vitsa

epä

2005-12-05 12:43:47

Aivan vain uteliaisuuttani haluaisin tietää niiden nyt aikuisten tai nuorten kokemuksia siitä, kun on vitsaa tai tukkapöllyä tai muuta ruumiillista kuritusta saaneet. Siis en välitä siitä tilanteesta mitään tarkempaa kuvausta kuulla, vaan siitä, miten se on vaikuttanut. Minulla on sellainen käsitys, että monet, joita on kohtuullisesti ja painavasta syystä vitsalla ripsitty, ovat aivan tyytyväisiä saamaansa kuritukseen. Vain harvoin olen tästä aiheesta puhuttaessa nähnyt, että joku on todella kärsinyt siitä, kun on saanut vitsaa, jos on todella ollut aihetta.

Kiinnostaa siis myös se, että tapahtuiko tuota vitsomista useinkin, mistä syistä jne. Ja missä menee raja, että on tullut liikaa?

335

71606

Äänestä

Vastaukset

tukkapöllystä
2005-12-05 13:04:14
Olen 35-vuotias ja saanut tukkapöllyä pienenä. Vitsaa en muista saaneeni, mutta siskoni sai (oli todella jukuripäinen) ja se oli mielestäni häntä nöyryyttävää. Tukkapöllystä ei jäänyt mitään traumaattista, sillä se on kehon ylempään osaan kohdistuvaa eikä nöyryyttävää. Sitkin sai vasta kun oli jo varoitettu eikä puhe/kielto ollut silti.

Mielestäni ei ole mitään nöyryyttävämpää kuin että lapsi joutuu hakemaan oman vitsansa metsästä (ystäväperheellä näin). Se on julmaa ja varmasti traumaattista.

t. Kolmen äiti
- neljänäiti
  2005-12-05 21:29:17
  toimii meillä ainakin miettimisaikana - ei ole tarvinnut vielä risua käyttää, kun selitys huonoon käytökseen löytyy risunhakureissulta, ja sitä myöten myös anteeksipyyntö. nöyryyttämistä ei ainakaan meidän lasten mielestä, mutta ovatkin itse kokeneet, että homma toimii.
- nujerrettu
  2005-12-07 08:23:51
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
- Stoa
  2005-12-09 20:30:24
  nujerrettu kirjoitti:
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
  Tuossa on kai ihan perus tyyppiesimerkkiä siitä miten väkivalta lähtee kiertämään. Itse tiedän selkään saaneita, jotka ovat sittemmin kostaneet eläimille ja heikommille koululaisille nuo kokemukset. Tai ehkä kyse ei ole kostosta. Opittua alistamistahan se on. Toinen puoli on tuo oman alemmuudentuntemisen kokemus.
  
  On se kumma kun toiset onnistuvat kasvattamaan lapsensa ihan täyspäisiksi ilman selkäsaunoja, mutta toiset ovat varmoja siitä etteivät kykene kasvattamaan ilman väkivaltaa. Kai se halu lyödä ja dominoida pitää jollain perustella.
- jos
  2005-12-11 21:20:20
  neljänäiti kirjoitti:
  toimii meillä ainakin miettimisaikana - ei ole tarvinnut vielä risua käyttää, kun selitys huonoon käytökseen löytyy risunhakureissulta, ja sitä myöten myös anteeksipyyntö. nöyryyttämistä ei ainakaan meidän lasten mielestä, mutta ovatkin itse kokeneet, että homma toimii.
  haluaa väkivalloin ratkaista ongelmat??
- Saara-42v
  2007-10-08 06:53:49
  nujerrettu kirjoitti:
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
  Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
  Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
  Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana
- Vitsan pelossa kasvanut
  2007-10-15 16:33:26
  Saara-42v kirjoitti:
  Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
  Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
  Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana
  Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria
- Matias vm-59
  2008-10-07 06:42:46
  Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:
  Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria
  Käydessäni 70-luvulla keskikoulua meillä oli myös kurituksista kiinnostunut luokanvalvoja. Muistaakseni hän ainakin pariin kertaan kyseli oppilaiden saamista selkäsaunoista. Ehkä noin neljännes nosti kätensä, mukana muutama tyttökin. Tosin naapurin tyttö ei kättään nostanut, vaikka hyvin tiesin hänen saaneen piiskaa kotonaan. Minä puolestani nostin käteni ylös vain ensimmäisellä kerralla, kai asia hävetti minua myöhemmin liikaa.
  Ollessani jo toisella luokalla tytöt alkoi kiinnostaa läksyjen lukemista enemmän ja sehän näkyi kokeiden kautta todistuksessa ja saatuain ehdot äiti otti piiskan uudestaan käyttöön. Ehdot suoritettiin mutta piiska jäi lukuhalujen "vartiaksi" ja seuraavan lukuvuoden aikana sain useamman kertaa selkääni sillä seurauksella, että todistuksen keskiarvo nousi lähes numerolla. Eikä tämä jäänyt luokanvalvojaltakaan huomaamatta vaan erään tunnin jälkeen hän pyysi minua jäämään tunnin jälkeen. Muiden poistuttua luokasta hän meni sulkemaan oven ja käveli luokseni ja alkoi tentata koulun käyntini saamasta käänteestä. Pakkohan minua oli tunnustaa saamani selkäsaunat ja kerrottuaan omista kokemuksistaan hän kyseli hyvin tarkkaan aina nurkkakomennusta myöten. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän laski kätensä olkopäälle ja hymyillen kielsi ottamasta niitä liian raskaasti ,sillä kyllä ne selkäsaunat kasvavat myöhemmin hyvää korkoa. Eikä hän väärässä ollutkaan
- pipsitis
  2009-05-27 22:26:38
  Tukkapöllyä sain lapsena ja ihan ansaitusti, sillä olin ns. vaikea luonne. Omatkin lapseni ovat saaneet luunappeja - eivät ole valittaneet, menneet rikki (ei henkisesti eikä ruumiillisesti), en mennyt minäkään aikanani. Pahoinpitely on sitten asia erikseen. Tukkapölly kuului 60-luvun kasvatukseen,kuten omien lasten kohdalla 80-90 luvulla. Tosin meillä on myös teroitettu kasvatuksessa toisen kunnioittamista ja rakkauden merkitystä elämässä. Joka kuritta kasvaa,kunniatta kuolee, toteis isoäitini aikanaan ja oikeassa oli - tänäkin päivänä...
- muusasi-ko
  2010-02-25 15:44:20
  jos kirjoitti:
  haluaa väkivalloin ratkaista ongelmat??
  kun ei ole perustietoja/-taitoja saatu / on vain kiire -
  ihmisen "etujenTavottelu" - paljonko hyödyt - taas jokin potkii päähän!
  katso peiliin ja mieti 2 min /p'v miten olisin voinut menetellä ..
  
  Lapsen lapsuus on lyhyt aika ,mutta kun se on desipelien kyllästämää - ei aikaa / mallia -
  kuinka ajattelit lapsesi kehittyvän - kohtaaman tulevan -
  mieti!
  en saata mennä marketeille - satuttaa sadattelut ,torat ,eripura -
  tee päätös omasta käytöksestäsi ,jolloin lapsi saa tasapainoisen mallin < kohtaamiseen huomiseen.
- Kutina pois
  2011-03-31 07:09:01
  Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:
  Aloitin koulun 50-luvulla, sillloin lastenkasvatus oli hyvin erilaista, selkäsaunat rikkomuksista olivat tavallisia. Opettajamme oli jostain syystä erittäin kiinnostunut oppilaiden saamista selkäsaunoista. Kerran hän kysyi kuinka moni on saanut kotonaan piiskaa, yli puolet nosti kätensä, seuraava kysymys oli kuinka moni on saanut remmiä, nyt nousi 5 kättä. Muistan erikoisesti Satu nimisen tytön, jota opettaja tenttasi kysymällä milloin Satu oli saanut remmiä. Hän vastasi saaneensa eilen illalla, kysymykseen miksi hän oli saanut vastasi Satu "en totellut isääni". Toki koko luokka tiesi että Sadun vanhemmat olivat ankaria
  En pelännyt vitsan saantia jännitin piiskaamista aluksi3-5 piiskauksen jälkeen tiesin milloin saan piiskaa isompana alkoi kun näin äitin tulevan vitsa kätessä alkoi pyllyni kihelmöitä jakutista.
- piiska on poikaa
  2011-06-13 13:48:28
  Saara-42v kirjoitti:
  Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa ja vielä murrosikäisenä. Vaan ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran uppiniskainen tyttönen aikoinaan. Piiska piti aina itse hakia, ojentaa se isälle, pyytää häneltä käytöstäni anteeksi sekä riisua koko alapää paljaaksi. Piiskaus tapahtui aina isän polvilla poikittain jonka jälkeen vielä hetkeksi nurkkaan häpiämään
  Kuulostaa varmaan aika ankaralta vaan en minä sitä kauhiasti pelännyt, sillä isä ei todellakaan lujaa lyönyt. Enemmän se oli sellaista "nöyryyttävää teatteria" ja varsinkin murrosikäisenä piiskauksen jälkeen mieleni valtasi sellainen hyvän olon tunne. Toisinaan jopa hieman jouduin provosoimaan isää saadakseni jälleen piiskaa. Myös nuorempi veljeni sai aikoinaan piiskaa vaan ainoastaan pari kertaa
  Nykyisin olen kolmen lapsen äiti eikä meillä ole piiskaa enää käytetty yhtä poikkeusta lukuunottamatta, vanhempi tytär sai selkäsaunan tupakoinnista koko perheen edessä joskus 13-14 vuotiaana
  Olen 15V sain äitiltä piiskaa tupakoinnista annanriisua housuni pois menen äitin syliin piiskattavaksi saan napakasti pyllylle ja reisille vitsaa minulle tulee hyvä olo piiskaamisen jälkeen en tietä miksi.
- Ripsaus pyllylle
  2011-07-14 22:50:26
  Kerran olen saanut vitsasta ja pari kertaa tukkapöllyä, ainoa, mikä vieläkin hirvittää, on se, kun piti itse hakea vitsa. Sitä vitsaa ei kuitenkaan sitten käytetty. Vitsan hakeminen on minusta pahempi rangaistus kuin itse selkäsauna. Tukkapölly ja selkäsauna on tietyissä tilanteissa ihan oikea toimintatapa, jos ei puhe tai muut rangaistukset yksinkertaisesti mene perille. Mieluummin kasvattaa lapsensa vitsaa käyttäen, kuin jättää kasvattamatta ollenkaan!
- Tukistetuksi tullut
  2014-08-01 15:07:21
  nujerrettu kirjoitti:
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
  Minuakin tukistettiin pienenä mitä pienimmistä asioista. 1. kertaa ollessani vasta n. 1,5 -vuotias. Minulla on aina ollut herkkä päänahka ja tukistukset sattuivat aivan s****nasti. Keskimäärin minua tukistettiin ehkä n. kerran viikossa, kerran tosin jopa 6 kertaa saman päivän aikana. Tukistus ei kurituskeinona tehonnut, sillä suutuin joka tukistuksesta entistä enemmän. Lähipiirissämme olisi ollut ainakin 3 lastenkasvatuksen ammattilaista (opettaja, lastenkodin työntekijä sekä päiväkodin johtaja), mutta ikinä äitini ei kysynyt minkäänlaista apua, vaan tukistus jatkui jatkumistaan. Tukistetuksi tulemiseni tapahtuivat n. vuosien -85 ja -99 välisenä aikana eli silloin, kun tukistaminen oli jo laissa kiellettyä.
  
  Tukistetuksi tulemisen seurauksena olen käynyt terapiassa 3 vuotta. Tänäkin päivänä tunnen kuitenkin edelleen itseni arvottomaksi muiden silmissä. Koen, ettei toiveillani ja mielipiteilläni ole merkitystä ja että olen syntynyt tähän maailmaan vain elääkseni sellaista elämää kuin muut haluavat ja tehdäkseni toisten mielen mukaan.
- KunnonUkki
  2017-02-20 22:03:36
  pipsitis kirjoitti:
  Tukkapöllyä sain lapsena ja ihan ansaitusti, sillä olin ns. vaikea luonne. Omatkin lapseni ovat saaneet luunappeja - eivät ole valittaneet, menneet rikki (ei henkisesti eikä ruumiillisesti), en mennyt minäkään aikanani. Pahoinpitely on sitten asia erikseen. Tukkapölly kuului 60-luvun kasvatukseen,kuten omien lasten kohdalla 80-90 luvulla. Tosin meillä on myös teroitettu kasvatuksessa toisen kunnioittamista ja rakkauden merkitystä elämässä. Joka kuritta kasvaa,kunniatta kuolee, toteis isoäitini aikanaan ja oikeassa oli - tänäkin päivänä...
  Niinpä niin, tunnut olevan edelleen vaikea luonne. Ilmeisesti teillä on suvussa niitä enemmänkin. Otahan huomioon, että suurin osa Suomen lapsista on helppoja luonteita.
- Anonyymi
  2020-02-20 22:53:21
  nujerrettu kirjoitti:
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
  Tuttua vanhepani Aina hakkuivat että en osaa mitään ja eikä kannata yrittää. Ruumillista kuritusta sain vitsalla..remmillä. Mielettömän vaikea on ollut tehdä suhteita ihmisten kans siksi kai olen yksinäinen.
- Anonyymi
  2020-10-08 17:17:47
  nujerrettu kirjoitti:
  Itse olen saanut hakea piiskan metsästä, mitä pienemmistä rikkeistä johtuen. Milloin olin unohtanut uudet lapaset pihalle ja milloin taas ottanut liikaa keksejä vieraiden läsnä ollessa.
  Metsässä sitten taivuttelin oksia ja yritin aina miettiä mikä sattuisi vähiten. Kotiin tultuani ojensin piiskan isälle ja isä ryhtyi "hommiin".
  Takapuoli punoitti hyvän aikaa. Joskus kun hänellä oli oikein kiire saada homma pois päiväjärjestyksestä, kelpasi myös nahkavyö.
  
