)

Tämäkin kuvannee hyvin heidän asennettaan kasteen hengellistä sisältöä kohtaan.
Oikaiskaa, jos olen väärässä.

”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana:
opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa,
psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla,
veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne” (Kol. 3:16).

(”…millä on virsi…”1.Kor.14:26).

Lue lisää

kirkkoveisuja. Onhan Kristuksen kasteen juhla 6.1. yksi kirkon suurimpia juhlia heti pääsiäisen jälkeen. Tällöin oli vanhassa kirkossa ja on edellenkin ortodoksisessa kirkossa tapana kastaa katekumeenit. Silloin lauletaan "Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, olette Kristukseen pukeutuneet. Halleluja." (toistetaan kolmesti)

Useimmat Theofanian veisuista kuvaavat Kristuksen kastetta ja samalla meidän kastettamme. Tässä pari kauneinta:

Hän joka pukeutuu valkeuteen niin kuin vaatteeseen/ tahtoi meidän kaltaiseksemme tulla/ Hän laskeutuu tänään Jordanin virtaisiin vesiin/
ei puhdistuakseen/ vaan valmistaakseen meille uudestisyntymisen veden kautta/ oi ihmettä/Hän puhdistaa meidät niin kuin kullan tulella polttamatta / rikki särkemättä Hän meidät jälleen rakentaa/ ja pelastaa ne, jotka hänen nimeensä kastetaan/ Hän Kristus Jumala sielujemme pelastaja.


Kanonin I veisu
Syvyyden pohjan Hän avasi ja kuljetti omansa kuivaa myöten, mutta vastustajat Hän aaltoihin peitti -Hän sodassa voimallinen Herra on ylistetty.

Herra aikojen kuningas, joka Jordanin virrassa uudistat vanhan Aadamin ja käärmeitten päät muserrat, kunnia olkoon sinulle!

Neitseestä syntynyt Herra, joka jumaluuden aineettoman tulen kautta, olet aineelliseen ruumiiseen pukeutunut ja Jordaniin vesiin upotettu, kunnia olkoon Sinulle!

Kanonin II veisu
Herra, joka hallitukselle antaa väkevyyden ja ylentää voideltujensa voiman/ syntyy neitseestä ja tulee kasteelle/ Hänelle veisatkaamme/ Ei ole kukaan niin pyhä kuin Jumalamme.

Muinaisista ajoista hedelmättömänä ollut Kristuksen seurakunta nyt iloitsee, sillä vedestä ja Hengestä syntyvät sinulle uskossa veisaavat lapset: Ei kukaan toinen ole pyhä kuin Sinä Jumalamme....!

Kanonin v veisu

Jeesus elämän päämies, tulee päästämään tuomiosta ensin luodun Aadamin. / Jumalana ei hän itse kaipaa puhdistusta/ Mutta langenneen ihmisen tähden Hän kastautuu kuitenkin Jordanissa./ ja näin kuoletettuansa vihan Hän lahjoittaa ihmeellisen rauhan,/ joka käy ylitse kaiken ymmärryksen.

Tapio522 kirjoitti:

Eräässä toisessa Topic`ssa Hansutuulia totesi:
"..luterilaiset näitä kastekeskusteluja tänne pilvin pimein aukaisevat koko ajan, samat henkilötkin. nytkin aloitus kastevirsistä".

Mitä pahaa kastetta koskevissa virsissä on?

Miksihän tällainen ihmetyksen aihe?
Itse puolestani ihmettelen, miksi kastetta koskeia virsiä löytyy niin vähän.

Eikö virsienkin sanoman pitäisi nimenomaa ruokkia meidän hengellistä elämäämme ja saada aikaan meissä hengellistä kasvua.

Koska Raamattu puhuu paljon kasteesta ja sen sisällöstä, niin miksei näin olisi myös virsien suhteen.

Eri asia on tietysti, jos kasteasiassa ei näe mitään hengellistä ulottuvuutta ja armoa; on vain vesi (upotus) ja oma kuuliaisuuden teko.
Eipä siitä silloin löydy paljon mitään sisältöä kastevirsiinkään; ”tyhjästä on paha nyhjästä”.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ns. uskovien kasteen kannattajilla ei juurikaan löydy kasteeseen liittyviä virsiä laulukirjoistaan.
(Jos löytyy, niin voisko niitä joku laittaa tännekin arvioitaviksi.)

