Akun varaus

nimi (merkki) Alimentatore Carica on italian "laatua". Imettelen niitä suuria jännite lukuja jolloin sen pitäisi vaihtaa latamaan toista akkua, jos täyden akun jännite on 13.2v, niin mielestäni silloin sen tulisi olla suurin arvo, jossa vaihto tapahtuu tai katkaisis latauksen kokonaan, muutenhan sillä toiminnalla ei ole mitään käyttöä, siinämielessä että se pitäisi mysökin starttiakun täytenä!? Olen valittanut autostani (vm.-03) maahantuojalle, että en ole huomannut kertaakaan sen lataavan muuta kuin sitä hupiakkua ja lataus on aina päällä kun on yhdistetty verkkoon, vaihtoivat siihen uuden säätimenkin mutta ei tullut sen kummemmaksi. Autosta meni jo alkuperainen hupiakku alle 2v. ikäisenä (takuu 1v), voisin kuvitella että sen pilasi ylilataaminen, akku oli Exide 92ah. vähän erikoinen (sisällä oli kaasut), auto on käytössä ympäri vuoden. Kesällä kun jouduin uusimaan sen akun laitoin siihen 110ah. tavallisen akun, nyt kun sen säätimen vaihdon jälkeen testasin säädintä, niin laitoin ajon jälkeen verkkon jossa pidin lähes vuorokauden, lataus oli edelleen päällä seuraavana päivänä hupiakun puolella, otin vekosta irti ja mittasin heti niin hupiakussa oli 13,65v, ja starttiakussa 12,45, todistaa ainakin sen ettei se ollut ladannut starttiakkua ollenkaan!
Huom. mitään sähköä kuluttavaa laitetta ei ollut päällä! Sitä säädintä en uskalla mennä tutkimaan koska en ymmärrä siitä varmaan mitään, onkohan tässä pantava lelu myyntiin, vaikka ei se taida vaihtamalla tulla mikisikään, taitavat nykyään olla kaikki samaa p---kaa!?
Kiitän tiedoista ja kommenteista!

MC-lois kirjoitti:

nimi (merkki) Alimentatore Carica on italian "laatua". Imettelen niitä suuria jännite lukuja jolloin sen pitäisi vaihtaa latamaan toista akkua, jos täyden akun jännite on 13.2v, niin mielestäni silloin sen tulisi olla suurin arvo, jossa vaihto tapahtuu tai katkaisis latauksen kokonaan, muutenhan sillä toiminnalla ei ole mitään käyttöä, siinämielessä että se pitäisi mysökin starttiakun täytenä!? Olen valittanut autostani (vm.-03) maahantuojalle, että en ole huomannut kertaakaan sen lataavan muuta kuin sitä hupiakkua ja lataus on aina päällä kun on yhdistetty verkkoon, vaihtoivat siihen uuden säätimenkin mutta ei tullut sen kummemmaksi. Autosta meni jo alkuperainen hupiakku alle 2v. ikäisenä (takuu 1v), voisin kuvitella että sen pilasi ylilataaminen, akku oli Exide 92ah. vähän erikoinen (sisällä oli kaasut), auto on käytössä ympäri vuoden. Kesällä kun jouduin uusimaan sen akun laitoin siihen 110ah. tavallisen akun, nyt kun sen säätimen vaihdon jälkeen testasin säädintä, niin laitoin ajon jälkeen verkkon jossa pidin lähes vuorokauden, lataus oli edelleen päällä seuraavana päivänä hupiakun puolella, otin vekosta irti ja mittasin heti niin hupiakussa oli 13,65v, ja starttiakussa 12,45, todistaa ainakin sen ettei se ollut ladannut starttiakkua ollenkaan!
Huom. mitään sähköä kuluttavaa laitetta ei ollut päällä! Sitä säädintä en uskalla mennä tutkimaan koska en ymmärrä siitä varmaan mitään, onkohan tässä pantava lelu myyntiin, vaikka ei se taida vaihtamalla tulla mikisikään, taitavat nykyään olla kaikki samaa p---kaa!?
Kiitän tiedoista ja kommenteista!

Lue lisää

on hiton vaikea prosessi, koska se on virta-, jännite- ja aikariippuvainen. Oman lisänsä vaikeusasteisiin on tuonut suljetut ns huoltovapaat akut, jotka ylilatauksella saa keitettyä kuiviksi eikä vettä voi lisätä.

Kun halutaan minimoida latausaika, niin ladataan suurella (yleensä Ah/10) virralla ja katkaistaan lataus 14,5...15(16)V:ssa.

