Ihminen kasvaa. Pituuskasvu pysähtyy murrosiän lopulla, massan kasvu runsaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen jos elämäntapalihomista ei oteta lukuun. Vanhemmiten sitten aletaan kutistua.
Sama on henkisen kasvun kanssa, mutta mihin ikään katsotte ihmisen voivan henkisesti kasvaa ennen kuin alkaa kutistuminen?
Sama on henkisen kasvun kanssa, mutta mihin ikään katsotte ihmisen voivan henkisesti kasvaa ennen kuin alkaa kutistuminen?
Vastaukset 24
Vanhimmat
henkinen kasvu alkaa todenteolla joskus neljänkympin hujakoilla.On koettu,nähty ja eletty elämää.Kiireinen elämän ahmiminen laantuu ja antaa aikaa asioiden ja näkökulmien syvempään pohtimiseen.Ymmärrys lisääntyy ja avaa uusia ovia kuljettaviksi.
Milloin pysähtyy...luulisin,että henkisesti ihmisen on mahdollista kasvaa niin kauan kuin elää:)
henkinen kasvu jatkuu loppuun asti. Mutta kokemus osoittaa että monet vanhemmat ihmiset alkavat kaavoittua tapoihinsa ja ennakkoasenteisiinsa ja muuttuvat torjuviksi kaikkea uutta ja muutosta kohtaan tyyliin "ennen oli kaikki paremmin, nuoriso on huonompaa kuin ennen, dikidikidiki" jne jne. Onko tuon kutistumisen alku sitten helpommin paikannettavissa? Joillakin se tuntuu alkavan yllättävän varhain.
Kun olin pieni, naapurissani asui perhe, jonka äiti on jäänyt mieleeni. Sanoisin että hän oli kasvanut henkisesti niin paljon kun voi yleensä kasvaa. Tuskin hän oli käynyt muuta kun sen aikaisen 3 kuukauden kiertokoulun. En kuullu, ja koko kylän väki ei ole kuullut, hänen koskaan sanovan pahasti toiselle ihmiselle. Hän on kuollut jo muutamia vuosia sitten, mutta vieläkin kylänväki muistaa hänet iloisena, hyväntuulisena, ja kilttinä ihmisenä.
Ihmisen henkinen kasvu voi olla rajatonta. Se miten aivotoiminnat alkavat rappeutua, asettaa ainoat rajat. On olemassa satavuotiaita viisaita ja täysin teräväpäisiä ihmisiä.
tärkeämpää on asenteellinen rappeutuminen. Ihan älykäskin ihminen voi olla henkisesti uskomattoman rajoittunut.
..että olisi niin sisäänpäin kääntynyt, maailmansa rajoittama?
Onkohan kellään kokemuksia tästä Rakkauden Akatemiasta, jollainen kuuluu perustetun johonkin maamme kolkkaan?
mutta vain julistamalla, paasaamalla, toisia kuuntelematta. Pelkkä tuutti ilman vastaanotinta. Että maailma on vain minän toiminnan kohde.
Tuosta Akatemiasta ei minulla ainakaan ole kokemuksia.
...ja on, varmaan tulee olemaankin.
Mahtavat itsekin kärsiä, ehkä ei ole ollenkaan helppoa olla "täydellinen"?
Nykyajan materialismin läpitunkemina tuntuu, että meiltä on katoamassa oikea kasvupohja.
Muistui vain mieleeni jokin sellainen aforismi kuin "Rakasta ensin ja tee sitten mitä haluat".
julistajista, uneksijoista, muistui taannoin täälläkin nähty Lennonin biisi "Imagine". Miksi tuollaisilla haaveksijoilla on monesti niin karu kohtalo?
Älykkyydestä tuleekin viisautta vasta kun siihen yhdistyy tervettä nöyryyttä.
Heti kun tälle palstalle eksyy, loppuu kasvu ja alkaa taantuminen.
olitkaan tulossa?
Pohja löytyy täältä. Aivot narikkaan ja herkistelemään.
ja se on tarttuvaa.
...aio evätä meiltä henkisen kasvun mahdollisuutta? :)
Ihmeitä tapahtuu. Tosin edellisistä on jo yli 2000 vuotta.
saattaa esiintyä jälkioireita. Jos siis oletetaan, että parantumismahdollisuuksia löytyy.
linee kohtuullinen, vaikka lääke ei purisikaan.