  Mitenkö se on vaikuttanut?
  Olen ollut terapiassa ja löytänyt paljon Oivaltanut paljon isäni käytöksestä. Silti en saa pois sitä, että en ole minkään arvoinen, eikä minun ajatuksillani/tekemisilläni ole minkään vertaa arvoa. Pienempänä, ennen kuin sain osan kierteestä poikki, pahoinpitelin itse paapan maatilalla käydessämme kotieläimiä: kissoja, koiria, kanoja jne. Ne kun olivat vain tyhmiä ja huusin niille samalla mitä väärää ne olivat milläkin kertaa tehnyt.
  
  Että jonkin verran vaikutusta on ollut.
  Tuo on sinulta jo sairasta tuo eläinten rankaisu.
siitä
2005-12-05 13:07:34
vaan lasta virpomaan kun menee hermot eikä muuta keksi!Tyytyväinen se vaan on!tietysti voi käydä niin,että ei toi itseluottamus-puoli ja usko itseen niin hyväksi kehity kuin muuten,mutta mitäs siitä!tärkeintähän on,että totellaan kuuliaisesti ja on kasvattajallakin joku jota alistaa!

veikkaan,että tähän aiheeseen tulee reilusti yli 100 vastausta."hyvää se vitsa vain tekee. itsekin olin niiin kauhea kakara ettei muu auttanut. vapaakasvattajat ne vaan ei lastaan vitsota. niin paljon lastani rakastan.."
- arvattu!
  2005-12-06 15:49:46
  sadasta puuttuu enää alle 30 viestiä ja kaikki autuaaksi tekevät selityksetkin on kuultu.
- unto
  2005-12-06 22:31:16
  mikä antaa ihmiselle oikeuden satuttaa toista?
- pointin..
  2005-12-07 10:33:21
  unto kirjoitti:
  mikä antaa ihmiselle oikeuden satuttaa toista?
  ei mikään.
- ...mitenkäs...
  2005-12-07 10:48:45
  pointin.. kirjoitti:
  ei mikään.
  ...saataisiin eläinemot järjestykseen,ne kun kurittavat pentujaan tarpeen mukaan!
- .......
  2005-12-07 11:00:34
  ...mitenkäs... kirjoitti:
  ...saataisiin eläinemot järjestykseen,ne kun kurittavat pentujaan tarpeen mukaan!
  En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?
  
  Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
  Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?
- niin että pentu vinkuu
  2005-12-07 15:55:30
  ....... kirjoitti:
  En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?
  
  Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
  Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?
  ... ihan vaan sinulle tiedoksi, kun kyselit! (kasvatan sekä koiria, että kissoja, joten tietoa on!!!)
  
  Se, että saako ihmispentuja kurittaa, ja miten, on sitten ihan eri juttu! Mutta kyllä mielestäni tukkapölly ja luunappi on joskus ihan "tarpeen". ("yritän" niitä ihmspentujakin "kasvattaa") Muistan joskus jopa pyytäneeni itsekkin äitini ottamaan tukasta, eikä nalkuttavan tuntikausia samasta asiasta...
- mustavalkoista
  2005-12-07 16:03:14
  niin että pentu vinkuu kirjoitti:
  ... ihan vaan sinulle tiedoksi, kun kyselit! (kasvatan sekä koiria, että kissoja, joten tietoa on!!!)
  
  Se, että saako ihmispentuja kurittaa, ja miten, on sitten ihan eri juttu! Mutta kyllä mielestäni tukkapölly ja luunappi on joskus ihan "tarpeen". ("yritän" niitä ihmspentujakin "kasvattaa") Muistan joskus jopa pyytäneeni itsekkin äitini ottamaan tukasta, eikä nalkuttavan tuntikausia samasta asiasta...
  Niin, että joko a) tukistetaan tai sitten b) nalkutetaan tuntikausia???
  Voivoivoivoi... ei muuta sanoa voi!
  
  Enpä muuten ole (koiria kasvattaneena) tullut ajatelleeksi, että emot pentuja KURITTAISIVAT kun kantavat niskasta..
- ???
  2005-12-07 16:12:19
  mustavalkoista kirjoitti:
  Niin, että joko a) tukistetaan tai sitten b) nalkutetaan tuntikausia???
  Voivoivoivoi... ei muuta sanoa voi!
  
  Enpä muuten ole (koiria kasvattaneena) tullut ajatelleeksi, että emot pentuja KURITTAISIVAT kun kantavat niskasta..
  No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!
  
  En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.
  
  Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...
- ...
  2005-12-07 16:21:33
  ??? kirjoitti:
  No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!
  
  En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.
  
  Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...
  se osoittaa tälle sen paikan lauman nokkimisjärjestyksessä ja osoittaa pennulle, että hän itse on sitä vahvempi ja voimakkaampi, ja huonosti käy jos uhmaat sitä.
  
  Elukoilla yleensä pennut sitten vanhemmiten syrjäyttävät vanhempansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja ajavat ne lauman ulkopuolelle kuolemaan.
- ???
  2005-12-07 16:31:48
  ... kirjoitti:
  se osoittaa tälle sen paikan lauman nokkimisjärjestyksessä ja osoittaa pennulle, että hän itse on sitä vahvempi ja voimakkaampi, ja huonosti käy jos uhmaat sitä.
  
  Elukoilla yleensä pennut sitten vanhemmiten syrjäyttävät vanhempansa lauman nokkimisjärjestyksessä ja ajavat ne lauman ulkopuolelle kuolemaan.
  kostomielessä, vaan syystä siitä, että laumassa heikot "vanhukset" ovat "turhia suita"!!! Eivät ne valitettavasti edes tunnista omia vanhempiaan!!!
  
  Ei nyt kuitenkaan sekoiteta asioita... Ihmisen kuitenkin pitäisi olla arvoiltaan ja ajatuksiltaan kehittyneempi, kuin villi-, tai lemmikkieläin!
- Mies1980__
  2008-05-05 16:38:27
  ??? kirjoitti:
  No, kyllä minäkin kantamisen ja kurittamisen eron tiedän!!! Tää menee jo aiheen ohi, mutta et sitten ole montaa pentuetta kasvattanut, jos et ole nähnyt emän kurittavan pentuaan!!! Eläinemo kurittaa VAIN JOS ON TARVETTA,ihmisemo kurttaa monasti omaa pahaa oloaan helpottaakseen!!!
  
  En todellakaan tarkoita, että hyväksyisin kurittamisen (niikuin minä sen tajuan; vitsalla ja remmillä). Mutta, joskus on parempi saada homma poikki heti.
  
  Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...
  LAINAUS: Kyllä niin valitettavan usein törmää niihin perheisiin, jossa kakarat tekee mitä huvittaa, ja vanhemmat vaan "keskustelevat" lastensa kanssa. Siis toisinsanoen nalkuttavat saamatta mitään aikaisiksi. No, se on heidän mielestään sitä vapaata kasvattamista...
  
  Ja tiedän lapsia joilla on valtava epävarmuus kun ei koskaan saa kokea rajojen asettamista fyysisesti: yökastelua ja neuroottisuutta.
  
  Lisäksi tuollaiset "keskustelemalla" "kasvatetut" lapset oppivat manipuloiviksi valehtelijoiksi, joilla ei oikeasti ole mitään rajoja paitsi mikä ei mene selittämällä läpi.
  
  Luunapit ja tukistaminen toisaalta voi vahingoittaa lasta, harkittu vitsananto pari kertaa vuodessa tosi syystä ei koskaan vahingoita MITENKÄÄN!
- ilkka kukkanen
  2014-09-24 19:59:28
  ....... kirjoitti:
  En tiedä puhutko nyt omasta "eäinheimostasi", mutta mikäli tarkoitat todellakin eläimiä niin KERROPA MITEN NE ELÄIMET KURITTAVAT PENTUJAAN?
  
  Oletko muuten kuullut, että ihmisen aivot ovat eläimiä kehittyneemmät. Siitä johtuu mm. ero, että ihminen pystyy vaikkapa ajamaan autoa tai ratkaisemaan vaikeita matemaattisia yhtälöitä. Ihmisen moraalinkin PITÄISI olla eläimiä kehittyneenpi.
  Siitä huolimatta, miten eläimet kurittavat pentujaan?
  Lost your brain:lle
  
  Auto on Ihmisen keksimä.
  
  Missä/miten aivomme ovat MUITA ELÄIMIÄ kehittyneemmät?
  
  Entypä heikommin kehittyneet???
  
  .....................................................
  
  Et koe ollenkaan olevasi YKSI ELÄIN.
  
  Sinäkin olet ominaisuuksiltasi/tai niiden puutteesta Vain yksi Eläin.
  
  Muiden eläinten kasvatuskysymyksiin en puutu.
  
  Paitsi, jos ne ovat meidän kasvatusmetodejamme parempia ja eettisempiä.
faija
2005-12-05 13:27:14
Harvalla on kykyä todeta omat vanhempansa huonoiksi tai väärin toimineiksi kasvattajiksi. Lapsi on niin henkisesti sitoutunut vanhempiinsa, että voi puolustella heidän tekojaan vielä aikuisenakin...
- Tukkapöllystä
  2005-12-05 13:50:34
  Eli olen huomannut saman, etteivät varsinkaan miehet kritisoi ollenkaan kotiolojaan. Me naiset olemme paljon kriittisempiä. Itsekin olen hyvinkin kriittinen ja teen monet asiat omieni kanssa toisin kuin itsellä on kotona ollut.
  
  Kirjoitin tukkapöllystä tähän ja en todellakaan koe SITÄ nöyryyttävänä, mutta monta muuta asiaa (henkinen pingotus) ja juuri tuo vitsa olisi sellaisia, jotka koen.
  
  Tämä oli siis minun rehellinen ja aito kokemus.
- kuulin, että
  2005-12-05 16:40:32
  Tukkapöllystä kirjoitti:
  Eli olen huomannut saman, etteivät varsinkaan miehet kritisoi ollenkaan kotiolojaan. Me naiset olemme paljon kriittisempiä. Itsekin olen hyvinkin kriittinen ja teen monet asiat omieni kanssa toisin kuin itsellä on kotona ollut.
  
  Kirjoitin tukkapöllystä tähän ja en todellakaan koe SITÄ nöyryyttävänä, mutta monta muuta asiaa (henkinen pingotus) ja juuri tuo vitsa olisi sellaisia, jotka koen.
  
  Tämä oli siis minun rehellinen ja aito kokemus.
  jos esim, poikaa on tukisteltu pienenä niin se saattaa aiheuttaa muöhemmin sitä kaljuutta..Tiedä häntä. Mut se on toisaalta kyllä geeneis ,että tuleeko kalju vanhemmiten vai ei.
- jo piiskataan
  2005-12-05 18:10:49
  kuulin, että kirjoitti:
  jos esim, poikaa on tukisteltu pienenä niin se saattaa aiheuttaa muöhemmin sitä kaljuutta..Tiedä häntä. Mut se on toisaalta kyllä geeneis ,että tuleeko kalju vanhemmiten vai ei.
  Joo ja minä olen ihmetellyt että miksi minulla on niin posliini pylly vaikka olen jo 50v. No sain niin paljon vitsaa että en nyt sitten enää ihmettelekään.
- psykologiaa lukenut
  2005-12-06 00:03:01
  Tuo pitää muuten paikkaansa ja kannattaa ottaa huomioon näissä keskusteluissa joissa sanotaan että ruumiillinen kuritus on ok.
- kolmen lapsen isä
  2005-12-06 16:12:11
  Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.
- T. ilman vitsaa selvinnyt
  2005-12-06 17:10:34
  kolmen lapsen isä kirjoitti:
  Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.
  ja lapsetkin "mallikelpoisia".
- unto
  2005-12-06 22:37:01
  kolmen lapsen isä kirjoitti:
  Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.
  ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu... helppoja teinejä ei kaikki olla oltu, mutta fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole. silti kunnialla selvitty kouluista ja tasapainoisia vielä ollaan... kuitenkin jokainen jo yli 20.
- paradoksi
  2005-12-07 10:37:14
  unto kirjoitti:
  ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu... helppoja teinejä ei kaikki olla oltu, mutta fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole. silti kunnialla selvitty kouluista ja tasapainoisia vielä ollaan... kuitenkin jokainen jo yli 20.
  "ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu"
  "fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole".
  
  Väität, ettei teitä ole lyöty, vaikka veljesi on saanut piiskaa. Tarkoitatko ettei ole lyöty AVOKÄMMENELLÄ? Lyömistä sekin on kun piiskaa annetaan! Siinä heikko vanhempi vain ottaa välineen oman kätensä ja lapsen pepun väliin.
  Eikö tukistaminen ole fyysistä satuttamista? Mitä se sitten on? Fyysistä mielihyvää? Fyysistähän se on kun kehoon kajotaan.
- unto
  2005-12-07 12:58:41
  paradoksi kirjoitti:
  "ikinä ei minua tai sisaruksiani lapsena lyöty, kerran veli sai piiskaa ja pari kertaa ollaan tukistettu"
  "fyysisesti satuttaneet eivät vanhemmat ole".
  
  Väität, ettei teitä ole lyöty, vaikka veljesi on saanut piiskaa. Tarkoitatko ettei ole lyöty AVOKÄMMENELLÄ? Lyömistä sekin on kun piiskaa annetaan! Siinä heikko vanhempi vain ottaa välineen oman kätensä ja lapsen pepun väliin.
  Eikö tukistaminen ole fyysistä satuttamista? Mitä se sitten on? Fyysistä mielihyvää? Fyysistähän se on kun kehoon kajotaan.
  piiskata on suhteellisen laaja käsite, kuten myös sana tukistaa. se, että ottaa hivenen hiuksista kiinni ja vähän vetäisee, tai kerran kevyesti lyö paljaalle pepulle, on aika vähän verrattuna siihen mitä se joidenkin kohdalla on ollut. ehkä turhan rankasti otit nuo sanat, oletin että muusta lauseenyhteyksistä tuon voisi ymmärtää. heikon vanhemmasta tekee se, jos tavan kanssa koko voimallansa satuttaa, ei se, jos kerran pari kevyesti. tosin en sano, että sekään olisi oikein, korostaakseni, että ei väärinymmärryksiä tule.
  
