Kunnioittakaa itsenäisyyttä

ja niitä, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta Neuvostoliittoa vastaan, sillä ilman sotaa tämä olisi tapahtunut myös Suomessa.

"Krasnyi Borissa teloitettiin satoja suomalaisia


Karjalan tasavallassa löydetään yhä Stalinin vainokauden aikaisia joukkohautoja.
Eri puolilta Venäjää löytyy yhä tänä päivänä vanhoja ampumis- ja joukkohautoja Stalin kauden vainojen ajalta. Karjalan tasavallassa hautoja on useita. Suurimmat niistä ovat Sandormoh Karhumäen piirissä ja hiljattain yleisölle avattu Krasnyi Bor Petroskoin lähellä.

Krasnyi Borissa teloitettiin 1937-1941 noin kahdeksan tuhatta ihmistä. Heistä 506 uhria ovat suomalaisia sekä Inkerin ja Kanadan suomalaisia.

Krasnyi Borin joukkohautapaikalla pidettiin Stalinin poliittisten vainojen uhrien muistotilaisuus lokakuun lopulla viime vuonna.

Ennen muistotilaisuutta alue ympäristöineen laitettiin kuntoon Petroskoin kaupungin ja Karjalan tasavallan toimesta.

- Krasnyi Borin hauta löydettiin nelisen vuotta sitten, kun petroskoilaiset veteraanit tutkivat Stalinin rikoksia ja asiakirjoja. Veteraanit pääsivät perille teloituksista ja viimein paikallistettiin aluekin, missä murhat tehtiin, kertoo hautapaikkoja kunnostanut petroskoilainen maalari-kirvesmies Mikko Virolainen. – Uusien joukkohautojen etsiminen jatkuu edelleen Karjalassa.

Virolaisen mukaan Krasnyi Borin joukkohaudan paljastuminen herätti valtaisaa huomiota Petroskoissa ja koko Karjalan tasavallassa.

- Ampumalla teloitettujen luetteloihin sai tutustua Carelia- ja Sevemyi kurjer-lehdissä. Moni löysi luetteloista 60 vuotta sitten kadonneen sukulaisensa tai tuttavansa nimen ja sai tietää hänen kohtalonsa ja viimeisen leposijansa.

- Tuhansien ihmisten joukkomurha Krasnyi Borissa oli käsittämättömän julma. Lopulta Stalin tapatti myös teloitukset tehneet pyövelit, jotta veritöistä ei jäisi todisteita.

Vuosisadan tragedia

Professori, historoitsija, sotatutkija Viktor Shaskov Murmanskista arvelee Carelia-lehdessä, että vainotoimet Neuvostoliitossa 1920-1950-luvuilla ovat ihmiskunnan tähänastisen historian verisimmät.

- Kuinka monta uhria poliittinen vaino vaati Neuvostoliitossa?

Arviot vaihtelevat 40 ja 50 miljoonan välillä. Tarkkoja tietoja viime vuosisadan tragediasta ei ole, Shaskov mainitsee.

Stalinin suuren terrorin uhreista ei ole tarkkaa arviota yksinkertaisesti siitäkin syystä, että Josif Stalinilla ( 1879-1953 ) oli tapana murhauttaa diktaattorille epämieluisat tilastonikkarit. Tilastoja vääristeltiin. Vainojen syynä pelko

Viktor Shaskov tähdentää, että Stalinin vainotoimet olivat pitkälle pelon synnyttämiä.

- Stalinilainen, byrokraattinen hallintojärjestelmä oli pelon vallassa ylhäältä alimmalle portaalle. Järjestelmän vihollisia kummitteli kaikkialla: puoluekoneistossa, valtion viroissa, nuorisoliitossa, kaivoksissa, tehtaissa, kyläneuvostoissa, ulkomaalaisten keskuudessa, eri kansallisuuksissa…

Suomalainen, inkeriläinen tai Kanadan suomalainen oli Stalinin silmissä ilman muuta vieraan vallan vakooja. Ulkomaalaiset lähes poikkeuksetta joko ammuttiin ja tai vietiin työleireille epäinhimillisiin oloihin – satojen jopa tuhansien kilometrien päähän lähimmäisistään.

Alun perin oppositiota vastaan kohdistuneet Stalinin vainot suuntautuivat loppujen lopuksi koko Neuvostoliiton väestöä ja kaikkea erilaisuutta kohtaan. Ne kestivät neljännesvuosisadan ajan.

Kuolemanrangaistus lapsillekin

Generalissimus Josif Stalin eristi Neuvostoliiton ulkomaailmasta ankarammin kuin kukaan toinen hallitsija ennen häntä.

Ulkomaalaisen kanssa avioituminen oli vakava rikos, ja virkamies syyllistyi väistämättä maanpetokseen, jos hän antoi ulkomaalaiselle tietoja Neuvostoliitosta – olivatpa ne miten vähäpätöisiä tahansa. Henkiparka saattoi lähteä jo yksittäisen kadun mainitsemisesta tai rautatieaseman sijainnin neuvomisesta.

Harva karjalais- ja venäläisperhe säästyi Stalinin suurelta terrorilta. Keväällä 1935 generalissimus allekirjoitti asetuksen, joka mahdollisti kuolemanrangaistuksen määräämisen jopa 12 vuotta nuoremmille lapsille. ” Oppositioaines ” oli likvitoitava totaalisesti."