vitsa

toimii meillä ainakin miettimisaikana - ei ole tarvinnut vielä risua käyttää, kun selitys huonoon käytökseen löytyy risunhakureissulta, ja sitä myöten myös anteeksipyyntö. nöyryyttämistä ei ainakaan meidän lasten mielestä, mutta ovatkin itse kokeneet, että homma toimii.

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Tuossa on kai ihan perus tyyppiesimerkkiä siitä miten väkivalta lähtee kiertämään. Itse tiedän selkään saaneita, jotka ovat sittemmin kostaneet eläimille ja heikommille koululaisille nuo kokemukset. Tai ehkä kyse ei ole kostosta. Opittua alistamistahan se on. Toinen puoli on tuo oman alemmuudentuntemisen kokemus.

On se kumma kun toiset onnistuvat kasvattamaan lapsensa ihan täyspäisiksi ilman selkäsaunoja, mutta toiset ovat varmoja siitä etteivät kykene kasvattamaan ilman väkivaltaa. Kai se halu lyödä ja dominoida pitää jollain perustella.

neljänäiti kirjoitti:

toimii meillä ainakin miettimisaikana - ei ole tarvinnut vielä risua käyttää, kun selitys huonoon käytökseen löytyy risunhakureissulta, ja sitä myöten myös anteeksipyyntö. nöyryyttämistä ei ainakaan meidän lasten mielestä, mutta ovatkin itse kokeneet, että homma toimii.

Lue lisää

haluaa väkivalloin ratkaista ongelmat??

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana

Saara-42v kirjoitti:

Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana

Lue lisää

Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria

Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:

Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria

Lue lisää

Käydessäni 70-luvulla keskikoulua meillä oli myös kurituksista kiinnostunut luokanvalvoja. Muistaakseni hän ainakin pariin kertaan kyseli oppilaiden saamista selkäsaunoista. Ehkä noin neljännes nosti kätensä, mukana muutama tyttökin. Tosin naapurin tyttö ei kättään nostanut, vaikka hyvin tiesin hänen saaneen piiskaa kotonaan. Minä puolestani nostin käteni ylös vain ensimmäisellä kerralla, kai asia hävetti minua myöhemmin liikaa.
Ollessani jo toisella luokalla tytöt alkoi kiinnostaa läksyjen lukemista enemmän ja sehän näkyi kokeiden kautta todistuksessa ja saatuain ehdot äiti otti piiskan uudestaan käyttöön. Ehdot suoritettiin mutta piiska jäi lukuhalujen "vartiaksi" ja seuraavan lukuvuoden aikana sain useamman kertaa selkääni sillä seurauksella, että todistuksen keskiarvo nousi lähes numerolla. Eikä tämä jäänyt luokanvalvojaltakaan huomaamatta vaan erään tunnin jälkeen hän pyysi minua jäämään tunnin jälkeen. Muiden poistuttua luokasta hän meni sulkemaan oven ja käveli luokseni ja alkoi tentata koulun käyntini saamasta käänteestä. Pakkohan minua oli tunnustaa saamani selkäsaunat ja kerrottuaan omista kokemuksistaan hän kyseli hyvin tarkkaan aina nurkkakomennusta myöten. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän laski kätensä olkopäälle ja hymyillen kielsi ottamasta niitä liian raskaasti ,sillä kyllä ne selkäsaunat kasvavat myöhemmin hyvää korkoa. Eikä hän väärässä ollutkaan

Tukkapöllyä sain lapsena ja ihan ansaitusti, sillä olin ns. vaikea luonne. Omatkin lapseni ovat saaneet luunappeja - eivät ole valittaneet, menneet rikki (ei henkisesti eikä ruumiillisesti), en mennyt minäkään aikanani. Pahoinpitely on sitten asia erikseen. Tukkapölly kuului 60-luvun kasvatukseen,kuten omien lasten kohdalla 80-90 luvulla. Tosin meillä on myös teroitettu kasvatuksessa toisen kunnioittamista ja rakkauden merkitystä elämässä. Joka kuritta kasvaa,kunniatta kuolee, toteis isoäitini aikanaan ja oikeassa oli - tänäkin päivänä...

jos kirjoitti:

haluaa väkivalloin ratkaista ongelmat??

kun ei ole perustietoja/-taitoja saatu / on vain kiire -
ihmisen "etujenTavottelu" - paljonko hyödyt - taas jokin potkii päähän!
katso peiliin ja mieti 2 min /p'v miten olisin voinut menetellä ..

Lapsen lapsuus on lyhyt aika ,mutta kun se on desipelien kyllästämää - ei aikaa / mallia -
kuinka ajattelit lapsesi kehittyvän - kohtaaman tulevan -
mieti!
en saata mennä marketeille - satuttaa sadattelut ,torat ,eripura -
tee päätös omasta käytöksestäsi ,jolloin lapsi saa tasapainoisen mallin < kohtaamiseen huomiseen.

Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:

Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria

Lue lisää

En pelännyt vitsan saantia jännitin piiskaamista aluksi3-5 piiskauksen jälkeen tiesin milloin saan piiskaa isompana alkoi kun näin äitin tulevan vitsa kätessä alkoi pyllyni kihelmöitä jakutista.

Saara-42v kirjoitti:

Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana

Lue lisää

Olen 15V sain äitiltä piiskaa tupakoinnista annanriisua housuni pois menen äitin syliin piiskattavaksi saan napakasti pyllylle ja reisille vitsaa minulle tulee hyvä olo piiskaamisen jälkeen en tietä miksi.

Kerran olen saanut vitsasta ja pari kertaa tukkapöllyä, ainoa, mikä vieläkin hirvittää, on se, kun piti itse hakea vitsa. Sitä vitsaa ei kuitenkaan sitten käytetty. Vitsan hakeminen on minusta pahempi rangaistus kuin itse selkäsauna. Tukkapölly ja selkäsauna on tietyissä tilanteissa ihan oikea toimintatapa, jos ei puhe tai muut rangaistukset yksinkertaisesti mene perille. Mieluummin kasvattaa lapsensa vitsaa käyttäen, kuin jättää kasvattamatta ollenkaan!

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Minuakin tukistettiin pienenä mitä pienimmistä asioista. 1. kertaa ollessani vasta n. 1,5 -vuotias. Minulla on aina ollut herkkä päänahka ja tukistukset sattuivat aivan s****nasti. Keskimäärin minua tukistettiin ehkä n. kerran viikossa, kerran tosin jopa 6 kertaa saman päivän aikana. Tukistus ei kurituskeinona tehonnut, sillä suutuin joka tukistuksesta entistä enemmän. Lähipiirissämme olisi ollut ainakin 3 lastenkasvatuksen ammattilaista (opettaja, lastenkodin työntekijä sekä päiväkodin johtaja), mutta ikinä äitini ei kysynyt minkäänlaista apua, vaan tukistus jatkui jatkumistaan. Tukistetuksi tulemiseni tapahtuivat n. vuosien -85 ja -99 välisenä aikana eli silloin, kun tukistaminen oli jo laissa kiellettyä.

Tukistetuksi tulemisen seurauksena olen käynyt terapiassa 3 vuotta. Tänäkin päivänä tunnen kuitenkin edelleen itseni arvottomaksi muiden silmissä. Koen, ettei toiveillani ja mielipiteilläni ole merkitystä ja että olen syntynyt tähän maailmaan vain elääkseni sellaista elämää kuin muut haluavat ja tehdäkseni toisten mielen mukaan.

pipsitis kirjoitti:

Tukkapöllyä sain lapsena ja ihan ansaitusti, sillä olin ns. vaikea luonne. Omatkin lapseni ovat saaneet luunappeja - eivät ole valittaneet, menneet rikki (ei henkisesti eikä ruumiillisesti), en mennyt minäkään aikanani. Pahoinpitely on sitten asia erikseen. Tukkapölly kuului 60-luvun kasvatukseen,kuten omien lasten kohdalla 80-90 luvulla. Tosin meillä on myös teroitettu kasvatuksessa toisen kunnioittamista ja rakkauden merkitystä elämässä. Joka kuritta kasvaa,kunniatta kuolee, toteis isoäitini aikanaan ja oikeassa oli - tänäkin päivänä...

Lue lisää

Niinpä niin, tunnut olevan edelleen vaikea luonne. Ilmeisesti teillä on suvussa niitä enemmänkin. Otahan huomioon, että suurin osa Suomen lapsista on helppoja luonteita.

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Tuttua vanhepani Aina hakkuivat että en osaa mitään ja eikä kannata yrittää. Ruumillista kuritusta sain vitsalla..remmillä. Mielettömän vaikea on ollut tehdä suhteita ihmisten kans siksi kai olen yksinäinen.

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Tuo on sinulta jo sairasta tuo eläinten rankaisu.

nujerrettu kirjoitti:

Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.

Mitenkö se on vaikuttanut?
Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.

Että jonkin verran vaikutusta on ollut.

Lue lisää

Veljeni oli vähän erikoinen haaveilija -mitä isäni ei voinut sietää .Han hakkasi veljeäni erilaisilla astaloilla,repi tukasta,löi nyrkilä,potki maassa olevaa kielsi itkemästä ja löi niin kauan kuin itku jatkui. Oli korostuneen hyväntuulinen tämän käsittelyn annettuaan. Veli alkoholisoitui,löi vaimojaan ja ystävättäriään - ja joutui vankilaan.
Isä ei koskaan myöntänyt vähäisintäkään osaa tapahtuneeseen.Hakkasi nuorimman hiukan avuttoman poikansa mielisairaalaan.Ei koskaan myöntänyt osuuttaan vaan selitti takoneensa järkeä näiden päähän.Hakkasi avuttoman muistisairasta vaimoaan kun muita ei talossa enää ollut.
Itse selvisin vähemmällä kun potkaisin kerran haukkomaan henkeään.Yritti tehdä meikäläisen perinnöttömäksi -mutta siihen toki löytyi konstit.
Hautajaisiin ei tullut paljoa väkeä.Itse en surrut himpun vertaa-ihmettelin mielessäni vetistelujöitä.He eivät tienneet.
Isä oli saanut jonkin psyykkisen vamman sodassa-pelkäsi kauheasti ilotulitusraketteja.
Isä kamppaili koko ikänsä vanhempiensa suosiosta-huonolla menestyksellä.Nuorempi veli veti pidemmän korren.Häneltä puuttui mm.täysin luonteva kontakti kanssaihmisiin.Joskus tuli epäiltyä että kaiken takana oli viina-kännäys kesti ain vähintään 3 päivää.Olisoko tämä ollut osaaelittäjä.

sadasta puuttuu enää alle 30 viestiä ja kaikki autuaaksi tekevät selityksetkin on kuultu.

mikä antaa ihmiselle oikeuden satuttaa toista?

unto kirjoitti:

mikä antaa ihmiselle oikeuden satuttaa toista?

ei mikään.

pointin.. kirjoitti:

ei mikään.

...saataisiin eläinemot järjestykseen,ne kun kurittavat pentujaan tarpeen mukaan!

...mitenkäs... kirjoitti:

...saataisiin eläinemot järjestykseen,ne kun kurittavat pentujaan tarpeen mukaan!

En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?

Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?

....... kirjoitti:

En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?

Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?

Lue lisää

... ihan vaan sinulle tiedoksi, kun kyselit! (kasvatan sekä koiria, että kissoja, joten tietoa on!!!)

Se, että saako ihmispentuja kurittaa, ja miten, on sitten ihan eri juttu! Mutta kyllä mielestäni tukkapölly ja luunappi on joskus ihan "tarpeen". ("yritän" niitä ihmspentujakin "kasvattaa") Muistan joskus jopa pyytäneeni itsekkin äitini ottamaan tukasta, eikä nalkuttavan tuntikausia samasta asiasta...

niin että pentu vinkuu kirjoitti:

... ihan vaan sinulle tiedoksi, kun kyselit! (kasvatan sekä koiria, että kissoja, joten tietoa on!!!)

Se, että saako ihmispentuja kurittaa, ja miten, on sitten ihan eri juttu! Mutta kyllä mielestäni tukkapölly ja luunappi on joskus ihan "tarpeen". ("yritän" niitä ihmspentujakin "kasvattaa") Muistan joskus jopa pyytäneeni itsekkin äitini ottamaan tukasta, eikä nalkuttavan tuntikausia samasta asiasta...

Lue lisää

Niin, että joko a) tukistetaan tai sitten b) nalkutetaan tuntikausia???
Voivoivoivoi... ei muuta sanoa voi!

Enpä muuten ole (koiria kasvattaneena) tullut ajatelleeksi, että emot pentuja KURITTAISIVAT kun kantavat niskasta..

mustavalkoista kirjoitti:

Niin, että joko a) tukistetaan tai sitten b) nalkutetaan tuntikausia???
Voivoivoivoi... ei muuta sanoa voi!

Enpä muuten ole (koiria kasvattaneena) tullut ajatelleeksi, että emot pentuja KURITTAISIVAT kun kantavat niskasta..

Lue lisää

No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!

En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.

Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...

??? kirjoitti:

No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!

En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.

Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...

Lue lisää

se osoittaa tälle sen paikan lauman nokkimisjärjestyksessä ja osoittaa pennulle, että hän itse on sitä vahvempi ja voimakkaampi, ja huonosti käy jos uhmaat sitä.

Elukoilla yleensä pennut sitten vanhemmiten syrjäyttävät vanhempansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja ajavat ne lauman ulkopuolelle kuolemaan.

... kirjoitti:

se osoittaa tälle sen paikan lauman nokkimisjärjestyksessä ja osoittaa pennulle, että hän itse on sitä vahvempi ja voimakkaampi, ja huonosti käy jos uhmaat sitä.

Elukoilla yleensä pennut sitten vanhemmiten syrjäyttävät vanhempansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja ajavat ne lauman ulkopuolelle kuolemaan.

Lue lisää

kostomielessä, vaan syystä siitä, että laumassa heikot "vanhukset" ovat "turhia suita"!!! Eivät ne valitettavasti edes tunnista omia vanhempiaan!!!

Ei nyt kuitenkaan sekoiteta asioita... Ihmisen kuitenkin pitäisi olla arvoiltaan ja ajatuksiltaan kehittyneempi, kuin villi-, tai lemmikkieläin!

??? kirjoitti:

No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!

En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.

Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...

Lue lisää

LAINAUS: Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...

Ja tiedän lapsia joilla on valtava epävarmuus kun ei koskaan saa kokea rajojen asettamista fyysisesti: yökastelua ja neuroottisuutta.

Lisäksi tuollaiset "keskustelemalla" "kasvatetut" lapset oppivat manipuloiviksi valehtelijoiksi, joilla ei oikeasti ole mitään rajoja paitsi mikä ei mene selittämällä läpi.

Luunapit ja tukistaminen toisaalta voi vahingoittaa lasta, harkittu vitsananto pari kertaa vuodessa tosi syystä ei koskaan vahingoita MITENKÄÄN!

....... kirjoitti:

En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?

Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?

Lue lisää

Lost your brain:lle


Auto on Ihmisen keksimä.

Missä/miten aivomme ovat MUITA ELÄIMIÄ kehittyneemmät?

Entypä heikommin kehittyneet???

.....................................................

Et koe ollenkaan olevasi YKSI ELÄIN.

Sinäkin olet ominaisuuksiltasi/tai niiden puutteesta Vain yksi Eläin.

Muiden eläinten kasvatuskysymyksiin en puutu.

Paitsi, jos ne ovat meidän kasvatusmetodejamme parempia ja eettisempiä.

Eli olen huomannut saman, etteivät varsinkaan miehet kritisoi ollenkaan kotiolojaan. Me naiset olemme paljon kriittisempiä. Itsekin olen hyvinkin kriittinen ja teen monet asiat omieni kanssa toisin kuin itsellä on kotona ollut.

Kirjoitin tukkapöllystä tähän ja en todellakaan koe SITÄ nöyryyttävänä, mutta monta muuta asiaa (henkinen pingotus) ja juuri tuo vitsa olisi sellaisia, jotka koen.

Tämä oli siis minun rehellinen ja aito kokemus.

Tukkapöllystä kirjoitti:

Eli olen huomannut saman, etteivät varsinkaan miehet kritisoi ollenkaan kotiolojaan. Me naiset olemme paljon kriittisempiä. Itsekin olen hyvinkin kriittinen ja teen monet asiat omieni kanssa toisin kuin itsellä on kotona ollut.

Kirjoitin tukkapöllystä tähän ja en todellakaan koe SITÄ nöyryyttävänä, mutta monta muuta asiaa (henkinen pingotus) ja juuri tuo vitsa olisi sellaisia, jotka koen.

Tämä oli siis minun rehellinen ja aito kokemus.

Lue lisää

jos esim, poikaa on tukisteltu pienenä niin se saattaa aiheuttaa muöhemmin sitä kaljuutta..Tiedä häntä. Mut se on toisaalta kyllä geeneis ,että tuleeko kalju vanhemmiten vai ei.

kuulin, että kirjoitti:

jos esim, poikaa on tukisteltu pienenä niin se saattaa aiheuttaa muöhemmin sitä kaljuutta..Tiedä häntä. Mut se on toisaalta kyllä geeneis ,että tuleeko kalju vanhemmiten vai ei.

Lue lisää

Joo ja minä olen ihmetellyt että miksi minulla on niin posliini pylly vaikka olen jo 50v. No sain niin paljon vitsaa että en nyt sitten enää ihmettelekään.

Tuo pitää muuten paikkaansa ja kannattaa ottaa huomioon näissä keskusteluissa joissa sanotaan että ruumiillinen kuritus on ok.

Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.

kolmen lapsen isä kirjoitti:

Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.

Lue lisää

ja lapsetkin "mallikelpoisia".

kolmen lapsen isä kirjoitti:

Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.

Lue lisää

ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu... helppoja teinejä ei kaikki olla oltu, mutta fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole. silti kunnialla selvitty kouluista ja tasapainoisia vielä ollaan... kuitenkin jokainen jo yli 20.

unto kirjoitti:

ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu... helppoja teinejä ei kaikki olla oltu, mutta fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole. silti kunnialla selvitty kouluista ja tasapainoisia vielä ollaan... kuitenkin jokainen jo yli 20.

Lue lisää

"ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu"
"fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole".

Väität, ettei teitä ole lyöty, vaikka veljesi on saanut piiskaa. Tarkoitatko ettei ole lyöty AVOKÄMMENELLÄ? Lyömistä sekin on kun piiskaa annetaan! Siinä heikko vanhempi vain ottaa välineen oman kätensä ja lapsen pepun väliin.
Eikö tukistaminen ole fyysistä satuttamista? Mitä se sitten on? Fyysistä mielihyvää? Fyysistähän se on kun kehoon kajotaan.

paradoksi kirjoitti:

"ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu"
"fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole".

Väität, ettei teitä ole lyöty, vaikka veljesi on saanut piiskaa. Tarkoitatko ettei ole lyöty AVOKÄMMENELLÄ? Lyömistä sekin on kun piiskaa annetaan! Siinä heikko vanhempi vain ottaa välineen oman kätensä ja lapsen pepun väliin.
Eikö tukistaminen ole fyysistä satuttamista? Mitä se sitten on? Fyysistä mielihyvää? Fyysistähän se on kun kehoon kajotaan.

Lue lisää

piiskata on suhteellisen laaja käsite, kuten myös sana tukistaa. se, että ottaa hivenen hiuksista kiinni ja vähän vetäisee, tai kerran kevyesti lyö paljaalle pepulle, on aika vähän verrattuna siihen mitä se joidenkin kohdalla on ollut. ehkä turhan rankasti otit nuo sanat, oletin että muusta lauseenyhteyksistä tuon voisi ymmärtää. heikon vanhemmasta tekee se, jos tavan kanssa koko voimallansa satuttaa, ei se, jos kerran pari kevyesti. tosin en sano, että sekään olisi oikein, korostaakseni, että ei väärinymmärryksiä tule.

Kommentoijalle fiksu elämäohje, kun elämä kulkee eteenpäin, turhansta katkeruudesta olisi hyvä yrittää päästä pois...

unto kirjoitti:

piiskata on suhteellisen laaja käsite, kuten myös sana tukistaa. se, että ottaa hivenen hiuksista kiinni ja vähän vetäisee, tai kerran kevyesti lyö paljaalle pepulle, on aika vähän verrattuna siihen mitä se joidenkin kohdalla on ollut. ehkä turhan rankasti otit nuo sanat, oletin että muusta lauseenyhteyksistä tuon voisi ymmärtää. heikon vanhemmasta tekee se, jos tavan kanssa koko voimallansa satuttaa, ei se, jos kerran pari kevyesti. tosin en sano, että sekään olisi oikein, korostaakseni, että ei väärinymmärryksiä tule.

Kommentoijalle fiksu elämäohje, kun elämä kulkee eteenpäin, turhansta katkeruudesta olisi hyvä yrittää päästä pois...

Lue lisää

Hieno elämänohje sinulla! yritä vain vähän ahkerammin toteuttaa sitä.

kolmen lapsen isä kirjoitti:

Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.

Lue lisää

Missä kodin ulkopuolella saa läpsäistä pyllylle????

