Käyntiin pääsy

Mistä nappulasta pitää painaa, että se kääntää ja linkittää ka ajaa: etsikää avainsanoja compile, link, build, make, run ja siittä se lähtee. Ensin tietenkin pitää avata projekti (project) siihen kääntäjän editoriin (sillä kirjoitetaan sitä koodia siihen ohjelmaan). Siinähän niitä yleensä on semmoisia mystisen näköisiä nappuloita jollain kantilla siinä editorissa ja niistä painelemalla se löytyy run tuurillakin ilman ilman manuaaleita penkomatta.

Mutta jos teillä onkin jokin komentoriviltä toimiva kääntäjä, on tähän mennessä käynyt selväksi, ettei sitä kääntäjää saada koneellanne isommallakaan porukalla toimimaan. Hankkikaa kääntäjä, jossa on graafinen käyttöliittymä: se näyttää melkein tämöiseltä internetselaimelta paitti ettei se oo, kun sen yläreunassa lukee c ja builder ja visual ja monissa lukee pluspluskin. Siitä tietää, ettei se oo tämmöinen graafisella käyttöliittymällä varustettu internetselain vaan graafisella käyttöliittymällä varustettu kääntäjä.

Kaikkia tämmöisiä graafisilla käyttöliittymillä varusteltuja ohjelmistoja on hiton helppo käyttää. Kokeilkaa vaikka sen selaimenne mitä tahansa nappulaa.

Näppylöitä kirjoitti:

Mistä nappulasta pitää painaa, että se kääntää ja linkittää ka ajaa: etsikää avainsanoja compile, link, build, make, run ja siittä se lähtee. Ensin tietenkin pitää avata projekti (project) siihen kääntäjän editoriin (sillä kirjoitetaan sitä koodia siihen ohjelmaan). Siinähän niitä yleensä on semmoisia mystisen näköisiä nappuloita jollain kantilla siinä editorissa ja niistä painelemalla se löytyy run tuurillakin ilman ilman manuaaleita penkomatta.

Mutta jos teillä onkin jokin komentoriviltä toimiva kääntäjä, on tähän mennessä käynyt selväksi, ettei sitä kääntäjää saada koneellanne isommallakaan porukalla toimimaan. Hankkikaa kääntäjä, jossa on graafinen käyttöliittymä: se näyttää melkein tämöiseltä internetselaimelta paitti ettei se oo, kun sen yläreunassa lukee c ja builder ja visual ja monissa lukee pluspluskin. Siitä tietää, ettei se oo tämmöinen graafisella käyttöliittymällä varustettu internetselain vaan graafisella käyttöliittymällä varustettu kääntäjä.

Kaikkia tämmöisiä graafisilla käyttöliittymillä varusteltuja ohjelmistoja on hiton helppo käyttää. Kokeilkaa vaikka sen selaimenne mitä tahansa nappulaa.

Lue lisää

Heh sitä ihan ilostuu omasta tyhmyydestään, kiitos neuvoistasi täytyypä kokeilla =)

kirjoittaja kirjoitti:

Heh sitä ihan ilostuu omasta tyhmyydestään, kiitos neuvoistasi täytyypä kokeilla =)

käyttö on kuin polkupyörällä ajo, jonka kerran opittuansa osaa tehdä melkein millä tahansa polkupyörällä merkistä ja mallista riippumatta, koska erivärisistä satuloista ja rungoista huolimatta ne kaikki toimivat ihan samalla tavalla. Kysymys opettlussa on vain siitä, millä alkaa opettelmaan ja tässä kääntäjätapauksessa apupyörät eli graafinen käyttöliittymä on must, ellei henkilöllä ole vieressänsä varsinaistakaan ohjelmoinnin ammattilaista.

Avaa jokin esimerkki projekti ja aja se. Älä yritä ohjelmoida heti ihan itse, koska ohjelmointi on pelkkää virheitten korjailua, sillä yksikään tunnetuista ohjelmoijista ei kykene tuottamaan esimerkiksi täysin näppäilyvirheetöntä koodia. Niissä esimerkkikoodeissa virheet on jo korjattu ja ne toimivat paljon pienemmällä vaivalla. Ainut, mihin se esimerkkikoodi voi kaatua, on se, että se kääntäjä ihmettelee sulle suureen ääneen sitä, minne kaikki objektitiedostot ja exet ja sensemmoiset pitäisi tallettaa. Siinä vaiheessa sä menet projektin hallintaan (project->options->outputdirectories) ja kirjoitat sinne, mikä se directory on taikka keksit ihan oman directoryn. Samassa paikassa sä voit kertoilla directoryn, mistä löytyy ne includeheaderit, joita se kääntäjä ei löydä: sä voit etsiä ne sen puolesta ja kertoa juurtajaksaen tiedostopolun (directory) muodossa, missäs se hukassa oleva includeheader on.