  Kommentoijalle fiksu elämäohje, kun elämä kulkee eteenpäin, turhansta katkeruudesta olisi hyvä yrittää päästä pois...
- .......
  2005-12-07 13:18:38
  unto kirjoitti:
  piiskata on suhteellisen laaja käsite, kuten myös sana tukistaa. se, että ottaa hivenen hiuksista kiinni ja vähän vetäisee, tai kerran kevyesti lyö paljaalle pepulle, on aika vähän verrattuna siihen mitä se joidenkin kohdalla on ollut. ehkä turhan rankasti otit nuo sanat, oletin että muusta lauseenyhteyksistä tuon voisi ymmärtää. heikon vanhemmasta tekee se, jos tavan kanssa koko voimallansa satuttaa, ei se, jos kerran pari kevyesti. tosin en sano, että sekään olisi oikein, korostaakseni, että ei väärinymmärryksiä tule.
  
  Kommentoijalle fiksu elämäohje, kun elämä kulkee eteenpäin, turhansta katkeruudesta olisi hyvä yrittää päästä pois...
  Hieno elämänohje sinulla! yritä vain vähän ahkerammin toteuttaa sitä.
- ilkka kukkanen
  2014-09-24 20:04:14
  kolmen lapsen isä kirjoitti:
  Lapselle rajat ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä. lapsi hakee rajoja ja olettaa aikuisten asettavan ne.Samalla tavalla lapsi hakee rakkautta ja vanhempien tehtävä on sitä antaa. Joskus tarvitaan keinoja eli lievää ruumiillista kuritusta. Läpsäisy vitsalla takapuolelle, jos puhe ei mene perille. Jos lapselle ei laiteta rajoja kotona, ne laitetaan kodin ulkopuolella. Kyllä haluaisin niiden vanhempien kommentteja, jotka vain puhhumalla ovat selvinneet ja lapsensa mallikelpoisiksi kasvattaneet. Näille nostan hattua ja annan kaiken kunnioitukseni. Pyydän kommentteja.
  Missä kodin ulkopuolella saa läpsäistä pyllylle????
  
  Maikkana olen nähnyt lapsia, joihin ei tehoa mikään. Pitäisi käyttää KODIN METODEJA!
  
  Se on laissakin kielletty ja myös epäeettistä heikompaa kohtaan.
kasvattaja
2005-12-05 14:04:28
Ei voi olla mahdollista, että joku olisi OIKEASTI tyytyväinen siitä, että on joutunut pahoinpidellyksi kurituksen nimissä. Lyöminen on aina pahoinpitelyä.

Monet vielä aikuisenakin "kunnioittavat" vanhempiaan niin paljon, etteivät halua tunnustaa, että ko. pahoinpitely on tuottanut ikävän, jopa traumaattisen, olon. Ihmiset haluavat miellyttää vanhempiaan ja siksi sanovat, että hyvää teki.

Vai olisiko joku meistä aikuisista halukas saamaan selkäsaunan tehtyään jonkinlaisen rikkeen. Esim. ylinopeusratsian jäljiltä tienpielet olisi täynnä pylly paljaana jököttäviä miehiä, joita poliisit suomisivat lähipusikoista riipimillään vitsaksilla.

Pahoinpitely ei ole kasvatusmuoto!
- kysyjä......
  2005-12-05 16:15:20
  tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.
  
  Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.
  
  Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.
  
  Järjellä selviää tästäkin asiasta.
- luulet
  2005-12-05 17:58:04
  kysyjä...... kirjoitti:
  tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.
  
  Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.
  
  Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.
  
  Järjellä selviää tästäkin asiasta.
  sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
  Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?
- tienposkivisio
  2005-12-05 18:15:49
  Apua - "nauraa niin että pallea sattuu" - tuo tienposkivisio oli niin huvittava että taju lähtee. Kaikkia vertauksia sitä ihsen päähän tuleekin. Muuten talvella se olisi paha homma voisi vilustua.
  Sain lapsena vitsaa poikakodissa ollessani puoli vuotta - noin 10 kertaa tuona aikana.
  Se oli erittäin hallittua ja järjestelmällistä. Se tapahtui juuri sinä vuonna kun seuraavana vuonna poikakodeissa kiellettiin ruumillinen kuritus. Olin tuolloin 12v. En koskaan ole tuntenut mitään kaunaa sitä johtajaa kohtaan joka minulle vitsaa antoi. En saanut mitään traumoja ja olen erittäin tyytyväinen ollut elämäni siihen vaiheeseen kun olin poikakodissa.
  Minua ei pahoinpidelty, ei hakattu, ei ruoskittu, ei vahingoitettu, ei kidutettu. Sain vain vitsaa pyllylle - täts it.
- aivokas
  2005-12-05 18:21:22
  tienposkivisio kirjoitti:
  Apua - "nauraa niin että pallea sattuu" - tuo tienposkivisio oli niin huvittava että taju lähtee. Kaikkia vertauksia sitä ihsen päähän tuleekin. Muuten talvella se olisi paha homma voisi vilustua.
  Sain lapsena vitsaa poikakodissa ollessani puoli vuotta - noin 10 kertaa tuona aikana.
  Se oli erittäin hallittua ja järjestelmällistä. Se tapahtui juuri sinä vuonna kun seuraavana vuonna poikakodeissa kiellettiin ruumillinen kuritus. Olin tuolloin 12v. En koskaan ole tuntenut mitään kaunaa sitä johtajaa kohtaan joka minulle vitsaa antoi. En saanut mitään traumoja ja olen erittäin tyytyväinen ollut elämäni siihen vaiheeseen kun olin poikakodissa.
  Minua ei pahoinpidelty, ei hakattu, ei ruoskittu, ei vahingoitettu, ei kidutettu. Sain vain vitsaa pyllylle - täts it.
  kun lastenkotiin joutuu on takana niin rankkoja kokemuksia, että ei varmaan tunnu vitsalla lyömiset missään! harmi, että ilman näitä kokemuksiasi elämäsi saattaisi olla parempaa. kukaan ei sano, että se huonoa olisi, mutta parempaa se voisi olla!
- jälleenkerran
  2005-12-05 19:17:21
  luulet kirjoitti:
  sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
  Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?
  Ensinnäkin, oma vanhempi voi pitää sitäomaa lastaan kaikkein kilteimpänä ja kuuliaisimpana vaikkei tätä todellakaan todellisuudessa olisi. Toisekseen, se, onko lapsi nöyränä perässä kävelevä koulutettu koira ei tietenkään ole tae siitä, onko lapsi kasvatettu ilman kuria vai ei. On paljon naurettavia aikuisia, jotka harjoittavat julmaa ja epäoikeudenmukaista henkistä väkivaltaa lastensa suhteen siksi, että kokevat ulkoiset paineet niin suuriksi, ja on myös niitä vanhempia, ketkä toimivat toisin lapsilähtöisesti eri kriteereillä. Ja kaikkea tältä väliltä. Meitä on moneksi, ja tämä keskustelu täällä tästä aiheesta osoittaa suurimmalta osalta suurta tyhmyyttä kun ei vain osata ymmärtää..
- ...
  2005-12-05 19:57:30
  kysyjä...... kirjoitti:
  tarkoittaa pahoinpitelyä. Esim. tukistaminen on joskus ainoa keino pysäyttää lapsi.
  
  Jokainen vanhempi on velvollinen kasvattamaan lapsensa siten, ettei lapsi kiusaa toisia, tuhoa luontoa tai yhteistä omaisuutta, uskoo opettajaa etc.. Ikävä kyllä ne on juuri näitä vapaan kasvatuksen tuotteita, jotka eivät kunnioita mitään. Jos kasvattamatta jättäminen olisikin vanhempien OMA asia, ei siin mitään, mutta kun kasvattamatta (kyllä, tarkoittaa joskus jopa kurittamatta) kasvaneet vahingoittavat yhteistä omaisuutta, luontoa ja opettajien mielentervettä- koulukiusaamisesta puhumattakaan. Sekö on sitten rakkautta ja välittämistä.
  
  Meillä ainakin on tasapainoiset lapset ja joskus on pienenä ollut kertakaikkiaan pakko pysäyttää tukistamalla kun MIKÄÄN MUU ei ole enää riittänyt. Nöyryyttäminen ja vitsat ovat sitten eri asia (en salli remmejä enkä vitsoja). Ellen olisi tukkaan silloin tarttunut, olisin tehnyt saman karhunpalveluksen yhteiskunnalle ja kanssaeläjille kuin moni, moni muu näyttää tekevän.
  
  Järjellä selviää tästäkin asiasta.
  Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.
  
  Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.
  
  Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.
- ......
  2005-12-05 20:45:03
  jälleenkerran kirjoitti:
  Ensinnäkin, oma vanhempi voi pitää sitäomaa lastaan kaikkein kilteimpänä ja kuuliaisimpana vaikkei tätä todellakaan todellisuudessa olisi. Toisekseen, se, onko lapsi nöyränä perässä kävelevä koulutettu koira ei tietenkään ole tae siitä, onko lapsi kasvatettu ilman kuria vai ei. On paljon naurettavia aikuisia, jotka harjoittavat julmaa ja epäoikeudenmukaista henkistä väkivaltaa lastensa suhteen siksi, että kokevat ulkoiset paineet niin suuriksi, ja on myös niitä vanhempia, ketkä toimivat toisin lapsilähtöisesti eri kriteereillä. Ja kaikkea tältä väliltä. Meitä on moneksi, ja tämä keskustelu täällä tästä aiheesta osoittaa suurimmalta osalta suurta tyhmyyttä kun ei vain osata ymmärtää..
  puhuinkin TOISTEN lapsista, en omista! En siis kirjoittanut pitäväni omia lapsiani kilteimpinä (toivottavasti eivät olekaan, kamalaa kun lapsi on kiltti!).
  En myöskään tarkoittanut hyväkäytöksisellä "perässä kävelevää koulutettua koiraa", mistä näin keksit ajatella?
  Totta kai on olemassa myös henkistä väkivaltaa (julmaa ja epäoikeudenmukaistakin kuten fyysistäkin väkivaltaa on eri asteista)! Mutta tässähän nimen omaan keskustellaan siitä fyysisestä väkivallasta tai lievemmin ruumiillisesta kurituksesta.
  Kukaan ei tee itsestään älykästä haukkumalla toisia tyhmiksi tai laittamalla pisteitä keksusteluun. päinvastoin..
- että siis
  2005-12-05 21:20:08
  luulet kirjoitti:
  sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
  Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?
  Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?
- kuka?
  2005-12-05 21:21:44
  että siis kirjoitti:
  Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?
  sinäkö? en ainakaan minä.
- jahnu
  2005-12-05 22:07:54
  ... kirjoitti:
  Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.
  
  Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.
  
  Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.
  Tutkimuksesta tuo 90% on peräisin.Itse tunnen pari kundia,jotka on taposta tuomittu,ei niitä ainakaan kotona hakattu,niiden ongelma oli(ja toisen on)että niistä ei kukaan välittänyt ja ne ei välittänyt kenestäkään.Radiosta tuli joskus erään väkivaltarikollisen haastattelu ja häneltä kysyttiin,
  20-vuoden linnakokemuksien perusteella ,väkivaltarikollisten lapsuusolojen merkitystä rikoksiin ja se vastaus meni suunnilleen näin:
  "Täällä on kundeja kaikenlaisista perheistä,ainoa yhteinen piirre niillä on,että niille ei ole kukaan rajoja laittanut,nää muurit nyt sitten yrittää niitä rajoja piirtää, mutta ykskään jätkä ei oo täällä sen takia että sitä olis liikaa rakastettu".Mun mielestä siinä on pääpiirteittäin se, miten pitää lapsia kasvattaa.Lasten pahoinpitelyä ei kai kukaan voi hyväksyä ja omiani en ole joutunut kurittamaan,mutta sen verran olen elämää nähnyt,että en voi tuomita satunnaista tukistusta jos pikkuvesseli pyrkii "johtamaan laumaa".Kaikki lapset kun ei usko puhetta,vaikka olis miten taitoa,hyvää tahtoa ja uskoa omaan itseensä.
- ...
  2005-12-06 00:05:43
  jahnu kirjoitti:
  Tutkimuksesta tuo 90% on peräisin.Itse tunnen pari kundia,jotka on taposta tuomittu,ei niitä ainakaan kotona hakattu,niiden ongelma oli(ja toisen on)että niistä ei kukaan välittänyt ja ne ei välittänyt kenestäkään.Radiosta tuli joskus erään väkivaltarikollisen haastattelu ja häneltä kysyttiin,
  20-vuoden linnakokemuksien perusteella ,väkivaltarikollisten lapsuusolojen merkitystä rikoksiin ja se vastaus meni suunnilleen näin:
  "Täällä on kundeja kaikenlaisista perheistä,ainoa yhteinen piirre niillä on,että niille ei ole kukaan rajoja laittanut,nää muurit nyt sitten yrittää niitä rajoja piirtää, mutta ykskään jätkä ei oo täällä sen takia että sitä olis liikaa rakastettu".Mun mielestä siinä on pääpiirteittäin se, miten pitää lapsia kasvattaa.Lasten pahoinpitelyä ei kai kukaan voi hyväksyä ja omiani en ole joutunut kurittamaan,mutta sen verran olen elämää nähnyt,että en voi tuomita satunnaista tukistusta jos pikkuvesseli pyrkii "johtamaan laumaa".Kaikki lapset kun ei usko puhetta,vaikka olis miten taitoa,hyvää tahtoa ja uskoa omaan itseensä.
  80-luvulla sen lakiesityksen valmistelusta, jolla ruumiillinen kuritus kriminalisoitiin.
  
  Vapaa kasvatus EI TARKOITA lasten laiminlyöntiä! Pahinta mahdollista on laiminlyödä lapset täysin ja jättää heidät heitteille! Alice Miller kuvaa kirjoissaan eri natsijohtajien kasvatusta, ja Hitlerin lapsuus oli todella kipeä.
  
  Hitlerin äiti hemmotteli poikaa ja ei pannut tälle mitään rajoja. Hitlerin isä löi ja kuritti tätä aivan mielivaltaisesti (hänkään ei siis pannut mitään rajoja) ja hän joskus kuritti pikku-Adolfia "aivan varmuuden vuoksi niistä kolttosista, joita tämä tulisi tekemään".
  
  Pikku-Adolf sai todella ristiriitaisia signaaleja: ensinnäkin sen, ettei kukaan pannut hänelle mitään johdonmukaisia rajoja; toiseksi sen, että koska hän oli heikko, vahvemmat saivat lyödä ja pahoinpidellä häntä aivan mielivaltaiseksi; ja kolmanneksi sen, ettei hänestä piitattu eikä välitetty.
  
