EUn työväen liikkuminen

Onnitteluni hyvän löydön johdosta. Tuotahan mä ja pari muuta ollaan koitettu sanoakkin, vaan kunnei kansa usko.

"seurauksena oli työvoiman "ylitarjonnasta" johtuen ansiotason lasku tai ainakin töissä olevan työväen ansiotason nousun pysähtyminen"
- ei se mitään ylitarjontaa ole, markkinatalous vain toimii. jos jotain on paljon sen hinta laskee ja jos vähän niin nousee. pätee myös työvoiman kustannuksiin. parempi kumminkin töissä kuin työttömänä.

Optimaalisen valuutta-alueen teoriaan perustuvat selvitykset ovat yksikäsitteisesti todenneet, että Suomen kaltaisissa EU:n reunamaissa talouden häiriöt ovat epäsymmetrisiä suhteessa EU:n ydinmaihin. OVA-teorian perusteella yhteisvaluutta voi olla perusteltu EU:n ydinmaissa, joissa häiriöt ovat varsin symmetrisiä, mutta yhteisvaluuttaa ei voi pitää perusteltuna suuren epäsymmetrian omaavissa reunamaissa, kuten Iso-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa EMU-jäsenyyden vaikutuksia perusteellisesti selvittänyt Calmforsin työryhmä päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Ruotsin olisi parempi jäädä EMU:n ulkopuolelle. Suomen vastaava, mutta huomattavasti suuripiirteisemmän selvityksen tehnyt työryhmä ei asettunut selkeästi vastustamaan tai kannattamaan jäsenyyttä. Suomen työryhmä totesi EMU:n tuovan joitakin - jopa melko merkittäviäkin - säästöjä, mutta asetti säästöille suuren kysymysmerkin: merkittävä osa EMU:n eduista tulisi valumaan hukkaan, jos tärkeät kauppakumppanit ja häiriölähteet, Ruotsi ja Iso-Britannia jäisivät EMU:n ulkopuolelle, kuten sitten kävikin.

EMU tulee asettamaan suuria sopeutumisvaatimuksia Suomelle, koska pitkään suurena yhteisvaluutta-alueena toimineen maan – Yhdysvaltojen – esimerkki osoittaa, että epäsymmetria pyrkii ajan myötä pikemminkin lisääntymään kuin vähentymään. Syynä tähän pidetään suhteellisen edun periaatteen mukaan tapahtuvaa alueellista erikoistumista. Voi olla, että tuotantorakenne ei tule seuraamaan suoraan maarajoja, mutta erilaiset edellytykset omaavat maantieteelliset alueet tulevat erikoistumaan, jolloin epäsymmetria lisääntyy. Sopeutumiskeinona häiriöihin on tuotannontekijöiden liikkuvuus, joka ainakin työvoiman liikkuvuuden kannalta on lähinnä teoreettinen mahdollisuus varsinkin vanhojen EU-maiden kansalaisten osalta. Ihmisiä ei kiinnosta ”elintasopakolaisuus” vieraan kielen ja kulttuurin omaaviin EU-maihin. Kielimuuri on asia, joka erottaa EU:n ja Yhdysvallat valuutta-alueena: Yhdysvalloissa on yhteinen kieli toisin kuin EU:ssa.

Jos työvoiman liikkuvuus ei toteudu, sopeutumiskeinoksi jää kustannusten karsiminen eli palkkajoustot. Työnantajien etujärjestöt ovat liputtaneet palkkojen joustavuuden puolesta, mikä on saanut jyrkästi kielteisen vastaanoton työntekijöiden etujärjestöiltä. Tämä vahvistaa sen käsityksen, että palkat ovat joustamattomia varsinkin alaspäin. Suomen EMU-työryhmä toi esille tämän seikan ja varoitti, että EMU saattaa johtaa pysyvästi korkeampaan työttömyyteen, koska talouden häiriöiden takia irtisanottujen ihmisten uudelleentyöllistäminen on aina vaikeaa ns. hystereesi-ilmiön takia: työtön saattaa esimerkiksi alkoholisoitua tai jäädä jostakin muusta syystä yhteiskunnan elätiksi jopa pysyvästi.

On vaikea sanoa miten työvoiman liikkuvuuteen pitäisi suhtautua. Periaatteessa se tasaa epäoptimaalisesta valuutta-alueesta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä, mutta voidaanko realistisesti odottaa sitä, että ihmiset muuttaisivat vieraaseen kulttuuriin. Ylittyykö muuttamiskynnys ainoastaan neuvostotason palkat omaavien Itä-Euroopan maiden osalta.