Graafisella käyttöliittymällä sä teet tämän näppäimen klikkauksella ja nopeammin kuin nopeinkaan komentoriviänsä käpistelevä guru.

Näppylöitä kirjoitti:

käyttö on kuin polkupyörällä ajo, jonka kerran opittuansa osaa tehdä melkein millä tahansa polkupyörällä merkistä ja mallista riippumatta, koska erivärisistä satuloista ja rungoista huolimatta ne kaikki toimivat ihan samalla tavalla. Kysymys opettlussa on vain siitä, millä alkaa opettelmaan ja tässä kääntäjätapauksessa apupyörät eli graafinen käyttöliittymä on must, ellei henkilöllä ole vieressänsä varsinaistakaan ohjelmoinnin ammattilaista.

Avaa jokin esimerkki projekti ja aja se. Älä yritä ohjelmoida heti ihan itse, koska ohjelmointi on pelkkää virheitten korjailua, sillä yksikään tunnetuista ohjelmoijista ei kykene tuottamaan esimerkiksi täysin näppäilyvirheetöntä koodia. Niissä esimerkkikoodeissa virheet on jo korjattu ja ne toimivat paljon pienemmällä vaivalla. Ainut, mihin se esimerkkikoodi voi kaatua, on se, että se kääntäjä ihmettelee sulle suureen ääneen sitä, minne kaikki objektitiedostot ja exet ja sensemmoiset pitäisi tallettaa. Siinä vaiheessa sä menet projektin hallintaan (project->options->outputdirectories) ja kirjoitat sinne, mikä se directory on taikka keksit ihan oman directoryn. Samassa paikassa sä voit kertoilla directoryn, mistä löytyy ne includeheaderit, joita se kääntäjä ei löydä: sä voit etsiä ne sen puolesta ja kertoa juurtajaksaen tiedostopolun (directory) muodossa, missäs se hukassa oleva includeheader on.

Graafisella käyttöliittymällä sä teet tämän näppäimen klikkauksella ja nopeammin kuin nopeinkaan komentoriviänsä käpistelevä guru.

Lue lisää

Uskoisin että ongelmani on ollut juuri nuo kansiot, pitääpä tänään kokeilla kun pääsen töistä, jos vaikka saisin jotain aikaiseksi.

Mitenköhän oikein perustelet väitteesi?

"C-kääntäjä tarvitsee aika paljon taustatietoja ennen kun se suostuu kääntämään mitään"
Voisitko vähän tarkentaa mitäköhän taustatietoja se kääntäjä oikein tarvii kääntämään aloittelijan koodia. Yleensä aloitetaan tekstipohjaisten ohjelmien koodaamisella standardi kirjastoilla jolloin kääntäjä ei tarvitse muuta kuin (oikein koodatun) lähdetiedoston. Esim. "gcc tiedosto.c" kääntää kyllä aloittelija koodia ihan mainiosti.

"olioavaruus on liian vaikea aloittelijalle (90% ohjelmoijista tippui kelkasta olioohjelmoinnin takia)."
Mistäköhän ton tilaston olet oiken repiny? Olioohjelmointi ei ole mitenkään vaikeampaa kuin proseduraalinen ohjelmointi, ja jos on vähänkin ohjelmoinut jotain (vaikka c:llä käyttäen typedef struct:eja) niin saa kyllä nopeasti kiinni olioohjelmoinnin ideasta. Mitäköhän ´ohjelmoijia' oikein tarkoitat?

Ja vielä..
"Tällä palstalla ei kukaan ymmärrä olioohjelmoinnista mitään."
Kyllä aivan varmasti tietää. Oletko joskus esittänyt olioohjelmointiin liittyvän kysymyksen tänne? Voisitko postittaa linkin? Jos et, niin voit jatkaa naksuttelua vba:lla ja vaihtaa oikeaan foorumiin.