  Tämä siis on pahin mahdollinen yhdistelmä: väkivalta yhdistyneenä piittaamattomuuteen. Seuraavaksi pahin on väkivalta yhdistyneenä autoritaariseen, "negatiiviseen" kasvattamiseen, joka on tapa jolla on kasvatettu suomalaisia perhehelvettejä vuosisadasta toiseen.
- on selvä epäkohta
  2005-12-06 11:31:41
  että siis kirjoitti:
  Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?
  Muistan kyllä lapsuudesta selvemmin ne tilanteet, jolloin nöyryytettiin ja saatettiin häpeälliseen tilanteeseen (esim. henkilökohtaisista ongelmista puhuminen vanhempien aloitteesta vieraiden läsnäollessa taikka ruokapöydässä otewttiin esille jokin intiimia asia) Samoin mielipiteitä muokattiin: jos olit eri mieltä jostakin vaikka musiikista, alettiin "käännyttämmän". Sen sijaan joku pikku tukkapölly ei juuir ole jäänyt mieleen-niitä kait kuitenkin jaettiin jos oli ollut oikeasti tottelematon.
  Tosiasia vaan on, että aika moni vanhemmista on todella huono kasvattaja. Onneksi lapsista kuitenkin pääsääntöisesti siitä huolimatta tulee kunnon ihmisiä-tosin jokaisella ne omat traumansa kannettavanaan. Ei kai niitä traumoja voi edes kokonaan välttää. Mutta henkiseen puoleen ei kyllä kiinnitetä tarpeeksi huomiota
- jos olet osannut
  2005-12-06 14:29:21
  luulet kirjoitti:
  sen johtuvan, että toiset lapset ovat hyväkäytöksisiä ilman ruumiillista kuritusta? "Kiltteihin" lapsiin on turha vedota, tunnen vilkkaitakin lapsia, jotka osaavat käyttäytyä vaikka eivät ole ruumiillista kuritusta kokeneet..
  Olisivatko vanhemmat osanneet valita OIKEAT sanat ja asenteet..?
  kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!
  
  Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).
  
  Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.
  
  Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.
  
  Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.
  
  Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.
  
  Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.
  
  Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.
  
  Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).
- Kolmen äiti
  2005-12-06 14:45:09
  on selvä epäkohta kirjoitti:
  Muistan kyllä lapsuudesta selvemmin ne tilanteet, jolloin nöyryytettiin ja saatettiin häpeälliseen tilanteeseen (esim. henkilökohtaisista ongelmista puhuminen vanhempien aloitteesta vieraiden läsnäollessa taikka ruokapöydässä otewttiin esille jokin intiimia asia) Samoin mielipiteitä muokattiin: jos olit eri mieltä jostakin vaikka musiikista, alettiin "käännyttämmän". Sen sijaan joku pikku tukkapölly ei juuir ole jäänyt mieleen-niitä kait kuitenkin jaettiin jos oli ollut oikeasti tottelematon.
  Tosiasia vaan on, että aika moni vanhemmista on todella huono kasvattaja. Onneksi lapsista kuitenkin pääsääntöisesti siitä huolimatta tulee kunnon ihmisiä-tosin jokaisella ne omat traumansa kannettavanaan. Ei kai niitä traumoja voi edes kokonaan välttää. Mutta henkiseen puoleen ei kyllä kiinnitetä tarpeeksi huomiota
  Just näin. Nöyryyttäminen on törkeää, mutta JOS lapsi saa tukkapöllyä, hän ottaa sen omasta tahdostaan. Hänellä nimittäin (ainakin meidän perheessä) on ollut jo pari mahdollisuutta totella, mutta hän ei ole halunnut uskoa, KOSKA haluaa sen pysäytyksen.
  
  Eli; lapsen oma valinta on, jos ottaa tukkista. Meillä ei ainakaan tukkapöllyä ole annettu kuin pahoista teoista. Yllättäen ja huvin vuoksi sitä kai kukaan antaa.
  
  Sitten näitä vapaan kasvatuksen tuotteita; he kyllä saavat lyödä vaikka vastasyntynyttä!! Miksi näin? Mikäs trauma esim. meidän vastasyntyneelle (viikon ikäiselle) siitä voi syntyä kun joku läväyttää kädellä pitkin kasvoja?? Mutta pointtihan on siinä, että tällä vastasyntyneellä ei OLE VÄLIÄ. VAIN omalla lapsella on, eikö? Näettekös, ellei villiä lasta pysäytä, hän TEKEE PAHAA MUILLE (lapset, vanhemmat, luonto, opettajat, eläimet). Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että lapset kasvatetaan uskomaan puhetta.
  
  t. Kolmen tervejärkisen tervejärkinen äiti
- tarpeeksi-monen-äiti
  2005-12-06 15:03:11
  Kolmen äiti kirjoitti:
  Just näin. Nöyryyttäminen on törkeää, mutta JOS lapsi saa tukkapöllyä, hän ottaa sen omasta tahdostaan. Hänellä nimittäin (ainakin meidän perheessä) on ollut jo pari mahdollisuutta totella, mutta hän ei ole halunnut uskoa, KOSKA haluaa sen pysäytyksen.
  
  Eli; lapsen oma valinta on, jos ottaa tukkista. Meillä ei ainakaan tukkapöllyä ole annettu kuin pahoista teoista. Yllättäen ja huvin vuoksi sitä kai kukaan antaa.
  
  Sitten näitä vapaan kasvatuksen tuotteita; he kyllä saavat lyödä vaikka vastasyntynyttä!! Miksi näin? Mikäs trauma esim. meidän vastasyntyneelle (viikon ikäiselle) siitä voi syntyä kun joku läväyttää kädellä pitkin kasvoja?? Mutta pointtihan on siinä, että tällä vastasyntyneellä ei OLE VÄLIÄ. VAIN omalla lapsella on, eikö? Näettekös, ellei villiä lasta pysäytä, hän TEKEE PAHAA MUILLE (lapset, vanhemmat, luonto, opettajat, eläimet). Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että lapset kasvatetaan uskomaan puhetta.
  
  t. Kolmen tervejärkisen tervejärkinen äiti
  Tuolla periaatteella kyllä nöyryyttäminenkin on ihan omasta halusta saatua..
  Otatko lastasi tukasta kiinni kun hän niin HALUAA? Meillä ei ainakaan tehdä niin kuin lapsi haluaa vaan niin kuin hän TARVITSEE. Lapsi ei tarvitse ruumiillista kuritusta (vaikka kasvattajan hermot palaisikin tai hän ei muutoin saisi "otetta" lapsesta). Kyse kun on lapsesta ja hänen tarpeistaan ei vanhemmasta! Niistä tulisi lähteä.
  Jos lapselle osataan määrätietoisesti ja ymmärrettävästi asiat tuoda julki, ei tarvitse turvautua ruumiilliseen kurituksen.
  
  P.s. Kertoisitko enemmän tuosta vapaakasvatuksesta? Mitä se oikeastaan on?
- korkean aidan ylittäjä
  2005-12-06 15:28:59
  jos olet osannut kirjoitti:
  kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!
  
  Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).
  
  Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.
  
  Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.
  
  Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.
  
  Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.
  
  Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.
  
  Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.
  
  Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).
  Kiitos asiallisesta ja hillitystä kirjoituksestasi! Ihan aidosti minä olen taas siitä mielissäni, että osasit kirjoittaa tälläisestä aiheesta ilman ikävää sävyä.
  
  Olen siinä mielessä siis eri linjoilla tässä asiassa, että en hyväksy ruumiillista kuritusta eikä minun ole siihen tarvinnut turvautua. Mutta voin silti ymmärtää TILANTEITA, jotka johtavat lapsen ruumiilliseen kuritukseen.
  
  Itselläni on kolme lasta, kaikki hyvin eri luontoisia. Lapsilla on hyvä isä tukenani kasvatustehtävässä ja hoidan heitä kotona. Käytän paljon aikaa keskusteluun lasten kanssa (usein muiden touhujen lomassa). Esim. kun mennään ravintolaan, kerron miten siellä ollaan ja MIKSI. Yhden ainoan kerran olen sitten poistunut silloin 5-vuotiaan esikoisemme kanssa ruokaravintolasta kun juoksenteli ja melusi kielloista huolimatta. Menimme ravintolan ulkopuolelle ja laskeuduin lapsen tasolle. Määrätietoisesti ja päättäväisesti kerroin miksi lähdimme pois ja pienen keskustelun jälkeen palasimme pöytään. Viimeinen kerta kun MINÄ teen sen virheen, että otan väsyneen lapsen ravintolaan.. En siis kasvattajana ollut huolehtinut hänen unen tarpeestaan ja siksi huono käytös.
  Uskon, että juuri tämän kiukuttelutilanteissa ilmenevän viilipyttymäisen rauhallisuuteni ja määrätietoisuuteni takia lapsemme eivät "järjestä" hankalia tilanteita kovinkaan usein. Kun sellainen eteen tulee, kuten tuo ravintolareissu, se hoidetaan HETI. Eikä piilossa tai salaa.
  Joskus lapsenkin pitää saada riehua ja purkaa energiaansa ja silloin on parasta lähteä vaikkapa ulos.
  Usein mietin myös sitä mitä lapsi TARVITSEE. Toisinaan heidän halunsa kohtaa tarpeen, toisinaan ei. Kieltoja en aseta pönkittääkseni itsetuntoani tai huvikseen. Olen perustellut ne sekä itselleni, että lapsilleni. Niistä pidetään kiinni ja ne ovat itsestään selvyys.
  
  Arki lasten kanssa ei ole ruusuilla tanssia, mutta asenteella ja päättäväisyydellä siitä voi nauttia! Mitään täydellistä elämää emme elä ja virheitä tekevät niin aikuiset kuin lapsetkin, mutta sehän on sitä elämää.
  Myös minulla on kuvaamasi kaltaisia lapsia. Meilläkin myös muiden kehumia.
- teksti uudelleen..
  2005-12-06 15:37:13
  tarpeeksi-monen-äiti kirjoitti:
  Tuolla periaatteella kyllä nöyryyttäminenkin on ihan omasta halusta saatua..
  Otatko lastasi tukasta kiinni kun hän niin HALUAA? Meillä ei ainakaan tehdä niin kuin lapsi haluaa vaan niin kuin hän TARVITSEE. Lapsi ei tarvitse ruumiillista kuritusta (vaikka kasvattajan hermot palaisikin tai hän ei muutoin saisi "otetta" lapsesta). Kyse kun on lapsesta ja hänen tarpeistaan ei vanhemmasta! Niistä tulisi lähteä.
  Jos lapselle osataan määrätietoisesti ja ymmärrettävästi asiat tuoda julki, ei tarvitse turvautua ruumiilliseen kurituksen.
  
  P.s. Kertoisitko enemmän tuosta vapaakasvatuksesta? Mitä se oikeastaan on?
  ellet ensi kerralla ymmärtänyt.
  
  Jos lapsella on VAIHTOEHTO, ottaako tukkista vai ei. Hän voi VALITA, joko uskoo tai sitten ei usko. Nöyryyttämisen kohdalla tuskin annetaan valita, vaan se tehdää yks kaks yllättäin ja usein muiden läsnäollessa.
  
  Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa.
- Sinulle--------
  2005-12-06 15:51:51
  korkean aidan ylittäjä kirjoitti:
  Kiitos asiallisesta ja hillitystä kirjoituksestasi! Ihan aidosti minä olen taas siitä mielissäni, että osasit kirjoittaa tälläisestä aiheesta ilman ikävää sävyä.
  
  Olen siinä mielessä siis eri linjoilla tässä asiassa, että en hyväksy ruumiillista kuritusta eikä minun ole siihen tarvinnut turvautua. Mutta voin silti ymmärtää TILANTEITA, jotka johtavat lapsen ruumiilliseen kuritukseen.
  
  Itselläni on kolme lasta, kaikki hyvin eri luontoisia. Lapsilla on hyvä isä tukenani kasvatustehtävässä ja hoidan heitä kotona. Käytän paljon aikaa keskusteluun lasten kanssa (usein muiden touhujen lomassa). Esim. kun mennään ravintolaan, kerron miten siellä ollaan ja MIKSI. Yhden ainoan kerran olen sitten poistunut silloin 5-vuotiaan esikoisemme kanssa ruokaravintolasta kun juoksenteli ja melusi kielloista huolimatta. Menimme ravintolan ulkopuolelle ja laskeuduin lapsen tasolle. Määrätietoisesti ja päättäväisesti kerroin miksi lähdimme pois ja pienen keskustelun jälkeen palasimme pöytään. Viimeinen kerta kun MINÄ teen sen virheen, että otan väsyneen lapsen ravintolaan.. En siis kasvattajana ollut huolehtinut hänen unen tarpeestaan ja siksi huono käytös.
  Uskon, että juuri tämän kiukuttelutilanteissa ilmenevän viilipyttymäisen rauhallisuuteni ja määrätietoisuuteni takia lapsemme eivät "järjestä" hankalia tilanteita kovinkaan usein. Kun sellainen eteen tulee, kuten tuo ravintolareissu, se hoidetaan HETI. Eikä piilossa tai salaa.
  Joskus lapsenkin pitää saada riehua ja purkaa energiaansa ja silloin on parasta lähteä vaikkapa ulos.
  Usein mietin myös sitä mitä lapsi TARVITSEE. Toisinaan heidän halunsa kohtaa tarpeen, toisinaan ei. Kieltoja en aseta pönkittääkseni itsetuntoani tai huvikseen. Olen perustellut ne sekä itselleni, että lapsilleni. Niistä pidetään kiinni ja ne ovat itsestään selvyys.
  
  Arki lasten kanssa ei ole ruusuilla tanssia, mutta asenteella ja päättäväisyydellä siitä voi nauttia! Mitään täydellistä elämää emme elä ja virheitä tekevät niin aikuiset kuin lapsetkin, mutta sehän on sitä elämää.
  Myös minulla on kuvaamasi kaltaisia lapsia. Meilläkin myös muiden kehumia.
  Eli Sinä olet onnistunut ilman mitään ruumiillista kuritusta kolmelle. Onnitteluni!
  
