Yhä välitän....

Muistan vieläkin elävästi, kuinka "tiemme" kohtasivat chatissa sinä iltana. Vaikka asuimme eri puolilla Suomea, kaikki meissä klikkasi yhteen. Tutustuttiin, ihastuttiin, rakastuttiin. Olit ensirakkauteni. Täytin 17 vuotta silloin. Kännykkälaskuni nousivat taivaisiin, minulla oli pieni nukkumapaikka tietokoneen vieressä lattialla, vietimme yöt chatissa. En nähnyt lähettämääsi kuvaa pidemmälle.

Sitte, melkein vuosi myöhemmin, jouduimme tyhmään riitaan, nyt ajateltuna mitättömästä asiasta. Ja kumpikin niin kovapäitä, ettei kumpikaan enää koskaan nostanut luurinta. Itkin kuukausia sen jälkeen..mutta en tyhmyyttäni nostanut koskaan luurinta, niin kuin et sinäkään.

Nytkin, 6 vuotta myöhemmin, en ole sinua unohtanut. Vajoan vieläkin joskus siihen unimaailmaan, jossa huomaan ajattelevani sinua. Mitä teet, kenen kanssa, missä päin maailmaa asustat nyt, oletko onnellinen, mitä meidän välillä olisi tapahtunut, jos jompikumpi olisi silloin nostanut luurimen???

Tiedän varmasti kuitenkin vain sen, että jos nyt jotenkin saisin sinut vielä langan päähän tai jos voisin jotenkin välittää sinulle viestin, haluaisin sanoa sinulle vain yhden sanan "anteeksi"