Pitkällä ajalla akun saa täyteen 13,4...13,8V:lla jolloin virta pienenee latauksen edetessä tai latausvirta on valmiiksi pieni (esim Ah/100).

13,4 V voi olla jatkuvasti akun navoissa ns pitovarauksena.

Tuo ehkä valaisee suurta jänniteskaalaa mahdollisen vaihtojännitteen valintakohdassa.

Muuten starttiakun varauksen voisi tutkia irroittamalla hupiakku jolloin valinnan pitäisi toimia varmasi, mikäli piuha starttiakulle on ylipäänsä olemassa.

Tärkeämpänä itse pitäisin sitä, että mootorin käydessä generaattori lataa hupiakkua.

PLa kirjoitti:

on hiton vaikea prosessi, koska se on virta-, jännite- ja aikariippuvainen. Oman lisänsä vaikeusasteisiin on tuonut suljetut ns huoltovapaat akut, jotka ylilatauksella saa keitettyä kuiviksi eikä vettä voi lisätä.

Kun halutaan minimoida latausaika, niin ladataan suurella (yleensä Ah/10) virralla ja katkaistaan lataus 14,5...15(16)V:ssa.

Pitkällä ajalla akun saa täyteen 13,4...13,8V:lla jolloin virta pienenee latauksen edetessä tai latausvirta on valmiiksi pieni (esim Ah/100).

13,4 V voi olla jatkuvasti akun navoissa ns pitovarauksena.

Tuo ehkä valaisee suurta jänniteskaalaa mahdollisen vaihtojännitteen valintakohdassa.

Muuten starttiakun varauksen voisi tutkia irroittamalla hupiakku jolloin valinnan pitäisi toimia varmasi, mikäli piuha starttiakulle on ylipäänsä olemassa.

Tärkeämpänä itse pitäisin sitä, että mootorin käydessä generaattori lataa hupiakkua.

Lue lisää

mukaan verkkolaturi antaa virtaa maksimiaan 13,95v. jos säädin alkaa lataammaan starttiakkua vasta saavutettuaan n. 13.90v. jännitteen (kuten näyttää), on aivan selvää että käytännössä se ei lataa koskaan starttiakkua, elikkä on susi jo syntyessään.
Maahantuojan huollon mukaan laturi toimii kuten edellä "mijo" selitti että saavutettuaan määrätyn jännitteen se alkaa lataamaan molempia akkuja, siellä ei kuitenkaan tiedetty mikä on se jännite!
Kokeilin sitäkin että irroitin hupiakun pois mutta latauslaite ei reakoinut mitenkään, taulu näytti että hupiakun lataus jatkuu.
Kyllä se ainakin niinpäin pelaa, että auton käydessä se lataa molemmat akut
Tietenkin olisi se mahdollisuus että saataisiin säädettyä sitä jännitteen raja-arvoa pienemmäksi niin se voisi alkaa toimimaankin?
Maahan tuojan korjaamolla sitä ei kuulema voi (osata) tehdä!

Tarkistin Exiden sivuilta mitä he sanovat huoltovapaasta akusta ja vastaus oli tämä. "Akku johon ei lisätä vettä käyttöiän aikana. Huoltovapaa akku voi sisältää myös vapaata elektrolyyttiä."

Tässä vielä linkki ko. sivulle: http://www.exide.fi/serv0411111.htm

Impi Kanerva kirjoitti:

Tarkistin Exiden sivuilta mitä he sanovat huoltovapaasta akusta ja vastaus oli tämä. "Akku johon ei lisätä vettä käyttöiän aikana. Huoltovapaa akku voi sisältää myös vapaata elektrolyyttiä."

Tässä vielä linkki ko. sivulle: http://www.exide.fi/serv0411111.htm

Lue lisää

olihan taas väite. Ja vielä maineikkaan akkuvalmistajan sivuilla.

Eli huoltovapaa akku on sellainen jossa vesihukka on standardin joku mukaisesti niin pieni että vettä ei tarvi lisätä. Lisäysmahdollisuus usein on.

Huolloton akku taas on rakenteeltaan suljettu ja veden lisääminen mahdotonta akkua rikkomatta.

Lähes kaikkia nykyakkuja voidaan ton standardin perusteella markkinoida huoltovapaina. Tästä on ennenkin ollut kinaa kun noi käsitteet on niin lähellä toisiaan et menee helposti sekasin.

