Ei väri, eikä rotu!
Älykkyyttä on erittäin vaikea määritellä. Esim. länsimaissa kehitetyt älykkyystestit on jo aikoja sitten todettu kelpaamattomiksi mittaamaan muista kulttuureista tulevien ihmisten älykkyyttä. Alkeellisinkin asiantuntia on tietoinen siitä, että yksilön ilmenevä älykkyys on syvästi kytköksessä siihen ympäristöön missä hän on kasvanut. Tuskin ymmärrät, mutta selvennän silti.
Geeneissä siirtyvä älykkyys voi jäädä kokonaan ilmenemättä yksilön elämässä (eikä siis myöskään tule esille sellaisenaan älykkyystesteissäkään) mikäli heikko ravinto, sosialisten, fyysisten ja psyykkisten tarpeiden tyydyttämättömyys ovat hallinneet yksilön kasvuvuosia.
Älykkyyden yksiselitteinen ja yleispätevä määritelmä:
Oman edun olosuhteisiin nähden, maximaalisesti turvaava ongelman ratkaisu taito, tilanteissa joista ei ole aiempaa tietoa, tai kokemusta. Tämä taito tulee nimen omaan mitatuksi karuissa olosuhteissa, esim katastrofitilanteissa.
Älykkyyttä on erittäin vaikea määritellä. Esim. länsimaissa kehitetyt älykkyystestit on jo aikoja sitten todettu kelpaamattomiksi mittaamaan muista kulttuureista tulevien ihmisten älykkyyttä. Alkeellisinkin asiantuntia on tietoinen siitä, että yksilön ilmenevä älykkyys on syvästi kytköksessä siihen ympäristöön missä hän on kasvanut. Tuskin ymmärrät, mutta selvennän silti.
Geeneissä siirtyvä älykkyys voi jäädä kokonaan ilmenemättä yksilön elämässä (eikä siis myöskään tule esille sellaisenaan älykkyystesteissäkään) mikäli heikko ravinto, sosialisten, fyysisten ja psyykkisten tarpeiden tyydyttämättömyys ovat hallinneet yksilön kasvuvuosia.
Älykkyyden yksiselitteinen ja yleispätevä määritelmä:
Oman edun olosuhteisiin nähden, maximaalisesti turvaava ongelman ratkaisu taito, tilanteissa joista ei ole aiempaa tietoa, tai kokemusta. Tämä taito tulee nimen omaan mitatuksi karuissa olosuhteissa, esim katastrofitilanteissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älykkyyden mittaamiseen käytettävien testien on tosiaankin todettu olevan kulttuurisidonnaisia. Vielä 60-70-luvuilla Amerikassa todisteltiin testein mustien vähäisempää älykkyyttä juuri noilla testeillä. Kun sitten alettiin saada tuloksia, että ns.keltaiset eli aasialaiset ovatkin samojen testien perusteella älykkäämpiä kuin valkoiset amerikkalaiset, testaamiset ja todistelut loppuivat.
Aikuisen ihmisen älyykkyyteen vaikuttavat perimän lisäksi kasvatus ja koulutus. Jos meidät on opetettu nurkkakuntaiseksi, se on opittua ja siitä voi siis päästä eroon. Harmi, että niin harva tuntuu sitä oivaltavan.
ÄÖ mittarina ei kerro mitään, ihmisen älykkyydestä, ei vaikka mitattava älykkyysyys olisi länsimainen.
Aikoinaan keinoälyn proffa määritteli älyn näin:" kyky muodostaa kuva maailmasta ja sioittaa aisioita ja tapahtumia siihen.."
Poikkeus oloissa ihminen toimii enemmän "liskoaivoilla" eli "vaistonvaraisesti". Tämä tulee hyvin ilmi esim. eksyneillä, he jossain vaiheessa alkavat karttaa toisia ihmisiä. Ei kovin loogista, pakenee pelastajaansa... Mutta eihän ihminen muutenkaan ole kovin rationaalinen.