Maikkana olen nähnyt lapsia, joihin ei tehoa mikään. Pitäisi käyttää KODIN METODEJA!

Se on laissakin kielletty ja myös epäeettistä heikompaa kohtaan.

tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.

Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.

Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.

Järjellä selviää tästäkin asiasta.

kysyjä...... kirjoitti:

tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.

Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.

Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.

Järjellä selviää tästäkin asiasta.

Lue lisää

sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?

Apua - "nauraa niin että pallea sattuu" - tuo tienposkivisio oli niin huvittava että taju lähtee. Kaikkia vertauksia sitä ihsen päähän tuleekin. Muuten talvella se olisi paha homma voisi vilustua.
Sain lapsena vitsaa poikakodissa ollessani puoli vuotta - noin 10 kertaa tuona aikana.
Se oli erittäin hallittua ja järjestelmällistä. Se tapahtui juuri sinä vuonna kun seuraavana vuonna poikakodeissa kiellettiin ruumillinen kuritus. Olin tuolloin 12v. En koskaan ole tuntenut mitään kaunaa sitä johtajaa kohtaan joka minulle vitsaa antoi. En saanut mitään traumoja ja olen erittäin tyytyväinen ollut elämäni siihen vaiheeseen kun olin poikakodissa.
Minua ei pahoinpidelty, ei hakattu, ei ruoskittu, ei vahingoitettu, ei kidutettu. Sain vain vitsaa pyllylle - täts it.

tienposkivisio kirjoitti:

Apua - "nauraa niin että pallea sattuu" - tuo tienposkivisio oli niin huvittava että taju lähtee. Kaikkia vertauksia sitä ihsen päähän tuleekin. Muuten talvella se olisi paha homma voisi vilustua.
Sain lapsena vitsaa poikakodissa ollessani puoli vuotta - noin 10 kertaa tuona aikana.
Se oli erittäin hallittua ja järjestelmällistä. Se tapahtui juuri sinä vuonna kun seuraavana vuonna poikakodeissa kiellettiin ruumillinen kuritus. Olin tuolloin 12v. En koskaan ole tuntenut mitään kaunaa sitä johtajaa kohtaan joka minulle vitsaa antoi. En saanut mitään traumoja ja olen erittäin tyytyväinen ollut elämäni siihen vaiheeseen kun olin poikakodissa.
Minua ei pahoinpidelty, ei hakattu, ei ruoskittu, ei vahingoitettu, ei kidutettu. Sain vain vitsaa pyllylle - täts it.

Lue lisää

kun lastenkotiin joutuu on takana niin rankkoja kokemuksia, että ei varmaan tunnu vitsalla lyömiset missään! harmi, että ilman näitä kokemuksiasi elämäsi saattaisi olla parempaa. kukaan ei sano, että se huonoa olisi, mutta parempaa se voisi olla!

luulet kirjoitti:

sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?

Lue lisää

Ensinnäkin, oma vanhempi voi pitää sitäomaa lastaan kaikkein kilteimpänä ja kuuliaisimpana vaikkei tätä todellakaan todellisuudessa olisi. Toisekseen, se, onko lapsi nöyränä perässä kävelevä koulutettu koira ei tietenkään ole tae siitä, onko lapsi kasvatettu ilman kuria vai ei. On paljon naurettavia aikuisia, jotka harjoittavat julmaa ja epäoikeudenmukaista henkistä väkivaltaa lastensa suhteen siksi, että kokevat ulkoiset paineet niin suuriksi, ja on myös niitä vanhempia, ketkä toimivat toisin lapsilähtöisesti eri kriteereillä. Ja kaikkea tältä väliltä. Meitä on moneksi, ja tämä keskustelu täällä tästä aiheesta osoittaa suurimmalta osalta suurta tyhmyyttä kun ei vain osata ymmärtää..

kysyjä...... kirjoitti:

tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.

Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.

Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.

Järjellä selviää tästäkin asiasta.

Lue lisää

Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.

Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.

Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.

jälleenkerran kirjoitti:

Ensinnäkin, oma vanhempi voi pitää sitäomaa lastaan kaikkein kilteimpänä ja kuuliaisimpana vaikkei tätä todellakaan todellisuudessa olisi. Toisekseen, se, onko lapsi nöyränä perässä kävelevä koulutettu koira ei tietenkään ole tae siitä, onko lapsi kasvatettu ilman kuria vai ei. On paljon naurettavia aikuisia, jotka harjoittavat julmaa ja epäoikeudenmukaista henkistä väkivaltaa lastensa suhteen siksi, että kokevat ulkoiset paineet niin suuriksi, ja on myös niitä vanhempia, ketkä toimivat toisin lapsilähtöisesti eri kriteereillä. Ja kaikkea tältä väliltä. Meitä on moneksi, ja tämä keskustelu täällä tästä aiheesta osoittaa suurimmalta osalta suurta tyhmyyttä kun ei vain osata ymmärtää..

Lue lisää

puhuinkin TOISTEN lapsista, en omista! En siis kirjoittanut pitäväni omia lapsiani kilteimpinä (toivottavasti eivät olekaan, kamalaa kun lapsi on kiltti!).
En myöskään tarkoittanut hyväkäytöksisellä "perässä kävelevää koulutettua koiraa", mistä näin keksit ajatella?
Totta kai on olemassa myös henkistä väkivaltaa (julmaa ja epäoikeudenmukaistakin kuten fyysistäkin väkivaltaa on eri asteista)! Mutta tässähän nimen omaan keskustellaan siitä fyysisestä väkivallasta tai lievemmin ruumiillisesta kurituksesta.
Kukaan ei tee itsestään älykästä haukkumalla toisia tyhmiksi tai laittamalla pisteitä keksusteluun. päinvastoin..

luulet kirjoitti:

sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?

Lue lisää

Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?

että siis kirjoitti:

Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?

sinäkö? en ainakaan minä.

... kirjoitti:

Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.

Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.

Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.

Lue lisää

Tutkimuksesta tuo 90% on peräisin.Itse tunnen pari kundia,jotka on taposta tuomittu,ei niitä ainakaan kotona hakattu,niiden ongelma oli(ja toisen on)että niistä ei kukaan välittänyt ja ne ei välittänyt kenestäkään.Radiosta tuli joskus erään väkivaltarikollisen haastattelu ja häneltä kysyttiin,
20-vuoden linnakokemuksien perusteella ,väkivaltarikollisten lapsuusolojen merkitystä rikoksiin ja se vastaus meni suunnilleen näin:
"Täällä on kundeja kaikenlaisista perheistä,ainoa yhteinen piirre niillä on,että niille ei ole kukaan rajoja laittanut,nää muurit nyt sitten yrittää niitä rajoja piirtää, mutta ykskään jätkä ei oo täällä sen takia että sitä olis liikaa rakastettu".Mun mielestä siinä on pääpiirteittäin se, miten pitää lapsia kasvattaa.Lasten pahoinpitelyä ei kai kukaan voi hyväksyä ja omiani en ole joutunut kurittamaan,mutta sen verran olen elämää nähnyt,että en voi tuomita satunnaista tukistusta jos pikkuvesseli pyrkii "johtamaan laumaa".Kaikki lapset kun ei usko puhetta,vaikka olis miten taitoa,hyvää tahtoa ja uskoa omaan itseensä.

jahnu kirjoitti:

Tutkimuksesta tuo 90% on peräisin.Itse tunnen pari kundia,jotka on taposta tuomittu,ei niitä ainakaan kotona hakattu,niiden ongelma oli(ja toisen on)että niistä ei kukaan välittänyt ja ne ei välittänyt kenestäkään.Radiosta tuli joskus erään väkivaltarikollisen haastattelu ja häneltä kysyttiin,
20-vuoden linnakokemuksien perusteella ,väkivaltarikollisten lapsuusolojen merkitystä rikoksiin ja se vastaus meni suunnilleen näin:
"Täällä on kundeja kaikenlaisista perheistä,ainoa yhteinen piirre niillä on,että niille ei ole kukaan rajoja laittanut,nää muurit nyt sitten yrittää niitä rajoja piirtää, mutta ykskään jätkä ei oo täällä sen takia että sitä olis liikaa rakastettu".Mun mielestä siinä on pääpiirteittäin se, miten pitää lapsia kasvattaa.Lasten pahoinpitelyä ei kai kukaan voi hyväksyä ja omiani en ole joutunut kurittamaan,mutta sen verran olen elämää nähnyt,että en voi tuomita satunnaista tukistusta jos pikkuvesseli pyrkii "johtamaan laumaa".Kaikki lapset kun ei usko puhetta,vaikka olis miten taitoa,hyvää tahtoa ja uskoa omaan itseensä.

Lue lisää

80-luvulla sen lakiesityksen valmistelusta, jolla ruumiillinen kuritus kriminalisoitiin.

Vapaa kasvatus EI TARKOITA lasten laiminlyöntiä! Pahinta mahdollista on laiminlyödä lapset täysin ja jättää heidät heitteille! Alice Miller kuvaa kirjoissaan eri natsijohtajien kasvatusta, ja Hitlerin lapsuus oli todella kipeä.

Hitlerin äiti hemmotteli poikaa ja ei pannut tälle mitään rajoja. Hitlerin isä löi ja kuritti tätä aivan mielivaltaisesti (hänkään ei siis pannut mitään rajoja) ja hän joskus kuritti pikku-Adolfia "aivan varmuuden vuoksi niistä kolttosista, joita tämä tulisi tekemään".

Pikku-Adolf sai todella ristiriitaisia signaaleja: ensinnäkin sen, ettei kukaan pannut hänelle mitään johdonmukaisia rajoja; toiseksi sen, että koska hän oli heikko, vahvemmat saivat lyödä ja pahoinpidellä häntä aivan mielivaltaiseksi; ja kolmanneksi sen, ettei hänestä piitattu eikä välitetty.

Tämä siis on pahin mahdollinen yhdistelmä: väkivalta yhdistyneenä piittaamattomuuteen. Seuraavaksi pahin on väkivalta yhdistyneenä autoritaariseen, "negatiiviseen" kasvattamiseen, joka on tapa jolla on kasvatettu suomalaisia perhehelvettejä vuosisadasta toiseen.

että siis kirjoitti:

Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?

Muistan kyllä lapsuudesta selvemmin ne tilanteet, jolloin nöyryytettiin ja saatettiin häpeälliseen tilanteeseen (esim. henkilökohtaisista ongelmista puhuminen vanhempien aloitteesta vieraiden läsnäollessa taikka ruokapöydässä otewttiin esille jokin intiimia asia) Samoin mielipiteitä muokattiin: jos olit eri mieltä jostakin vaikka musiikista, alettiin "käännyttämmän". Sen sijaan joku pikku tukkapölly ei juuir ole jäänyt mieleen-niitä kait kuitenkin jaettiin jos oli ollut oikeasti tottelematon.
Tosiasia vaan on, että aika moni vanhemmista on todella huono kasvattaja. Onneksi lapsista kuitenkin pääsääntöisesti siitä huolimatta tulee kunnon ihmisiä-tosin jokaisella ne omat traumansa kannettavanaan. Ei kai niitä traumoja voi edes kokonaan välttää. Mutta henkiseen puoleen ei kyllä kiinnitetä tarpeeksi huomiota

luulet kirjoitti:

sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?

Lue lisää

kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!

Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).

Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.

Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.

Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.

Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.

Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.

Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.

Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).

on selvä epäkohta kirjoitti:

Muistan kyllä lapsuudesta selvemmin ne tilanteet, jolloin nöyryytettiin ja saatettiin häpeälliseen tilanteeseen (esim. henkilökohtaisista ongelmista puhuminen vanhempien aloitteesta vieraiden läsnäollessa taikka ruokapöydässä otewttiin esille jokin intiimia asia) Samoin mielipiteitä muokattiin: jos olit eri mieltä jostakin vaikka musiikista, alettiin "käännyttämmän". Sen sijaan joku pikku tukkapölly ei juuir ole jäänyt mieleen-niitä kait kuitenkin jaettiin jos oli ollut oikeasti tottelematon.
Tosiasia vaan on, että aika moni vanhemmista on todella huono kasvattaja. Onneksi lapsista kuitenkin pääsääntöisesti siitä huolimatta tulee kunnon ihmisiä-tosin jokaisella ne omat traumansa kannettavanaan. Ei kai niitä traumoja voi edes kokonaan välttää. Mutta henkiseen puoleen ei kyllä kiinnitetä tarpeeksi huomiota

Lue lisää

Just näin. Nöyryyttäminen on törkeää, mutta JOS lapsi saa tukkapöllyä, hän ottaa sen omasta tahdostaan. Hänellä nimittäin (ainakin meidän perheessä) on ollut jo pari mahdollisuutta totella, mutta hän ei ole halunnut uskoa, KOSKA haluaa sen pysäytyksen.

Eli; lapsen oma valinta on, jos ottaa tukkista. Meillä ei ainakaan tukkapöllyä ole annettu kuin pahoista teoista. Yllättäen ja huvin vuoksi sitä kai kukaan antaa.

Sitten näitä vapaan kasvatuksen tuotteita; he kyllä saavat lyödä vaikka vastasyntynyttä!! Miksi näin? Mikäs trauma esim. meidän vastasyntyneelle (viikon ikäiselle) siitä voi syntyä kun joku läväyttää kädellä pitkin kasvoja?? Mutta pointtihan on siinä, että tällä vastasyntyneellä ei OLE VÄLIÄ. VAIN omalla lapsella on, eikö? Näettekös, ellei villiä lasta pysäytä, hän TEKEE PAHAA MUILLE (lapset, vanhemmat, luonto, opettajat, eläimet). Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että lapset kasvatetaan uskomaan puhetta.

t. Kolmen tervejärkisen tervejärkinen äiti

Kolmen äiti kirjoitti:

Just näin. Nöyryyttäminen on törkeää, mutta JOS lapsi saa tukkapöllyä, hän ottaa sen omasta tahdostaan. Hänellä nimittäin (ainakin meidän perheessä) on ollut jo pari mahdollisuutta totella, mutta hän ei ole halunnut uskoa, KOSKA haluaa sen pysäytyksen.

Eli; lapsen oma valinta on, jos ottaa tukkista. Meillä ei ainakaan tukkapöllyä ole annettu kuin pahoista teoista. Yllättäen ja huvin vuoksi sitä kai kukaan antaa.

Sitten näitä vapaan kasvatuksen tuotteita; he kyllä saavat lyödä vaikka vastasyntynyttä!! Miksi näin? Mikäs trauma esim. meidän vastasyntyneelle (viikon ikäiselle) siitä voi syntyä kun joku läväyttää kädellä pitkin kasvoja?? Mutta pointtihan on siinä, että tällä vastasyntyneellä ei OLE VÄLIÄ. VAIN omalla lapsella on, eikö? Näettekös, ellei villiä lasta pysäytä, hän TEKEE PAHAA MUILLE (lapset, vanhemmat, luonto, opettajat, eläimet). Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että lapset kasvatetaan uskomaan puhetta.

t. Kolmen tervejärkisen tervejärkinen äiti

Lue lisää

Tuolla periaatteella kyllä nöyryyttäminenkin on ihan omasta halusta saatua..
Otatko lastasi tukasta kiinni kun hän niin HALUAA? Meillä ei ainakaan tehdä niin kuin lapsi haluaa vaan niin kuin hän TARVITSEE. Lapsi ei tarvitse ruumiillista kuritusta (vaikka kasvattajan hermot palaisikin tai hän ei muutoin saisi "otetta" lapsesta). Kyse kun on lapsesta ja hänen tarpeistaan ei vanhemmasta! Niistä tulisi lähteä.
Jos lapselle osataan määrätietoisesti ja ymmärrettävästi asiat tuoda julki, ei tarvitse turvautua ruumiilliseen kurituksen.

P.s. Kertoisitko enemmän tuosta vapaakasvatuksesta? Mitä se oikeastaan on?

jos olet osannut kirjoitti:

kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!

Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).

Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.

Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.

Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.

Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.

Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.

Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.

Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja hillitystä kirjoituksestasi! Ihan aidosti minä olen taas siitä mielissäni, että osasit kirjoittaa tälläisestä aiheesta ilman ikävää sävyä.

Olen siinä mielessä siis eri linjoilla tässä asiassa, että en hyväksy ruumiillista kuritusta eikä minun ole siihen tarvinnut turvautua. Mutta voin silti ymmärtää TILANTEITA, jotka johtavat lapsen ruumiilliseen kuritukseen.

Itselläni on kolme lasta, kaikki hyvin eri luontoisia. Lapsilla on hyvä isä tukenani kasvatustehtävässä ja hoidan heitä kotona. Käytän paljon aikaa keskusteluun lasten kanssa (usein muiden touhujen lomassa). Esim. kun mennään ravintolaan, kerron miten siellä ollaan ja MIKSI. Yhden ainoan kerran olen sitten poistunut silloin 5-vuotiaan esikoisemme kanssa ruokaravintolasta kun juoksenteli ja melusi kielloista huolimatta. Menimme ravintolan ulkopuolelle ja laskeuduin lapsen tasolle. Määrätietoisesti ja päättäväisesti kerroin miksi lähdimme pois ja pienen keskustelun jälkeen palasimme pöytään. Viimeinen kerta kun MINÄ teen sen virheen, että otan väsyneen lapsen ravintolaan.. En siis kasvattajana ollut huolehtinut hänen unen tarpeestaan ja siksi huono käytös.
Uskon, että juuri tämän kiukuttelutilanteissa ilmenevän viilipyttymäisen rauhallisuuteni ja määrätietoisuuteni takia lapsemme eivät "järjestä" hankalia tilanteita kovinkaan usein. Kun sellainen eteen tulee, kuten tuo ravintolareissu, se hoidetaan HETI. Eikä piilossa tai salaa.
Joskus lapsenkin pitää saada riehua ja purkaa energiaansa ja silloin on parasta lähteä vaikkapa ulos.
Usein mietin myös sitä mitä lapsi TARVITSEE. Toisinaan heidän halunsa kohtaa tarpeen, toisinaan ei. Kieltoja en aseta pönkittääkseni itsetuntoani tai huvikseen. Olen perustellut ne sekä itselleni, että lapsilleni. Niistä pidetään kiinni ja ne ovat itsestään selvyys.

Arki lasten kanssa ei ole ruusuilla tanssia, mutta asenteella ja päättäväisyydellä siitä voi nauttia! Mitään täydellistä elämää emme elä ja virheitä tekevät niin aikuiset kuin lapsetkin, mutta sehän on sitä elämää.
Myös minulla on kuvaamasi kaltaisia lapsia. Meilläkin myös muiden kehumia.

tarpeeksi-monen-äiti kirjoitti:

Tuolla periaatteella kyllä nöyryyttäminenkin on ihan omasta halusta saatua..
Otatko lastasi tukasta kiinni kun hän niin HALUAA? Meillä ei ainakaan tehdä niin kuin lapsi haluaa vaan niin kuin hän TARVITSEE. Lapsi ei tarvitse ruumiillista kuritusta (vaikka kasvattajan hermot palaisikin tai hän ei muutoin saisi "otetta" lapsesta). Kyse kun on lapsesta ja hänen tarpeistaan ei vanhemmasta! Niistä tulisi lähteä.
Jos lapselle osataan määrätietoisesti ja ymmärrettävästi asiat tuoda julki, ei tarvitse turvautua ruumiilliseen kurituksen.

P.s. Kertoisitko enemmän tuosta vapaakasvatuksesta? Mitä se oikeastaan on?

Lue lisää

ellet ensi kerralla ymmärtänyt.

Jos lapsella on VAIHTOEHTO, ottaako tukkista vai ei. Hän voi VALITA, joko uskoo tai sitten ei usko. Nöyryyttämisen kohdalla tuskin annetaan valita, vaan se tehdää yks kaks yllättäin ja usein muiden läsnäollessa.

Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa.

korkean aidan ylittäjä kirjoitti:

Kiitos asiallisesta ja hillitystä kirjoituksestasi! Ihan aidosti minä olen taas siitä mielissäni, että osasit kirjoittaa tälläisestä aiheesta ilman ikävää sävyä.

Olen siinä mielessä siis eri linjoilla tässä asiassa, että en hyväksy ruumiillista kuritusta eikä minun ole siihen tarvinnut turvautua. Mutta voin silti ymmärtää TILANTEITA, jotka johtavat lapsen ruumiilliseen kuritukseen.