  Minä en, kuten kirjoitin, siihen pystynyt. Parhaani tein, mutta lapseni ovat kuitenkin tasapainossa. Olen heille sitten isompana joskus sanonut, että heidän ei KOSKAAN tarvitse pelätä sitä, että heihin kajotaan.
  
  Moni tukistamatta jättävä kuitenkaan ei osaa asiaa, kuten Sinä. Sinä osasit, joten myönnän Sinun olevan parempi äiti kuin minä. Sinunlaisia on kuitenkin harvassa. (jotka osaavat kasvataa lähekkäin syntyneet lapsensa kunnollisiksi ilman esim. tukkapöllyä edes joskus)
  
  t. Kolmen äiti
- lähteesi?
  2005-12-06 15:52:07
  teksti uudelleen.. kirjoitti:
  ellet ensi kerralla ymmärtänyt.
  
  Jos lapsella on VAIHTOEHTO, ottaako tukkista vai ei. Hän voi VALITA, joko uskoo tai sitten ei usko. Nöyryyttämisen kohdalla tuskin annetaan valita, vaan se tehdää yks kaks yllättäin ja usein muiden läsnäollessa.
  
  Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa.
  "Vapaa kasvatus on nykypäivänä kasvatuksen täydellistä puutetta. Eli sitä, että lapsi saa vapaasti tehdä mitä haluaa."
  
  Sinullakin on muuten vaihtoehto: sano niin, että lapsi YMMÄRTÄÄ totella.
- nökönuuka12345
  2005-12-06 17:20:46
  miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
  Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
  ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
  En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.
  
  Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
  Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
  Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.
- minä en
  2005-12-06 17:42:54
  nökönuuka12345 kirjoitti:
  miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
  Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
  ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
  En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.
  
  Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
  Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
  Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.
  "Monet vielä aikuisenakin "kunnioittavat" vanhempiaan niin paljon, etteivät halua tunnustaa, että ko. pahoinpitely on tuottanut ikävän, jopa traumaattisen, olon."
  
  Tämä lieni lause, josta olit vääntynyt oman tulkintasi: "miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms".
  
  KUKA on sanonut, että siitä automaattisesti tulee TRAUMA?
  
  Yllättävää, että olet saanut selkääsi pienenä, todella..
  
  Ikävä kyllä, sinua olisi auttanut muukin juoksemasta sinne perkeleen rauman väylälle kuin selkäsauna. Mistäs tiedät kun kasvattajasi tuskin kaikkea mahdollista olemassa olevaa olivat vaivautuneet kokeilemaan?
  Kasvatustehtävää ei kukaan ole helpoksi väittänytkään! Että siitä vaan sitten matalimman aidan alta kun hermot palaa eikä aivot toimi.
  
  Tämä oli huvittavin kohta ehdottomasti: "En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo." Oletkos sekoittanut nyt uskontokunnatkin tähän, vai mistä helvetin "vapaa-ajattelijoista" tarinoit?
  
  Jokaisella on oikeus päättää kehostaan. Jos selkäsaunastasi noin onnellinen olet, niin pyydä ihmeessä lisää! Varmaan vanhempasikin on tyytyväisiä kun saa itsetunnon taas kohotettua kaikkien vuosien jälkeen.
- eräsN1
  2005-12-06 23:32:18
  että siis kirjoitti:
  Erittäinkin lievä ruumiillinen kuritus on ankarasti kielletty, mutta henkinen väkivalta on hyvä ja toimiva kasvatusmetodi?
  KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.
- -nainen-
  2005-12-06 23:46:42
  nökönuuka12345 kirjoitti:
  miksi ihmeessä väitetään että jos on saanut selkäsaunan pienenä ja silti ei vastusta ´sitä, niin heti on joku trauma tms.
  Minä sain pienenä selkääni ja ihan aiheesta.
  ainoastaan se auttoi minua esim.juoksemasta vilkkaalle autotielle kotini vieressä raumalla. Ensin yritettiin minulle puhua miten käy jos sinne menee ja miksi ei saa mennä. Ja yhä uudestaan menin, kunnes sain selkäsaunan ja vain ajatus siitä että saisi uudestaan, esti menemästä uudelleen, eli selkäsauna säästi ainakin minun henkeni tod.näk.
  En sanoisi lievää tukistamista edes lyömiseksi kuten jotkut vapaa-ajattelijat sanoo.
  
  Ja minulla ei varmasti ole traumoja kokemuksestani, ja myönnän vanhempieni tehneen monia muita virheitä kasvatuksessani, mutta tämä oli minulle vain hyväksi.
  Eikä ole tarvetta miellyttää vanhempiani mitenkään erikoisesti, ärsyttää että joku tulee analysoimaan, mitä itse tuntee.
  Taidat ite tarvita kunnon pöllytyksen.
  Lapsi tekee pienenä pahojaan ja rankaisuksi hän saa piiskaa tai joutuu nurkkaan.
  
  Aikuinen tekee pahojaan, vaikka tappaa toisen, hän saa rangaistuksen ja joutuu vankilaan.
  
  Tällä asenteella, että lasta ei rangaista kielletyistä teoista, meidän vankilamme pitäisi olla kaiken järjen mukaan tyhjillään.
- jaska
  2005-12-07 09:38:34
  jos olet osannut kirjoitti:
  kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!
  
  Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).
  
  Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.
  
  Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.
  
  Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.
  
  Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.
  
  Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.
  
  Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.
  
  Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).
  asiallista tekstiä ja ymmärrän kyllä tilanteet.
  Meillä rankaisuista pahin mahdollinen on nurkassa seisominen.En hyväksy itseltäni luunappeja,tukistusta ym.
  Paljon keskustelua ja kannustusta toimii toisille lapsille,mutta olen itsekin tavannut lapsia joille piiska-pelko voisi olla se rajan tekevä.
- ...
  2005-12-07 09:56:34
  eräsN1 kirjoitti:
  KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.
  "Näin kadulla kouluikäisen pojan hakkaavan pienempää poikaa. Kysyin häneltä, miksi pahoinpitelet pienempääsi. Hän vastasi: "Vanhempani lyövät minua, siispä minä lyön itseäni heikompia". Mielestäni tämä summaa koko ihmiskunnan historian."
  
  - Bertrand Russell -
- eränainen
  2005-12-07 10:41:24
  eräsN1 kirjoitti:
  KIRISTYS, UHKAILU JA LAHJOMINEN ovat nykyisin ainoat tavat jolla lapsia voi kasvattaa ja nekin ovat kasvatusoppaiden mukaan kiellettyä tapoja.
  Mummonpotkijat ovat kotona jääneet vaille huomiota, rakkautta ja hoivaa. Perusasia jota jokainen lapsi tarvitsee ja hakee sen vaikka pahalla jos ei muuten. (Lapset, jotka eivät saa positiivista huomiota lainkaan, hakevat kosketuksen vaikka vitsan avulla.)
  
  Kannattaa hiukan sivistää itseään noiden kasvatuskeinojen suhteen.. Kun vähän näkee vaivaa niin keksii kyllä PALJON muutakin kuin kiristys, uhkailu ja lahjonta tai ruumiillinen kuritus. Mutta se on tietysti eri juttu mihin vaivautuu lasten takia..
- varmaankin
  2005-12-07 10:47:15
  jaska kirjoitti:
  asiallista tekstiä ja ymmärrän kyllä tilanteet.
  Meillä rankaisuista pahin mahdollinen on nurkassa seisominen.En hyväksy itseltäni luunappeja,tukistusta ym.
  Paljon keskustelua ja kannustusta toimii toisille lapsille,mutta olen itsekin tavannut lapsia joille piiska-pelko voisi olla se rajan tekevä.
  löytyy sellaisia lapsia, joille antaisit piiska-pelkoa? Sitähän he jo ovat pienen ikänsä saaneetkin. Mutta eipä sitä lastenkodeissa jaella.
  
  henk.koht. olen sitä mieltä, että lapsi käyttäytyy miten on neuvottu. Jos ei ole osattu neuvoa ja opastaa, niin miten osaisikaan toimia oikein?
  Mm. juuri last.kodin lapsilla on rankat taustat, mutta eihän peli sen takia ole menetetty! Vaatii vain roppakaupalla sitä vaivan näköä ja kärsivällisyyttä, ennen kaikkea määrätietoisuutta.
- rangaistuksia on monenlaisia
  2005-12-07 10:56:13
  -nainen- kirjoitti:
  Lapsi tekee pienenä pahojaan ja rankaisuksi hän saa piiskaa tai joutuu nurkkaan.
  
  Aikuinen tekee pahojaan, vaikka tappaa toisen, hän saa rangaistuksen ja joutuu vankilaan.
  
  Tällä asenteella, että lasta ei rangaista kielletyistä teoista, meidän vankilamme pitäisi olla kaiken järjen mukaan tyhjillään.
  Ei helvetti totta tosiaan! Kylläpä olet vähä-älyistä tyhmemmin asian onnistut vääntämään. Otetaanpa uudelleen:
  
  Lapsi tekee PIENIÄ PAHOJAAN -> ruumiillinen kuritus
  Aikuinen TAPPAA TOISEN -> vankila
  
  Tällähän voisi oikein leikitellä. Yksi täällä esitetty esimerkki on, että lapsi juoksee autotielle ja saa siitä selkäänsä. Noh, aikuisetkin menevät päin punaisia liikennevaloissa. Pitäisikö siitä saada selkäänsä?
  Lapsen ymmärrys ei kehity jos sitä ei ohjata oikein.
  
  Ja KUKA ON SANONUT ETTEIKÖ LASTA RANGAISTAISI LAINKAAN???? Kyse on siitä MITEN. Ruumiillinen rangaistus osoittaa tiettyjä asioita ihmisestä. Se osoittaa, että ei osaa muuta ja että ei hallitse itseään (hermojaan).
- Äyräpätsä
  2005-12-07 12:05:04
  rangaistuksia on monenlaisia kirjoitti:
  Ei helvetti totta tosiaan! Kylläpä olet vähä-älyistä tyhmemmin asian onnistut vääntämään. Otetaanpa uudelleen:
  
  Lapsi tekee PIENIÄ PAHOJAAN -> ruumiillinen kuritus
  Aikuinen TAPPAA TOISEN -> vankila
  
  Tällähän voisi oikein leikitellä. Yksi täällä esitetty esimerkki on, että lapsi juoksee autotielle ja saa siitä selkäänsä. Noh, aikuisetkin menevät päin punaisia liikennevaloissa. Pitäisikö siitä saada selkäänsä?
  Lapsen ymmärrys ei kehity jos sitä ei ohjata oikein.
  
  Ja KUKA ON SANONUT ETTEIKÖ LASTA RANGAISTAISI LAINKAAN???? Kyse on siitä MITEN. Ruumiillinen rangaistus osoittaa tiettyjä asioita ihmisestä. Se osoittaa, että ei osaa muuta ja että ei hallitse itseään (hermojaan).
  Naiset, varsinkin nelikymppiset ja siitä vanhemmat, kurittavat oikein mielellään. He ovat tottuneet hakkaamaan lapsiaan, joten sadomasoleikit onnistuvat heiltä kuin luonnostaan.
  
  Saan parhaimmat kiksit kyynäräkepillä lyömisestä (kuten lapsenakin), mutta myös ratsupiiska, sähköjohto ja nahkavyö ovat OK. Sähköjohto on parhaimmillaan ilman töpseliä niin, että kuparia on kuorittu noin 5-10 cm pätkä paljaaksi ja avattu viuhkaksi.
- luulet
  2005-12-07 13:19:50
  Äyräpätsä kirjoitti:
  Naiset, varsinkin nelikymppiset ja siitä vanhemmat, kurittavat oikein mielellään. He ovat tottuneet hakkaamaan lapsiaan, joten sadomasoleikit onnistuvat heiltä kuin luonnostaan.
  
  Saan parhaimmat kiksit kyynäräkepillä lyömisestä (kuten lapsenakin), mutta myös ratsupiiska, sähköjohto ja nahkavyö ovat OK. Sähköjohto on parhaimmillaan ilman töpseliä niin, että kuparia on kuorittu noin 5-10 cm pätkä paljaaksi ja avattu viuhkaksi.
  tämän tehoavan? Hae huomiosi muualta!
- Pölli-Pekka
  2005-12-08 10:12:55
  ... kirjoitti:
  Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.
  
  Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.
  
  Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.
  Signaali: Minä olen sinua vahvempi ja isompi, ja saan tehdä sinulle mitä haluan, snä olet täysin minun armoillani. Huh huh, mene nyt hiukan ittees, ei kukaan vanhempi tollasta signaalia omalle lapselleen anna, haloo. Itte olen saanu vitsaa ja remeliäkin, ekä siitä mulle ainaskaan mitään isompia traumoja ole jäänyt, ja enkä todellakaan ole väkivaltarikollinen, koulukiusaaja , eläintenrääkkääjä, tms, ja tunnen kyllä muitakin samantyylisen taustan läpikäyneitä, ja yleisesti ottaen kaikilla tuntemilla menee aika mukavasti, toki poikkeuksiakin on, mutta näissä tapauksissa on useimmiten kysymys yleensä lapsuudessa ja nuoruudessa väärään seuraan ajautumisesta. 90% väkivaltarikollisista on kurintäytteinen lapsuus, mahtaakohan olla totta, empä oikein usko, kuka tahansa voi joutua öisellä kadulla tilanteeseen, jossa joutuu tappeluun, ja silloin on parhaan kykynsä mukaan puolustettava itseään, ja silloin voi sattua mitä tahansa, ja jos käy huono mäihä oot itte syylinen, joten olet silloin väkivaltarikollinen, jolla on ollut kuritäytteinen lapsuus, joo, kyllä on aikoihin eletty. Tai kun silloin tällöin löytyy aina jostakin navetoihin ja sikaloihin omiin paskoihinsa hukkuneita ja näkiintyneitä eläimiä, niin taasko on syynä kurintäytteinen lapsuus, älä nyt viitti, ei tuollaista kukaan usko. Tässä oli pari esimerkkiä, ja ei aina kaikkea voi selittää lapsuuden kokemuksilla, eikö pistää niitä sen piikkin. Sitte vielä siitä Alice Millerin natsijohtajien kasvatuksesta, se kaikki mitä se niissä kirjoittaa on toisen käden tietoa. Se ei varmasti oo itte ollu kattomassa mitä on tapahtunun ja yleensäkkin jotka näistä asioista ovat jotain tietäneet ja kertoneet, millä heidän kertomusiensa paikkkansa pitävyys voidaan todistaa, ne ovat kertoneet niistä asioista jälkikäteen, ja se kun pakkaapi olemaan tuo asioiden muistaminen pitkän ajan takaa sellaista että unohdus kultaa muistot, ja toinen asia, se on vaan heidän näkemyksensä asioista. MInä en kyllä todellakaan hyväksy ruumiillista kuritusta, enkä sellaita sovella sitä omiin lapsiini, mut en mene kyllä heti tuomitsemaan tukistajaa tai luunapin antajaa, toiset lapset vaan on kovempiluontoisia kuin toiset, ja kaikkin ei tahdo järkipuhekkaan tehota, kaikki ei aina oo niin yksinkertaista ja helposti selitettävissä. Ne jotka aikoinaan kriminalisoivat lainsäädännöllisesti ruumiillisen kurituksen ja kasvatuksen eivät kyllä todellaakaan ole sellasia jotka tietäisivät lasten kasvatuksesta ja elämästä kaiken. Heitä saa kunnioittaa ja arvostaa ihan niinpaljon kuin haluaa, minä en kunnioita ja arvosta, ja aivan varmasti jos näiden ihmisten elämää lähdetään tutkimaan, niin sieltä varmasti löytyy aina jotakin jota ei mielellään tuo julkisuuteen ja päivä valoon. Kunnioitus ja arvostus on ansaittava joka päivä uudestaan.
- boring
  2005-12-10 15:20:18
  ...... kirjoitti:
  puhuinkin TOISTEN lapsista, en omista! En siis kirjoittanut pitäväni omia lapsiani kilteimpinä (toivottavasti eivät olekaan, kamalaa kun lapsi on kiltti!).
  En myöskään tarkoittanut hyväkäytöksisellä "perässä kävelevää koulutettua koiraa", mistä näin keksit ajatella?
  Totta kai on olemassa myös henkistä väkivaltaa (julmaa ja epäoikeudenmukaistakin kuten fyysistäkin väkivaltaa on eri asteista)! Mutta tässähän nimen omaan keskustellaan siitä fyysisestä väkivallasta tai lievemmin ruumiillisesta kurituksesta.
  Kukaan ei tee itsestään älykästä haukkumalla toisia tyhmiksi tai laittamalla pisteitä keksusteluun. päinvastoin..
  Lopettakaa tämä täällä tästä samasta aiheesta keuliminen ( muistuttaa pienten lasten hiekkis hierarkiaa, kuka on-olevinaa-parempi, minä ainakin sinua lällällää jne).
  
  Ja menkää kasvattamaan niitä lapsianne pätemisen sijaan.
- oppia ikä kaikki
  2010-06-06 16:22:55
  jos olet osannut kirjoitti:
  kasvattaa lapsesi pelkillä sanoilla kuuliaisiksi. Onnittelut siitä, ihan aidosti!
  
  Minä kerron omista lapsistani hiukan. Minulla on kolme lasta ja kaksi on mennyt niin pitkälle, ettei edes tukkapölly riittänyt. Voi olla, että en vain osannut hommaa, mutta todella tarkkaan mietin ennen tätä viimeistä keinoa ja kun sen aika ikävä kyllä tuli; johdonmukaisesti läpsäytin takapuolelle molempia. He olivat kuin villit viidakon kasvatit (olin tuolloin yksinhuoltaja). Huom. miehen äänessä on sellainen paino, joka kielloissa tehoaa paremmin (tutkittu juttu). Tänä kertana (se ainoa kerta) kun läpsäytin, he kirmailivat kaupassa kuin apinat, tönivät kärryillä erään naisen nilkkoihin, ottivat jatkuvasti tavaroita hyllyistä, piiloutuivat kassan jalkatilaan ja vaikka mitä. Sanoin kaupassa, että elleivät nyt ole kunnolla, annan selkään kotona. Oli aika karmeaa huomata, ettei uhkaus auttanut. En millään olisi halunnut antaa selkään (matkallakin mietin, että mithän tuo selkään antaminen voisi sitten olla?) Viiden minuutin automatkan olin vaisu ja tiukka, jotta tilanne pysyi päällä- johdonmukaisuus. Kotona, heti eteisessä riisuin molempien housut vuorotellen ja läväytin kerran molempia, jonka jälkeen heti puin housut ylös. Koitin tehdä tilanteesta mahd. vähän nöyryyttävän, mutta vakavan. Toistin rauhallisesti lapsille, miksi näin kävi ja tilanne oli ohi. Seuraavan kerran kun menimme kaupalle, he olivat taas irrottamassa otettaan käsistäni ja lähdössä kirmailemaan, mutta kun sanoin, että "hei, muistatteko miten kaupassa ollaan", he muistivat miten viimeksi kävi ja olivat ihan tavallisesti kaupassa. Rupattelivat kuitenkin iloisesti, eivätkä siis kulkeneet kuin nöyrät koirat, mutteivät enää hiplaneet kaupan tavaroita eivätkä juosseet. Tämä kerta oli ainoa kun minun piti näin tehdä (lapset tuolloin 3 ja 5-vuotiaat).
  
  Viimeisen kerran nämä lapset ovat saaneet tukkapöllyä 4 ja 6- vuotiaina ja silloinkin kun kaksi kertaa jämäkästi kielletty asia ei mennyt perille. Nämä lapset ovat nyt 10 ja 12-vuotiaita. Lapset ovat rauhallisia, uskaltavat sanoa eriävän mielipiteensä, mutta kunnoittavat aikusta kotona, koulussa ja kaikkialla. Molemmilla on kavereita ja ovat aika suosittujakin. Osaavat ottaa muut huomioon ja pitää myös puolensa. Ovet joskus paukkuvat kun heillä menee hermot, mutta meillä ei lapset haistattele aikuisille. Huoneessaan saa heitellä tavaroitakin jos sille päälle sattuvat. Meille on moni sanonut, että lapsillamme on hyvä itsetunto. Kehun ja kannustan heitä paljon ja annamme heille aikaa ja rakkautta.
  
  Lisäksi meillä on kolmas lapsi, joka ei ole tarvinnut kuin kerran tukkapöllyä, ollessaan 3-vuotias. Tämä poika on nyt viisi vuotias. Hän on HELPPO luonne. Olisimme saattaneet selvitä ilman tuota yhtäkin tukkapöllyä, mutta näin kuitenkin kävi kun poika oli pahimmassa uhmassa. Traumoja ei tästä ainakaan jäänyt.
  
  Olen varma, että yhden lapsen pystyy (vaikkei kylläkään ihan mitä tahansa luonnetta) vielä kasvattamaan ilman tukkapöllyäkin, kunhan antaa jonkun muun seurauksen tottelemattomuudesta. Joten kenenkään YHDEN LAPSEN vanhemman on turha sanoa tähän mitään. Nuo vaikeimmat ajat nimittäin meillä (ja monella muullakin perheellä) oli juuri tuo uhmaiän aika kun perheessä on kaksi PERÄKKÄIN syntynyttä. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja uskalletaan uhmata vanhempia reippahastikin.
  
  Minä olen päättänyt, että lasteni kanssa on voitava käydä asioilla normaalisti. Meillä ei kaadeta kirjahyllyjä, eikä lyödä vanhempia. Olen katsonut vierestä kun tuttavaperheissä lapset voivat jopa polttaa sytkärillä keittiön ruokailuryhmän penkkiä, vetää alas verhoja, lyödä toista (miksi lapsi saa lyödä pienempää ilman rangaistusta ja hänelle ei voi edes tukkapöllyä antaa?)ja vaikka mitä. Näissä kurittomissa perheissä vanhemmat vain sanovat, että kohta mä kyllä suutun ja kohta kyllä sitä ja tätä.. ja koskaan ei sitä "kohtaa" tule, joten lapsi oppii, ettei rajoja ole. Näissä perheissä on jatkuvaa kiljumista ja huutoa, äiti syyttää lapsia kauhukakaroiksi sun muuta (onko tätä sitten lapsen kiva kuulla toistamiseen?). Kaikki vain huutavat toisilleen ja eletään kuin pellossa.
  
  Kunnoitan suuresti perhettä, jossa on lähekkäin syntyneitä lapsia ja jossa ei olla tarvittu edes tukkapöllyä ja lapset käyttäytyvät kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan eivätkä lyö toista tai tuhoa omaisuutta. Hatunnosto heille, sillä minä en ole siihen pystynyt. Remmiä en henk. koht. hyväksy. Jos lapsi sitten on NIIN hirveä, ettei edes tukkapölly ja takapuolelle läpsäytys riitä, menisin psykiatrille tämän kanssa.
  
  Mielestäni viimeistään kouluikäiselle on jo olemassa kaikenlaisia sanktioita, jotta nuo tukistamiset sun muut saa jäädä taakse.
  
  Minulle lapseni ovat todella rakkaita ja he tietävät sen, mutta näissä kurittomissa perheissä olen kuullut äidin jopa viivyttelevän työpaikallaan, jotta välttyisi siltä kamalalta iltahuudolta (kun isä laittaa lapset nukkumaan).
  Me ihmiset olemme erehtyväisiä ja päivätkin on välillä huonoja, itsellä ja lapsilla. Itse olen kasvattanut lapseni väkivallattomasti. Paitsi, ensimmäinen lapseni, jonka kanssa oli epävarma. Kerran suutuin hänelle ja otin tukasta kiinni, se oli kumma tilanne, en tiedä vedinkö edes siitä tukasta, mutta sittenkin. Silloin kauhistuin ja se johti melkoiseen itsesyytökseen. Pyysin pojalta anteeksi ja aloin opetella eri tapaa. Kun tuli pahoja tilanteita, pysähdyin ja sanoin itselleni, että "nyt aikalisä ja nosta itsesi tämän tilanteen yläpuolelle". Sillä tavallaan rauhoitin itseni ja joskus poistuin hetkeksi paikalta kauemmaksi. Niin sitä selvittiin tilanteista, mutta kyllä se vaatii itsekuria ja sitä, että oli etukäteen miettinyt tilanteet. Keskimmäinen lapsemme oli vielä sellainen kauhea uhoaja ja huutaja. Siihen tarvittiin monen kirjan lukeminen ennenkuin löytyi tapa, millä tilanne rauhoittui.
  Joten tiedän ja ymmärrän oikein hyvin ongelmat, joita sinullakin on ollut. Luulen kuitenkin, että noin vähillä kolhuilla ja jos sitten olet vielä lastesi kanssa puhunut asioista, vahinkoa ei ole tullut. Itse asiassa eikö se olekin niin, että me vanhemmat kasvamme lastemme mukana, kolhuja tulee puolin ja toisin, mutta lapset ovat lopultakin sitkeitä ja toipuvat hyvin, jos heitä oikeasti rakastetaan ja pyritään parempaan.
  Anteeksipyyntö on myös tapa, jolla lapsi oppii sen, että vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, erehtyväisiä, he oppivat myös itse pyytämään anteeksi, siis aidosti, eikä vaan niin, että pakotetaan.
  
  Hatunnosto siis sullekin :)
- kulkuri23
  2012-03-29 23:24:09
  Saattaisi olla ihan mukava kokemus saada joskus poliisisedän polvella piiskaa.
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 15:24:33
  ... kirjoitti:
  Vapaakasvatetut lapset nimenomaan EIVÄT kiusaa toisia eivätkä kiduta eläimiä eivätkä muutoinkaan sikaile. Siis kasvatetut. Laiminlyödyt ovat sitten juttu erikseen.
  
  Pahimmat rikolliset, koulukiusaajat ja eläintenkiduttajat tulevat niistä lapsista, joita on kuritettu kaikkein kovimpaa ja joille on pidetty kaikkein kovinta jöötä. Heille on annettu signaali: "minä olen sinua vahvempi ja isompi ja saan tehdä sinulle mitä haluat ja sinä olet täysin m inun armoillani". Heille on annettu valmis malli. Niinpä he toteuttavat sitä mallia tovereihinsa.
  
  Väkivaltarikollisista noin 90%lla on hyvin kurintäyteinen lapsuus, jossa vitsaa ei todellakaan ole säästetty. Niinpä lapsi, jota on lyöty, oppii itsekin lyömään - säälimättä.
  Nimimerkki "Väärin": Kirjoitat täyttä potaskaa. Kyllä ne on vapaan kasvatuksen perseen hedelmät, jotka ovat kouluissa ja muuallakin ongelmakakaroita kuin -nuoriakin. Suurin osa vankiloissa olevista rikollisista on juuri vapaan kasvatuksen tuotteita, joilla ei koskaan ollut todellista kuria, eikä rajoja.
- ilkka kukkanen
  2014-09-24 20:06:00
  Kasvattajalle:
  
  Erinomainen puheenvuoro!!
- Anonyymi
  2021-03-30 11:53:32
  Minä oikeasti nautin siitä kun sain piiskaa OIKEESTI!!!!
tyttö 16
2005-12-05 16:22:21
Itseäni on kuritettu pienenä lähinnä vitsalla, korvapuustilla sekä tukkapöllyllä, mutta ei ikinä millään muulla "kuritusmuodolla".

Mielestäni kaikki kuritukset (niitä on itselläni ollut loppujen lopuksi aika vähän), jotka olen saanut esim. tottelemattomuudesta tai jostakin muusta ovat olleet täysin oikeutettuja ja olen ansainnut ne.. :) Rankaisu seurasi yleensä siitä, jos ei vähintään kolmella sanomisella uskonut tai totellut jossakin asiassa tai jos olin tehnyt jotakin toisille sisaruksilleni enkä suostunut pyytämään anteeksi siitä..

Muistan yhden kerran kun olin jotakin 5 vuotias ja olin tehnyt jotakin (en nyt muista mitä) ja äitini varoitti asiasta minua. En uskonut vaan jatkoin sen kielletyn asian tekemistä vielä toisen ja kolmannen kerran, jolloin äitini hakin vitsan ja uhkasi antaa sillä selkään. Vielä siinä vaiheessa uskalsin sanoa äitille että "etpäs osunut" tai jotain muuta vastaavaa.. Niin tällaisissa tapauksissa on mun mielestäni oikeutettua antaa selkään jos ei kolmannella varoituksella usko tai tottele... mutta mitän hakkaamista tai lyömistä en ikinä hyväksyisi, oli kuinka hankala tai kuriton lapsi kysymyksessä...eli raja menee tossa lyömisessä ja hakkaamisessa..