Tämäkin kuvannee hyvin heidän asennettaan kasteen hengellistä sisältöä kohtaan.
Oikaiskaa, jos olen väärässä.

”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana:
opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa,
psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla,
veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne” (Kol. 3:16).

(”…millä on virsi…”1.Kor.14:26).

Lue lisää

Kuusi kastevirttä löytyy nykyisestä virsikirjasta. Eihän se paljon ole. Syy on osin ehkä käytännöllinen; kastetilaisuuksia sattuu pienimuotoisina tilaisuuksina ihmisen elämään vähemmän kuin hautajaisia, joten nämä virret eivät ehdi "kulua". Sitä paitsi kastetilaisuudessa lauletaan tavallisesti jokin virsi Lapset-osiosta, esimerkiksi "Ystävä sä lapsien". Lasten virsiä virsikirjassa on 14.

Kasteen armoa korostavan evankelisen herätysliikkeen laulukirjassa puhtaita kastelauluja on kymmenen kappaletta (yhteensä lauluja 492) eli varsinkin suhteessa huomattavasti enemmän kuin virsikirjassa. Muidenkin osioiden lauluissa mainitaan usein kaste.

Miten lie asia muiden herätysliikkeiden kirjoissa? Ja paljonkohan on sellaisia kasteeseen liittyviä lauluja, joita ei ole otettu mihinkään kirjaan?

Kummi kirjoitti:

Kuusi kastevirttä löytyy nykyisestä virsikirjasta. Eihän se paljon ole. Syy on osin ehkä käytännöllinen; kastetilaisuuksia sattuu pienimuotoisina tilaisuuksina ihmisen elämään vähemmän kuin hautajaisia, joten nämä virret eivät ehdi "kulua". Sitä paitsi kastetilaisuudessa lauletaan tavallisesti jokin virsi Lapset-osiosta, esimerkiksi "Ystävä sä lapsien". Lasten virsiä virsikirjassa on 14.

Kasteen armoa korostavan evankelisen herätysliikkeen laulukirjassa puhtaita kastelauluja on kymmenen kappaletta (yhteensä lauluja 492) eli varsinkin suhteessa huomattavasti enemmän kuin virsikirjassa. Muidenkin osioiden lauluissa mainitaan usein kaste.

Miten lie asia muiden herätysliikkeiden kirjoissa? Ja paljonkohan on sellaisia kasteeseen liittyviä lauluja, joita ei ole otettu mihinkään kirjaan?

Lue lisää

On vain kolme (tai kaksi?) varsinaisesti kastetta käsittelevää laulua. Hengellinen laulukirja on 1970-luvulla ilmestynyt baptistien, metodistien, vapaakirkollisten ja helluntailaisten yhteinen laulukirja.

En tiedä käytetäänkö sitä enää, kun en ole käynyt mainittujen liikkeiden tilaisuuksissa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Tässä yksi kastetta käsittelevä laulu siitä kirjasta:

Kun Israel jätti orjuuden/ja saapui meren luo/niin Herran sanan voimasta jo väistyi vedet nuo:

Siis eespäin Kristuksen käsky on/ vaikka aallot pauhailee/ yhä eespäin vaan/ käymme voimassaan/ Hän meret halkaisee.

Viimeisessä säkeistössä lauletaan:
Kun lähtöhetki kerran lyö /ja päättyy mainen tie,/käy Jeesus silloin kanssani/ ja yli virran vie.

Siis eespäin jne. Kertosäe toistetaan aina säkeistöjen välillä.

Nyt vasta huomaan ettei ko laulussa kasteesta puhutakaan mitään, vaan siinä verrataan ihmisen kilvoitusta myrskyävään mereen, jonka ylitse Jeesus meidät auttaa. Kasteosastossa tämä laulu kuitenkin kirjassa sijaitsee.

Yritetäänpä uudestaan. Ehkä tässä laulussa on jotain kasteestakin:

Jeesuksen näin Jordanille nähdään menevän / kastetta näin Johanneksen /siellä pyytävän/ kastetta näin Johanneksen siellä pyytävän.

Näin Hän kaiken vanhurskauden /siellä täyttävi/ tällä esimerkillänsä/ tietä näyttävi/ tällä esimekillänsä/ tietä näyttävi.

Jeesus Johanneksen kanssa/astui Jordaniin/ Pyhä Henki hänen päälleen/ silloin laskettiin.

Viimeisessä säkeistössä todetaan: Herran käsky vielä /ompi voimassaan. Ken vain uskoo Jeesuksehen/ hänet kastetaan.