Itselläni on kolme lasta, kaikki hyvin eri luontoisia. Lapsilla on hyvä isä tukenani kasvatustehtävässä ja hoidan heitä kotona. Käytän paljon aikaa keskusteluun lasten kanssa (usein muiden touhujen lomassa). Esim. kun mennään ravintolaan, kerron miten siellä ollaan ja MIKSI. Yhden ainoan kerran olen sitten poistunut silloin 5-vuotiaan esikoisemme kanssa ruokaravintolasta kun juoksenteli ja melusi kielloista huolimatta. Menimme ravintolan ulkopuolelle ja laskeuduin lapsen tasolle. Määrätietoisesti ja päättäväisesti kerroin miksi lähdimme pois ja pienen keskustelun jälkeen palasimme pöytään. Viimeinen kerta kun MINÄ teen sen virheen, että otan väsyneen lapsen ravintolaan.. En siis kasvattajana ollut huolehtinut hänen unen tarpeestaan ja siksi huono käytös.
Uskon, että juuri tämän kiukuttelutilanteissa ilmenevän viilipyttymäisen rauhallisuuteni ja määrätietoisuuteni takia lapsemme eivät "järjestä" hankalia tilanteita kovinkaan usein. Kun sellainen eteen tulee, kuten tuo ravintolareissu, se hoidetaan HETI. Eikä piilossa tai salaa.
Joskus lapsenkin pitää saada riehua ja purkaa energiaansa ja silloin on parasta lähteä vaikkapa ulos.
Usein mietin myös sitä mitä lapsi TARVITSEE. Toisinaan heidän halunsa kohtaa tarpeen, toisinaan ei. Kieltoja en aseta pönkittääkseni itsetuntoani tai huvikseen. Olen perustellut ne sekä itselleni, että lapsilleni. Niistä pidetään kiinni ja ne ovat itsestään selvyys.

Arki lasten kanssa ei ole ruusuilla tanssia, mutta asenteella ja päättäväisyydellä siitä voi nauttia! Mitään täydellistä elämää emme elä ja virheitä tekevät niin aikuiset kuin lapsetkin, mutta sehän on sitä elämää.
Myös minulla on kuvaamasi kaltaisia lapsia. Meilläkin myös muiden kehumia.

Lue lisää

Eli Sinä olet onnistunut ilman mitään ruumiillista kuritusta kolmelle. Onnitteluni!

Minä en, kuten kirjoitin, siihen pystynyt. Parhaani tein, mutta lapseni ovat kuitenkin tasapainossa. Olen heille sitten isompana joskus sanonut, että heidän ei KOSKAAN tarvitse pelätä sitä, että heihin kajotaan.

Moni tukistamatta jättävä kuitenkaan ei osaa asiaa, kuten Sinä. Sinä osasit, joten myönnän Sinun olevan parempi äiti kuin minä. Sinunlaisia on kuitenkin harvassa. (jotka osaavat kasvataa lähekkäin syntyneet lapsensa kunnollisiksi ilman esim. tukkapöllyä edes joskus)

t. Kolmen äiti

teksti uudelleen.. kirjoitti:

ellet ensi kerralla ymmärtänyt.

Jos lapsella on VAIHTOEHTO, ottaako tukkista vai ei. Hän voi VALITA, joko uskoo tai sitten ei usko. Nöyryyttämisen kohdalla tuskin annetaan valita, vaan se tehdää yks kaks yllättäin ja usein muiden läsnäollessa.

Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa.

Lue lisää

"Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa."

Sinullakin on muuten vaihtoehto: sano niin, että lapsi YMMÄRTÄÄ totella.

miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.

Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.

nökönuuka12345 kirjoitti:

miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.

Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.

Lue lisää

"Monet vielä aikuisenakin "kunnioittavat" vanhempiaan niin paljon, etteivät halua tunnustaa, että ko. pahoinpitely on tuottanut ikävän, jopa traumaattisen, olon."

Tämä lieni lause, josta olit vääntynyt oman tulkintasi: "miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms".

KUKA on sanonut, että siitä automaattisesti tulee TRAUMA?

Yllättävää, että olet saanut selkääsi pienenä, todella..

Ikävä kyllä, sinua olisi auttanut muukin juoksemasta sinne perkeleen rauman väylälle kuin selkäsauna. Mistäs tiedät kun kasvattajasi tuskin kaikkea mahdollista olemassa olevaa olivat vaivautuneet kokeilemaan?
Kasvatustehtävää ei kukaan ole helpoksi väittänytkään! Että siitä vaan sitten matalimman aidan alta kun hermot palaa eikä aivot toimi.

Tämä oli huvittavin kohta ehdottomasti: "En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo." Oletkos sekoittanut nyt uskontokunnatkin tähän, vai mistä helvetin "vapaa-ajattelijoista" tarinoit?

Jokaisella on oikeus päättää kehostaan. Jos selkäsaunastasi noin onnellinen olet, niin pyydä ihmeessä lisää! Varmaan vanhempasikin on tyytyväisiä kun saa itsetunnon taas kohotettua kaikkien vuosien jälkeen.

että siis kirjoitti:

Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?

KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.

nökönuuka12345 kirjoitti:

miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.

Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.

Lue lisää

Lapsi tekee pienenä pahojaan ja rankaisuksi hän saa piiskaa tai joutuu nurkkaan.

Aikuinen tekee pahojaan, vaikka tappaa toisen, hän saa rangaistuksen ja joutuu vankilaan.

Tällä asenteella, että lasta ei rangaista kielletyistä teoista, meidän vankilamme pitäisi olla kaiken järjen mukaan tyhjillään.

jos olet osannut kirjoitti:

kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!

Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).

Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.

Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.

Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.

Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.

Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.

Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.

Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).

Lue lisää

asiallista tekstiä ja ymmärrän kyllä tilanteet.
Meillä rankaisuista pahin mahdollinen on nurkassa seisominen.En hyväksy itseltäni luunappeja,tukistusta ym.
Paljon keskustelua ja kannustusta toimii toisille lapsille,mutta olen itsekin tavannut lapsia joille piiska-pelko voisi olla se rajan tekevä.

eräsN1 kirjoitti:

KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.

"Näin kadulla kouluikäisen pojan hakkaavan pienempää poikaa. Kysyin häneltä, miksi pahoinpitelet pienempääsi. Hän vastasi: "Vanhempani lyövät minua, siispä minä lyön itseäni heikompia". Mielestäni tämä summaa koko ihmiskunnan historian."

- Bertrand Russell -

eräsN1 kirjoitti:

KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.

Mummonpotkijat ovat kotona jääneet vaille huomiota, rakkautta ja hoivaa. Perusasia jota jokainen lapsi tarvitsee ja hakee sen vaikka pahalla jos ei muuten. (Lapset, jotka eivät saa positiivista huomiota lainkaan, hakevat kosketuksen vaikka vitsan avulla.)

Kannattaa hiukan sivistää itseään noiden kasvatuskeinojen suhteen.. Kun vähän näkee vaivaa niin keksii kyllä PALJON muutakin kuin kiristys, uhkailu ja lahjonta tai ruumiillinen kuritus. Mutta se on tietysti eri juttu mihin vaivautuu lasten takia..

jaska kirjoitti:

asiallista tekstiä ja ymmärrän kyllä tilanteet.
Meillä rankaisuista pahin mahdollinen on nurkassa seisominen.En hyväksy itseltäni luunappeja,tukistusta ym.
Paljon keskustelua ja kannustusta toimii toisille lapsille,mutta olen itsekin tavannut lapsia joille piiska-pelko voisi olla se rajan tekevä.

Lue lisää

löytyy sellaisia lapsia, joille antaisit piiska-pelkoa? Sitähän he jo ovat pienen ikänsä saaneetkin. Mutta eipä sitä lastenkodeissa jaella.

henk.koht. olen sitä mieltä, että lapsi käyttäytyy miten on neuvottu. Jos ei ole osattu neuvoa ja opastaa, niin miten osaisikaan toimia oikein?
Mm. juuri last.kodin lapsilla on rankat taustat, mutta eihän peli sen takia ole menetetty! Vaatii vain roppakaupalla sitä vaivan näköä ja kärsivällisyyttä, ennen kaikkea määrätietoisuutta.

-nainen- kirjoitti:

Lapsi tekee pienenä pahojaan ja rankaisuksi hän saa piiskaa tai joutuu nurkkaan.

Aikuinen tekee pahojaan, vaikka tappaa toisen, hän saa rangaistuksen ja joutuu vankilaan.

Tällä asenteella, että lasta ei rangaista kielletyistä teoista, meidän vankilamme pitäisi olla kaiken järjen mukaan tyhjillään.

Lue lisää

Ei helvetti totta tosiaan! Kylläpä olet vähä-älyistä tyhmemmin asian onnistut vääntämään. Otetaanpa uudelleen:

Lapsi tekee PIENIÄ PAHOJAAN -> ruumiillinen kuritus
Aikuinen TAPPAA TOISEN -> vankila

Tällähän voisi oikein leikitellä. Yksi täällä esitetty esimerkki on, että lapsi juoksee autotielle ja saa siitä selkäänsä. Noh, aikuisetkin menevät päin punaisia liikennevaloissa. Pitäisikö siitä saada selkäänsä?
Lapsen ymmärrys ei kehity jos sitä ei ohjata oikein.

Ja KUKA ON SANONUT ETTEIKÖ LASTA RANGAISTAISI LAINKAAN???? Kyse on siitä MITEN. Ruumiillinen rangaistus osoittaa tiettyjä asioita ihmisestä. Se osoittaa, että ei osaa muuta ja että ei hallitse itseään (hermojaan).

rangaistuksia on monenlaisia kirjoitti:

Ei helvetti totta tosiaan! Kylläpä olet vähä-älyistä tyhmemmin asian onnistut vääntämään. Otetaanpa uudelleen:

Lapsi tekee PIENIÄ PAHOJAAN -> ruumiillinen kuritus
Aikuinen TAPPAA TOISEN -> vankila

Tällähän voisi oikein leikitellä. Yksi täällä esitetty esimerkki on, että lapsi juoksee autotielle ja saa siitä selkäänsä. Noh, aikuisetkin menevät päin punaisia liikennevaloissa. Pitäisikö siitä saada selkäänsä?
Lapsen ymmärrys ei kehity jos sitä ei ohjata oikein.

Ja KUKA ON SANONUT ETTEIKÖ LASTA RANGAISTAISI LAINKAAN???? Kyse on siitä MITEN. Ruumiillinen rangaistus osoittaa tiettyjä asioita ihmisestä. Se osoittaa, että ei osaa muuta ja että ei hallitse itseään (hermojaan).

Lue lisää

Naiset, varsinkin nelikymppiset ja siitä vanhemmat, kurittavat oikein mielellään. He ovat tottuneet hakkaamaan lapsiaan, joten sadomasoleikit onnistuvat heiltä kuin luonnostaan.

Saan parhaimmat kiksit kyynäräkepillä lyömisestä (kuten lapsenakin), mutta myös ratsupiiska, sähköjohto ja nahkavyö ovat OK. Sähköjohto on parhaimmillaan ilman töpseliä niin, että kuparia on kuorittu noin 5-10 cm pätkä paljaaksi ja avattu viuhkaksi.

Äyräpätsä kirjoitti:

Naiset, varsinkin nelikymppiset ja siitä vanhemmat, kurittavat oikein mielellään. He ovat tottuneet hakkaamaan lapsiaan, joten sadomasoleikit onnistuvat heiltä kuin luonnostaan.

Saan parhaimmat kiksit kyynäräkepillä lyömisestä (kuten lapsenakin), mutta myös ratsupiiska, sähköjohto ja nahkavyö ovat OK. Sähköjohto on parhaimmillaan ilman töpseliä niin, että kuparia on kuorittu noin 5-10 cm pätkä paljaaksi ja avattu viuhkaksi.

Lue lisää

tämän tehoavan? Hae huomiosi muualta!

... kirjoitti:

Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.

Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.

Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.

Lue lisää

Signaali: Minä olen sinua vahvempi ja isompi, ja saan tehdä sinulle mitä haluan, snä olet täysin minun armoillani. Huh huh, mene nyt hiukan ittees, ei kukaan vanhempi tollasta signaalia omalle lapselleen anna, haloo. Itte olen saanu vitsaa ja remeliäkin, ekä siitä mulle ainaskaan mitään isompia traumoja ole jäänyt, ja enkä todellakaan ole väkivaltarikollinen, koulukiusaaja , eläintenrääkkääjä, tms, ja tunnen kyllä muitakin samantyylisen taustan läpikäyneitä, ja yleisesti ottaen kaikilla tuntemilla menee aika mukavasti, toki poikkeuksiakin on, mutta näissä tapauksissa on useimmiten kysymys yleensä lapsuudessa ja nuoruudessa väärään seuraan ajautumisesta. 90% väkivaltarikollisista on kurintäytteinen lapsuus, mahtaakohan olla totta, empä oikein usko, kuka tahansa voi joutua öisellä kadulla tilanteeseen, jossa joutuu tappeluun, ja silloin on parhaan kykynsä mukaan puolustettava itseään, ja silloin voi sattua mitä tahansa, ja jos käy huono mäihä oot itte syylinen, joten olet silloin väkivaltarikollinen, jolla on ollut kuritäytteinen lapsuus, joo, kyllä on aikoihin eletty. Tai kun silloin tällöin löytyy aina jostakin navetoihin ja sikaloihin omiin paskoihinsa hukkuneita ja näkiintyneitä eläimiä, niin taasko on syynä kurintäytteinen lapsuus, älä nyt viitti, ei tuollaista kukaan usko. Tässä oli pari esimerkkiä, ja ei aina kaikkea voi selittää lapsuuden kokemuksilla, eikö pistää niitä sen piikkin. Sitte vielä siitä Alice Millerin natsijohtajien kasvatuksesta, se kaikki mitä se niissä kirjoittaa on toisen käden tietoa. Se ei varmasti oo itte ollu kattomassa mitä on tapahtunun ja yleensäkkin jotka näistä asioista ovat jotain tietäneet ja kertoneet, millä heidän kertomusiensa paikkkansa pitävyys voidaan todistaa, ne ovat kertoneet niistä asioista jälkikäteen, ja se kun pakkaapi olemaan tuo asioiden muistaminen pitkän ajan takaa sellaista että unohdus kultaa muistot, ja toinen asia, se on vaan heidän näkemyksensä asioista. MInä en kyllä todellakaan hyväksy ruumiillista kuritusta, enkä sellaita sovella sitä omiin lapsiini, mut en mene kyllä heti tuomitsemaan tukistajaa tai luunapin antajaa, toiset lapset vaan on kovempiluontoisia kuin toiset, ja kaikkin ei tahdo järkipuhekkaan tehota, kaikki ei aina oo niin yksinkertaista ja helposti selitettävissä. Ne jotka aikoinaan kriminalisoivat lainsäädännöllisesti ruumiillisen kurituksen ja kasvatuksen eivät kyllä todellaakaan ole sellasia jotka tietäisivät lasten kasvatuksesta ja elämästä kaiken. Heitä saa kunnioittaa ja arvostaa ihan niinpaljon kuin haluaa, minä en kunnioita ja arvosta, ja aivan varmasti jos näiden ihmisten elämää lähdetään tutkimaan, niin sieltä varmasti löytyy aina jotakin jota ei mielellään tuo julkisuuteen ja päivä valoon. Kunnioitus ja arvostus on ansaittava joka päivä uudestaan.

...... kirjoitti:

puhuinkin TOISTEN lapsista, en omista! En siis kirjoittanut pitäväni omia lapsiani kilteimpinä (toivottavasti eivät olekaan, kamalaa kun lapsi on kiltti!).
En myöskään tarkoittanut hyväkäytöksisellä "perässä kävelevää koulutettua koiraa", mistä näin keksit ajatella?
Totta kai on olemassa myös henkistä väkivaltaa (julmaa ja epäoikeudenmukaistakin kuten fyysistäkin väkivaltaa on eri asteista)! Mutta tässähän nimen omaan keskustellaan siitä fyysisestä väkivallasta tai lievemmin ruumiillisesta kurituksesta.
Kukaan ei tee itsestään älykästä haukkumalla toisia tyhmiksi tai laittamalla pisteitä keksusteluun. päinvastoin..

Lue lisää

Lopettakaa tämä täällä tästä samasta aiheesta keuliminen ( muistuttaa pienten lasten hiekkis hierarkiaa, kuka on-olevinaa-parempi, minä ainakin sinua lällällää jne).

Ja menkää kasvattamaan niitä lapsianne pätemisen sijaan.

jos olet osannut kirjoitti:

kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!

Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).

Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.

Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.

Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.

Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.

Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.

Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.

Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).

Lue lisää

Me ihmiset olemme erehtyväisiä ja päivätkin on välillä huonoja, itsellä ja lapsilla. Itse olen kasvattanut lapseni väkivallattomasti. Paitsi, ensimmäinen lapseni, jonka kanssa oli epävarma. Kerran suutuin hänelle ja otin tukasta kiinni, se oli kumma tilanne, en tiedä vedinkö edes siitä tukasta, mutta sittenkin. Silloin kauhistuin ja se johti melkoiseen itsesyytökseen. Pyysin pojalta anteeksi ja aloin opetella eri tapaa. Kun tuli pahoja tilanteita, pysähdyin ja sanoin itselleni, että "nyt aikalisä ja nosta itsesi tämän tilanteen yläpuolelle". Sillä tavallaan rauhoitin itseni ja joskus poistuin hetkeksi paikalta kauemmaksi. Niin sitä selvittiin tilanteista, mutta kyllä se vaatii itsekuria ja sitä, että oli etukäteen miettinyt tilanteet. Keskimmäinen lapsemme oli vielä sellainen kauhea uhoaja ja huutaja. Siihen tarvittiin monen kirjan lukeminen ennenkuin löytyi tapa, millä tilanne rauhoittui.
Joten tiedän ja ymmärrän oikein hyvin ongelmat, joita sinullakin on ollut. Luulen kuitenkin, että noin vähillä kolhuilla ja jos sitten olet vielä lastesi kanssa puhunut asioista, vahinkoa ei ole tullut. Itse asiassa eikö se olekin niin, että me vanhemmat kasvamme lastemme mukana, kolhuja tulee puolin ja toisin, mutta lapset ovat lopultakin sitkeitä ja toipuvat hyvin, jos heitä oikeasti rakastetaan ja pyritään parempaan.
Anteeksipyyntö on myös tapa, jolla lapsi oppii sen, että vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, erehtyväisiä, he oppivat myös itse pyytämään anteeksi, siis aidosti, eikä vaan niin, että pakotetaan.

Hatunnosto siis sullekin :)

Saattaisi olla ihan mukava kokemus saada joskus poliisisedän polvella piiskaa.

... kirjoitti:

Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.

Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.

Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.

Lue lisää

Nimimerkki "Väärin": Kirjoitat täyttä potaskaa. Kyllä ne on vapaan kasvatuksen perseen hedelmät, jotka ovat kouluissa ja muuallakin ongelmakakaroita kuin -nuoriakin. Suurin osa vankiloissa olevista rikollisista on juuri vapaan kasvatuksen tuotteita, joilla ei koskaan ollut todellista kuria, eikä rajoja.

Kasvattajalle:

Erinomainen puheenvuoro!!

Minä oikeasti nautin siitä kun sain piiskaa OIKEESTI!!!!

Hienoa, että olet osannut ottaa vahvuudeksesi saamasi kurituksen. Kaikki eivät ole yhtä "vahvoja". Koska lapsen (tai aikuisen) suhtautumistapaa tällaiseen traumaattiseen asiaan ei voi etukäteen päätellä, olisi hyvä, että ei riskejä otettaisi.

Itse olen saanut aika lailla selkääni. Olen pettynyt vanhempiini, enkä ikinä aio itse satuttaa omia lapsiani kuritusmielessä. En myöskään usko, että vanhempani saavat nauttia lastenlasten vierailuista ilman valvontaa. Itselleni on tullut "traumoja" kokemuksistani. En aina edes ymmärtänyt miksi minua lyötiin. Nykyäänkin kaikenlainen kipu aiheuttaa minussa suuttumusta ja vihaa, ja pelkään kovin kipua. Se tuntuu edelleenkin rangaistukselta ja nöyryytykseltä vaikka kyseessä olisi varpaan satuttaminen. Tärkeintä on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia ja suhtautuvat asioihin eri tavalla.

ja "sosoon" välissä olla jotain..?
Voisikohan..

tukkapöllyn kirjoitti:

ja "sosoon" välissä olla jotain..?
Voisikohan..

olla noin fiksu niin tarviiko tommosta edes
kysyä,paljon ilmaa ainakin.soosoo sullekkin...

KUN TAIDAT kirjoitti:

olla noin fiksu niin tarviiko tommosta edes
kysyä,paljon ilmaa ainakin.soosoo sullekkin...

tosiaan antoi aika mustavalkoisen kuvan kasvatuksesta minullekin..

kyllä kirjoitti:

tosiaan antoi aika mustavalkoisen kuvan kasvatuksesta minullekin..

ajat takaa tossa asiassa.Jotenkin menee vähän ohi,
eli sun pointtis tossa asiassa on mikä? Pitäiskö
jollain tavalla värittää nää aakkoset,vai piirtää kenties kuva tänne muiden iloksi.

Niin että kerro mitä tarkotat,niin tyhmempikin ymmärtää,vai onko iltalääke unohtunu.Vähän selkeenpää asiaa kiitos!

Tukkapöllyn vastakohta ei ole: antaa kaiken periksi.

joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(

blondi-72hki kirjoitti:

joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(

Lue lisää

"Nurkkaan ei saa lasta laittaa,se on nöyryyttämistä". Sanoi minulle lastenpsykiatri.

emulainen kirjoitti:

"Nurkkaan ei saa lasta laittaa,se on nöyryyttämistä". Sanoi minulle lastenpsykiatri.

sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)

Minä en kuitenkaan pysty lukeen tuota kirjaa Erikistä. Pimeän poika oli jo pirunmoinen pala enkä vieläkään pysty unohtamaan niitä asioita. :(

Missä Erikin äiti oli? Miksi isä oli niin paha lastaan kohtaan? Jatkuiko sitä kauan? Kauanko siitä on nyt aikaa?