Ja vielä lisättäköön, en ymmärrä niitä jotka kauhistelevat esim. vitsalla selkään antamista ja sanovat että se voi aiheutta vaikka mitä traumoja. No jaa, minulle ei ainenkaan omasta mielestäni ole mitään traumoja noista aiheutunut.. eli koen olevani melkoisen normaali ja tasapainoinen nuori.. :D
- tyttö 21
  2005-12-07 15:11:03
  Hienoa, että olet osannut ottaa vahvuudeksesi saamasi kurituksen. Kaikki eivät ole yhtä "vahvoja". Koska lapsen (tai aikuisen) suhtautumistapaa tällaiseen traumaattiseen asiaan ei voi etukäteen päätellä, olisi hyvä, että ei riskejä otettaisi.
  
  Itse olen saanut aika lailla selkääni. Olen pettynyt vanhempiini, enkä ikinä aio itse satuttaa omia lapsiani kuritusmielessä. En myöskään usko, että vanhempani saavat nauttia lastenlasten vierailuista ilman valvontaa. Itselleni on tullut "traumoja" kokemuksistani. En aina edes ymmärtänyt miksi minua lyötiin. Nykyäänkin kaikenlainen kipu aiheuttaa minussa suuttumusta ja vihaa, ja pelkään kovin kipua. Se tuntuu edelleenkin rangaistukselta ja nöyryytykseltä vaikka kyseessä olisi varpaan satuttaminen. Tärkeintä on muistaa, että ihmiset ovat erilaisia ja suhtautuvat asioihin eri tavalla.
IHAN
2005-12-05 16:34:23
hyväksyttävä rangaistus,en nyt tarkota että koko peruukkia tarvii nykiä pois vaan ssemmonen että
pikkasen kirpasee.Sillä jos kaikki asiat antaa
periksi tai osoittelee sormella ja sanoo soosoo,,niin tuskinpa lapsi edes noteeraa moista.

Mutta hakkaamista en hyväksy,siinä ei opi kun lapsi vihaamaan vanhempiaan.Eli kannattaa käyttää normaalia maalaisjärkeä myös kurittamisen osalta...
- tukkapöllyn
  2005-12-05 18:00:05
  ja "sosoon" välissä olla jotain..?
  Voisikohan..
- KUN TAIDAT
  2005-12-05 19:15:32
  tukkapöllyn kirjoitti:
  ja "sosoon" välissä olla jotain..?
  Voisikohan..
  olla noin fiksu niin tarviiko tommosta edes
  kysyä,paljon ilmaa ainakin.soosoo sullekkin...
- kyllä
  2005-12-05 20:46:33
  KUN TAIDAT kirjoitti:
  olla noin fiksu niin tarviiko tommosta edes
  kysyä,paljon ilmaa ainakin.soosoo sullekkin...
  tosiaan antoi aika mustavalkoisen kuvan kasvatuksesta minullekin..
- JA MITÄKÖHÄN
  2005-12-05 21:10:03
  kyllä kirjoitti:
  tosiaan antoi aika mustavalkoisen kuvan kasvatuksesta minullekin..
  ajat takaa tossa asiassa.Jotenkin menee vähän ohi,
  eli sun pointtis tossa asiassa on mikä? Pitäiskö
  jollain tavalla värittää nää aakkoset,vai piirtää kenties kuva tänne muiden iloksi.
  
  Niin että kerro mitä tarkotat,niin tyhmempikin ymmärtää,vai onko iltalääke unohtunu.Vähän selkeenpää asiaa kiitos!
- ilkka kukkanen
  2014-09-24 20:07:22
  Tukkapöllyn vastakohta ei ole: antaa kaiken periksi.
tinalilja
2005-12-05 17:13:31
Itse en ikinä tukkapöllyä ole saanut, mutta kyllä vaatepuusta on tullut useasti ja aiheesta! Olin niin kovapäinen penska että ihan hyvä että välillä pehmennettiin. Mitään traumoja ei tullut, mutta kyllä sitä oltiin niin nöyrää hetken ajan..kunnes taas..
Erik poika
2005-12-05 18:22:44
Faija hakkasi monihaaraisella koivunoksa kimpulla Erikin takapuolta voimiensa takaa tuon määräämänsä 75 iskua. Erikin pylly ja reisien yläosat olivat verimössöitä jauhelihaa...
Erik oli kuumeen ja tulehdusten takia 2 vko poissa koulusta...
Ja katso kun kevät toi auringonvalon ikkunasta niin saattoi nähdä ruskeaksi kuivuneita veriroiskeita lastenhuoneen tapetilla.

Tämä oli ote tuosta kirjasta, osaelämänkerrasta.
Niin ja "Erik-pojasta" tuli kirjailija ja hyvinmenestyvä oikeuksistaan kiinni pitävä radikaali. Kannattaa lukea
- blondi-72hki
  2005-12-05 19:01:14
  joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(
- emulainen
  2005-12-05 21:12:19
  blondi-72hki kirjoitti:
  joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(
  "Nurkkaan ei saa lasta laittaa,se on nöyryyttämistä". Sanoi minulle lastenpsykiatri.
- blondi-72hki
  2005-12-05 22:48:40
  emulainen kirjoitti:
  "Nurkkaan ei saa lasta laittaa,se on nöyryyttämistä". Sanoi minulle lastenpsykiatri.
  sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)
- Nitta-22
  2005-12-05 23:40:37
  Minä en kuitenkaan pysty lukeen tuota kirjaa Erikistä. Pimeän poika oli jo pirunmoinen pala enkä vieläkään pysty unohtamaan niitä asioita. :(
  
  Missä Erikin äiti oli? Miksi isä oli niin paha lastaan kohtaan? Jatkuiko sitä kauan? Kauanko siitä on nyt aikaa?
- avaa silmät ja lue
  2005-12-06 09:35:56
  Nitta-22 kirjoitti:
  Minä en kuitenkaan pysty lukeen tuota kirjaa Erikistä. Pimeän poika oli jo pirunmoinen pala enkä vieläkään pysty unohtamaan niitä asioita. :(
  
  Missä Erikin äiti oli? Miksi isä oli niin paha lastaan kohtaan? Jatkuiko sitä kauan? Kauanko siitä on nyt aikaa?
  Arvoisa Nitta. Millainen kirja oli Pimeä Poika.?
  Tämä pahuus on kaikkien luettava, jos nyt siis lukee kirjoja.
  Täytyy pystyä lukemaan miten voi ruumiillinen kuritus olla pahan sorttista jos sitä harjoittaa väärin ja jossain hurmoksessa ja vihassa.
  Erikin äiti oli lastenkamarin oven takana tai flyygelin ääressä kun faija hakkasi poikaansa. Pikkuveli ei koskaan saanut selkäänsä vain Erik.
  Mutta kun olet lukenut tuon kirjan niin sitten voit ajatella että jos joku antaa turvallisesti lapselleen vähän vitsaa kintuille niin mitä se on ja mitä on hakkaaminen. Silti Erik selvisi.
  Siis lue kirja saat vastaukset kysymiisi
- Airsoftaaja
  2005-12-06 14:06:37
  blondi-72hki kirjoitti:
  joita itse sain oli itse asiassa yhden ainoan kerran tukkapöllyä mutta en ikinä mitään muuta. Luonnostani aina tottelin ja tajusin olla tekemättä väärin vaikka en ollutkaan kovin "kiltti tyttö" en ainakaan teini-iässä.. Minulla ja äidilläni oli hyvä suhde joten sain mitä halusin vaikka en tosiaankaan oo kultalusikka suussa syntynyt... Rangaistukset joita itse käytän lapsiini ovat nettikielto,kotiaresti,nurkassa seisominen,känny veke ym ja hyvin toimii eli en usko ruumiilliseen kuritukseen mutta tiedän kuinka eräs tuttuni on poikaansa lyönyt ja kuristanut ja muitakin ikäviä juttuja löytyy läheisiltäni... ;(
  Itse olen silloin tällöin saanut tukkapöllyä, taisi viime kerta olla joskus vuosi taikka kaksi vuotta sitten viimeksi. En kyllä ole oppinut tukkapöllöstä yhtään mitään, en usko fyysisen väkivallan toimintaan.
  
  Kun lapsen kanssa juttelee, se toimii paremmin, koska näin on todistettu. Jos laitat lapsen kotiarestiin vaikkapa siitä, että on jäänyt tupakoinnisti kiinni, niin ei lapsi opi mitään.
  
  Minulta vietiin rahat netti vapaus. =) Enkä oppinut yhtään mitään (vrt. tukkapöllö-kokemukseen).
- Nitta-22
  2005-12-06 15:02:07
  avaa silmät ja lue kirjoitti:
  Arvoisa Nitta. Millainen kirja oli Pimeä Poika.?
  Tämä pahuus on kaikkien luettava, jos nyt siis lukee kirjoja.
  Täytyy pystyä lukemaan miten voi ruumiillinen kuritus olla pahan sorttista jos sitä harjoittaa väärin ja jossain hurmoksessa ja vihassa.
  Erikin äiti oli lastenkamarin oven takana tai flyygelin ääressä kun faija hakkasi poikaansa. Pikkuveli ei koskaan saanut selkäänsä vain Erik.
  Mutta kun olet lukenut tuon kirjan niin sitten voit ajatella että jos joku antaa turvallisesti lapselleen vähän vitsaa kintuille niin mitä se on ja mitä on hakkaaminen. Silti Erik selvisi.
  Siis lue kirja saat vastaukset kysymiisi
  Oletko lukenut Pimeän pojan?
  Tarina on julma ja kylmä.
  
  Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
  Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.
  
  Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.
  
  Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
  Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
  Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.
- käytettiin
  2005-12-06 20:56:41
  blondi-72hki kirjoitti:
  sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)
  tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).
  
  Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.
  
  Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.
  
  Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.
  
  Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.
- emulainen
  2005-12-06 22:26:33
  blondi-72hki kirjoitti:
  sulla tieto vähäistä ja olematonta vai pitäisikö mieluiten hakata ku laittaa nurkkaan ? En niin huono äiti ole mutta sinusta en tiedä jatkot;)
  Ei se tieto minulla vähäistä ja olematonta ole, siteerasin vaan,mitä lastenpsykiatri minulle sanoi nurkassa seisottamisesta. Ja nyt kun asian puheeksi otit,niin enpä tiedä siitä sinun hyvästä äitiydestä kun heti itseäsi puolustelet ja minun oletettua äitiyttäni epäilet,kun vaan kerroin mitä lastenpsykiatri minulle sanoi...Ihmettelen reaktiotasi!
- emulainen
  2005-12-06 22:28:19
  emulainen kirjoitti:
  Ei se tieto minulla vähäistä ja olematonta ole, siteerasin vaan,mitä lastenpsykiatri minulle sanoi nurkassa seisottamisesta. Ja nyt kun asian puheeksi otit,niin enpä tiedä siitä sinun hyvästä äitiydestä kun heti itseäsi puolustelet ja minun oletettua äitiyttäni epäilet,kun vaan kerroin mitä lastenpsykiatri minulle sanoi...Ihmettelen reaktiotasi!
  ...
- tapauksen
  2005-12-07 01:37:59
  käytettiin kirjoitti:
  tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).
  
  Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.
  
  Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.
  
  Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.
  
  Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.
  jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.
- eräsN1
  2005-12-07 10:15:43
  tapauksen kirjoitti:
  jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.
  Henkinen väkivalta on paljon pahempi asia.
  
  Henkisesti voidaan musertaa lapsen itsetunto täysin sata kertaa pahemmin. Käyttämättä fyysistä väkivaltaa ja noiden haavojen hoitoon harvemmin kukaan puuttuu.
- "meillä käytettiin"
  2005-12-07 11:51:44
  tapauksen kirjoitti:
  jossa nyt jo aikuinen pelkää omia vanhempiaan. Eivät juttele keskenään ja muutenkin ovat ilkeitä toisilleen. Tiedän että perheessä on aikoinaan oltu ankaria lapsia kohtaan. Luulen että lapsi tulee muistamaan vanhempiensa pahat teot aina, eikä hyvää suhdetta pystytä rakentamaan uudelleen kovinkaan helposti.
  Kirjotin tuon "meillä käytettiin" kommentin tuohon ylös.. Juuri noin siinä käy.. Itsekin elin koko lapsuuden ja nuoruuden vanhempien pelossa. Elän edelleen. Tein jopa korkeakouluopintoja koskevat päätökset vanhempien sanelemana ja pakottamana, koska oma tahto oli kodissa täysin muserrettu. Nyt kärsin tästä koska en opiskele alaa jota haluan. Vanha masennus ja itsemurhafantasiat palasivat syksyllä. Nyt olen kuitenkin aikuinen enkä lapsi, ja pääsin/tajusin mennä terapeutille puhumaan, jonka avulla onnistuin pääsemään omaan kotiin ja itsemurhahaaveet ovat jääneet. Ehkä ensi keväänä haen jotain alaa jota oikeasti haluan opiskella. Vanhempien luona käyn vain pakosta (mikä onkin sitten useammin kuin haluaisin, heillä on edelleen henkinen ote minusta).
  
  En uskaltanut edes omaan kotiin muuttaa, pelkäsin vanhempien reaktiota. Henkinen nöyryyttäminen on paljon pahempaa kuin fyysinen, koska sitä ei kukaan huomaa. Ei lapsi voi sanoa kenellekään että oma äiti vihaa. Joskus ala-asteen loppuluokilla siitä sanoin terkkarille, ja tämä vain totesi että se on normaali tunne murrosiässä. Ja vielä kun lisätään että lapsi kuitenkin rakastaa äitiään ja toivoo että olisi parempi äidin vuoksi, että jos yrittää enemmän niin äiti ehkä kuitenkin rakastaisi.. Siihen luhistuu, kun mikään ei riitä. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä. Ja kaikkien kavereiden äidit kehuvat miten vastuullinen, ihana, hyväkäytöksinen ja aikuinen olen. Henkisellä nujertamisella saa kyllä hyvinkäyttäytyviä lapsia. Kannattaa vaan miettiä haluaako heistä täydellisen tahdottomia koriste-esineitä, nukkeja jotka täyttävät pienimmänkin toiveen pelkällä mulkaisulla.
  Itselläni oli yläasteen keskiarvo 9,3 ja siitäkin tuli ylimielistä kommenttia äidiltä... "No jos viitsisit vähän enemmän lukea niin..."
  