Kuinka paljon runollisemmin ja kauniimmin oman kirkkoni laulut kuvaavat Jeesuksen kastetta Jordanissa. Baptistien laulussa Jeesus kastetaan esimerkin vuoksi, että muut seuraisivat häntä kasteelle. Ortodoksisessa laulussa taas Jeesus tekee näin pelastaakseen langenneen ihmisuvun (tai ensinluodun Aadamin, joka symboloi koko ihmisukua)ja asettaaksen uudestisyntymisen peson ihmisille pelastukseksi.

M-LS kirjoitti:

On vain kolme (tai kaksi?) varsinaisesti kastetta käsittelevää laulua. Hengellinen laulukirja on 1970-luvulla ilmestynyt baptistien, metodistien, vapaakirkollisten ja helluntailaisten yhteinen laulukirja.

En tiedä käytetäänkö sitä enää, kun en ole käynyt mainittujen liikkeiden tilaisuuksissa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Tässä yksi kastetta käsittelevä laulu siitä kirjasta:

Kun Israel jätti orjuuden/ja saapui meren luo/niin Herran sanan voimasta jo väistyi vedet nuo:

Siis eespäin Kristuksen käsky on/ vaikka aallot pauhailee/ yhä eespäin vaan/ käymme voimassaan/ Hän meret halkaisee.

Viimeisessä säkeistössä lauletaan:
Kun lähtöhetki kerran lyö /ja päättyy mainen tie,/käy Jeesus silloin kanssani/ ja yli virran vie.

Siis eespäin jne. Kertosäe toistetaan aina säkeistöjen välillä.

Nyt vasta huomaan ettei ko laulussa kasteesta puhutakaan mitään, vaan siinä verrataan ihmisen kilvoitusta myrskyävään mereen, jonka ylitse Jeesus meidät auttaa. Kasteosastossa tämä laulu kuitenkin kirjassa sijaitsee.

Yritetäänpä uudestaan. Ehkä tässä laulussa on jotain kasteestakin:

Jeesuksen näin Jordanille nähdään menevän / kastetta näin Johanneksen /siellä pyytävän/ kastetta näin Johanneksen siellä pyytävän.

Näin Hän kaiken vanhurskauden /siellä täyttävi/ tällä esimerkillänsä/ tietä näyttävi/ tällä esimekillänsä/ tietä näyttävi.

Jeesus Johanneksen kanssa/astui Jordaniin/ Pyhä Henki hänen päälleen/ silloin laskettiin.

Viimeisessä säkeistössä todetaan: Herran käsky vielä /ompi voimassaan. Ken vain uskoo Jeesuksehen/ hänet kastetaan.

Kuinka paljon runollisemmin ja kauniimmin oman kirkkoni laulut kuvaavat Jeesuksen kastetta Jordanissa. Baptistien laulussa Jeesus kastetaan esimerkin vuoksi, että muut seuraisivat häntä kasteelle. Ortodoksisessa laulussa taas Jeesus tekee näin pelastaakseen langenneen ihmisuvun (tai ensinluodun Aadamin, joka symboloi koko ihmisukua)ja asettaaksen uudestisyntymisen peson ihmisille pelastukseksi.

Lue lisää

>>Kirjoitit kirjoituksesi lopussa-
>>Baptistien laulussa Jeesus kastetaan esimerkin vuoksi, että muut seuraisivat häntä kasteelle.
>>"Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee hän joka kastaa teidät Pyhällä Hengellä"!>Matt. 3:15
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
"Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus". Silloin hän salli sen hänelle.

TaistoRa. kirjoitti:

>>Kirjoitit kirjoituksesi lopussa-
>>Baptistien laulussa Jeesus kastetaan esimerkin vuoksi, että muut seuraisivat häntä kasteelle.
>>"Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee hän joka kastaa teidät Pyhällä Hengellä"!>Matt. 3:15
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
"Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus". Silloin hän salli sen hänelle.

Lue lisää

Jeesus vihittiin ylimmäisen papin tehtävään Ms.lain mukaan 30 vuoden ikäisenä. Jeesuksen kastetta ei edeltänyt uskoontulo. Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta. Kukaan ihminen ei ole synnitön.

Hepr. 1:5

Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"?