Nitta-22 kirjoitti:

Minä en kuitenkaan pysty lukeen tuota kirjaa Erikistä. Pimeän poika oli jo pirunmoinen pala enkä vieläkään pysty unohtamaan niitä asioita. :(

Missä Erikin äiti oli? Miksi isä oli niin paha lastaan kohtaan? Jatkuiko sitä kauan? Kauanko siitä on nyt aikaa?

Lue lisää

Arvoisa Nitta. Millainen kirja oli Pimeä Poika.?
Tämä pahuus on kaikkien luettava, jos nyt siis lukee kirjoja.
Täytyy pystyä lukemaan miten voi ruumiillinen kuritus olla pahan sorttista jos sitä harjoittaa väärin ja jossain hurmoksessa ja vihassa.
Erikin äiti oli lastenkamarin oven takana tai flyygelin ääressä kun faija hakkasi poikaansa. Pikkuveli ei koskaan saanut selkäänsä vain Erik.
Mutta kun olet lukenut tuon kirjan niin sitten voit ajatella että jos joku antaa turvallisesti lapselleen vähän vitsaa kintuille niin mitä se on ja mitä on hakkaaminen. Silti Erik selvisi.
Siis lue kirja saat vastaukset kysymiisi

blondi-72hki kirjoitti:

joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(

Lue lisää

Itse olen silloin tällöin saanut tukkapöllyä, taisi viime kerta olla joskus vuosi taikka kaksi vuotta sitten viimeksi. En kyllä ole oppinut tukkapöllöstä yhtään mitään, en usko fyysisen väkivallan toimintaan.

Kun lapsen kanssa juttelee, se toimii paremmin, koska näin on todistettu. Jos laitat lapsen kotiarestiin vaikkapa siitä, että on jäänyt tupakoinnisti kiinni, niin ei lapsi opi mitään.

Minulta vietiin rahat netti vapaus. =) Enkä oppinut yhtään mitään (vrt. tukkapöllö-kokemukseen).

avaa silmät ja lue kirjoitti:

Arvoisa Nitta. Millainen kirja oli Pimeä Poika.?
Tämä pahuus on kaikkien luettava, jos nyt siis lukee kirjoja.
Täytyy pystyä lukemaan miten voi ruumiillinen kuritus olla pahan sorttista jos sitä harjoittaa väärin ja jossain hurmoksessa ja vihassa.
Erikin äiti oli lastenkamarin oven takana tai flyygelin ääressä kun faija hakkasi poikaansa. Pikkuveli ei koskaan saanut selkäänsä vain Erik.
Mutta kun olet lukenut tuon kirjan niin sitten voit ajatella että jos joku antaa turvallisesti lapselleen vähän vitsaa kintuille niin mitä se on ja mitä on hakkaaminen. Silti Erik selvisi.
Siis lue kirja saat vastaukset kysymiisi

Lue lisää

Oletko lukenut Pimeän pojan?
Tarina on julma ja kylmä.

Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.

Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.

Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.

blondi-72hki kirjoitti:

sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)

tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).

Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.

Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.

Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.

Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.

blondi-72hki kirjoitti:

sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)

Ei se tieto minulla vähäistä ja olematonta ole, siteerasin vaan,mitä lastenpsykiatri minulle sanoi nurkassa seisottamisesta. Ja nyt kun asian puheeksi otit,niin enpä tiedä siitä sinun hyvästä äitiydestä kun heti itseäsi puolustelet ja minun oletettua äitiyttäni epäilet,kun vaan kerroin mitä lastenpsykiatri minulle sanoi...Ihmettelen reaktiotasi!

emulainen kirjoitti:

Ei se tieto minulla vähäistä ja olematonta ole, siteerasin vaan,mitä lastenpsykiatri minulle sanoi nurkassa seisottamisesta. Ja nyt kun asian puheeksi otit,niin enpä tiedä siitä sinun hyvästä äitiydestä kun heti itseäsi puolustelet ja minun oletettua äitiyttäni epäilet,kun vaan kerroin mitä lastenpsykiatri minulle sanoi...Ihmettelen reaktiotasi!

Lue lisää

...

käytettiin kirjoitti:

tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).

Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.

Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.

Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.

Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.

Lue lisää

jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.

tapauksen kirjoitti:

jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.

Lue lisää

Henkinen väkivalta on paljon pahempi asia.

Henkisesti voidaan musertaa lapsen itsetunto täysin sata kertaa pahemmin. Käyttämättä fyysistä väkivaltaa ja noiden haavojen hoitoon harvemmin kukaan puuttuu.

tapauksen kirjoitti:

jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.

Lue lisää

Kirjotin tuon "meillä käytettiin" kommentin tuohon ylös.. Juuri noin siinä käy.. Itsekin elin koko lapsuuden ja nuoruuden vanhempien pelossa. Elän edelleen. Tein jopa korkeakouluopintoja koskevat päätökset vanhempien sanelemana ja pakottamana, koska oma tahto oli kodissa täysin muserrettu. Nyt kärsin tästä koska en opiskele alaa jota haluan. Vanha masennus ja itsemurhafantasiat palasivat syksyllä. Nyt olen kuitenkin aikuinen enkä lapsi, ja pääsin/tajusin mennä terapeutille puhumaan, jonka avulla onnistuin pääsemään omaan kotiin ja itsemurhahaaveet ovat jääneet. Ehkä ensi keväänä haen jotain alaa jota oikeasti haluan opiskella. Vanhempien luona käyn vain pakosta (mikä onkin sitten useammin kuin haluaisin, heillä on edelleen henkinen ote minusta).

En uskaltanut edes omaan kotiin muuttaa, pelkäsin vanhempien reaktiota. Henkinen nöyryyttäminen on paljon pahempaa kuin fyysinen, koska sitä ei kukaan huomaa. Ei lapsi voi sanoa kenellekään että oma äiti vihaa. Joskus ala-asteen loppuluokilla siitä sanoin terkkarille, ja tämä vain totesi että se on normaali tunne murrosiässä. Ja vielä kun lisätään että lapsi kuitenkin rakastaa äitiään ja toivoo että olisi parempi äidin vuoksi, että jos yrittää enemmän niin äiti ehkä kuitenkin rakastaisi.. Siihen luhistuu, kun mikään ei riitä. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä. Ja kaikkien kavereiden äidit kehuvat miten vastuullinen, ihana, hyväkäytöksinen ja aikuinen olen. Henkisellä nujertamisella saa kyllä hyvinkäyttäytyviä lapsia. Kannattaa vaan miettiä haluaako heistä täydellisen tahdottomia koriste-esineitä, nukkeja jotka täyttävät pienimmänkin toiveen pelkällä mulkaisulla.
Itselläni oli yläasteen keskiarvo 9,3 ja siitäkin tuli ylimielistä kommenttia äidiltä... "No jos viitsisit vähän enemmän lukea niin..."

Tilanne on sama kuin väkivaltaisessa avioliitossa elävällä naisella: ollaan totuttu tilanteeseen, ei tajuta ulospääsyä, ei haluta myöntää että oma rakas ihminen haluaisi oikeasti satuttaa. Mutta niin se vain on. Onneksi oma helvettini alkaa olla takana päin. Vanhempiini en ole luottanut ikinä, enkä tule luottamaan.

&quot;meillä käytettiin&quot; kirjoitti:

Kirjotin tuon "meillä käytettiin" kommentin tuohon ylös.. Juuri noin siinä käy.. Itsekin elin koko lapsuuden ja nuoruuden vanhempien pelossa. Elän edelleen. Tein jopa korkeakouluopintoja koskevat päätökset vanhempien sanelemana ja pakottamana, koska oma tahto oli kodissa täysin muserrettu. Nyt kärsin tästä koska en opiskele alaa jota haluan. Vanha masennus ja itsemurhafantasiat palasivat syksyllä. Nyt olen kuitenkin aikuinen enkä lapsi, ja pääsin/tajusin mennä terapeutille puhumaan, jonka avulla onnistuin pääsemään omaan kotiin ja itsemurhahaaveet ovat jääneet. Ehkä ensi keväänä haen jotain alaa jota oikeasti haluan opiskella. Vanhempien luona käyn vain pakosta (mikä onkin sitten useammin kuin haluaisin, heillä on edelleen henkinen ote minusta).

En uskaltanut edes omaan kotiin muuttaa, pelkäsin vanhempien reaktiota. Henkinen nöyryyttäminen on paljon pahempaa kuin fyysinen, koska sitä ei kukaan huomaa. Ei lapsi voi sanoa kenellekään että oma äiti vihaa. Joskus ala-asteen loppuluokilla siitä sanoin terkkarille, ja tämä vain totesi että se on normaali tunne murrosiässä. Ja vielä kun lisätään että lapsi kuitenkin rakastaa äitiään ja toivoo että olisi parempi äidin vuoksi, että jos yrittää enemmän niin äiti ehkä kuitenkin rakastaisi.. Siihen luhistuu, kun mikään ei riitä. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä. Ja kaikkien kavereiden äidit kehuvat miten vastuullinen, ihana, hyväkäytöksinen ja aikuinen olen. Henkisellä nujertamisella saa kyllä hyvinkäyttäytyviä lapsia. Kannattaa vaan miettiä haluaako heistä täydellisen tahdottomia koriste-esineitä, nukkeja jotka täyttävät pienimmänkin toiveen pelkällä mulkaisulla.
Itselläni oli yläasteen keskiarvo 9,3 ja siitäkin tuli ylimielistä kommenttia äidiltä... "No jos viitsisit vähän enemmän lukea niin..."

Tilanne on sama kuin väkivaltaisessa avioliitossa elävällä naisella: ollaan totuttu tilanteeseen, ei tajuta ulospääsyä, ei haluta myöntää että oma rakas ihminen haluaisi oikeasti satuttaa. Mutta niin se vain on. Onneksi oma helvettini alkaa olla takana päin. Vanhempiini en ole luottanut ikinä, enkä tule luottamaan.

Lue lisää

että saat elämäsi järjestykseen. Muista että vanhempasi ovat vain ihmisiä. Jos he eivät osaa pyytää sinulta anteeksi, niin ei sinunkaan tarvitse heitä kunnioittaa. Kannattaa aina välillä pitää kylmästi etäisyyttä ja varsinkin silloin kun tulee masennusta.

Muista että elämäsi on vain sinun omaa. Ole vahva

käytettiin kirjoitti:

tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).

Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.

Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.

Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.

Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.

Lue lisää

ettei jää arpia jos ja kun ei ole huutamista eikä väkivaltaa mukana ja tuo nurkassa seisottaminen on harvinaista meillä sillä likat uskovat muutenkin kunhan vain sanon. Ennen kun elämäntilanteeni oli huonompi ja minulla pinna kireällä huusin liikaa sen myönnän ja tietty he reagoivat voimakkaasti ja olivat entistä kiukkuisempia lapsia mutta nykyään kun osaan puhua nätisti ja olen itsekin tasapainoisempi sekä onnellisempi ja itsevarmempi kuin ennen niin ei tarvitse pahemmin lapsia rangaista mistään vaan he uskovat sanomisiani sillä luotamme toisiimme ja he tietävät etten suutu kun puhuvat suoraan jos jotain hölmöilevät joten onnekseni asiat selvitämme nykyään puhumalla ja luottamuksen lisäksi rakkaus lapsiin auttaa aina! ;) Minkäköhänlaiset arvet jäävät kaverini poikaan kun äitinsä lyö,kuristaa ja repii hiuksista eli se ei taatusti kehuttavampi rangaistus kuin harvoin käytetty nurkassa seisottaminen vai???

emulainen kirjoitti:

...

psykiatritkaan aina kaikkea tiedä vaikka joka jutussa aina totta toinen puoli...

Nitta-22 kirjoitti:

Oletko lukenut Pimeän pojan?
Tarina on julma ja kylmä.

Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.

Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.

Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.

Lue lisää

Moni uskoo kun saa tietoa vielä huonommin kohdellusta, oma elämä muuttuu siedettäväksi.

Sitä en tosin ymmärrä miksi jokainen ihmislapsi uskoo ihan luonnostaan saavansa vanhempiensa rakkauden, jonka laadun ja määrän tämä lapsi ihminen itse määrittää.

Todella ilma vanhempien rakkautta elänyt, ei sitä kaipaa, koska tietää ettei sitä saa.
Suurissa lapsi perheissä on aina järjestys ja vähäisintä kurmuttaa kurittaa ja ryövää koko muu perhe/lauma.

Nitta-22 kirjoitti:

Oletko lukenut Pimeän pojan?
Tarina on julma ja kylmä.

Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.

Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.

Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.

Lue lisää

Minä en ole lukenut kirjaa Ericistä, jos sellainen kirja olemassa on. Mutta luin suuren tunnekuohun vallassa "Pimeän poika" kirjan, joka on todella rankkaa luettavaa. Kirja kertoo selkeästi myös Amerikkalaisen yhteiskunnan mielettömyydestä, yksilön oikeuden järjettömyyteen asti viemisestä, sekä lasten turvattomuudesta kodeissa, joissa jompi kumpi vanhempi on mielenvikainen tahi molemmat.

"Pimeän pojan" äiti oli täysin mielenvikainen, ellen sanoisi mielisairas ihminen, joka ei koskaan joutunut edesvastuuseen hirmutöistään, koska kodin ja vanhempien oikeudet on jenkeissä lailla niin lujasti suojatut, ettei Suomessa ole kuin lastensuojelun työntekijöillä yhtä kova suojaus.
Lukiessani kirjaa, minulla nousi niin kovat adrenaalit sitä ämmää kohtaan ja moneen kertaan, että olisin varmasti teurastanut sen ämmän saman tien, jos olisi ollut käsieni ulottuvilla. Ihmetellä täytyy, että sellainen elukka ei joutunut edesvastuuseen, ei mistään ja täysin tapettava ämmä se oli.

Puhuttaessa lasten kasvatuksesta, on ymmärrettävä, ettei "Pimeän pojan" elämänkertatarinassa ole kyse kasvattamisesta, vaan mielisairaan "äidin" sadistisesta kohtelusta omaa lastaan kohtaan kaikessa kuvottavuudessaan. Sillä kirjalla ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa.

Tykkää piiskaleikeistä, tarkoita sitä että muitakin saa piiskata.

saanut kokea tätä autuutta jos vanhempasi olisivat kasvattaneet niin, että on itsestään selvää ettei eläimiä rääkätä.
Eikä olisi eläinraukatkaan tunteneet edes sitä hetken tuskaa jos olisitte saaneet kasvatuksen tähän(kin) asiaan.

Ennen vanhaan kansakouluaikoina opettajat saattoivat antaa tukkapöllyä ja korvapuusteja.Onneksi opettajat eivät pysty enää niin tekemään ja rikosten ja erioten väkivaltarikosten määrä on suorastaan romahtanut,vai mitä?

"jos lasta ei hiukan kurita, niin mistä se oppii käytöstavat?"
Oppii kun kerrotaan niin, että YMMÄRTÄÄ. Jos ei tähän hommaan vaivaudu niin miksikä niitä lapsia edes tekee? Saadakseen alistaa ja päteä, kohottaa heikkoa itsetuntoa?

Nimessä suotavaa kirjoitti:

Ennen vanhaan kansakouluaikoina opettajat saattoivat antaa tukkapöllyä ja korvapuusteja.Onneksi opettajat eivät pysty enää niin tekemään ja rikosten ja erioten väkivaltarikosten määrä on suorastaan romahtanut,vai mitä?

Lue lisää

Niin, puhumattakaan niistä ajoista kun ihmisiä kivitettiin vähäisimmästäkin rikkeestä! Ei ollut silloin rikollisuutta, juu ei!
Toisaalta sivistyksen tasokin ja tietämys asioista oli vähän eri..

Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.

Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.

Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.

Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)

Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.

epä kirjoitti:

Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.

Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.

Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.

Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)

Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.

Lue lisää

vastauksia, joissa perustellaan tuo lojaalius ja kunnioitus vanhempia kohtaan? Psykologinen selitys asialle.
Mielestäni satunnaiset tukkapöllyt eivät aiheuta traumoja (eikä kukaan kai näin ole väittänytkään?), mutta en silti ymmärrä miksi edes niitä pitäisi harjoittaa kun on olemassa muitakin keinoja? Siksi kai kun ei tiedetä/osata niitä..? Tuo niin tuttu lause "sana ei tehoa" on helposti kumottavissa. Sana tehoaa kun se on oikein valittu ja määrätietoisen rauhallisesti esitetty. Jotenkin siis vain ärsyttää sellainen tekopyhyys ja alistaminen kun aikuinen ei hillitse hermojaan.. Vai voiko joku väittää ihan tyynenä satuttaneen lastaan?

Kosketus voi minunkin mielestä olla rajojen merkkinä, mutta otan lauseestasi pois tuon "välttämättä" -sanan. Kosketuksen ei todellakaan tarvitse satuttaa eikä se saisikaan. Mutta sitä voi käyttää ottamalla lapsi syliin tai viemällä hetkeksi toiseen huoneeseen RAUHOITTUMAAN.

myös kirjoitti:

vastauksia, joissa perustellaan tuo lojaalius ja kunnioitus vanhempia kohtaan? Psykologinen selitys asialle.
Mielestäni satunnaiset tukkapöllyt eivät aiheuta traumoja (eikä kukaan kai näin ole väittänytkään?), mutta en silti ymmärrä miksi edes niitä pitäisi harjoittaa kun on olemassa muitakin keinoja? Siksi kai kun ei tiedetä/osata niitä..? Tuo niin tuttu lause "sana ei tehoa" on helposti kumottavissa. Sana tehoaa kun se on oikein valittu ja määrätietoisen rauhallisesti esitetty. Jotenkin siis vain ärsyttää sellainen tekopyhyys ja alistaminen kun aikuinen ei hillitse hermojaan.. Vai voiko joku väittää ihan tyynenä satuttaneen lastaan?

Kosketus voi minunkin mielestä olla rajojen merkkinä, mutta otan lauseestasi pois tuon "välttämättä" -sanan. Kosketuksen ei todellakaan tarvitse satuttaa eikä se saisikaan. Mutta sitä voi käyttää ottamalla lapsi syliin tai viemällä hetkeksi toiseen huoneeseen RAUHOITTUMAAN.

Lue lisää

Satuttamista ei tarvitsisi käyttää, jos ihmiset todella tietäisivät, mitä pitäisi tehdä, että voi vaikuttaa lapseensa toivotusti.

Jos sinä tiedät aukottomat keinot, joilla voidaan villeimmällekkin lapselle saada perille asiat, niin että lapsi ne tajuaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen, jos avaisit uuden ketjun ja kertoisit ne meille muillekkin.

epä kirjoitti:

Satuttamista ei tarvitsisi käyttää, jos ihmiset todella tietäisivät, mitä pitäisi tehdä, että voi vaikuttaa lapseensa toivotusti.

Jos sinä tiedät aukottomat keinot, joilla voidaan villeimmällekkin lapselle saada perille asiat, niin että lapsi ne tajuaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen, jos avaisit uuden ketjun ja kertoisit ne meille muillekkin.

Lue lisää

kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!

Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.

Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.

lasten kirjoitti:

kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!

Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.

Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.

Lue lisää

"enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. "

Hyvä kun itse toteat asian!

äiti kiljunen kirjoitti:

"enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. "

Hyvä kun itse toteat asian!

halusi haastaa riitaa, mutta en nyt ihan ymmrärrä kuitenkaan..?

kyllä kirjoitti:

halusi haastaa riitaa, mutta en nyt ihan ymmrärrä kuitenkaan..?

Etkö tunnista paradoksia, vaikka käytät sitä nimimerkkinäsikin... yhtenä niistä.

Kannattaisi hyödyntää laudaturin papereita ja vaikka hankkia se pätevyys. Oppiarvo on eri asia kuin mielen avartaminen kirjakerhopsykologialla.

lasten kirjoitti:

kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!

Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.

Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.

Lue lisää

En ole edes väittänyt, että kaikki lapset pitäisi piiskata. Ja itseasiassa, mikäli se nyt sinua helpottaa, niin minulla ei ole lapsia. Vielä. Eikä ole tulossa tällä hetkellä. Pohdin näitä asioita ja haluan muodostaa mielipiteeni ajattelemalla ja keskustelemalla asiasta.

Oikeastaan avasin tämän keskustelun siksikin, että löytyisi mahdollisesti niitä vaihtoehtoja moiselle, kun tuo ruumiillinen kuritus tuntuu monien suusta olleen hyvä asia. Sanot, että sen puolustaminen johtuu lojaaliudesta vanhempia kohtaan. Miksi sitten on lapsia, joita ei ole piiskattu, mutta eivät silti ole puheväleissä tai muistele hyvällä vanhempiaan? Miksi he eivät ole lojaaleja vanhemmilleen?