30v alalla kirjoitti:

olihan taas väite. Ja vielä maineikkaan akkuvalmistajan sivuilla.

Eli huoltovapaa akku on sellainen jossa vesihukka on standardin joku mukaisesti niin pieni että vettä ei tarvi lisätä. Lisäysmahdollisuus usein on.

Huolloton akku taas on rakenteeltaan suljettu ja veden lisääminen mahdotonta akkua rikkomatta.

Lähes kaikkia nykyakkuja voidaan ton standardin perusteella markkinoida huoltovapaina. Tästä on ennenkin ollut kinaa kun noi käsitteet on niin lähellä toisiaan et menee helposti sekasin.

Lue lisää

vissiin, monessa paikassa niitä kehutaan ja persáukiset mollaa, niinkuin luistonestoja,abseja,lämmitettäviä laseja,peilejä,hekejä,tuplapohjia.

Tietenkin lyijyakun napajännite on noin 12,78 V....käyttäjän kannalta.

Ylläpitolatauksen kannalta käytetään kuitenkin pulssilatauksessa yleisesti 13,2 V jännitettä kytkentäjännitteenä ja katkaisujännite n 13,8 V. Nämä ovat täyteen varatun, kuormittamattoman akun napajännitteitä. Näillä arvoilla akun veden kulutus pysyy hyvin hallinnassa.


Olen havainnut itsestäni sen ikäihmisiä yleisesti vaivaavan ikäkäväksi koetun piirteen, että haluaa aina kertoa nuoremmille, miten asiat olivat ennen.

Vielä pari vuotta sitten, eläkkeelle jäädessäni, lyijyakut luokiteltiin

-- avoimiin akkuihin ja
-- suljettuihin akkuihin

Avoimen akun tunnusmerkkinä oli se, että happo on levyjen välissä vapaana nesteenä ja se saattoi olla korkillinen tai sitten suljettu. Englantilaisissa teksteissä käytettiin joskus nimitystä "Flooded Battery"
Veden kulutusta saatiin pienennettyä merkittävästi käyttämällä lyijy-kalsium lejeerinkiä, mutta myös käyttämällä katalyyttitulppia, tai kantta, jossa tuo rekombinaatio-ominaisuus oli sisään rakennettuna.
Ikäväkseni en koskaan tutustunut tarkemmin katalyyttitulpan sielunelämään, mutta kyllä kait se toimi jotenkin vedenkulutusta vähentävänä ja mitä merkittävintä, vedyn ja hapen rekombinoituminen takaisin vedeksi tapahtui sievästi, ilman tyypillistä paukahdusta.

Suljetun akun nimi oli ilmeisesti suomennettu "Sealed"-sanasta, joka vääränä ja vanhentuneena oli jäämässä pois käytöstä. IEC (eräs kansainvälinen standardointijärjestö) suositteli silloin nimeksi "Valve Regulated", mutta suomen kieleen ei "venttilireguloitu" tainnut yleistyä.
Englannin kielisissä teksteissä esiintyi joskus VRLA, joka viittaa Venttiili Reguloituun Lyijy Akkuun. (ei vaineskaan...huijasin. Se oli amerikkalainen tapa kertoa, että kysymyksessä on "Valve Regulated Lead Acid"- tyyppinen Battery, euroopassa akku.)

Suljetut akut jaettiin rakenteensa perusteella

-- Geeli eli hyytelö akkuihin ja
-- AGM akkuihin, mikä nimi viittaa siihen, että niissä happo oli Absorboitu Glasi Mattoon.

Geeliakkua saattoi käyttää vapaasti valittavassa asennossa, kunhan vain levyt olivat pystyssä.
Siinä akkuhappo saatiin hyytelöityä käyttämällä piidioksidia, jonka johdannaisista yleisesti oli tunnettu vesilasi ja silicageeli.

AGM-akut yleistyivät voimakkaasti. Ne voitiin asentaa samoin kuin geeliakutkin, mutta niiden rakenteella saavutettiin myös pieni sisäinen vastus ja siten suuri virran antokyky. Tätä ominaisuutta korostettiin ohentamalla erotinta ja nostamalla hapon ominaispainoa, mistä oli seurauksena myös akun napajännitteen vähäinen (0,1...0,2 V) nousu.
Syntyi kaupallinen termi "Deep Cycle", mikä ei suinkaan tarkoittanut sitä, miksi se suomenkielisessä mainostermeissä muuttui "syväpurkaus". Mikään lyijyakku ei siedä, ainakaan usein, tyhjäksi purkausta.