Hepr. 5:5

Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin";

oikaisen kirjoitti:

Jeesus vihittiin ylimmäisen papin tehtävään Ms.lain mukaan 30 vuoden ikäisenä. Jeesuksen kastetta ei edeltänyt uskoontulo. Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta. Kukaan ihminen ei ole synnitön.

Hepr. 1:5

Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"?

Hepr. 5:5

Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin";

Lue lisää

>>Kirjoitit-
>> Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta.

TaistoRa. kirjoitti:

>>Kirjoitit-
>> Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta.

"Johanneshan ensin esteli Jeesusta kastettavan, mutta Jeesus halusi tuon kasteen näyttää itse esikuvana "parannuksen tekemisestä", eli esikuvana uskoontulemisesta jossa uskonkautta pysytään parannuksessa! Se oli tulevan uskonvanhurskauden täyttymisen esikuva!"
>>Kirjoitit-
>> Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta.

Åbs! kirjoitti:

"Johanneshan ensin esteli Jeesusta kastettavan, mutta Jeesus halusi tuon kasteen näyttää itse esikuvana "parannuksen tekemisestä", eli esikuvana uskoontulemisesta jossa uskonkautta pysytään parannuksessa! Se oli tulevan uskonvanhurskauden täyttymisen esikuva!"
>>Kirjoitit-
>> Jeesus oli Jumalan Poika, täysin synnitön, eikä hän tarvinnut parannusta.

Lue lisää

Otsikossasi puhut kauniisti "kristittynä" toista Kristittyä kohtaan! Mutta se siitä! Jokainen kerran vastaamme itse puheistamme ja ajatuksistamme toisiamme kohtaan!

>>Kirjoitit-
>>Mitä Jeesuksen kasteessa tapahtui:
-Jeesuksen kastetta ei edeltänyt uskoontulo>Kirjoitit-
>>-Jeesus oli 100% synnitön (ei parannusvaatimusta) >Kirjoitit-
>>-Jeesus vihittiin Ms.lain mukaan 30 vuotiaana ylimmäisen papin tehtävään>Kirjoitit-
>>-Jumala tunnusti isyytensä Jeesuksen kasteessa (ääni kuului taivaasta)>Kirjoitit-
>>-Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle kasteessa

TaistoRa. kirjoitti:

Otsikossasi puhut kauniisti "kristittynä" toista Kristittyä kohtaan! Mutta se siitä! Jokainen kerran vastaamme itse puheistamme ja ajatuksistamme toisiamme kohtaan!

>>Kirjoitit-
>>Mitä Jeesuksen kasteessa tapahtui:
-Jeesuksen kastetta ei edeltänyt uskoontulo>Kirjoitit-
>>-Jeesus oli 100% synnitön (ei parannusvaatimusta) >Kirjoitit-
>>-Jeesus vihittiin Ms.lain mukaan 30 vuotiaana ylimmäisen papin tehtävään>Kirjoitit-
>>-Jumala tunnusti isyytensä Jeesuksen kasteessa (ääni kuului taivaasta)>Kirjoitit-
>>-Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle kasteessa

Lue lisää

Paavali kysyi 12 mieheltä: Saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoon?
Eivät olleet edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.
Saivat Pyhän Hengen ja syntyivät vedestä ja Hengestä vasta kasteen yhteydessä (Apt.19:1-7)

TaistoRa. kirjoitti:

>>Kirjoitit kirjoituksesi lopussa-
>>Baptistien laulussa Jeesus kastetaan esimerkin vuoksi, että muut seuraisivat häntä kasteelle.
>>"Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee hän joka kastaa teidät Pyhällä Hengellä"!>Matt. 3:15
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
"Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus". Silloin hän salli sen hänelle.

Lue lisää

Jeesuksen kasteessa oli kysymys paljon enemmästä. Ensinnäkin siinä tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille.

Toiseksi Jeesus tahtoi pelastaa ihmiset. Hän alentui meidän kaltaiseksemme, että voisi korottaa ihmissuvun entiseen arvoonsa, joka sillä oli ennen syntiinlankeemusta, ja sen tähden hän alentui Johanneksen kastettavaksi.

Kolmanneksi Jeesus halusi näin pyhittää Jordanin veden ja kaikki vedet, ts veden elementtinä, meille kastevedeksi, jonka kautta me uudestisynnymme vedestä ja Hengestä.

Baptistisvapaakirkollishelluntailaisuus lienee sellaista typistettyä kristinuskoa, jolle on tyypillistä toisaalta rationalismi, mysteerien kieltäminen, toisaalta taas ikään kuin vastapainona rationalismille liikkeessä tai liikkeissä esiintyy hurmosilmiöitä.