Tarve tukkapöllyihin tai muuhun sellaiseen on tietenkin tapauskohtainen. Olisi todellakin aivan erinomaisen hyvä, jos joku, joka on selvinnyt kunnialla, menettämättä hermojaan sellaisen lapsen kasvatuksesta, jolle ei meinaa sana mennä kaaliin ilman, että on tarvinnut tukistella tai muuta, kertoisi miten sen on tehnyt. Vaikka sitten ilman koulutusta. Aivan vain arkikokemusten pohjalta.

Lasten luonteissa on eroja ja toisille tehoaa jo tuima ilme. Ei sellaisessa ole mitään ongelmaa. Mutta entä nämä villimmät? Niitä on. Minkä sille mahtaa, jos lapsi uhmatakseen vahingoittaa toisia lapsia eikä tottele kieltoja? Mitä silloin voi tehdä? Lapsi satuttaa toista lasta. Miten saan sen loppumaan niin, että lapsi ymmärtää, että niin ei kertakaikkiaan saa tehdä? Ajattelet, että vitsomalla viestitän aivan päinvastaista, kuin on tarkoitus?

Joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin, nyt on mentävä. Vastata voi silti näihinkin.

äiti kiljunen kirjoitti:

Etkö tunnista paradoksia, vaikka käytät sitä nimimerkkinäsikin... yhtenä niistä.

Kannattaisi hyödyntää laudaturin papereita ja vaikka hankkia se pätevyys. Oppiarvo on eri asia kuin mielen avartaminen kirjakerhopsykologialla.

Lue lisää

Hyvä jos olet oppinut tunnistamaan paradoksin.

Hanki toki pätevyys jos mielit! Oppiarvo on todellakin eri asia kuin kirjakerhopsykologia, hieno oivallus!

epä kirjoitti:

En ole edes väittänyt, että kaikki lapset pitäisi piiskata. Ja itseasiassa, mikäli se nyt sinua helpottaa, niin minulla ei ole lapsia. Vielä. Eikä ole tulossa tällä hetkellä. Pohdin näitä asioita ja haluan muodostaa mielipiteeni ajattelemalla ja keskustelemalla asiasta.

Oikeastaan avasin tämän keskustelun siksikin, että löytyisi mahdollisesti niitä vaihtoehtoja moiselle, kun tuo ruumiillinen kuritus tuntuu monien suusta olleen hyvä asia. Sanot, että sen puolustaminen johtuu lojaaliudesta vanhempia kohtaan. Miksi sitten on lapsia, joita ei ole piiskattu, mutta eivät silti ole puheväleissä tai muistele hyvällä vanhempiaan? Miksi he eivät ole lojaaleja vanhemmilleen?

Tarve tukkapöllyihin tai muuhun sellaiseen on tietenkin tapauskohtainen. Olisi todellakin aivan erinomaisen hyvä, jos joku, joka on selvinnyt kunnialla, menettämättä hermojaan sellaisen lapsen kasvatuksesta, jolle ei meinaa sana mennä kaaliin ilman, että on tarvinnut tukistella tai muuta, kertoisi miten sen on tehnyt. Vaikka sitten ilman koulutusta. Aivan vain arkikokemusten pohjalta.

Lasten luonteissa on eroja ja toisille tehoaa jo tuima ilme. Ei sellaisessa ole mitään ongelmaa. Mutta entä nämä villimmät? Niitä on. Minkä sille mahtaa, jos lapsi uhmatakseen vahingoittaa toisia lapsia eikä tottele kieltoja? Mitä silloin voi tehdä? Lapsi satuttaa toista lasta. Miten saan sen loppumaan niin, että lapsi ymmärtää, että niin ei kertakaikkiaan saa tehdä? Ajattelet, että vitsomalla viestitän aivan päinvastaista, kuin on tarkoitus?

Joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin, nyt on mentävä. Vastata voi silti näihinkin.

Lue lisää

Hienoa, että pohdit asioita jo ennen lasten saantia! Mutta aika moni asia ja ajatus muuttuu lasten myötä.. se kannattaa muistaa.

YKSI syy ruumiillisen kurituksen puolustamiseen saattaa olla lojaalius vanhempia kohtaan. Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi.
Mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on totta kai poikkeuksia! Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä..
Mitä täällä olen vastuksia lukenut, niin kovin usein tuntuu nuo tukkapöllyt ja luunapit periytyvän, mutta kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille.
Ja TOTTA KAI on olemassa myös muita syitä miksi lapset eivät ole puheväleissä vanhempiensa kanssa! En ole yhtään vähätellyt esim. henkistä väkivaltaa, mutta tässähän puhutaankin ruumiilliseta kurituksesta, eikö niin? Olen siis ottanut kantaa siihen.
Mutta kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen. Vielä aikuisenakin ajattelee helposti näin. Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa. Tai jotain siitä väliltä..
Itse en henk.koht. uskaltaisi edes ottaa sitä riskiä, että lapseni "kostaisivat" epäoikeudenmukaisen toimintani myöhemmin. Toisaalta tämä ei todellakaan ole motiivini siihen että en käytä ruumiillista kuritusta..

Olet oikeassa siinä, että lasten luonteissa on eroja. Niin on aikuistenkin. Siksipä toisten kanssa joutuu tahkoamaan ja näkemään vaivaa enemmän kuin toisten. Mutta itse ajattelen asian niin, että kaikki vaivannäkö on talletus tulevaisuuden pankkiin! Toisaalta kun työn aloittaa jo varhain ei edes villikon kanssa tule niitä "toivottomia" hetkiä niin usein. Työn varhaisella aloituksella tarkoitan tietynlaista yhteyttä lapseen. Kerron ja selitän lapsilleni paljon, neuvon ja ohjaan. En oleta, että he automaattisesti osaisivat tehdä oikein. Virheistä meillä opitaan, sekä lapset että aikuiset. Pidän paljon sylissä ja kudon luottamusta ja hyvää itsetuntoa.
Minulla on yksi villi poika. Mutta hän ei esim. lyö toisia, koska villikään ei ole tyhmä. Hänen villeytensä ilmenee esim. jatkuvana liikkeellä olona jne. Siihen voisi tietysti hermot mennä, mutta näen asian toisin. Olen tehnyt myös itselleni selväksi, että on raukkamaista ja tyhmyyden osoitus käydä kiinni pienempäänsä. Sen opin jo omana kouluaikana. Asenteella on valtava merkitys! Onneksi asennettaankin voi muokata.
En siis ole ollut tekemisissä huonokäytöksisen villikon kanssa vaan hyväkäytöksisen. Huonokäytös on vanhempien aikaan saannosta (osaamattomuutta/viitsimättömyyttä/jaksamattomuutta) . Villiksi taas synnytään.
Jos saisin kotiini (villin) lapsen joka käyttäytyy huonosti, vaikkapa nyt lyö toisia niin tuskinpa on olemassa taikatemppua jolla lapsi salamana rauhoittuisi. Mutta ajan kanssa varmasti. Lyömishetkellä ottaisin ehkä syliin tai veisin huoneeseen rauhoittumaan. Saattaisin laskeutua alas hänen tasolleen ja tiukasti silmiin katsoen kieltää "tuo on meillä kiellettyä, noin täällä EI tehdä. Sillä siisti!" Sanoisin ehkä, että "voit leikkiä tässä muiden kanssa jos osaat, muutoin sinun pitää mennä eri huoneeseen rauhoittumaan". Tietenkään en antaisi hänen lyödä toisia! Mutta tämähän on hölmöä tälläistä kuvitella, todellisuus määrää tilanteen ja toimintatavat.
Siinä myös vastaus kysymykseen miten olen selvinnyt ilman ruumiillista kuritusta. Se ei todellakaan ole kysymys johon voisin mitenkään yksiselitteisesti vastata! Tärkeimmät apuvälineeni ovat kuitenkin olleet hermojen hallinta ja rauhallinen määrätietoisuus saattaa asia loppuun siten kuin olen päättänyt.
Myös ymmärrys on tärkeä asia. Kahdellakin tavalla; siten, että lapsi aina YMMÄRTÄISI toimia oikein. Ei niin, että hän PELOSTA toimii oikein. Toisaalta niin, että kasvattaja ymmärtää miksi lapsi käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Jos lapsi väsyneenä kiukkuaa hammaspesua vastaan, sanon että "ymmärrän, että olet väsynyt, MUTTA nyt pestään hampaat joka tapauksessa".

loputtomasta aiheesta kirjoitti:

Hienoa, että pohdit asioita jo ennen lasten saantia! Mutta aika moni asia ja ajatus muuttuu lasten myötä.. se kannattaa muistaa.

YKSI syy ruumiillisen kurituksen puolustamiseen saattaa olla lojaalius vanhempia kohtaan. Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi.
Mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on totta kai poikkeuksia! Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä..
Mitä täällä olen vastuksia lukenut, niin kovin usein tuntuu nuo tukkapöllyt ja luunapit periytyvän, mutta kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille.
Ja TOTTA KAI on olemassa myös muita syitä miksi lapset eivät ole puheväleissä vanhempiensa kanssa! En ole yhtään vähätellyt esim. henkistä väkivaltaa, mutta tässähän puhutaankin ruumiilliseta kurituksesta, eikö niin? Olen siis ottanut kantaa siihen.
Mutta kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen. Vielä aikuisenakin ajattelee helposti näin. Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa. Tai jotain siitä väliltä..
Itse en henk.koht. uskaltaisi edes ottaa sitä riskiä, että lapseni "kostaisivat" epäoikeudenmukaisen toimintani myöhemmin. Toisaalta tämä ei todellakaan ole motiivini siihen että en käytä ruumiillista kuritusta..

Olet oikeassa siinä, että lasten luonteissa on eroja. Niin on aikuistenkin. Siksipä toisten kanssa joutuu tahkoamaan ja näkemään vaivaa enemmän kuin toisten. Mutta itse ajattelen asian niin, että kaikki vaivannäkö on talletus tulevaisuuden pankkiin! Toisaalta kun työn aloittaa jo varhain ei edes villikon kanssa tule niitä "toivottomia" hetkiä niin usein. Työn varhaisella aloituksella tarkoitan tietynlaista yhteyttä lapseen. Kerron ja selitän lapsilleni paljon, neuvon ja ohjaan. En oleta, että he automaattisesti osaisivat tehdä oikein. Virheistä meillä opitaan, sekä lapset että aikuiset. Pidän paljon sylissä ja kudon luottamusta ja hyvää itsetuntoa.
Minulla on yksi villi poika. Mutta hän ei esim. lyö toisia, koska villikään ei ole tyhmä. Hänen villeytensä ilmenee esim. jatkuvana liikkeellä olona jne. Siihen voisi tietysti hermot mennä, mutta näen asian toisin. Olen tehnyt myös itselleni selväksi, että on raukkamaista ja tyhmyyden osoitus käydä kiinni pienempäänsä. Sen opin jo omana kouluaikana. Asenteella on valtava merkitys! Onneksi asennettaankin voi muokata.
En siis ole ollut tekemisissä huonokäytöksisen villikon kanssa vaan hyväkäytöksisen. Huonokäytös on vanhempien aikaan saannosta (osaamattomuutta/viitsimättömyyttä/jaksamattomuutta) . Villiksi taas synnytään.
Jos saisin kotiini (villin) lapsen joka käyttäytyy huonosti, vaikkapa nyt lyö toisia niin tuskinpa on olemassa taikatemppua jolla lapsi salamana rauhoittuisi. Mutta ajan kanssa varmasti. Lyömishetkellä ottaisin ehkä syliin tai veisin huoneeseen rauhoittumaan. Saattaisin laskeutua alas hänen tasolleen ja tiukasti silmiin katsoen kieltää "tuo on meillä kiellettyä, noin täällä EI tehdä. Sillä siisti!" Sanoisin ehkä, että "voit leikkiä tässä muiden kanssa jos osaat, muutoin sinun pitää mennä eri huoneeseen rauhoittumaan". Tietenkään en antaisi hänen lyödä toisia! Mutta tämähän on hölmöä tälläistä kuvitella, todellisuus määrää tilanteen ja toimintatavat.
Siinä myös vastaus kysymykseen miten olen selvinnyt ilman ruumiillista kuritusta. Se ei todellakaan ole kysymys johon voisin mitenkään yksiselitteisesti vastata! Tärkeimmät apuvälineeni ovat kuitenkin olleet hermojen hallinta ja rauhallinen määrätietoisuus saattaa asia loppuun siten kuin olen päättänyt.
Myös ymmärrys on tärkeä asia. Kahdellakin tavalla; siten, että lapsi aina YMMÄRTÄISI toimia oikein. Ei niin, että hän PELOSTA toimii oikein. Toisaalta niin, että kasvattaja ymmärtää miksi lapsi käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Jos lapsi väsyneenä kiukkuaa hammaspesua vastaan, sanon että "ymmärrän, että olet väsynyt, MUTTA nyt pestään hampaat joka tapauksessa".

Lue lisää

"Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi."

Täysin samaa mieltä. Isäni vanhemmat kurittivat lapsiaan todella julmasti, ja minä sain kokea saman ihan pienimmästäkin virheestä.

"Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä.."

Meillä isäni oli alkoholisti ja on varmaankin edelleen. (en tiedä, koska en ole kymmeneen vuoteen häntä tavannut, enkä kuullut hänestä mitään) Meillä minä en käytä alkoholia koskaan niin, että olisin rapakännissä. Noin kerran kuukaudessa ja joskus kerran kahdessa kuukaudessa juon. Ja silloinkin vain sen verran että on mukava olla ja tajuaa vielä selvästi asiat. Muulloin en ota edes yhtä olutta tai siideriä. Veljeni taas juo monta kertaa viikossa, mutta hänkään ei juo itseään kaatokänniin. Mutta juo kuitenkin huomattavan paljon enemmän kuin minä.

"kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille."

Kyllä, meillä juuri näin. En kunnioita lainkaan isääni, enkä hänen ratkaisujaan kasvatuksen tai muiden elämän tärkeiden asioiden suhteen. Äitini on tehnyt myös mielestäni erittäin kummallisia ja kyseenalaisia ratkaisuja minun kasvatuksessani, jota on vaikea edes kasvatuksena ajatella. Äitini kanssa minulla kuitenkin välit on jonkinlaiset, mutta mukava ei ole koskaan nähdä. Jostakin syystä olen erittäin katkera ja tulen aina pahalle tuulelle äitini nähdessäni. Hän ei ole antanut minulle tarvitsemaani rakkautta ja lämpöä lapsena eikä nuorena. Muistan elävästi sen kun kolmevuotiaana menin äitini syliin ja äiti ajoi minut pois sanoen, että luut painavat hänen jalkojaan. Jotenkin tuo on jäänyt vain mieleeni vaikka olin niin pieni. Äiti muistaa tuon myös.

"kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen."
"Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa."

Meillä on käynyt juuri näin. On ihmeellistä miten totta puhut kommentissasi.

Kyllä minä niin monesti toivon, että minulla olisi ollut ihan oikeat rakastavat ihanat vanhemmat. Ja monesti olen miettinyt sitäkin kun 12-vuotiaana sanoin äidilleni, että minä muutan lastenkotiin. Olen miettinyt, että missä olisin jos olisin tehnyt sen. Olisinko erilainen, luottaisinko ihmisiin enemmän, olisinko lämpimämpi ja uskaltaisinko paremmin rakastaa. Olin 6-vuotias kun ensimmäisen kerran sanoin äidilleni, että ota avioero. Minua on järkyttänyt monesti se, että noin pienen lapsen ei edes pitäisi miettiä tuollaisia. Olen kiitollinen siitä, että olen selvinnyt tässä elämässä näinkin hyvin. Jostakin syystä minusta on tullut vahva ihminen. Kuitenkin minulla on taipumusta yrittää olla liian kiltti ja miellyttää muita ja hakea hyväksyntää. Monesti satutan itseni olemalla liian kiltti ihmisille, keneltä en saa mitään takaisin.

Vanhempien pitäisi aina muistaa, että lapsi on hauras, eikä tee mitään tahallaan. Lapsi ei halua ärsyttää, vaan hakee aina rajojaan ja hyväksyntää ja rakkautta. Olkaa varovaisia kasvatuksessa ja harkitkaa ennen kuin olette välinpitämättömiä tai käytätte väkivaltaa tai laitatte lapsen yksin miettimään jonnekin. Minun äitini unohti minut parvekkeelle moneksi tunniksi. Parvekkeen ovessa ei ollut ikkunaa ja kaide oli niin korkea, ettei minua näkynyt kaiteen yli. Olin noin 3v. Olin parvekkeella arestissa ja muistan vain, että olin siellä todella kauan.

Voisin kirjoittaa kirjan kaikista näistä pahoista kokemuksistani mitä olen saanut omilta vanhemmiltani kokea. Heidän miettimättä yhtään mitä he tekevät psyykkiselle kehitykselleni ja tunteilleni.

epä kirjoitti:

Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.

Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.

Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.

Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)

Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.

Lue lisää

Hieman oletinkin, että vallitsee ymmärtämättömyys siinä, mikä on kuria.

Kesämökillä kuuntelen usein, kun en muutakaan voi, kuinka siellä lasten kasvatus sujuu. Huutelu kuulee tähän tyyliin:
- Aki, tules tänne.
- Aki, tänne heti
- Aki, äiti käskee, tule tänne
- Aki, kohta äiti kiukustuu
- Aki, nyt äiti on todella vihainen
- Aki, kohta äiti suuttuu…
Ja tuohon tyyliin jatkuu huutelu.

Meidän lapsemme olivat saaneet aikoinaan pienen rangaistuksen ja tiesivät, että jotain ikävää seuraa, jos ei tulla heti ensimmäisellä komennolla tai ainakin ilmoiteta, miksi ei heti voida tulla. Mitä ihmeen kasvatusta se on, että laaditaan sääntöjä, mutta sääntöjen rikkomisesta ei seuraa rangaistusta. Onhan hyvä keskustella lasten kanssa monista asioista, mutta on koko joukko asioita, joista ei edes keskustella. Aivan kuin yhteiskunnassakin on lakeja, jotka vain ovat ja joiden edessä kansalaisen on vain toimittava lain edellyttämällä tavalla. Ei niiden perusteista voi edes keskustella esimerkiksi poliisin kanssa.

Rangaistus tuli tehdystä sääntöjen rikkomisesta eikä mistään mielivaltaisesti. Usein rangaistus oli puolisen tusinaa iskua ja kyllä se riitti. Rajoja tuli koeteltua ja havaittua, että rikkomista seurasi rangaistus. Kun taas sääntöjen noudattamisesta oli hyvää tiedossa. Käytössä oli siis keppi ja porkkana ja kaikkihan työelämässä mukana olevat tietävät, että keppi on porkkanaa tehokkaampi.

Ja kuten sanottu, nyt aikuisina lapset ovat sitä mieltä, että kasvatus oli oikein ja että heille jo pienenä syntyi selvä käsitys siitä, miten yhteiskunnassa pitää toimia. Samoin he ovat olleet hyvin kiitollisia siitä, että meillä vaadittiin myös kotona käytöstapoja. Nyt he ovat varmoja itsestään oudoissakin tilanteissa.

että kuuhunkin pääsee paikallisbussilla?

Miksi niin monet kuvittelevat, että jos ei harjoita ruumiillista kuritusta- kasvattaa vapaasti? Onko ruumiillinen kuritus tosiaan muutamien mielestä ainoa oikea tapa asettaa rajat ja antaa rangaistus?

Minua ei kasvatettu vapaasti, enkä joutunut kokemaan nöyryytystä enkä väkivaltaa.
Meillä ei kasvateta vapaasti, eikä meillä nöyryytetä eikä käytetä ruumiillista kurittamista kasvatuksessa. Sitä ei tarvita, enkä ymmärrä miksi joku tarvitsee vitsaa mukaan kasvatukseen. Se on väärin.

pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.

onkin.. kirjoitti:

pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.

ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.

Ymmärtää kirjoitti:

ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.

juu mä sain piiskaa ja tukkapöllyy ja olen vihainen vanhemmille. noh minusta tuli kiltti lapsi ja neurooseja on mulla vaikka muille jakaa. mua vituttaa mun vanhemmat, kun ne ei osannu kasvattaa mua. viina nyt maistuu ja oon hunningolla. kiitos vanhemmat, kun olitte kusipäitä.

ps.rakkaudella lapsia kasvatetaan ja tukkapöllyn antajille rk-62 7.62 luoti otsaan.saatanan apinat!

pss.sain kiitettävän arvosanan sotilaspassiini ja en ollut löysä kokelas. komppanian päällikkö kehotti mua sotilasuralle. vihje noille idiootteille, että katsoo huomenna tuntemattoman ja katsoo kuinka vänrikki koskela johtaa joukkojaan. tai paremmin kirjasta selviää...

psss. kun loppuu sanat, eli aivot niin käydään väkivaltaiseksi

JA LOPUKSI SANOISIN SULLE IDIOOTILLE, ETTÄ HANKI VERTAISTAS SEURAA...TERVETULOA KICKBOXINGIIN TMS. ET EI TARVII OLLA TYRANNI LAPSILLE...


juu oon juonu pari kaljaa liikaa, joten minulta ei nyt löytyny adekvaattia esitystä josta pyydän nöyrimmin anteeksi.

onkin.. kirjoitti:

pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.

