Ay ja SAK vastuuseen

Mitä tehdään yli 10 v oikeusmurhille
Kirjoittanut: kansanedustajat, lisä laki 2.12.2005 klo 18.37


Olisiko oikeus
02.12.2005
11:04:25

ja kohtuus
että kaikki halukkaat, joiden eläkkeen vakuutuslääkärit ovat evänneet,
saisivat halutessaan eläkeasiansa uuteen käsittelyyn.

Allaoleva kirjoitus todistaa selvääkin selvemmin, että ainakin n.40%
ekäkkeiden hylkypäätöksistä on väärin tehty, mahdollisesti vääriä,
vakuutuslääkäreiden mielivaltaan perustuvia hylkypäätöksiä on paljon
enemmänkin.

Samalla pitäisi tehdä poliisitutkinta näistä vakuutuslääkäreistä, sillä
hylkypäätöksiin johtavat perättömät lausunnot ovat pääosin heidän
tekemiään ja perätön lausunto, annettuna taloudellisen edun
saavuttamiseksi, on prosessipetos, mistä tuoimio on aina ehdotonta
vankeutta, yleensä 2-4 vuotta.

Yleisen syyttäjän pitää virkansa puolesta myös nostaa syytteet, kun
tutkinta sitä edellyttää.

Lukekaapa allaoleva kirjoitus ja ihmetelkää.

http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/2610050946 06EK/$File/Seloste4.pdf?openElement


27.10.2005

Uusi menetelmä avuksi työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen

Englannin mallin mukaisesta henkilökohtaisen toimintakyvyn arvioinnista
voidaan kehittää käyttökelpoinen lisämenetelmä työkyvyttömyyden
arviointiin Suomessa. Kelan ja kolmen työeläkelaitoksen puoli vuotta
kestäneessä kokeilussa suurin osa lääkäreistä sai menetelmään
sisältyvästä lomakkeesta uutta tai selventävää tietoa ongelmallisten
työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisemisessa.

Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että
uusi arviointimenetelmä toi olennaista uutta tietoa eläkkeenhakijan
toimintakyvystä tai vähintäänkin selvensi asiapapereissa olevaa tietoa.
Vakuutuslääkärit päätyivätkin pitämään työkyvyttöminä runsasta
kolmannesta noin sadasta kokeiluun osallistuneesta eläkkeenhakijasta,
joita he alustavasti olisivat pitäneet työkykyisinä. Yli puolet
eläkkeenhakijoista piti menetelmää tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Kokeilun johtoryhmä suosittaa, että Kela ja keskeiset työeläkelaitokset
ryhtyvät valmisteluihin menetelmän ottamiseksi käyttöön
sosiaalivakuutuksessa. Johtoryhmän puheenjohtaja Kelan ylilääkäri,
professori Antti Huunan-Seppälä esittää, että arviointimenetelmän
kehittämistä jatketaan ja se otetaan käyttöön jo ensi vuonna
ongelmallisissa työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa:

- Syksyn aikana jatketaan suunnittelua ja tehdään päätöksiä. Uusi
menetelmä edellyttää lisäkoulutusta sekä asiakkaita tutkiville
lääkäreille että vakuutuslääkäreille. Kokemusten karttuessa täytyy
miettiä menetelmän käytön varhentamista, jotta toimintakykyä päästäisiin
arvioimaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät.

Kokeilun taustalla oli Kelan valtuutettujen toimeksianto selvittää
työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin liittyviä ongelmia. Kelan asiantuntijat
ehdottivat, että Suomessa kokeiltaisiin Isossa-Britanniassa kehitettyä
ja siellä jo 10 vuotta käytettyä henkilökohtaisen toimintakyvyn
arviointimenetelmää (Personal Capability Assessment, PCA). Vuoden 2003
syyskuussa Kelan, Ilmarisen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Varman johtavat
vakuutuslääketieteelliset asiantuntijat perustivat työryhmän
valmistelemaan ja toteuttamaan kokeilua. Käytännön asiakaskokeilu alkoi
viime syksynä ja päättyi tämän vuoden maaliskuussa.

Kokeilussa sovellettiin englantilaista PCA-menetelmää nykyisen työkyvyn
arvioinnin lisänä. Menetelmän käyttöön koulutettiin kuusi kuntoutus- ja
eläkelaitosten lääkäriä toimintakyvyn arvioijiksi (=arvioiva lääkäri)
sekä kuusi eläkelaitosten vakuutuslääkäriä eläkepäätösten tekijöiksi.
Kokeiluun kutsuttiin kaikkiaan 172 työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa,
joista kaikille vakuutuslääkäri olisi alustavan arvion mukaan ehdottanut
hylkäävää eläkepäätöstä. Kutsutuista 107 osallistui kokeiluun.

Eläkkeenhakija täytti kotona toimintakykyä koskevan kyselylomakkeen,
jonka jälkeen hänet ohjattiin kuntoutuslaitokseen toimintakyvyn
arviointiin. Arvioiva lääkäri täytti tutkimuksen yhteydessä samanlaisen
lomakkeen kuin hakija. Lopuksi arvioiva lääkäri antoi eläkkeenhakijalle
suullisen palautteen hänen toimintakyvystään ja erityisesti niistä
asioista, joissa lääkärin arvio poikkesi hakijan omasta näkemyksestä.
Tämä menettely parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja saattaa myös
auttaa eläkkeenhakijaa hyväksymään paremmin hylkäävän päätöksen.

Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka
vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita.
Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönnöksi 40
eläkkeenhakijalle.

Lomake oli helppo täyttää, sillä vain 7 % eläkkeenhakijoista kertoi
lääkärille tarvinneensa siinä apua. Lääkärit arvioivat, että runsas
puolet lomakkeista oli täytetty hyvin, kolmasosassa oli vähäisiä
puutteita ja 8 % oli puutteellisia. Puutteista suurin osa johtui siitä,
etteivät kysymykset olleet hakijan kannalta merkityksellisiä.

Lisätietoja:
Kela, ylilääkäri Antti Huunan-Seppälä, johtoryhmän puheenjohtaja,p. 020
434 1414, lääkäritutkija, LKT Lauri Virta, puh. 020 434 6148

Julkaisu:
Lauri Virta ja Kari Lahtela, Henkilökohtaisen toimintakyvyn
arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön, Kelan
tutkimusosasto, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005. (Pdf 977
kt)

Lauri Virran esitys julkistamistilaisuudessa. (Pdf 98 kt)