Luterilaisissakin virsissä käsitellään samaa teemaa ts Jeesuksen kastetta Jordanissa. Vuoden 1939 virsikirjassa on Lutherin kastevirsi nro 218 hiukan lyhennettynä. Vuoden 1701 virsikirjassa eli Wanhassa virsikirjassa sama virsi nro 15 oli pitempänä versiona.

Virsi osoittaa, että Lutherilla oli kasteesta sama vanhakirkollinen käsitys kuin ortodoksisella kirkollakin, vaikka täälläkin on väitetty, että näin ei olisi. Virsi kuuluu näin vuoden 1939 käännöksen mukaan:

Kun kasteen Jordan-virrassa myös Kristus otti vastaan,/ vanhurskautta kaikkea hän täytti ainoastaan./ Näin pyhitti hän kastehen pyhäksi pesoksemme. Se elämähän uutehen vie alta syntiemme./ Kristuksen veren kautta.

Silmämme näkee kasteessa vain veden paljaastansa./ Vaan sana Hengen voimassa/ on siinä veden kanssa./ Uskossa meidät peitetään Kristuksen pyhään vereen,/ kun synti siinä heitetään kuin punaisehen mereen./ Uus luomus nousee sieltä.

Viimeisessä säkeistössä toivotaan, että kaste saisi uudistaa meidän elämämme ja joka päivä puhdistaa meidät synneistämme.

M-LS kirjoitti:

Jeesuksen kasteessa oli kysymys paljon enemmästä. Ensinnäkin siinä tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille.

Toiseksi Jeesus tahtoi pelastaa ihmiset. Hän alentui meidän kaltaiseksemme, että voisi korottaa ihmissuvun entiseen arvoonsa, joka sillä oli ennen syntiinlankeemusta, ja sen tähden hän alentui Johanneksen kastettavaksi.

Kolmanneksi Jeesus halusi näin pyhittää Jordanin veden ja kaikki vedet, ts veden elementtinä, meille kastevedeksi, jonka kautta me uudestisynnymme vedestä ja Hengestä.

Baptistisvapaakirkollishelluntailaisuus lienee sellaista typistettyä kristinuskoa, jolle on tyypillistä toisaalta rationalismi, mysteerien kieltäminen, toisaalta taas ikään kuin vastapainona rationalismille liikkeessä tai liikkeissä esiintyy hurmosilmiöitä.

Luterilaisissakin virsissä käsitellään samaa teemaa ts Jeesuksen kastetta Jordanissa. Vuoden 1939 virsikirjassa on Lutherin kastevirsi nro 218 hiukan lyhennettynä. Vuoden 1701 virsikirjassa eli Wanhassa virsikirjassa sama virsi nro 15 oli pitempänä versiona.

Virsi osoittaa, että Lutherilla oli kasteesta sama vanhakirkollinen käsitys kuin ortodoksisella kirkollakin, vaikka täälläkin on väitetty, että näin ei olisi. Virsi kuuluu näin vuoden 1939 käännöksen mukaan:

Kun kasteen Jordan-virrassa myös Kristus otti vastaan,/ vanhurskautta kaikkea hän täytti ainoastaan./ Näin pyhitti hän kastehen pyhäksi pesoksemme. Se elämähän uutehen vie alta syntiemme./ Kristuksen veren kautta.

Silmämme näkee kasteessa vain veden paljaastansa./ Vaan sana Hengen voimassa/ on siinä veden kanssa./ Uskossa meidät peitetään Kristuksen pyhään vereen,/ kun synti siinä heitetään kuin punaisehen mereen./ Uus luomus nousee sieltä.

Viimeisessä säkeistössä toivotaan, että kaste saisi uudistaa meidän elämämme ja joka päivä puhdistaa meidät synneistämme.

Lue lisää

Kiitos M-LS hyvistä esimerkeistä ja vaivannäöstäsi kastevirsien suhteen.

Vahinko, että nykyisen virsikirjamme Lutherin kastevirsi 214 (vanhassa nro 218) on typistetyssä muodossaan.

Toteat:
"Baptistisvapaakirkollishelluntailaisuus lienee sellaista typistettyä kristinuskoa, jolle on tyypillistä toisaalta rationalismi, mysteerien kieltäminen, toisaalta taas ikään kuin vastapainona rationalismille liikkeessä tai liikkeissä esiintyy hurmosilmiöitä" (M-LS).