Kummallekin em akkutyypille oli ominaista kyky rekombinoida latauksessa syntynyt vety ja happi takaisin vedeksi jopa yli 90 %
Tämä ominaisuus on seurausta siitä, että latauksen aikana geeliin tulee huokosia, AGM- akun erottimessa lasimattoon niitä jää luonnostaan, ja näistä huokosista positiivisessa levyssä syntynyt happi pääsi negatiiviselle levylle, missä se sievästi muuttui vedyn kanssa takaisin vedeksi. Akkuun syntynyt paine edisti tuota toimintaa.
Koska hapen ja vedyn reaktio on eksoterminen- eli lämpöä synnyttävä, niin se nostaa myös akun sisäistä lämmön tuottoa.

Suljetut akut näyttivät puusta katsoen todella hienoilta, mutta paratiisiin pääsi myös käärme. Suljettu akku ei sietänyt yhtään voimakasta ylilatausta, kun siitää keitti vedet ulos, seuraksena on vääjäämättä ongelmajätettä. Siksi se oli parhaimmillaan ammattikäytössä, missä sen latauksesta pidettiin hyvää huolta.

On syytä huomata, että kaikki kehitys ei ollut aina vain positiivista, jotakin ominaisuutta parantamalla joku toinen ominaisuus saattoi huonontua.
Sitähän markkinointi- ja mainosmiehet eivät kerro.

Mainosterminä "Huoltovapaa" on johtanut moniin kalliisiin kokeiluihin, missä maallikko on uskonut akun toimivan "käytä ja unohda" periaatteella. Miettikäähän mökkiläisen reaktiota, kun hän keväällä mökille mennessään löytää aurinkokennojärjestelmänsä 1000 € akun haljenneena ja vain koska se oli huoltovapaa.

No tulihan tekstiä, pakko lopettaa ettei heitetä ulos palstalta.

asiantuntia, olen vain mitannut jännitteen 13.95v. jolla se maksimissan lataa ja tietääkseni 6 amppeeria.
Nythän oli alunperin kyse siitä, miksi se ei lataa starttiakkua, vaikka laitteisto on mukamas sellaiseksi rakennettu?
Näyttää siltä, että on pakko laittaa erillinen verkkolaturi starttiakun puolelle, jos meinaa sen pidettyä kovilla pakkasilla täydessä iskussa!
Kiitän asian tuntevasta iformaatiosta!

MC-lois kirjoitti:

asiantuntia, olen vain mitannut jännitteen 13.95v. jolla se maksimissan lataa ja tietääkseni 6 amppeeria.
Nythän oli alunperin kyse siitä, miksi se ei lataa starttiakkua, vaikka laitteisto on mukamas sellaiseksi rakennettu?
Näyttää siltä, että on pakko laittaa erillinen verkkolaturi starttiakun puolelle, jos meinaa sen pidettyä kovilla pakkasilla täydessä iskussa!
Kiitän asian tuntevasta iformaatiosta!

Lue lisää

on näille palstoille varsin tyypillistä.

Yritin etsiä netistä antamallasi nimellä laturia, mutta niistä en löytänyt sellaista, missä olisi ollut kahden akun latausmahdollisuus.

Todennäköisesti laite on tehty OEM-tuotteena juuri tuolle matkailuautofirmalle, siksi vaikea löytää teknillistä tietoa varsinkin kun tuon italian sanasto ei oikein ole hallussa.

Veikkaan kuitekin, että vika on hyvin yksinkertainen ja vaikea löytää ilman auton sähkökaaviota.

PLa kirjoitti:

Tietenkin lyijyakun napajännite on noin 12,78 V....käyttäjän kannalta.

Ylläpitolatauksen kannalta käytetään kuitenkin pulssilatauksessa yleisesti 13,2 V jännitettä kytkentäjännitteenä ja katkaisujännite n 13,8 V. Nämä ovat täyteen varatun, kuormittamattoman akun napajännitteitä. Näillä arvoilla akun veden kulutus pysyy hyvin hallinnassa.


Olen havainnut itsestäni sen ikäihmisiä yleisesti vaivaavan ikäkäväksi koetun piirteen, että haluaa aina kertoa nuoremmille, miten asiat olivat ennen.