Ei ole provo. Olen reissannut kallonkutistajalla jutun takia koko aikuisikäni.

Ymmärtää kirjoitti:

ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.

olekaan lapsen hakkaamista ja kurittamista kun kepillä lyö lasta..?
Vai niin, no kaippa sitten koirallakin on utareet..

Kaikkea ne keksii puolustaakseen tekojaan..

Jos sinua lyödään millä tahansa "kuritusvälineellä" kulkusille, niin et varmasti muuten saa orgasmia, vaan huudat tuskasta ja niin kovaa kuin ääntä lähtee. Älä jauha p***aa täällä. Muutenkin nuo kirjoituksesi on sairasta tekstiä.

Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.

Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.

AUVOINEN POIKA kirjoitti:

Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.

Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.

Lue lisää

piiskaleikkejä kanssani?

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Äyräpätsä kirjoitti:

piiskaleikkejä kanssani?

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Kuule laita e-mail osoite niin keskustellaan vitsakurista keskenämme.

Äyräpätsä kirjoitti:

piiskaleikkejä kanssani?

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Ai saakeli missä kunnossa se mies oli, huh huh.

AUVOINEN POIKA kirjoitti:

Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.

Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.

Lue lisää

"Autetaan paha pois" :D

Voi herranjumala sentään, keskiajalla taisivat inkvisition pojatkin ajatella juuri noin, ja sehän se vasta älykästä toimintaa olikin.

Kasvattaminen ON hankalaa. Piste. Siinä valmistellaan pientä ihmistä astumaan tähän sairaaseen yhteiskuntaan ja selviämään siinä. Sanoit että jos siellä siirtolassasi olisi "lässytelty" ei muuhun olisi aikaa jäänytkään... miksei kasvattamiselle saisi uhrata aikaa? Oletko niin helvetin laiska ettet välitä lapsistasi pätkääkään, vaan oman mukavuudenhalusi takia pieksät "pahan pois" muutamassa minuutissa ja sitten on taas hiljaista vähän aikaa? Ehkä vähän pitempäänkin, riippuu miten pahasti olet saanut peloteltua kersasi.

Ja tuo rakastava, "hyvässä hoivassa selkään antaminen" niinkuin täällä moni kouhkaa... mitä helvetin rakastavaa pahoinpitelyssä on? Aikoinaan taisi olla muotia että aviomiehetkin sanoivat rakastavansa vaimojaan niin paljon että pieksävät niitä kerran viikossa jotteivät vain jumalan tieltä eksyisi...

No mutta joo... turha kai minun on täällä ihmisten päitä yrittää kääntää, pieksäkää vain kersojanne ja tuottakaa näin niitä sairaita yksilöitä lisää, niin menokin täällä jatkuu yhtä ankeana.

Nitta-22 kirjoitti:

Ai saakeli missä kunnossa se mies oli, huh huh.

Ensin keppiä, sitten ruoskaa ja lopuksi painot jalkoihin ja järveen, taisi olla Asterixissa.

Singaporessa graffitistit kepitetään ja huumekuriirit hirtetän. Jälki on tuon mukaista. Kun aikuiset ovat näin brutaaleja toisilleen, niin tulee vain mietittyä, miten siinä maassa kasvatetaan lapset. Lyödäänkö bokkenilla vai poltetaanko hehkuvalla raudalla jos ovat tottelemattomia.

Julmat ja raa'at rangaistukset ja vankilaolot kielivät omaa karua kieltään siitä, miten maassa kasvatetaan lapsia. Ei tuollainen julmuus synny tyhjästä, vaan tuollaiseen brutalismiin pitää kasvattaa. Lapset eivät ole julmia eivätkä pahoja itsestään vaan vanhemmat kasvattavat heidät pahuuteen ruumiillisilla rangaistuksilla.

Singaporessa kepittäminen on brittiläisen imperiumin perinne. Kepittäminen on sisäoppilaitoksissa opittu tapa - tapa, jolla Britanniassa on kasvatettu sadomasokisteja sukupovesta toiseen. Kaikki yhtä kipeitä.

Olen tänäkin päivänä vanhemmilleni ikuisesti katkera seksuaalisuuteni tuhoamisesta ja siitä, että en kykene saamaan seksuaalista tyydytystä muutoin kuin väkivallalla.

Äyräpätsä kirjoitti:

piiskaleikkejä kanssani?

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Kerrot olevasi katkera vanhemmillesi siitä että sait selkääsi lapsena.
kerrotko millaista selkäsaunaa se oli, miten sitä toteutettiin. Tuo linkki on siinämielessä melko rohkea että uskallan väittää että sinua lapsena ei lyöty noin pahasti.
Nyt kun isona sitten leikit väkivaltaleikkejä niin lyötkö noin pahasti vai otatko leikin toista osapuolta huomioon lainkaan.

AUVOINEN POIKA kirjoitti:

Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.

Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.

Lue lisää

sadomasokismiksi.

hakattiinko sinua kirjoitti:

Kerrot olevasi katkera vanhemmillesi siitä että sait selkääsi lapsena.
kerrotko millaista selkäsaunaa se oli, miten sitä toteutettiin. Tuo linkki on siinämielessä melko rohkea että uskallan väittää että sinua lapsena ei lyöty noin pahasti.
Nyt kun isona sitten leikit väkivaltaleikkejä niin lyötkö noin pahasti vai otatko leikin toista osapuolta huomioon lainkaan.

Lue lisää

Vanhempieni kurinpitovälineenä oli kyynäräkeppi. Eli kahvallinen puinen noin puolentoista sentin paksuinen puolen metrin mitta, jolla mitataan kangasta. Sain sillä takapuoleeni tai sormilleni, tyypillisesti kymmenkunta iskua kerralla.

Minua ei lyöty noin pahasti, mutta nuo kuvat ovat elävää elämää Singaporesta. Siellä ruumiillinen kuritus ja hirttämiset ovat arkipäivää. Kun metrin mittaisella rottinkikepillä lyödään pakaroille, jälki on tuollaista kuten noissa kuvista. Jokainen isku repii ihon rikki ja tunkeutuu lihaan.

Kun isompana leikin väkivaltaleikkejä, yritän olla aiheuttamatta vammoja. Tottakai iskujen täytyy sattua ja niiden on oltava kunnolla kipeitä. Kipu ja nautinto käyvät käsi kädessä, ja orgasmia ei voi olla ilman tuskaa, mutta vahinkoja tai ruumiinvammoja ei saa aiheuttaa.

Äyräpätsä kirjoitti:

Ensin keppiä, sitten ruoskaa ja lopuksi painot jalkoihin ja järveen, taisi olla Asterixissa.

Singaporessa graffitistit kepitetään ja huumekuriirit hirtetän. Jälki on tuon mukaista. Kun aikuiset ovat näin brutaaleja toisilleen, niin tulee vain mietittyä, miten siinä maassa kasvatetaan lapset. Lyödäänkö bokkenilla vai poltetaanko hehkuvalla raudalla jos ovat tottelemattomia.

Julmat ja raa'at rangaistukset ja vankilaolot kielivät omaa karua kieltään siitä, miten maassa kasvatetaan lapsia. Ei tuollainen julmuus synny tyhjästä, vaan tuollaiseen brutalismiin pitää kasvattaa. Lapset eivät ole julmia eivätkä pahoja itsestään vaan vanhemmat kasvattavat heidät pahuuteen ruumiillisilla rangaistuksilla.

Singaporessa kepittäminen on brittiläisen imperiumin perinne. Kepittäminen on sisäoppilaitoksissa opittu tapa - tapa, jolla Britanniassa on kasvatettu sadomasokisteja sukupovesta toiseen. Kaikki yhtä kipeitä.

Olen tänäkin päivänä vanhemmilleni ikuisesti katkera seksuaalisuuteni tuhoamisesta ja siitä, että en kykene saamaan seksuaalista tyydytystä muutoin kuin väkivallalla.

Lue lisää

Äyräpätsä: Singaporessa on vielä ihan hyvä ja oikea kuri kuin tuomiotkin rikollisille. Sama saisi luvan olla Suomessakin.

Rikolliset eivät suinkaan jalostu linnassa paremmiksi ihmisiksi ja miksi ihmeessä niitä pitäisi verovaroin elättää lopun ikäänsä linnaan? Murhaajat, suuria talousrikoksia tekevät kuin huumepomot joutavat vallan hyvin narun jatkoksi. Ne ei tehe enään sen jälkeen rikoksia. Suomessa istuu tälläkin hetkellä kolmoismurhasta mies "elinkautista", joka oli tappanut jo kahdesti. Kohta se saasta on taas vapaana lahtaamaan uusia uhreja. Sekö muka on oikein?

Lasta ei muuten tarvitse opettaa pahuuteen. Se osaa sen asian ihan luonnostaan. Kirjoituksesi siltäkin osin on täysin huu-haata, kuten muukin kirjoituksesi.

Kurja lukea sun tarina.. Olen pahoillani :(
Kirjoitit kuitenkin hyvin, ja toivottavasti joku siitä oppisi
"Kaikilla meillä pitää olla koskemattomuus, niin lapsella kuin aikuisellakin."

enkä harjoita ruumiillista kuritusta.

"Vanhempien tehtävä on pitää rajoja yllä ja välillä on toimittava myös hieman inhottavammalla tavallakin eikä vaan silitettävä päätä."
Rajoista ei tarvitse niin usein eikä ainakaan voimallisesti tapella kun ne ovat lapselle selkeät ja itsestään selvät. Lapsi kiukuttelee esim. kun on nälkä, väsymys tai ei saa huomiota tarpeeksi. Hän tekee "väärin", koska häntä ei ole saatu YMMÄRTÄMÄÄN asiaa. Kaikkea ei ehdi/osaa lapselle neuvoja ja selittää, mutta ei siitä voi lasta syyttääkään jos ei ole ehtinyt/osannut.
Totta kai lapselle joutuu olemaan "inhottava" toisinaan, usein! Mutta inhottavan ei tarvitse tarkoittaa pienempäänsä kiinni käymistä, eikä sen vaihtoehto TODELLAKAAN ole pään silittely..
Lapsi tarvitsee pettymyksiä ja rajoja, määrätietoista aikuista. Mutta ei alistamista tai järjestettyä pelkoa.

Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.

Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!

Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.

Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...

Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
ja vittuilevat kaikille kaikesta.

Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)

isukki 40 vuotias kirjoitti:

Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.

Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!

Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.

Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...

Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
ja vittuilevat kaikille kaikesta.

Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)

Lue lisää

On monella vaan kaksi ääripäätä kunnon selkäsauna - vapaakasvatus. Mitä sekin ihmisistä kertoo?

isukki 40 vuotias kirjoitti:

Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.

Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!

Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.

Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...

Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
ja vittuilevat kaikille kaikesta.

Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)

Lue lisää

Luuletko, että kaikista lapsista, jotka eivät ole saaneet antenninjohdosta persuksilleen, tulee häirikköjä?

Luuletko, että kaikki jotka eivät ole lastaan lyöneet, "juovat siideriä yömyöhään ja vittuilevat kaikille kaikesta"?

Niin, mitenkäs ne eläimet sitten tekee..? Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla tai kissaa pahoinpitelemässä pentuaan..

tai useampi.. kirjoitti:

Luuletko, että kaikista lapsista, jotka eivät ole saaneet antenninjohdosta persuksilleen, tulee häirikköjä?

Luuletko, että kaikki jotka eivät ole lastaan lyöneet, "juovat siideriä yömyöhään ja vittuilevat kaikille kaikesta"?

Niin, mitenkäs ne eläimet sitten tekee..? Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla tai kissaa pahoinpitelemässä pentuaan..

Lue lisää

Kiitos; tämä on päivän paras

"Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla"

:)

isukki 40 vuotias kirjoitti:

Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.

Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!

Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.

Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...

Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
ja vittuilevat kaikille kaikesta.

Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)

Lue lisää

Tuon kirjoituksen myötä tulikin sitten todistettua että ihminen ei todellakaan aina osaa kritisoida vanhempiaan edes aikuisena....

Hyvä kommentti.

Minä en muista saaneeni selkään, varmaan tukistettiin joskus. Ja kerran muistan äidin läimäyttäneen minua kasvoihin, enkä tänä päivänäkään ymmärrä miksi. Siinä tilanteessa oli jotain muuta, todistamassa oli eräs sukulaismies. No hän ei pyytänyt anteeksi koskaan ja minä en anna koskaan anteeksi. Hän on tietyssä mielessä maksanut siitä sitten ja maksaa koko ikänsä. Minä olen kyllä ns kiltti tytär, huolehdin nyt jo vanhaa äitiäni ja isääni tarpeen tullen. Teen velvollisuuteni. Mutta harmi, että silloin nuorempana aikuisena olisin tarvinnut äitiä ja isää, mutta olen lukinnut äitini ulkopuolelle. Isä ehkä on eri juttu. Koskaan äitini ja minun välille ei voi tulla enää mitään läheistä, minä en haluaisi halatakaan häntä vaikkapa syntymäpäivillä.. Muita sensijaan mielellänikin. Siis olen päässyt yli, mutta meidän välimme menivät pilalle.
Omat lapseni olen kasvattanut täysin puheella ja rajoilla. Ja hyvin onnistuu, tosin välillä se on työlästä ja vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Mutta voinpahan olla ylpeä siitä, että en ole pilannut välejäni lapsiini. Ja välien pilaan menolla en tarkoita mitään sellaista, että ettemme äitini kanssa tulisi ns toimeen, päinvastoin, ulospäin näyttää varmaan todella hyvältä. Hän ns voi olla ylpeä tyttärestään ja varmaan kehuskeleekin. Vaikka tietää sisimmässään sen, että anteeksi olisi pitänyt pyytää,.,.
Toisaalta tuo, että välit äitiin jäivät kylmiksi, on ollut minulle monella tavalla vaikea asia, mutta se on pitkä juttu ja se on varjostanut koko aikuisuuttani.

Rakkaus ja rajat eivät tarkoita tukkapöllyjä, vitsoja. lyöntejä...

isukki 40 vuotias kirjoitti:

Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.

Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!

Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.

Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...

Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
ja vittuilevat kaikille kaikesta.

Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)

Lue lisää

isukki 40 vuotias

Nyt unohdetaan että eläimet opettavat pentunsa vain hankimaan ruokansa muu lauma opettaa laumassa käyttäytymisen ja pennut omat voimat antavat paikan lauman hierarkiassa.

Mieleltään vammautunutta eläintä ei ole. Rampa on muiden ateria.

"Perseelle paljaalla kädellä, sekin tapahtui joskus kaaaaauan sitten."

"Minua ei koskaan ole lyöty, eikä kyllä tullakkaan lyömään."

Niin, että mitenkäs se nyt on..?

Olisi kiva tietää, onko sinulla omia lapsia ja minkä ikäisiä?

Miten laittaa rajoja lapsille? Minusta on väärin hymyillä ja lässytellä, jos lapset käytös saa sinut kiehumaan. On väärin antaa ristiriitaisia viestejä.

Kehno äiti kirjoitti:

Olisi kiva tietää, onko sinulla omia lapsia ja minkä ikäisiä?

Miten laittaa rajoja lapsille? Minusta on väärin hymyillä ja lässytellä, jos lapset käytös saa sinut kiehumaan. On väärin antaa ristiriitaisia viestejä.

Lue lisää

En todellakaan ole edellisen kirjoittaja, mutta vastaanpa kuitenkin kysymykseesi "miten laittaa rajoja lapsille"?
NO. Rajat pitää ensinnäki päättää, miettiä mikä on perusteltua ja mikä "nipotusta".
Miksi kummassa pitäisi hymyillä ja lässytellä silloin kun pitäisi puuttua lapsen käytökseen?? En tajua ollenkaan?! Yhtä vähän tajuan miksi pitäisi purkaa oma hermostuminen pienempäänsä!
Miksi sitten lapsikin ei tällä logiikalla saa satuttaa sinua kun sinun käytös saa hänet kiehumaan?

Eiköhän kyse ole AIKUISUUDESTA. Aikuisen pitäisi osata HALLITA hermonsa! Ethän sinä kaupassakaan käy myjän kimppuun kun tämän käytös alkaa hermostuttamaan sinua? Lapsi on helppo kohde purkaa agressioita, mutta kertoo purkajastakin paljon.
Tämä taitaa olla tätä nykyajan "tänne-heti-kaikki-mulle" -tarinaa.. "Kun äitiä nyt kerran vituttaa niin äiti saa satuttaa! Mutta jos sinua vituttaa, niin SINÄ et kyllä saa satuttaa!"
Kuka on väittänyt, että lasten kasvatus helppoa olisi? Miksi hankkia lapsia jos ei ole valmis antamaan itsestään mitään?

Eikä muuten tarvitse antaa mitään ristiriitaisia viestejä kun sanot, että "nyt äitiä harmittaa niin paljon, että menen hetkeksi hakkaamaan säkkiä!"
Koko ajanhan ihminen joutuu skarppaamaan käytöstään! Kun töissä alkaa nukuttamaan, niin alatkos nukkumaan ettet vaan anna ristiriitaisia viestejä muille?

Sain todella paljon poikana vitsaa.
Sain sitä jo varsin pienenä mutta tuossa 10v molemmin puolin sitä tuli aina kun tein jotain väärin. Pienistä vääryyksistä tuli hiukan ja isoista tuli sitten okein kunnolla.
Meillä vitsa oli lähes jokapäiväistä ja jos meillä oli joku mun kaveri ja me tehtii molemmat pahaa niin molemmat saatiin myös vitsaa ja jos olin tuon kaverin kotona tai kotipihalla ja tehtiin pahaa niin siitä paikasta sisään ja pyllyt paljaaksi ja vitsaa pyllylle.
Loppujenlopuksi se alkoi tehdä hyvää ja nykyään en tule toimeen ilman vitsan saamista. Sitä pitää saada aina silloin tällöin ja kunnolla. Se ikäänkuin vapauttaa ja tuo turvallisen olon.

sain paljon kirjoitti:

Sain todella paljon poikana vitsaa.
Sain sitä jo varsin pienenä mutta tuossa 10v molemmin puolin sitä tuli aina kun tein jotain väärin. Pienistä vääryyksistä tuli hiukan ja isoista tuli sitten okein kunnolla.
Meillä vitsa oli lähes jokapäiväistä ja jos meillä oli joku mun kaveri ja me tehtii molemmat pahaa niin molemmat saatiin myös vitsaa ja jos olin tuon kaverin kotona tai kotipihalla ja tehtiin pahaa niin siitä paikasta sisään ja pyllyt paljaaksi ja vitsaa pyllylle.
Loppujenlopuksi se alkoi tehdä hyvää ja nykyään en tule toimeen ilman vitsan saamista. Sitä pitää saada aina silloin tällöin ja kunnolla. Se ikäänkuin vapauttaa ja tuo turvallisen olon.

Lue lisää

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Tuletteko meille leikkimään piiskaleikkejä? Annan teille kyynäräkepistä oikein kunnolla. Minulla on iso joukko univormuja, kuten SS, KGB, laivastounivormu jne, käsirautoja ja osaan solmut.

Äyräpätsä kirjoitti:

http://pekingduck.org/archives/000383.php

Tuletteko meille leikkimään piiskaleikkejä? Annan teille kyynäräkepistä oikein kunnolla. Minulla on iso joukko univormuja, kuten SS, KGB, laivastounivormu jne, käsirautoja ja osaan solmut.

Lue lisää

Liian rankkaa, kyllä muuten voisi ajatella.
Anna e-mail niin keskustellaa asiasta.
Olen saanut kyllä vitsaa mutta ei sidottuna eikä ole hakattu tuon linkin kuvan kaltaiseksi, eikä muulla kun monihaaraisella koivuvitsalla, turvallisesti mutta kunnolla.

Onneksi kaikki eivät ota elämänohjeitaan raamatusta!

Vanhempani menivät kerran sen verran pitkälle, että vitsaa tuli. Ilmeisesti silloin ei ollut puhe, eivätkä muutkaan tavanomaiset keinot tepsineet. Olin aika omapäinen lapsi. Kuitenkaan se yksi vitsansaanti ei ole minun psyykkeeseeni vaikuttanut.

Yleensä meillä rauhoitettiin lapset isän toimesta joko puhumalla tai sitten niin, että isä teki jotain niin hassua, että alkoi väkisinkin naurattamaan. Siihen usein loppui riehuminen, eikä mitään väkivaltaan viittaavaa tarvinnut ajatellakaan.

Muistan aika nuoresta saakka keskustelleeni vanhempieni kanssa asioista. Vanhemmat ihan oma-aloitteisesti kertoivat ja selittivät, mikä on oikein ja miksi.

Mielestäni tuo kasvatusmetodi on toiminut aika hyvin. Kyllä lapsi puhetta ymmärtää ja mitä enemmän puhut lapsesi kanssa, sitä enemmän se ymmärtää vastaisuudessa.

siellä raamatussa sanotaan..?

Ihminen, joka saa ruumiillista kuritusta lapsena, käyttää itse väkivaltaa ihmissuhdeongelmien ratkaisemiseen vanhempana. Se on hänen aivoihinsa etsattu refleksi, jonka lapsuuden kokemukset ovat sinne syövyttäneet.