Tämä tulee hyvin esiin mm. kastevirsienkin suhteen, joita ei juurikaan heidän keskuudesta löydy.
Jos löytyy, niin niiden hengellinen sisältö on lähes 0. (=nolla).

Mutta eipä luterilaisuudessakaan ole hurraamista, mitä tulee kastevirsiin.
Vanhakirkollinen (=raamatullinen)perinne on paljossa hukattu.
Sen todistaa Lutherin kastevirrenkin typistäminen nykyisessä virsikirjassamme.

Apt.19 kirjoitti:

Paavali kysyi 12 mieheltä: Saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoon?
Eivät olleet edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.
Saivat Pyhän Hengen ja syntyivät vedestä ja Hengestä vasta kasteen yhteydessä (Apt.19:1-7)

Lue lisää

Opetuslapset eivät kaiketi ymmärtäneet, että Pyhä Henki kaikenaikaa oli ollut heillä Jeesuksen muodossa kun Jeesus heidän keskuudessaan vaelsi!

Hehän uskoivat Jeesukseen koska he elivät kaikkialla Hänen elinaikanaan ennenkuin Hänet ristiinnaulittiin!

Jälkeenpäin Paavalilla ja hänen apulaisillaan varmaan olikin juuri tuonkaltaisia "töitä" edessään. Selvittää tämä Hengen asia ja sen voimavaikutus!

Kyllä ihminen uskoontullessaan on saanut Pyhän Hengen koska uskoon ei muuten voi tulla kuin Evankeliumin Sanan, ja Pyhän Hengen vaikutuksesta!

>>Room 10:17
"Usko tulee siis kuulemisesta"!, mutta kuuleminen Kristuksen SANAN KAUTTA"!>1 Kor 12:8 "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9 "TOINEN SAA USKON SAMASSA HENGESSÄ"!, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;

10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.

11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.

TaistoRa. kirjoitti:

Opetuslapset eivät kaiketi ymmärtäneet, että Pyhä Henki kaikenaikaa oli ollut heillä Jeesuksen muodossa kun Jeesus heidän keskuudessaan vaelsi!

Hehän uskoivat Jeesukseen koska he elivät kaikkialla Hänen elinaikanaan ennenkuin Hänet ristiinnaulittiin!

Jälkeenpäin Paavalilla ja hänen apulaisillaan varmaan olikin juuri tuonkaltaisia "töitä" edessään. Selvittää tämä Hengen asia ja sen voimavaikutus!

Kyllä ihminen uskoontullessaan on saanut Pyhän Hengen koska uskoon ei muuten voi tulla kuin Evankeliumin Sanan, ja Pyhän Hengen vaikutuksesta!

>>Room 10:17
"Usko tulee siis kuulemisesta"!, mutta kuuleminen Kristuksen SANAN KAUTTA"!>1 Kor 12:8 "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9 "TOINEN SAA USKON SAMASSA HENGESSÄ"!, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;

10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.

11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.

Lue lisää

Ei yli sen mitä kirjoitettu on.

Ap. t. 19:2
"Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan"

Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki,"

vaan kirjoitti:

Ei yli sen mitä kirjoitettu on.

Ap. t. 19:2
"Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan"

Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki,"

Lue lisää

Onko tosiaan noin vaikea ymmärtää!?

Laittamassani jakeessahan luki juuri että Paavali puhui Pyhän Hengen vaikutuksista mitä se saa aikaiseksi, sekä myös missäkö hengessä usko ihmiseen tulee!

Luetaan uudelleen kaksi jaetta!!!
>>1 Kor 12:8 "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9 "TOINEN SAA USKON SAMASSA HENGESSÄ"!, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;>Room 10:17 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta"!

TaistoRa. kirjoitti:

Onko tosiaan noin vaikea ymmärtää!?

Laittamassani jakeessahan luki juuri että Paavali puhui Pyhän Hengen vaikutuksista mitä se saa aikaiseksi, sekä myös missäkö hengessä usko ihmiseen tulee!

Luetaan uudelleen kaksi jaetta!!!
>>1 Kor 12:8 "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9 "TOINEN SAA USKON SAMASSA HENGESSÄ"!, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;>Room 10:17 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta"!