..ei henkinen kasvu käänny alaspäin välttämättä,vaikka ne välilevyt selkärangassa madaltuvatkin iän myötä.
Joogaa harastaneena tiedän selän notkeudenkin säilyvän pitempään,jos selkärankaansa taivuttelee.
Mahtanee paljolti olla noita yksilö kysymyksiä.Aivotkin säilyvät työteliäinä, mitä enemmän niitä käyttää. Ihminen voi tietysti pysähtyä henkisessä kasvussaan nuorenakin,ellei mieli saa ravintoa ja mikäli kohtelee luovuuttaan kaltoin. Uudet haasteet pitävät aktiivisena.
Olen jopa kuullut, että kirjoittavat ja lukevat ihmiset säilyvät henkisesti uteliaina ja kokeilun haluisina.
ole sama asia kuin herkkähipiäisyys.
Eikä kokeilun halu ole toisin ajattelijoiden tyrmäämistä.
mutta paljon tietoa hankitaan myös ylläpitämään vanhoja ennakkoluuloja. Vastoinkäymiset moni kokee siten että suojautuu jatkossa voimakkaammin. Menestyksenkin moni kokee niin ettei jatkossa uskalla yrittää mitään muuta kuin sitä mikä kerran meni läpi. Semmoista uteliaisuutta ja riskinottoa tarvitsee varmaan moni. Mutta eiköhän keskiverto mummo kavahda jos lapsenlapsen uusi heila paljastuu vaikkapa ulkoeurooppalaiseksi maahanmuuttajaksi (tuo esimerkki vain tästä oman perheen piiristä tuli mieleen tyttären äkäilyitä mummolleen kuunnellessa).
Kunhan ei rautakankea ovella poikkipäin. Esimerkkejä:
Yliasiamies Aho mm. nykyään kuuluttaa luovuuden merkitystä oikein massaherätyksenä.
Aikanaan P.Puska oli käynnistämässä "Pohjois-Karjala rojektia".
Nyt tätä hyvää medotia viedään kuin litran mittaa maasta toiseen.
Onhan Suomi hyvässä junassa, vaikka jokaisesta sukupolvesta löytyy mustat lampaansa.
Aikatamm vietämme ja toivossa elämme, sanos ikätyttö kissalleen!
..aloituksesi kysymyksen asettelu on osittaisesti johdatteleva.
Vanhempi poikani on tämän johdetteleviin kysymyksiin
tähtäävän seikan seuraavasti minulle selkeyttänyt:
-Jos kysymyksellä on selkeä oletusarvo kysyjän mielessä, niin hän ei odotakkaan muita vastauksia ,kuin mitkä itse hyväksyy.
Viittaisin tuohon aloituksessasi ilmaistuun kehon alaspäin kasvun , sekä henkisen kasvun samaistamiseen.Mikäli ihmisen henkistä olemusta ja kasvun mahdollisuutta rajaataan ikäkäyrään,niin vastauksen rajallisuus ilman muuta tulee ilmi.
Jos taas ajatellaan ihmisen olevan henkinen olento
,joka ilmentää itseään fyysisessä olemuksessa,niin
mahdollisuus tarkastella henkistä kasvua muuttuu merkittävästi. Oletko mahdollisesti kuullut ns.indiko lapsista? Nämä lapset nykyisten tutkimusten valossa ilmentävät aivan toisenlaisia arvoja ihmisyydestä ja henkisestä kehittyneisyydestä,verrattuna aikaisempiin näkemyksiin.
Aika jota nyt elämme ihmismielen,ajattelun, sekä tietoisuuden muutoksessa on erittäin ainutlaatuista koko ihmiskunnan historiassa.
Tämän kaiken voi havaita siitä todellisuudesta, mikä ympäristössämme ilmentyy. Se mikä aiemmin katsottiin fyysisen iän vastavuudesta henkiseen ikään nähden, se ei enää juurikaan pidä paikkaansa. Muutos on nyt tapahtunutta jo.
on selvittää pysähtyykö ihmisen henkinen kasvu voisi varmaan aloittaa määrittelemällä mikä se henkinen olemus on joka voi kasvaa. Henkistä kasvua voi tapahtua moneen suuntaan, esimerkiksi tuohon henkistymiseen. Tai tiedolliseen, tai sosiaaliseen. Mitä muita kasvun mahdollisuuksia näette?