Vielä pari vuotta sitten, eläkkeelle jäädessäni, lyijyakut luokiteltiin

-- avoimiin akkuihin ja
-- suljettuihin akkuihin

Avoimen akun tunnusmerkkinä oli se, että happo on levyjen välissä vapaana nesteenä ja se saattoi olla korkillinen tai sitten suljettu. Englantilaisissa teksteissä käytettiin joskus nimitystä "Flooded Battery"
Veden kulutusta saatiin pienennettyä merkittävästi käyttämällä lyijy-kalsium lejeerinkiä, mutta myös käyttämällä katalyyttitulppia, tai kantta, jossa tuo rekombinaatio-ominaisuus oli sisään rakennettuna.
Ikäväkseni en koskaan tutustunut tarkemmin katalyyttitulpan sielunelämään, mutta kyllä kait se toimi jotenkin vedenkulutusta vähentävänä ja mitä merkittävintä, vedyn ja hapen rekombinoituminen takaisin vedeksi tapahtui sievästi, ilman tyypillistä paukahdusta.

Suljetun akun nimi oli ilmeisesti suomennettu "Sealed"-sanasta, joka vääränä ja vanhentuneena oli jäämässä pois käytöstä. IEC (eräs kansainvälinen standardointijärjestö) suositteli silloin nimeksi "Valve Regulated", mutta suomen kieleen ei "venttilireguloitu" tainnut yleistyä.
Englannin kielisissä teksteissä esiintyi joskus VRLA, joka viittaa Venttiili Reguloituun Lyijy Akkuun. (ei vaineskaan...huijasin. Se oli amerikkalainen tapa kertoa, että kysymyksessä on "Valve Regulated Lead Acid"- tyyppinen Battery, euroopassa akku.)

Suljetut akut jaettiin rakenteensa perusteella

-- Geeli eli hyytelö akkuihin ja
-- AGM akkuihin, mikä nimi viittaa siihen, että niissä happo oli Absorboitu Glasi Mattoon.

Geeliakkua saattoi käyttää vapaasti valittavassa asennossa, kunhan vain levyt olivat pystyssä.
Siinä akkuhappo saatiin hyytelöityä käyttämällä piidioksidia, jonka johdannaisista yleisesti oli tunnettu vesilasi ja silicageeli.

AGM-akut yleistyivät voimakkaasti. Ne voitiin asentaa samoin kuin geeliakutkin, mutta niiden rakenteella saavutettiin myös pieni sisäinen vastus ja siten suuri virran antokyky. Tätä ominaisuutta korostettiin ohentamalla erotinta ja nostamalla hapon ominaispainoa, mistä oli seurauksena myös akun napajännitteen vähäinen (0,1...0,2 V) nousu.
Syntyi kaupallinen termi "Deep Cycle", mikä ei suinkaan tarkoittanut sitä, miksi se suomenkielisessä mainostermeissä muuttui "syväpurkaus". Mikään lyijyakku ei siedä, ainakaan usein, tyhjäksi purkausta.

Kummallekin em akkutyypille oli ominaista kyky rekombinoida latauksessa syntynyt vety ja happi takaisin vedeksi jopa yli 90 %
Tämä ominaisuus on seurausta siitä, että latauksen aikana geeliin tulee huokosia, AGM- akun erottimessa lasimattoon niitä jää luonnostaan, ja näistä huokosista positiivisessa levyssä syntynyt happi pääsi negatiiviselle levylle, missä se sievästi muuttui vedyn kanssa takaisin vedeksi. Akkuun syntynyt paine edisti tuota toimintaa.
Koska hapen ja vedyn reaktio on eksoterminen- eli lämpöä synnyttävä, niin se nostaa myös akun sisäistä lämmön tuottoa.

Suljetut akut näyttivät puusta katsoen todella hienoilta, mutta paratiisiin pääsi myös käärme. Suljettu akku ei sietänyt yhtään voimakasta ylilatausta, kun siitää keitti vedet ulos, seuraksena on vääjäämättä ongelmajätettä. Siksi se oli parhaimmillaan ammattikäytössä, missä sen latauksesta pidettiin hyvää huolta.

On syytä huomata, että kaikki kehitys ei ollut aina vain positiivista, jotakin ominaisuutta parantamalla joku toinen ominaisuus saattoi huonontua.
Sitähän markkinointi- ja mainosmiehet eivät kerro.

Mainosterminä "Huoltovapaa" on johtanut moniin kalliisiin kokeiluihin, missä maallikko on uskonut akun toimivan "käytä ja unohda" periaatteella. Miettikäähän mökkiläisen reaktiota, kun hän keväällä mökille mennessään löytää aurinkokennojärjestelmänsä 1000 € akun haljenneena ja vain koska se oli huoltovapaa.