Lue lisää

Ei kuuloaisti ole ainoa uskon synnyttävä aisti ihmisessä Raamatun mukaan. Israelin kansa sai lapset mukaan lukien Pyhän Hengen kasteessa ja kansa näki Jumalan teot ja kansa uskoi Herraan. Uskohan on yksi Pyhän Hengen ominaisuus, kuten toivo ja rakkauskin.
1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.

2. Moos. 14:31
Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Silloin kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta.

Tapio522 kirjoitti:

Kiitos M-LS hyvistä esimerkeistä ja vaivannäöstäsi kastevirsien suhteen.

Vahinko, että nykyisen virsikirjamme Lutherin kastevirsi 214 (vanhassa nro 218) on typistetyssä muodossaan.

Toteat:
"Baptistisvapaakirkollishelluntailaisuus lienee sellaista typistettyä kristinuskoa, jolle on tyypillistä toisaalta rationalismi, mysteerien kieltäminen, toisaalta taas ikään kuin vastapainona rationalismille liikkeessä tai liikkeissä esiintyy hurmosilmiöitä" (M-LS).

Tämä tulee hyvin esiin mm. kastevirsienkin suhteen, joita ei juurikaan heidän keskuudesta löydy.
Jos löytyy, niin niiden hengellinen sisältö on lähes 0. (=nolla).

Mutta eipä luterilaisuudessakaan ole hurraamista, mitä tulee kastevirsiin.
Vanhakirkollinen (=raamatullinen)perinne on paljossa hukattu.
Sen todistaa Lutherin kastevirrenkin typistäminen nykyisessä virsikirjassamme.

Lue lisää

Tänään lauloimme Forssan kirkossa virren adventin ajan virren 9.

2. Kristus, tule! Olenhan kastettu jo omaksesi.
Anna sanan siunaavan kirkastaa sun autuutesi,
että portit avaisin vastaan sinut ottaisin.

3. Kristus, tule perkaamaan synnin saasta sielustani.
Itse en voi milloinkaan pestä omaatuntoani.
Sen vain veri pudistaa, armo sielun kaunistaa.

4. Kristus, ehtoollisessa saavu, täytä lahjoillasi.
Täällä jo, kuin taivaassa, anna elää seurassasi.
Saavu, asu minussa, riemuita suo sinussa.

M-LS kirjoitti:

Jeesuksen kasteessa oli kysymys paljon enemmästä. Ensinnäkin siinä tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille.

Toiseksi Jeesus tahtoi pelastaa ihmiset. Hän alentui meidän kaltaiseksemme, että voisi korottaa ihmissuvun entiseen arvoonsa, joka sillä oli ennen syntiinlankeemusta, ja sen tähden hän alentui Johanneksen kastettavaksi.

Kolmanneksi Jeesus halusi näin pyhittää Jordanin veden ja kaikki vedet, ts veden elementtinä, meille kastevedeksi, jonka kautta me uudestisynnymme vedestä ja Hengestä.

Baptistisvapaakirkollishelluntailaisuus lienee sellaista typistettyä kristinuskoa, jolle on tyypillistä toisaalta rationalismi, mysteerien kieltäminen, toisaalta taas ikään kuin vastapainona rationalismille liikkeessä tai liikkeissä esiintyy hurmosilmiöitä.

Luterilaisissakin virsissä käsitellään samaa teemaa ts Jeesuksen kastetta Jordanissa. Vuoden 1939 virsikirjassa on Lutherin kastevirsi nro 218 hiukan lyhennettynä. Vuoden 1701 virsikirjassa eli Wanhassa virsikirjassa sama virsi nro 15 oli pitempänä versiona.

Virsi osoittaa, että Lutherilla oli kasteesta sama vanhakirkollinen käsitys kuin ortodoksisella kirkollakin, vaikka täälläkin on väitetty, että näin ei olisi. Virsi kuuluu näin vuoden 1939 käännöksen mukaan:

Kun kasteen Jordan-virrassa myös Kristus otti vastaan,/ vanhurskautta kaikkea hän täytti ainoastaan./ Näin pyhitti hän kastehen pyhäksi pesoksemme. Se elämähän uutehen vie alta syntiemme./ Kristuksen veren kautta.

Silmämme näkee kasteessa vain veden paljaastansa./ Vaan sana Hengen voimassa/ on siinä veden kanssa./ Uskossa meidät peitetään Kristuksen pyhään vereen,/ kun synti siinä heitetään kuin punaisehen mereen./ Uus luomus nousee sieltä.

Viimeisessä säkeistössä toivotaan, että kaste saisi uudistaa meidän elämämme ja joka päivä puhdistaa meidät synneistämme.