Yksikään ilman ruumiillista kuritusta kasvatettu lapsi ei isona lyö puolisoaan eikä omia lapsiaan.

Äyräpätsä kirjoitti:

Ihminen, joka saa ruumiillista kuritusta lapsena, käyttää itse väkivaltaa ihmissuhdeongelmien ratkaisemiseen vanhempana. Se on hänen aivoihinsa etsattu refleksi, jonka lapsuuden kokemukset ovat sinne syövyttäneet.

Yksikään ilman ruumiillista kuritusta kasvatettu lapsi ei isona lyö puolisoaan eikä omia lapsiaan.

Lue lisää

Itseäni on pahoinpidelty lapsena ja todellakin pahemmin kuin tukkapöllyllä...olen 50-vuotias, enkä ole koskaan kättäni nostanut ketään vastaan. Toisaalta lapsi, jota ei ole lyöty, saattaa hyvinkin kehittää väkivaltaisia toimintamalleja. Ihmismieli kun on kehittyväistä lajia..freudilaiset tulkinnat lapsuuden peruuttamattomista vaikutuksista voi nakata roskakoriin..onneksi. Ihminen älykkäänä ja plastisena kokonaisuutena voi todellakin kehittyä ja selviytyä ns normaaliksi traumaattissista kokemuksista huolimatta ja päinvastoin. Kokemuksista voi oppia ja todellakin muuttaa ajatelumallejaan tyyliin:"näitä virheitä en itse tee".

Tietoisella päätöksellä on uskomaton voima. Itse ajattelen lapsuudenkokemksiani siten, että katson niiden olleen minulle oppikoulu elämään. Yritän ajatella..ilman niitä hirveitä kokemuksia en olisi tämä ihminen joka nyt olen. Se on ollut keinoni selviytyä. Tiedän ja muistan kaikki hirveydet, mutta menneet kokemukset eivät määrittele ihmisyyttäni nyt. Vanhempieni kanssa en ole ollut tekemisissä sitten kotoa lähtöni 16v. Sekin tietoinen valinta. Sukulaisuus ei takaa, eikä toisaalta velvoita mihinkään.

Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä :) olen onnellinen. Olen saanut elämältä kaiken minkä olen halunnutkin. Ei voisi paremmin mennä, ja toisaalta ihan pikkutyrskyt ei tätä laivaa heiluttele. Ystäväni ja puolisoni pitävät minua lämpimänä ja empaattisena ihmisenä, joten yleistäminen lapsuudenkokemusten vaikutuksista lienee turhaa.

En puolustele väkivaltaa missään mielessä, mutta rajattomista lapsista olen huolissani. Hyviä ihmisiä heistäki varmasti tulee, mutta se pahanolon määrä, jota he lapsuudessaan kokevat on täysin verrannollinen fyysiseen pahoinpitelyyn. Toivottavasti kaikki löytävät eväitä elämäänsä. Sanotaanhan, että riippumatta vanhemmista koko aikuisikä on toipumista lapsuudesta :).

On hyvä että lapsi pyytää anteeksi pahoja tekojaan. Vanhemmat opettavat lapsiaan että he vanhenpana osaavat sitten pyytää anteeksi jos ovat toisen mieltä pahoittaneet.

Onko kukaan miettinyt myös sitä että äiti tai isä pyytää anteeksi lapseltaan. Elikkä jos vanhempi väsyneenä ja kiukkusena aiheuttaa tahattomasti lapselleen mielipahaa, niin pyytää anteeksi. Näin lapsi osaa aikuisena antamaan anteeksi sellaiselle joka on käyttäytynyt typerästi.

Tämä anteeksi antaminenkin on tärkeä oppi. Kyllä aikuisen täytyy olla niin nöyrä että osaa lapseltaan pyytää anteeksi.

mietiskelijä kirjoitti:

On hyvä että lapsi pyytää anteeksi pahoja tekojaan. Vanhemmat opettavat lapsiaan että he vanhenpana osaavat sitten pyytää anteeksi jos ovat toisen mieltä pahoittaneet.

Onko kukaan miettinyt myös sitä että äiti tai isä pyytää anteeksi lapseltaan. Elikkä jos vanhempi väsyneenä ja kiukkusena aiheuttaa tahattomasti lapselleen mielipahaa, niin pyytää anteeksi. Näin lapsi osaa aikuisena antamaan anteeksi sellaiselle joka on käyttäytynyt typerästi.

Tämä anteeksi antaminenkin on tärkeä oppi. Kyllä aikuisen täytyy olla niin nöyrä että osaa lapseltaan pyytää anteeksi.

Lue lisää

niin useastikin. Eli pyydän AINA anteeksi lapsiltani, jos olen ollut epäreilu tai tehnyt kärpäsestä härkäsen. Toiset luulevat kadottavansa auktoriteettinsa näin, mutta ei pidä paikkaansa. Reilu pitää olla itsekin!

t. Kolmen äiti

Ehdotus:
Luodaan ns vakoiluorganisaatio, kaikki vakoilee kaikkia. Jos pieninkin vihi tulee naarpurista että on tukistettu, läpsäisty, nipaattu, otettu käsivarresta ja voimakeinoin talutettu omaan huoneeseen, ja mikä kaikkein kauheinta annettu vitsaa pyllylle.
Heti välittömästi pakkohuostaan ja pois omasta rakkaasta kodista ja makkarista omista lakanoista laitoksen lakanoihin tätien hoitoon, siellä on hyvä ja turvallinen olla. Tädit on 8h päivässä töissä ja sitten tulee tilalle toinen täti.
Yhteiskunnan verorahat loppusivat jo siinä vaiheessa kun tarvis alkaa rakentamaan noita pakkohuostaanotto-laitoksia joka kylälle ja jo pelkästään hesaan ainakin 100000paikkainen.
Siitä vain, jo poistuu rikollisuus maasta.

Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.

??? kirjoitti:

Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.

Lue lisää

Suo siellä vetelä täällä.
Noita tekopyhiä suohonsuksijoista ja ylilyöviä hysteerikkoja on palsta täynnä.
Yhdyn sinuun. Jos koti ei kasvata - joskus vähän kuritakin niin musta yö tulee vastaan kun tarvii ottaa omia askeleita. On paljon työpaikkoja jossa voi pomo tulla sanomaan asiat selkeästi ja joskus tarvittaessa rajusti. Ei pomot työpaikalla ota vitsaa siellä voi joku lyödä sanan säilällä ja jos ei ole ikinä tottunut kokemaan vastoinkäymisiä niin tulee oikeesti paha olla.
Kyllä terve kuri - jossa joskus myös voi olla vitsa hyvänä apuna on ihan ok. Ei vitsan tarvi olla "tuvan ovenkarmin päällä" että sillä päivittäin hakataan. Mutta jos tarvitaan niin mikäs siinä, vähän se kirpaisee mutta niin kirpaisee koko elämäkin.
Elämässä voi kurittomalle tulla tilanteita jossa sanotaan että mene helvettiin sitten jos et tottele. Kotona ei käsketä helvettiin jos vähän ripsautetaan silloin kun ei sana tehoa.

PAKKOHUOSTAAN kirjoitti:

Ehdotus:
Luodaan ns vakoiluorganisaatio, kaikki vakoilee kaikkia. Jos pieninkin vihi tulee naarpurista että on tukistettu, läpsäisty, nipaattu, otettu käsivarresta ja voimakeinoin talutettu omaan huoneeseen, ja mikä kaikkein kauheinta annettu vitsaa pyllylle.
Heti välittömästi pakkohuostaan ja pois omasta rakkaasta kodista ja makkarista omista lakanoista laitoksen lakanoihin tätien hoitoon, siellä on hyvä ja turvallinen olla. Tädit on 8h päivässä töissä ja sitten tulee tilalle toinen täti.
Yhteiskunnan verorahat loppusivat jo siinä vaiheessa kun tarvis alkaa rakentamaan noita pakkohuostaanotto-laitoksia joka kylälle ja jo pelkästään hesaan ainakin 100000paikkainen.
Siitä vain, jo poistuu rikollisuus maasta.

Lue lisää

Olen itseasiassa tehnytkin ilmoituksen sossuun kun kuulin että eräs äiti oli jahdannut äitiään mattopiiskalla.
Varo vaan. Joku saattaa vahtia tekemisiäsi

aikuinen kirjoitti:

Olen itseasiassa tehnytkin ilmoituksen sossuun kun kuulin että eräs äiti oli jahdannut äitiään mattopiiskalla.
Varo vaan. Joku saattaa vahtia tekemisiäsi

No nyt meni jo huumorin puolelle =)

Siis, äiti joka oli jahdannut lastaan mattopiiskallla. Ei äiti joka jahtasi äitiään... =)

??? kirjoitti:

Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.

Lue lisää

"Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua."

Eli sinun mielstä lapsella ei ole ihmisarvoa. Ja sinä et ilmeisesti tiedä mitä eroa kasvattamisella ja väkivallalla.

Minä sain poikasena vitsaa tosi paljon. Kerrankin olin myymässä Vappu-luikari lehteä ja kun ei ostettu niin räkäisin ovikelloon oikein kamalan klimpin ja asunnon isäntä kuunteli oven takana kun tein toimitustani. Portaita alas mennessäni hän tarttui niskaani ja vei sisään.
Siitä paikasta täysin ventovieras setä komensi minut laskemaan housut alas ja sitten tuli vitsaa niin että veri kirisi pyllystä. Piiskatessaan hän hoki jotain kurittomuudesta ja että soitetaan poliisi ja se vie heti poikakotiin.
Itkin kovasti ja pyysin että ei setä löisi enää ja että ei poliisia ja poikakotia.
Sitten setä talutti minut autoon ja vei kotiin ja kertoi vanhemmilleni mitä oli tehnyt ja että siitä on jo ensimmäinen rangaistus annettu.
Oli siinä ja siinä etten kotona saanut lisää.
Seuraavana iltana olin taas myymässä lehtiä ja sain omaa taskurahaa vapuksi. Toki muistin eilisen illan selkäsaunan ja OLIN KILTTI, en pelokas enkä ahdistunut.
Kotona sain vitsaa melko helposti, oli kovin kuriton ja en oikein osaa sanoa miksi sitten kuitenkin tein aina jotain niin typerää että piti mennä hakemaan vitsa. Ei minulle ollut ylivoimaista laskea housuja alas ja mennä isin polvelle, se oli niin automaattista. Vitsa-selkäsaunan jälkeen olin saanut tekoni anteeksi enkä koskaan vihannut sitä joka minut piiskasi.
Minulla lienee ollut jo silloin niin vahva ego että se ylitti reilusti näiden nyky-kauhistelijoiden egon. Kävin koulut loppuun ja olen ollut hyvässä työ ja kaikessa muussakin elämässä mukana jo niin kauan että eläke häämöttää ja omat -monta kertaa vitsaa saaneet jälkeläiset ovat maailmalla olleet jo jonkin aikaa ja kaikilla tuntuu olevan ihan kiva elämä.
Se että antaako he lapsilleen vitsaa (4 lastenlasta) en tiedä - tuskin koska se on nykyään laissa kiellettyä, täytyy olla vitsan kanssa varovainen jos sitä antaa. Ei ainakaan niin lujasti kun minä sain. Joskus oli kuulkaa pylly aivan rikki ja sitä kirveli vielä seuraavanakin päivänä. Lasuus oli silti älyttömän hienoa, oli aina kavereita ja kaikenlalista laillistakin tekemistä. Joskus meni jopa kuukausi etten saanut vitsaa, tein pahan teon ja taas tuli.
En tehnyt tuhmuuksia siksi että olisin halunnut vitsaa, kyllä se senverran sattui että ei olisi pahanteosta kyllä koskaan halunnut kiinni jäädä. Minä nyt vain olin sellainen. Jollekin muulle se olisi voinut tuottaa traumoja. Meillä oli kuitenkin hyvin traumaton koti. Aina oli turvallista, puhdasta, ruokaa, melko raitista, ja mukavia kylävieraitakin usein. Aika kultaa muistot terveellä ihmisellä.

ja voin hyvin kirjoitti:

Minä sain poikasena vitsaa tosi paljon. Kerrankin olin myymässä Vappu-luikari lehteä ja kun ei ostettu niin räkäisin ovikelloon oikein kamalan klimpin ja asunnon isäntä kuunteli oven takana kun tein toimitustani. Portaita alas mennessäni hän tarttui niskaani ja vei sisään.
Siitä paikasta täysin ventovieras setä komensi minut laskemaan housut alas ja sitten tuli vitsaa niin että veri kirisi pyllystä. Piiskatessaan hän hoki jotain kurittomuudesta ja että soitetaan poliisi ja se vie heti poikakotiin.
Itkin kovasti ja pyysin että ei setä löisi enää ja että ei poliisia ja poikakotia.
Sitten setä talutti minut autoon ja vei kotiin ja kertoi vanhemmilleni mitä oli tehnyt ja että siitä on jo ensimmäinen rangaistus annettu.
Oli siinä ja siinä etten kotona saanut lisää.
Seuraavana iltana olin taas myymässä lehtiä ja sain omaa taskurahaa vapuksi. Toki muistin eilisen illan selkäsaunan ja OLIN KILTTI, en pelokas enkä ahdistunut.
Kotona sain vitsaa melko helposti, oli kovin kuriton ja en oikein osaa sanoa miksi sitten kuitenkin tein aina jotain niin typerää että piti mennä hakemaan vitsa. Ei minulle ollut ylivoimaista laskea housuja alas ja mennä isin polvelle, se oli niin automaattista. Vitsa-selkäsaunan jälkeen olin saanut tekoni anteeksi enkä koskaan vihannut sitä joka minut piiskasi.
Minulla lienee ollut jo silloin niin vahva ego että se ylitti reilusti näiden nyky-kauhistelijoiden egon. Kävin koulut loppuun ja olen ollut hyvässä työ ja kaikessa muussakin elämässä mukana jo niin kauan että eläke häämöttää ja omat -monta kertaa vitsaa saaneet jälkeläiset ovat maailmalla olleet jo jonkin aikaa ja kaikilla tuntuu olevan ihan kiva elämä.
Se että antaako he lapsilleen vitsaa (4 lastenlasta) en tiedä - tuskin koska se on nykyään laissa kiellettyä, täytyy olla vitsan kanssa varovainen jos sitä antaa. Ei ainakaan niin lujasti kun minä sain. Joskus oli kuulkaa pylly aivan rikki ja sitä kirveli vielä seuraavanakin päivänä. Lasuus oli silti älyttömän hienoa, oli aina kavereita ja kaikenlalista laillistakin tekemistä. Joskus meni jopa kuukausi etten saanut vitsaa, tein pahan teon ja taas tuli.
En tehnyt tuhmuuksia siksi että olisin halunnut vitsaa, kyllä se senverran sattui että ei olisi pahanteosta kyllä koskaan halunnut kiinni jäädä. Minä nyt vain olin sellainen. Jollekin muulle se olisi voinut tuottaa traumoja. Meillä oli kuitenkin hyvin traumaton koti. Aina oli turvallista, puhdasta, ruokaa, melko raitista, ja mukavia kylävieraitakin usein. Aika kultaa muistot terveellä ihmisellä.

Lue lisää

Noita sun sairaita fantasioita, olen sanonut ennenkin ja sanon toistamiseen: Pysy siellä fetissi-palstalla noine juttuinesi!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Noita sun sairaita fantasioita, olen sanonut ennenkin ja sanon toistamiseen: Pysy siellä fetissi-palstalla noine juttuinesi!

Missä vaiheessa pieni pala elämänkerrasta kirjoitettuna tähän palstaan muuttuu fantasiaksi, onko Sinulla siellä joku fantasia/fetissi-adapteri. Hmmm.

miksi pitää puolustautua? Toiset ei vain tarvitse satuttaa lastaan kasvattaessaan niitä ja kunnon kansalaisia on kasvanut. PISTE

Kun rakentaja rakentaa perheelleen taloa, on vain hienoa, että hän lukee alan kirjallisuutta, ottaa asioista selvää ja keskustelee. Mutta kun äiti/isä kasvattaa lastaan usein törmää siihen, että jos luet jotain kasvatuskirjallisuutta tai muutoin olet kiinnostunut tästä tehtävästä, niin olet maalaisjärjetön. Ihan niin kuin nämä asiat sulkisivat toisensa pois..

Minulle on ihan sama mitä joku katkeroitunut minusta sanoo. Itse TIEDÄN, että lapseni ovat minun maailma ja heidän eteen HALUAN tehdä kaikkeni. He eivät suinkaan ole niitä "äidin pikkukultamussukoita" siinä mielessä kun joku ivallinen ehkä haluaa ilkeillä. He vain ovat kaikkeni ja kaikkeni heidän hyväkseen teen! Heidän parastaan ovat siis sekä rajat että rakkaus. Heillä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen (niin kuin isommallakin ihmisellä), virheisiin (niin kuin isommallakin) ja siihen, että heitä opastetaan ja ohjataan oikeisiin valintoihin. Heillä on oikeus kohdata vastoinkäymisiä ja syli johon tulla kun tarvetta on. Heillä on päivittäin pettymyksiä, luojan kiitos. Heillä on vastoinkäymisten vastapainoksi äiti ja isä, jotka auttavat vaikeimpien hetkien läpi. Äiti ja isä, jotka ovat aina heitä varten (vaan ei tekemässä heidän puolestaan), kunnioittaen lapsia ihmisarvon ja älykkyyden omaavina ihmeinä.
Ja tästäkö solen onnellinen! :o)

...jätettiin vammaiset lapset vuorille kuolemaan, naiset eristettiin taliban-tyylisesti kotiin ja opettajien ja oppilaiden välinen miesrakkaus kukoisti. Haetaanko mallia sieltä?

Aivan niinkuin tuota samaa nauhaa ei olisi jo 100 kertaa toistettu täällä, ja toistajana samankaltaiset yliopiskelleet ura-yksinhuoltajaäidit joiden kakki lastenkasvatus oppi perustuu kirjasta luettuun.

Luulisi, ettei tässä kukaan ruumiillista pahoinpitelyä puolustelekaan. Sehän on julminta mahdollista toimintaa.

Vapaa kasvatus, jolloin lapsi saa sauhuta ja tehdä mitä lystää, on sitten toinen äärilaita.

Ja tuo ruumiillinen pahoinpitely voi tapahtua myös näiden Sauhu-Santtujen taholta. Heidän pitäisi edes kerran saada tuntea miltä heidän antama puusti tuntuu. Jostain syystä nämä äitien lellikkisydänkäpyset eivät ansaitse mitään ruumiillista kuritusta, mutta saavat kohdentaa nyrkkinsä muihin, itseään pienempiin lapsiin!? Ai niin, hehän ovatkin OMIA lapsia- sanoo vapaan kasvatuksen mammuskat.

kaiken tekstiisi. Nostan hattua tuollaisille jotka osaavat kertoa asian ytimen lyhyesti ja niin kuin se on. Oletpa viisas tosiaan!

kanssasi. kirjoitti:

Luulisi, ettei tässä kukaan ruumiillista pahoinpitelyä puolustelekaan. Sehän on julminta mahdollista toimintaa.

Vapaa kasvatus, jolloin lapsi saa sauhuta ja tehdä mitä lystää, on sitten toinen äärilaita.

Ja tuo ruumiillinen pahoinpitely voi tapahtua myös näiden Sauhu-Santtujen taholta. Heidän pitäisi edes kerran saada tuntea miltä heidän antama puusti tuntuu. Jostain syystä nämä äitien lellikkisydänkäpyset eivät ansaitse mitään ruumiillista kuritusta, mutta saavat kohdentaa nyrkkinsä muihin, itseään pienempiin lapsiin!? Ai niin, hehän ovatkin OMIA lapsia- sanoo vapaan kasvatuksen mammuskat.

Lue lisää

Asiahan ei aina ole niin,että ruumiillisella kurituksella "koulutettu" lapsi on ku hellantelttu.Onhan se silloin kilttiä kun vanhemmat on paikalle vahtimassa luunappejensa kanssa mutta ootas ku Äiti häipyy niin pileet voi alkaa!
Täällä ei sit käsitetä,että on olemassa vapaankasvatuksen ja ruummillisen kurituksen välimuotoja.Kaikki on ilmeisestikkin ääripäätilanteeita!

mieltä kirjoitti:

Asiahan ei aina ole niin,että ruumiillisella kurituksella "koulutettu" lapsi on ku hellantelttu.Onhan se silloin kilttiä kun vanhemmat on paikalle vahtimassa luunappejensa kanssa mutta ootas ku Äiti häipyy niin pileet voi alkaa!
Täällä ei sit käsitetä,että on olemassa vapaankasvatuksen ja ruummillisen kurituksen välimuotoja.Kaikki on ilmeisestikkin ääripäätilanteeita!

Lue lisää

näille kertoa mutta kuten olen jo aikaisemmin todennut toisille se viesti menee perille puheella kun taas toisille sieltä toista kautta............

on yritetty kirjoitti:

näille kertoa mutta kuten olen jo aikaisemmin todennut toisille se viesti menee perille puheella kun taas toisille sieltä toista kautta............