No tulihan tekstiä, pakko lopettaa ettei heitetä ulos palstalta.

Lue lisää

kommentoinut, siitä Exiden akusta (vapaa-ajan) jossa oli pelkkä kaasu sisällä!? Miksiköhän se oli niin lyhyt ikäinen (alle 2v.), senhän olisi voinut olla todellinen huoltovapaa, eihän sellainen voi edes jäätyä?
Makailuautoni on ollut lähes päivittäisessä käytössä.
Kiitos

MC-lois kirjoitti:

kommentoinut, siitä Exiden akusta (vapaa-ajan) jossa oli pelkkä kaasu sisällä!? Miksiköhän se oli niin lyhyt ikäinen (alle 2v.), senhän olisi voinut olla todellinen huoltovapaa, eihän sellainen voi edes jäätyä?
Makailuautoni on ollut lähes päivittäisessä käytössä.
Kiitos

Lue lisää

Exide näyttää piilottavan hyvin akkujensa teknilliset tiedot netissä, koska tuo oli ainoa, mitä löysin

http://www.gbd-gera.de/alle/produkte/DT8872.HTM

Joltakin toiselta sivulta löytyi tieto "ei vettä".

Mitään tietoa akun rakenteesta en löytänyt, mutta tuon linkin antamien tietojen perusteella kysymyksessä on joku yleiskäyttöön tehty versio.

Koska akussa oli "kaasut" sisällä, se viittaisi AGM-akkuun. Siinä kun happo on tiukasti erottimessa. Eipä geeli-versiokaan ole pois suljettu.

Jos akusta menee yksi kenno oikosulkuun, niin hyvälläkin laturilla sen keittää hetkessä vedettömäksi.
Näistä kennon oikosulku näkyy napajännitteestä, mutta vain kuormitettuna ja ennen loppuun lataamista.
Oikosulussa olevan kennon saattaa tunnistaa erivärisenä tai mittaamalla, mutta edellyttää purkamista.

PLa kirjoitti:

Exide näyttää piilottavan hyvin akkujensa teknilliset tiedot netissä, koska tuo oli ainoa, mitä löysin

http://www.gbd-gera.de/alle/produkte/DT8872.HTM

Joltakin toiselta sivulta löytyi tieto "ei vettä".

Mitään tietoa akun rakenteesta en löytänyt, mutta tuon linkin antamien tietojen perusteella kysymyksessä on joku yleiskäyttöön tehty versio.

Koska akussa oli "kaasut" sisällä, se viittaisi AGM-akkuun. Siinä kun happo on tiukasti erottimessa. Eipä geeli-versiokaan ole pois suljettu.

Jos akusta menee yksi kenno oikosulkuun, niin hyvälläkin laturilla sen keittää hetkessä vedettömäksi.
Näistä kennon oikosulku näkyy napajännitteestä, mutta vain kuormitettuna ja ennen loppuun lataamista.
Oikosulussa olevan kennon saattaa tunnistaa erivärisenä tai mittaamalla, mutta edellyttää purkamista.

Lue lisää

juuri on kysymys! Kun huomasin että akku ei pitänyt kunnolla virtaansa, otin auton maahantuojaan yhteyttä ja valitin akusta, tuli vain kylmä vastaus että akulla on vuoden takuu, joten ei kuulu enää heille.

Ajattelin että, kun takuuaikakin on loppu, katson jos sieltä on vaikka nesteet vajuneet, otin akun (korkkien) päällä olevan kotelon irti, esille tuli aivan tavallisen näköiset korkit, avasin yhden ja kuulin pienen suhauksen (kaasu tuli ulos), kun katsoin reiästä ei näkynyt mitään nesteitä.
Otin akusta tyyppinumeron muistiin ja soitin Exsidelle, siellä kerrottiin että siellä on kaasut sisällä.
Soitin heti auton maahantuojalle ja kerroin asiasta, siellä ihmeteltiin ettei hekään ole ennen kuulleet, että akussa on pelkkää kaasua nesteen tilalla.
Yritin vielä suostutella maahantuojaa, että lähettäisivät akun tutkittavaksi valmistajalle, mutta ottivat jyrkän kannan että se on turhaa kun on menty vielä avaamaankin!?
Kun ajatellaan akun ikää n. 20kk. ja sökö, onse vain arvokkaalle akulle lyhyt ikä, yli neljänkymmenen vuoden kokemuksella ja kovillakin pakkasilla "leikkineellä" ei moista ennen ole tullut vastaan!