Lue lisää

Kirkolliset opetukset ja virretkin mukailevat aina kirkollista ajattelua johon koko kirkon olemassaolo perustuu!
Eli kirkko joko seisoo tai kaatuu sylivauvakasteessa! Siksi juuri kaikessa opetukset ja kirjoitukset mukailevat kirkollista ajatuskantaa jotta sen olemassaolo säilyisi! Tämänkaltainen opetus kuitenkaan ei ole mikään tae tai vakuus sille että se olisi Raamatullista opetusta ja totuutta!

Näen siinä eri tien! Eli kirkollisen pelastusopin lapsikasteessa, jossa Jeesus mitätöityy pelastuksen välittäjänä jonka Jumala itse uhriksi antoi! Siis jos pelastus ja turva olisi kasteessa, niin Jeesusta ei silloin tarvittaisi lainkaan pelastuksen välittäjänä koska lapsikaste toimittaa saman asian tuon kirkollisen ajattelutavan mukaan! Jos siis tuollainen oppi ei ole Jumalan pilkkaa, niin mikä sitten?

Tee pikaisesti parannusta ja pyydä että herra sinulle tämän asian valaisisi, saisit kirkon muokkaamat ajatuksesi anteeksi, ja voisit kulkea Jumalan Sanan ja Hengen vaikuttamalla totuuden tiellä, vailla valmiiksi saneltuja kirkollisia oppeja!

Ryhdistäydy ja suorista "hengellinen selkärankasi" ja katso ainoastaan ylös Kristukseen, ei alas kirkollisiin ihmisoppeihin!


Kaste ei pysty uudistamaan kenenkään sisäistä elämää, vaan sen voi saada aikaiseksi vain ja ainoastaan Jumalan vaikuttama hengen uudistus sisimmässämme!


Jeesus on Herra, ei kaste!


Siunausta! ;)

TaistoRa. kirjoitti:

Kirkolliset opetukset ja virretkin mukailevat aina kirkollista ajattelua johon koko kirkon olemassaolo perustuu!
Eli kirkko joko seisoo tai kaatuu sylivauvakasteessa! Siksi juuri kaikessa opetukset ja kirjoitukset mukailevat kirkollista ajatuskantaa jotta sen olemassaolo säilyisi! Tämänkaltainen opetus kuitenkaan ei ole mikään tae tai vakuus sille että se olisi Raamatullista opetusta ja totuutta!

Näen siinä eri tien! Eli kirkollisen pelastusopin lapsikasteessa, jossa Jeesus mitätöityy pelastuksen välittäjänä jonka Jumala itse uhriksi antoi! Siis jos pelastus ja turva olisi kasteessa, niin Jeesusta ei silloin tarvittaisi lainkaan pelastuksen välittäjänä koska lapsikaste toimittaa saman asian tuon kirkollisen ajattelutavan mukaan! Jos siis tuollainen oppi ei ole Jumalan pilkkaa, niin mikä sitten?

Tee pikaisesti parannusta ja pyydä että herra sinulle tämän asian valaisisi, saisit kirkon muokkaamat ajatuksesi anteeksi, ja voisit kulkea Jumalan Sanan ja Hengen vaikuttamalla totuuden tiellä, vailla valmiiksi saneltuja kirkollisia oppeja!

Ryhdistäydy ja suorista "hengellinen selkärankasi" ja katso ainoastaan ylös Kristukseen, ei alas kirkollisiin ihmisoppeihin!


Kaste ei pysty uudistamaan kenenkään sisäistä elämää, vaan sen voi saada aikaiseksi vain ja ainoastaan Jumalan vaikuttama hengen uudistus sisimmässämme!


Jeesus on Herra, ei kaste!


Siunausta! ;)

Lue lisää

TaistoRa:
"Siis jos pelastus ja turva olisi kasteessa, niin Jeesusta ei silloin tarvittaisi lainkaan pelastuksen välittäjänä..."

Tästä ja monista muista viesteistäsi saa sen kuvan, ettei kasteeseesi liity mitenkään Jeesus (Isä, Poika ja Pyhä Henki; Matt. 28:19).
Silloinhan jäljelle jää vain pelkkä ulkonainen vesi ja ihmisteko (=muotomeno).

Vai olenko aivan väärässä?
Jos kasteeseesi kuitenkin liittyy Jeesus, niin miten?
Ehkäpä vain vertauskuvallisesti?