Taisit kuule käsittää tuo edellisen viestin väärin.
Siinä ei sanottu että ruumiillinen kuritus on kasvatusta.

aikuinen kirjoitti:

Taisit kuule käsittää tuo edellisen viestin väärin.
Siinä ei sanottu että ruumiillinen kuritus on kasvatusta.

Niin käsitti!
Tarkoitin juuri sitä,että on olemassa myös kasvatusmetodi joka kulkee kultaisesti siinä kahden ääripään välissä.
Joidenkin on hirvittävän vaikea käsittää,että joidenkin tenavat EI tarvitse sitä piiskaa,tukistamista,nippaamista!
Kasvatuskonstit on monet ja olkaamme tyytyväisiä niihin omiin keinoihimme kunhan lapsi saa elää lapselle tarkoitetun turvallisen,lämpöisen ja rakkaudentäyttämän lapsuuden sisältäen myös vanhemman asettamat rajat rakkaudesta lapseen!

olisi selvinnyt siitä tuon paremmin!


"minusta tuli "ylikiltti" kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen,vailla omaa elämää... "

Tuo kertoo sen, että olet hyvä ja lämmin ihminen :)

... kirjoitti:

olisi selvinnyt siitä tuon paremmin!


"minusta tuli "ylikiltti" kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen,vailla omaa elämää... "

Tuo kertoo sen, että olet hyvä ja lämmin ihminen :)

Lue lisää

Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.

nyt olisi aika miettiä kirjoitti:

Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.

Lue lisää

Nöyrä, itsensä unohtanut ihminen sanoo: "Minua on lyöty, mutta minä en lyö ketään"

Paha kierre ei ainakaan jatku, kun naiivisti hyväksyy oman kohtalonsa (esim. että oli lapsena hakattu). Tähän harva pystyy ja tähän ei ihmisen tarvitsekaan pystyä! Sellainen ihminen on äärimmäisen (ellei jo liian) hyvä ja lämmin. Sitä tarkoitin.

............................. kirjoitti:

Nöyrä, itsensä unohtanut ihminen sanoo: "Minua on lyöty, mutta minä en lyö ketään"

Paha kierre ei ainakaan jatku, kun naiivisti hyväksyy oman kohtalonsa (esim. että oli lapsena hakattu). Tähän harva pystyy ja tähän ei ihmisen tarvitsekaan pystyä! Sellainen ihminen on äärimmäisen (ellei jo liian) hyvä ja lämmin. Sitä tarkoitin.

Lue lisää

"unohtaa itsensä"= unohtaa tarpeensa, unohtaa puolustautumisensa

Näin itse asian käsitin. Ihminen, joka on "unohtanut itsensä", mutta esim. hakkaa muita, ei ole unohtanut itseään sanan varsinaisessa merkityksessä! Ei voi olla, koska tuollainenhan ihminen purkaa pahaa oloaan eteenpäin.

nyt olisi aika miettiä kirjoitti:

Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.

Lue lisää

sitä että monet traumat on monien asioiden summa. Toiseks jokainen ihminen on yksilö ja persoona ja siten myös kokee ruumiillisen kurituksen eri tavalla. Yhdelle se on se yksi kerta ja toista saa kuritta usemman kerran. Se mitä yksi ihminen on kokenut ei tarkoita sitä että muidenkin on koettava samoin. Nollatoleranssi fyysiseen ja henkiseen satuttamiseen olisi minun mielestä aika hyvä lähtökohta lapsen OHJAAMISELLE. Muuten tiesitkö sen että vahvuuskin on sairautta tiettyyn pisteeseeen asti?

Minulla oli kesämökillämme naapurissa suunnilleen samanikäinen tyttö, jonka kanssa leikimme joka päivä. Usein äitiä ja pikkupoikaa. Jo noin 5-vuotiaana olin leikisti ollut tottelematon, ja minulle piti antaa piiskaa (olin jo kotona saanut maistaa sitä). Aluksi vain leikisti, uimahousujen lahkeet yläs ja koivurisulla kevyesti. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä, mutta kenellekään ei kerrottu siitä. Vanhempana tytön antamat piiskaukset tulivat lujemmiksi, ja housut vedettiin jo alas. En olisi enää oikein halunnut ottaa selkäsaunoja, mutta tyttö uhkasi kertoa kaikille, että on piiskannut minut monta kertaa. Sitä häpeää en olisi kestänyt! Viimeksi sain häneltä 13-vuotiaana. Ja niin reilusti, että jälkien piilottelemisessa oli täysi työ. Onnistuin kuitenkin. (Siinä iässä sain vielä äidiltäkin).

Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.

ressi-rami kirjoitti:

Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.

Lue lisää

Aivan hyvin voi olla totta. Aiemmin näihin asioihin suhtauduttiin vähän eri tavalla. Lastensuojeluviranomaiset eivät olleet heti paikalla. No tänä päivänä olisivat ja lapsi otettaisiin huostaan hakkaavilta vanhemmilta. Ja vanhemmat maksaisivat lastensa elatuksesta muualle.

Turha puolustaa väkivaltaa... ihan turha

ressi-rami kirjoitti:

Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.

Lue lisää

Puhut puppua: Samaa minäkin ajattelen "on liikaa" nimimerkin kirjoituksesta.

Todella törkeää isältäsi. Riisututtaa neljätoistavuotiaalta tytöltä housut ja sitten ei muuta kuin piiskataan.
Provoiletko..
Linnaan tuollainen isä, törkeää... hän sai siitä varmaan melkoisia kiksejä

tässä se nähdään miten sairasta puuhaa on antaa selkäsauna lapselle, omalle lapselle..

Syystä tai toisesta, jostakin ihmisestä vain ajan myötä kehittyy "pikku masokisti". Syyt siihen ovat moninaiset ja hyvin yksilölliset. Ei siitä kannata murhetta kantaa ja hyvä asia, kun "kurituspuoli" on järjestyksessä avioliitossa. Toivon mukaa yhteiset pikku nassukat oppii samat tavat.

Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.

Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.

Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.

Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.

Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.

Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.

Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!

Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.

Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.

Jussi96 kirjoitti:

Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.

Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.

Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.

Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.

Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.

Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.

Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!

Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.

Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.

Lue lisää

Hyvä ja uskottava stoori, josta annan täydet ten point.
Täällä tosiaan näyttää olevan yksi tai useampi karpaasi, joka kirjoittelee työkseen masokistisia visioitaan, joita ei edes viitti lukea, kun kirjoitukset toistaa samaa kaavaa, eikä ne tarinat ole edes uskottavia.
Hyvä, kun joukossa on edes joku todellinenkin juttu.

Jussi96 kirjoitti:

Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.

Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.

Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.

Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.

Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.

Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.

Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!

Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.

Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.

Lue lisää

Mä oon suo nuorempi ja silti luen näitä juttuja

Suosittelen, hakeudu hyvä ihminen hoitoon, jos noin pahasti sinulla lanttu viiraa.

KASVAA SE KUNNIATTA KUOLEE,KYLLÄ PUHUMINEN TEHOAA KASVATUKSESSA KUN PITÄÄ LINJAN HYVÄNÄ.KYLLÄ OLI JULMA ÄMMÄ TOSSA TOISESSA JUTUSSA KUN EI ANTANUT VIERAILLE LAPSILLE RUOKAA,EI SE NIIN KALLIIKS TULE KUN ITSE TEKKEE,----JOS VITTII---VAIKKA HERNESOPPAA, VAI PITÄÄKÖ ISTUA KONEELLA AAMUSTA ILTAAN KIRJOITTELEMASSA LOKEIHIN KOSKA PÄÄSTI PIERUN JA MIHINPÄIN NAAPURIN KISSA LORRAUTTI VIIMEKS

LUKEKAA TÄMÄ kirjoitti:

KASVAA SE KUNNIATTA KUOLEE,KYLLÄ PUHUMINEN TEHOAA KASVATUKSESSA KUN PITÄÄ LINJAN HYVÄNÄ.KYLLÄ OLI JULMA ÄMMÄ TOSSA TOISESSA JUTUSSA KUN EI ANTANUT VIERAILLE LAPSILLE RUOKAA,EI SE NIIN KALLIIKS TULE KUN ITSE TEKKEE,----JOS VITTII---VAIKKA HERNESOPPAA, VAI PITÄÄKÖ ISTUA KONEELLA AAMUSTA ILTAAN KIRJOITTELEMASSA LOKEIHIN KOSKA PÄÄSTI PIERUN JA MIHINPÄIN NAAPURIN KISSA LORRAUTTI VIIMEKS

Lue lisää

Suomalaiset ei osaa kasvattaa lapsia... Jopa MUSTALAISET ovat parempia siinä homassa. Kunnon kuri takaisin.. Tähän on menty,murhat, huumeet , viina ja suunsoitto. Minun verorahoillani palkataan päiväkotiin mustalaisia töihin. Niiden lapset ainakin kunnioittaa vanhempia, tosin siihen se sitten jää..

Järkyttynyt kirjoitti:

Suomalaiset ei osaa kasvattaa lapsia... Jopa MUSTALAISET ovat parempia siinä homassa. Kunnon kuri takaisin.. Tähän on menty,murhat, huumeet , viina ja suunsoitto. Minun verorahoillani palkataan päiväkotiin mustalaisia töihin. Niiden lapset ainakin kunnioittaa vanhempia, tosin siihen se sitten jää..

Lue lisää

Mustalaisen mukulat pelkäävät ehkä omia vanhempiaan, mutta vieraita aikuisia ja jopa vanhuksia kohtaan ovat todella hävyttömiä. Että se siitä sinun kasvatusavustasi. Siinä kulttuurissa olisi käytöstavoissa paljon parantamisen varaa.

Vitsa tekee hyvää ja vapauttaa synnistä.
Aito monihaarainen koivuvitsa lujasti annettuna paljaalla pyllylle ja reisien yläosien alueelle aina vähintään 50 iskua.
Jos piiskattava rimpuilee pois tai yrittää käsiä eteen aloittaa piiskaaja rituaalin uudelleen ja laskenta alkaa alusta.
Näin saadaan kunnon kuri ja totteleminen.
loppuu vitun haistattelu, homostelu, räkiminen, keskarin näyttö...
[email protected]

Sain vitsaa eilen äitiltä olimme yhtessä lenkillä äiti otti samalla koivuvitsan tiesin mitä oli tulossa isä oli illassa töissä saimme olla kahtestaan kävin suihkussa äitikävi myös olin paita,pikkarit asussa kun äiti pyysi minut makkariin oli pelkässä aamutakissa halasin äitiä kun pikkarit läksivät nilkoihin menin äitin paljaille reisille sain vitsaa hellästi,pitkään helasimme toisiamme .

meillä vitsotaan 3-4kertaa vuotessa remmiä saan kerran vuotessa sain hiljakkoin remmiä Äitini on pikkarit ,rintsikat päällään piiskatessa,remmitessä olen yleensä nakuna äitin sylissä äiti levittää pehmeät reitensä pyllyni on mukavasti sylissä remmilätisee pyllylläni mukavasti potkin,huutan tuntuu ihanalta saata kunnolla selkään hyvä olo on monta päivää Äitin hoiton jälkeen.

Tilanteet ja asiat ovat aina kahdesta näkökulmasta.
Aikuinen ja lapsi.

Itse olen saanut selkääni kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Aletaan päästä.
Tukistus luunappi korvista repiminen
lyöminen kädellä sekä erilaisilla silloin kädessä olleella
Kokovartalo
lyöty remmillä vitsalla risulla luudan varrella kepillä hieman luudan vartta paksumpi tönäisty nokospuskaan käsketty vielä kieriä siellä huiskittu nokkosella
Pyllylle on hakattu remmillä vitsalla
Potkittu kumiteräsaapas kokoa 46
Henkistä puolta en edes ala kertoa se masentaa todella.

KOSKAAN EN JOUTUNUT KURITUKSEN KOHTEEKSI tottelemattomuudesta tai uhmasta
syy oli väärin tehty /ymmärretty työ.

Tämä alkoi loppua, kun kesävieraspoika (ikää 16v.) otti isän puhutteluun ja kertoi ettei lapset ole työvelvollisia ja pahoinpitelystä voi nostaa syytteen siitä voi päästä ihan oikeaan LINNAAN.

Isä kyllä viurusi pitkää pojan "viisaudesta" siitä tulee varmasti asianajaja tai tuomari.
Pojan keskustelusta oli hyvä hyöty "kuritus" loppui työvelvollisuus tietysti ei, raivokas huutaminen ja haukkuminen loppui vasta kun isä kuoli.

Vitsaa avokämmentä nyrkkiä tuli säännöllisesti.

Minulla oli tas niin, että kun isä oli viikot metsätöissä jossain kauempana, niin tilinteon hetki oli sitten kun isä tuli kotiin. Remmi siinä paukkui. Äiti näät kanteli isälle mitä pahaa olin tehnyt.
Joskus alku vuosisadalla 1900- 1970 oli ns sijais koteja ja niitten kasvatus vanhemmat oli todella väkivaltaisia niille lapsille joitten sijais vanhempia he olivat. Minun tätini perheessä oli tälläinen kasvatus poika, tosin oli ollut ennen minun syntymääni. Niin se poika oli todella saanut sitä mitä tällä palstalla puhutaan piiskaksi. Tätini perheessä ei piiska kuulemma riittänyt vaan poikaa piestiin niin että isänsijasen piiska oli riimu, eli se ketju jolla lehmät sidottiin pilttuuseen. Tädilläni oli ollut piiskana noin kaksi senttiä paksu köysi ja pojan piiskaaminen tapahtui siten, että molemmat kasvatus vanhemmat piiskasivat poikaa yhtaikaa.
Tiedän yhden tapauksen samoin kasvatus vanhempien kasvatuksessa oli poika joka oli minun serkkuni äitin puolelta. Kasvatus isä oli kerran taas piiskannut poikaa narulla, niin tämä mies joka piiskasi kuoli itse siihen omaan piiskaamiseensa hänellä oli jokin sydän vika ennestään. Poika puhui minulle tämän, että "kun hän näki, että nyt ukko kohta itse kaatuu, niin minä rupesin nauramaan ja ukon sydämmestä otti entistä enemmän. Ohohho ho hoh en jaksa pieksää uh ooh, siihen ukko kuukahti lattialle". Lienee harvinaista, että ihminen voidaan nauramalla tappaa, tämä juttu on kuitenkin totta. Lieneekö muita jotka on kuullu, että ihminen voidaan tappaa nauramalla
Oma käsitykseni asiasta on se, että Jumala puuttui asioitten kulkuun ja järjesti piiskaajalle kuleman tuomion
Siellä missä minä olen syntynyt ei perhe riidat rajoitu siihen, että huudetaan toisilleen, vaan sanojen vakuudeksi heitellään kirveillä ja vasaroilla toisiaan. Mites se Irving Godman lauloikaan". "Perhe riidan tulos on meillä aivot ulos". Meillä virtaa suonissamme Häjyjen verta!!

Minulla peräpää alkaakutiamaa kuntarvitsen vitsaa tämäkestää muutaman päivän kun kiukuttelen,teen tuhmuuksia kylliksi äiti kysyy kutiseeko pylly hakee vitsan tai itse riisuu ottaa syliinsä kutina lähtee.

Et ole poikkeus minä kutian montakin päivää ennen vitsan käyttöä äiti tietää kutiamiseni ottaa kutinan pois ensimäisen tilaisuuten tullen kun olemme kahtestaan pyllyni kutiaa vähemmän nykyisin tänä vuonna on kutittanut pari kertaa helmikuussa,elokuussa talvella Äiti otti kutinan pois remmillä kesällä haimme yhtessä vitsan kutina lähti äitin sylissä vitsottaissa äiti sai pitkät halit,suukot.

Et ole poikkeus olen kutissut muutaman vuoten kutisen muutaman päivän ennen vitsaa kutina nousee vitsaa hakiessa haimpa yksin tai äiskänkanssa tänä aamuna äiti oli hakenut vitsan valmiiksi sain hyvästi pyllylleni.

Minäkin kutisin aina kun tarvitsin vitsaa äiti kyllä huomasi milloin kutina alkoi ototti pari kolme päivää kysyi kutinastani juttelimme hetken päästä äiti tai itse haki vitsan makuu kammarissa äitin sylissä kutina lähti pyllytuli punaiseksi kuumotti kivasti.

Silloin ennen kirjoitti:

Minäkin kutisin aina kun tarvitsin vitsaa äiti kyllä huomasi milloin kutina alkoi ototti pari kolme päivää kysyi kutinastani juttelimme hetken päästä äiti tai itse haki vitsan makuu kammarissa äitin sylissä kutina lähti pyllytuli punaiseksi kuumotti kivasti.

Lue lisää

80 luvun alkupuolella olin sellainen varhaisteini siinä mukana sen ajan lieve ilmiöt Äiti joutui kitkemään näitä vitsan kanssa pois joskus haimme viikon välein vitsan äiti riisui antoi aina hyvästi pyllylleni halasin äitiä aina vitsan jälkeen välillä käytettiin äitin vyötä pyllylleni potkin,huusin remmitessä pakaroitakuumotti pitkään. kutisin aina ennen vitsaa,remmiä remmin jälkeen sain hellyyttä,halauksia itse silitin äitin olkapäitä,selkää samalla suukottelin kaulalle pikkumuiskuja tällainen helliminen tuntui hyvälle. ( hellin,hyväilin mielläni äitiä remmin,vitsan jälkeen)

Etole poikkeus minä pari vuosikymmentä sitten kun olin teini ikäinen 12 vuotiaana alkoi pyllynikutiamaan äiti tiesi kutinan jostakin kysyi kutiaako pylly koska kiukuttelen,temppuilen äiti haki kohta vitsan riisui minut otti syliinsä kutina lähti äitin sylissä vitsalla muutaman kerran vielä 16 vuotiaana otettiin kutina pois vitsan kanssa.

Rouva 50 kirjoitti:

80 luvun alkupuolella olin sellainen varhaisteini siinä mukana sen ajan lieve ilmiöt Äiti joutui kitkemään näitä vitsan kanssa pois joskus haimme viikon välein vitsan äiti riisui antoi aina hyvästi pyllylleni halasin äitiä aina vitsan jälkeen välillä käytettiin äitin vyötä pyllylleni potkin,huusin remmitessä pakaroitakuumotti pitkään. kutisin aina ennen vitsaa,remmiä remmin jälkeen sain hellyyttä,halauksia itse silitin äitin olkapäitä,selkää samalla suukottelin kaulalle pikkumuiskuja tällainen helliminen tuntui hyvälle. ( hellin,hyväilin mielläni äitiä remmin,vitsan jälkeen)

Lue lisää

Vitsan käyttö oli ennen hyvin yleistä Äiti antoi meillä vitsaa otti kutinat pyllystä pois olin silloin 15vuotias pyllyn oli kutissut muutaman päivän kiukuttelin Äitille näin kuinka Äiti kävi lähi koivikossa tuli hetken päästä hakemaan minua otti kätestä kiini nyt mentiin tiesin mitä tulee näin sängynpäällä tuoreen koivuvitsan Äiti riisui alapääni paljaaksi otti syliinsä vitsa näppäsi pyllylläni melkopitkään kutinat läksivät.

Toisaalta tuo kokemani oli vanhempieni aikaan maaseudulla kuulemma ihan tavallista kasvatusta. He ovat oman aikansa lapsia. Silloin 1940-50-luvuilla todella toimittiin niin. Itse jouduin kokemaan sitten saman heidän käsissään 1980-1990-luvuilla, jolloin lapsen ruumiillinen kurittaminen oli jo kriminalisoitua. Ei toki tiennyt vielä silloin että se oli lainvastaista. Olen nyt 36-vuotias eli aikaa tuosta on kulunut jo yli 20 vuotta, vaan tietyt jäljet taitavat pysyä läpi elämän.

Viestini kaikille onkin, että älkää hyvät ihmiset piiskatko lapsianne! Kaikki eivät siitä ehkä vahingoitu, mutta osa saa henkisiä vaurioita ja väkivallan kierre voi periytyä edelleen tuleville sukupolville. Kotoa saamaa mallia on niin helppo toistaa, että se tulisi ihan kuin suoraan selkärangasta.

Ei se risu ainakaan minusta tehnyt yhtään parempaa vanhempaa omille lapsilleni tai muutenkaan parempaa ihmistä. Päin vastoin olen saanut todella pelätä itseäni ja omia reaktioitani, kun suutun jostakin.

Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.

Vitsa on poikaa kirjoitti:

Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.

Lue lisää

Haluatko keskustella minun kansani!Minä olen se ruotsinkielinen mies!

Minun osoite on [email protected]

Vitsa on poikaa kirjoitti:

Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.

Lue lisää

Jos ukolla oli halu piiskata murkkupoika, niin vaikea sitä oli itse estää. Ukolla oli henkinen ja fyysinen yliote ja itsellä tuoreessa muistissa kuinka viimeksi kävi, samoin opein asia hoidettiin nytkin. Kurittajalla oli ase, remmi/risu, itse ei tietenkään tohtinut käyttää mitään kättä pitempää, eikä tullut kuuloonkaan, että isäänsä olisi lyönyt. Eihän ketään saanut lyödä, mutta kakaroita sai piiskata. Ainut tapa välttää selkäsauna oli elää siivolla.