EU:n perustuslain ratifiointi hallituksen koetinkivi

Olli Rehn oli ehdottomasti paras keskustalainen EU-komissaariksi sen jälkeen, kun Vanhanen teki Lipposen kanssa lehmänkaupat ja sai komissaarinpaikan kepulle, kun oli nimittänyt Liikasen Suomen Pankkiin.

Olli Rehn on minun mielestäni nimittäin ihan oikeassa. Suomen pitäisi nyt ratifioida EU:n perustuslaki sellaisenaan, kun Vanhanen sen on jo allekirjoituksellaan hyväksynyt.

Ai miksikö?

Siksi, että eduskunnan ratifiointi olisi selkeä viesti isommille EU-maille siitä, että Suomi on vakavissaan EU;n kehittämisessä ja tekee päätöksensä itsenäisesti muista EU:maista ja niitten äänestelyistä välittämättä,

Samassa yhteydessa voidaan käydä laaja kansalaiskeskustelu kriisinhallinnasta ja päätösvallasta joukkojen lähettämisessä, nyt kun Vanhanen vihdoinkin älysi avata epätarkan perustuslain ja sitä päästään korjaamaan.

Oma kantani olisi - mikä ei kyllä mene läpi johtuen puoluejohtajien keskinäisistä sopimuksista presidentin toimivallan suhteen - että kaikki päätösvalta minkä tahansa kansainväliseen yhteistyöhön lähetettävän kriisijoukon lähettämisestä kuuluisi Valtioneuvosto eikä presidentin valtaan, presidenttiä kuullen ja yhteistoiminnassa tietenkin.

Perusteluna edelliselle Hägglundin mielipide, että päätökset osallistumisista kansainvälisiin yhteioperaatiohion ovat aina poliittisia eivätkä sotilaallisiua.

Tämän ei trarvitse olla ristiriidassa puolustusvoimien ylipäällikkyyden kanssa, sillä kansainvälistä yhteistyötä kriisinhallinnassa ei tarvitse nähdä puoluistusvoimien osana, vaikka se siihen viisi vuotta sitten liitettiinkin. Irroitettakoon taas omaksi toiminnakseen valtioneuvoston päätäntävaltaan, niin prewsidentille jää Suomen maaperän puolustaminen tunkeutujilta, armejan ylipäällikkyys ja päätökset sodasta ja rauhasta.

Näin tulisi selkeä työnjako kansallisen puolustuspolitiikan ja kansainväälisen kriissinhallinnan välille eikä sekavaa perustuslaillista riitaa päätösvallan reviireistä.