  Tilanne on sama kuin väkivaltaisessa avioliitossa elävällä naisella: ollaan totuttu tilanteeseen, ei tajuta ulospääsyä, ei haluta myöntää että oma rakas ihminen haluaisi oikeasti satuttaa. Mutta niin se vain on. Onneksi oma helvettini alkaa olla takana päin. Vanhempiini en ole luottanut ikinä, enkä tule luottamaan.
- paljon
  2005-12-07 16:26:01
  "meillä käytettiin" kirjoitti:
  Kirjotin tuon "meillä käytettiin" kommentin tuohon ylös.. Juuri noin siinä käy.. Itsekin elin koko lapsuuden ja nuoruuden vanhempien pelossa. Elän edelleen. Tein jopa korkeakouluopintoja koskevat päätökset vanhempien sanelemana ja pakottamana, koska oma tahto oli kodissa täysin muserrettu. Nyt kärsin tästä koska en opiskele alaa jota haluan. Vanha masennus ja itsemurhafantasiat palasivat syksyllä. Nyt olen kuitenkin aikuinen enkä lapsi, ja pääsin/tajusin mennä terapeutille puhumaan, jonka avulla onnistuin pääsemään omaan kotiin ja itsemurhahaaveet ovat jääneet. Ehkä ensi keväänä haen jotain alaa jota oikeasti haluan opiskella. Vanhempien luona käyn vain pakosta (mikä onkin sitten useammin kuin haluaisin, heillä on edelleen henkinen ote minusta).
  
  En uskaltanut edes omaan kotiin muuttaa, pelkäsin vanhempien reaktiota. Henkinen nöyryyttäminen on paljon pahempaa kuin fyysinen, koska sitä ei kukaan huomaa. Ei lapsi voi sanoa kenellekään että oma äiti vihaa. Joskus ala-asteen loppuluokilla siitä sanoin terkkarille, ja tämä vain totesi että se on normaali tunne murrosiässä. Ja vielä kun lisätään että lapsi kuitenkin rakastaa äitiään ja toivoo että olisi parempi äidin vuoksi, että jos yrittää enemmän niin äiti ehkä kuitenkin rakastaisi.. Siihen luhistuu, kun mikään ei riitä. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä. Ja kaikkien kavereiden äidit kehuvat miten vastuullinen, ihana, hyväkäytöksinen ja aikuinen olen. Henkisellä nujertamisella saa kyllä hyvinkäyttäytyviä lapsia. Kannattaa vaan miettiä haluaako heistä täydellisen tahdottomia koriste-esineitä, nukkeja jotka täyttävät pienimmänkin toiveen pelkällä mulkaisulla.
  Itselläni oli yläasteen keskiarvo 9,3 ja siitäkin tuli ylimielistä kommenttia äidiltä... "No jos viitsisit vähän enemmän lukea niin..."
  
  Tilanne on sama kuin väkivaltaisessa avioliitossa elävällä naisella: ollaan totuttu tilanteeseen, ei tajuta ulospääsyä, ei haluta myöntää että oma rakas ihminen haluaisi oikeasti satuttaa. Mutta niin se vain on. Onneksi oma helvettini alkaa olla takana päin. Vanhempiini en ole luottanut ikinä, enkä tule luottamaan.
  että saat elämäsi järjestykseen. Muista että vanhempasi ovat vain ihmisiä. Jos he eivät osaa pyytää sinulta anteeksi, niin ei sinunkaan tarvitse heitä kunnioittaa. Kannattaa aina välillä pitää kylmästi etäisyyttä ja varsinkin silloin kun tulee masennusta.
  
  Muista että elämäsi on vain sinun omaa. Ole vahva
- blondi-72hki
  2005-12-07 23:37:08
  käytettiin kirjoitti:
  tuota nurkassa seisottamista ja vanhempien edessä seisottamista rangaistuksena. Ja helvetinmoiset arvet jäi, tosi nöyryyttävä kokemus. Nytkin vaikka olen kotoa muuttanut 19v, en edelleenkään suurin surminkaan mene kylässä käydessäni vanhempien huoneessa käymään (enkä käynyt siellä tuon nöyryyttämisen aloituksen, joku 4-v, aloituksen jälkeen muutenkaan vapaaehtoisesti).
  
  Kutsu vanhempien huoneeseen aiheutti aina automaattisesti paniikkireaktion, ajatuksen "voi ei voi ei, mitä minä nyt olen tehnyt, olenko voinut jotenkin tehdä jotain väärin, mitä se voisi olla, mitä nyt teen, joudun taas seisomaan heidän eteensä arvosteltavaksi??, vaikken olisi tehnytkään mitään.
  
  Lapsena koettu nöyryytys kummitteli vielä lukioikäisenäkin mielessä vaikka keskusteltiin ihan asiallisestikin.. Tuhosi itsetunnon vanhempien edessä täysin. Edes pienestä asiasta kuten koulunumerot ei voinut lukioiässä keskustella ilman että vanhat huonot nöyryyttämiset nousivat pintaan ja alkoi itkettää. Ja vanhemmat pahensivat tilannetta vielä huutamalla että yritän muka karata tilanteesta itkemällä ja vollaamalla.
  
  Toivottavasti mietit uudestaan ennen kuin seisotat lastasi.
  
  Siitä jää pahemmat traumat kuin uskotkaan.
  ettei jää arpia jos ja kun ei ole huutamista eikä väkivaltaa mukana ja tuo nurkassa seisottaminen on harvinaista meillä sillä likat uskovat muutenkin kunhan vain sanon. Ennen kun elämäntilanteeni oli huonompi ja minulla pinna kireällä huusin liikaa sen myönnän ja tietty he reagoivat voimakkaasti ja olivat entistä kiukkuisempia lapsia mutta nykyään kun osaan puhua nätisti ja olen itsekin tasapainoisempi sekä onnellisempi ja itsevarmempi kuin ennen niin ei tarvitse pahemmin lapsia rangaista mistään vaan he uskovat sanomisiani sillä luotamme toisiimme ja he tietävät etten suutu kun puhuvat suoraan jos jotain hölmöilevät joten onnekseni asiat selvitämme nykyään puhumalla ja luottamuksen lisäksi rakkaus lapsiin auttaa aina! ;) Minkäköhänlaiset arvet jäävät kaverini poikaan kun äitinsä lyö,kuristaa ja repii hiuksista eli se ei taatusti kehuttavampi rangaistus kuin harvoin käytetty nurkassa seisottaminen vai???
- blondi-72hki
  2005-12-07 23:39:35
  emulainen kirjoitti:
  ...
  psykiatritkaan aina kaikkea tiedä vaikka joka jutussa aina totta toinen puoli...
- 9. lapsi
  2012-06-22 11:01:22
  Nitta-22 kirjoitti:
  Oletko lukenut Pimeän pojan?
  Tarina on julma ja kylmä.
  
  Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
  Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.
  
  Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.
  
  Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
  Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
  Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.
  Moni uskoo kun saa tietoa vielä huonommin kohdellusta, oma elämä muuttuu siedettäväksi.
  
  Sitä en tosin ymmärrä miksi jokainen ihmislapsi uskoo ihan luonnostaan saavansa vanhempiensa rakkauden, jonka laadun ja määrän tämä lapsi ihminen itse määrittää.
  
  Todella ilma vanhempien rakkautta elänyt, ei sitä kaipaa, koska tietää ettei sitä saa.
  Suurissa lapsi perheissä on aina järjestys ja vähäisintä kurmuttaa kurittaa ja ryövää koko muu perhe/lauma.
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 15:15:02
  Nitta-22 kirjoitti:
  Oletko lukenut Pimeän pojan?
  Tarina on julma ja kylmä.
  
  Mä muistan tuon kirjan joka ikinen päivä.
  Siinä vaikeudet kääntyvät voitonpuolella ja siitä näkee kuinka hienosti pieni poika jaksaa ja uskoo parempaan huomiseen.
  
  Enhän mä sille mitään voi, että tällaiset asiat satuttavat ja niitä on vaikea sulattaa, helpompi olisi elää lasikuplan sisällä ja yrittää unohtaa kaikkia. Mä olen todella herkkä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta/ fyysisestä kurituksesta, siksikään en lue ja katsele kaikkea sairasta mitä aiheeseen liittyy; koska en pysty käsittelemään niitä.
  
  Mutta miksi sinä pyydät minua avaamaan silmäni? Avautuvatko ne kun luen tarinan Erik- pojasta?
  Silmäni ovat sen verran auki kuin niitä vain voi saada, siksikin pyrin rajoittamaan hiukan mitä itselleni paljastan. Se kai on normaalia. Tiedän jo ihan liikaa.
  Hienoa jos joku pystyy ahmimaan kaiken maailman pahuuden itsestään ja vielä elämään normaalia elämää sen jälkeen. Minä en pysty.
  Minä en ole lukenut kirjaa Ericistä, jos sellainen kirja olemassa on. Mutta luin suuren tunnekuohun vallassa "Pimeän poika" kirjan, joka on todella rankkaa luettavaa. Kirja kertoo selkeästi myös Amerikkalaisen yhteiskunnan mielettömyydestä, yksilön oikeuden järjettömyyteen asti viemisestä, sekä lasten turvattomuudesta kodeissa, joissa jompi kumpi vanhempi on mielenvikainen tahi molemmat.
  
  "Pimeän pojan" äiti oli täysin mielenvikainen, ellen sanoisi mielisairas ihminen, joka ei koskaan joutunut edesvastuuseen hirmutöistään, koska kodin ja vanhempien oikeudet on jenkeissä lailla niin lujasti suojatut, ettei Suomessa ole kuin lastensuojelun työntekijöillä yhtä kova suojaus.
  Lukiessani kirjaa, minulla nousi niin kovat adrenaalit sitä ämmää kohtaan ja moneen kertaan, että olisin varmasti teurastanut sen ämmän saman tien, jos olisi ollut käsieni ulottuvilla. Ihmetellä täytyy, että sellainen elukka ei joutunut edesvastuuseen, ei mistään ja täysin tapettava ämmä se oli.
  
  Puhuttaessa lasten kasvatuksesta, on ymmärrettävä, ettei "Pimeän pojan" elämänkertatarinassa ole kyse kasvattamisesta, vaan mielisairaan "äidin" sadistisesta kohtelusta omaa lastaan kohtaan kaikessa kuvottavuudessaan. Sillä kirjalla ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa.
menetellä...
2005-12-05 20:08:49
Pyllylle saa taputella, hiuksista ei saa kiskoa.
Tuota taputtelua harrastaisin mielelläni, varsinkin teintityttöjen kanssa :=O
kaverin kanssa
2005-12-05 22:20:36
Tästä on jo kauan ja tekijää ei saa syytteeseen ekä syyttää.
Oltiin kesäsiirtolassa, elettiin sellaista aikaa jolloin kasvattajalla oli vielä auktoriteettia.
Mä ja mun paras kaveri tehtiin kohtalaisen rankka eläinsuojelurikos - joksi sitä tänä päivänä nimitettäisi, jos kertoisin mitä me tehtiin niin monelle tulisi paha olla.
Kuitenkin me käryttiin siitä teosta tuoreeltaan juuri silloin kun me sitä tehtiin.
Keittäjätäti oli oman majoituksensa ikkunasta nähnyt mitä me tedään ja riensi opettajan kanssa paikalle. Siitä paikasta meidät talutettiin opettajan kämpille ja me saatiin molemma niin kova vitsa-selkäsauna että sitä ei ikinä unohda.
Kaveri sai ensin ja minä jouduin näkemään sen ja odottamaan vuoroani verkkarit ja alushousut polvissa. Oli se kuulkaa nöyryyttävää.
Opettaja hakkasi kaverini pyllyn aika pahaan kuntoon ja siinä odottaessani vuoroani olisin luvannut vaikka mitä että en siihen joutuisi.
Mutta jouduin ja sain elämäni selkäsaunan.
Sitten meidät pistettiin pyytämään anteeksi tuota todella raakaa ja älytöntä tekoa.
Nyt tulee sitten nykymetodeita jumaloiville niin rankkaa textiä että älkää herkät jatkako tästä:

Kuvitelkaa, jo seuraavana päivänä oli kaikki niinkuin ei koskaan olisi mitään pahaa tapahtunutkaan siis meille. Me leikittiin muiden kanssa inkkarileikkejä ym ja ei tullut mieleenkään harkita jotain niin tuhmaa kun eilen teimme. Se teki todella hyvää vaikka se silloin sattui kun vitsalla vedeltiin nuoren pojan herkkää pyllyä. Se oli kun helvetissä olisi leijaillut. Mutta se seuraava päivä, se vapautunut olo siitä että oli saanut anteeksi ja oikean rangaistuksen. Se oli autuas tunne ja se on yhä autuaana mielessäni.
- joku "tuhma poika"
  2005-12-05 22:37:46
  Tykkää piiskaleikeistä, tarkoita sitä että muitakin saa piiskata.
- et olisi
  2005-12-06 17:15:43
  saanut kokea tätä autuutta jos vanhempasi olisivat kasvattaneet niin, että on itsestään selvää ettei eläimiä rääkätä.
  Eikä olisi eläinraukatkaan tunteneet edes sitä hetken tuskaa jos olisitte saaneet kasvatuksen tähän(kin) asiaan.
"jenni"
2005-12-05 22:35:59
pienenpänä muakin kuritettiin hiukan antamalla tukkapöllyä kun oltiin jo pari kertaa varoitettu jonkun asian tekemisestä...eikä siis sekän ollu mitään riuhtomista, kunnon napakka ote letistä. kyllä se aina sen jälken kiltisti oltiin. eikä siitä ainakaan mitään ihmeen traumoja ole tullut. eikä sitä kyl koskaan mun mielestä ilman aihetta käytetty...
oon samaa mieltä joittenkin kanssa kyl siitä että pieni kuritus, kuten napakka ote just käsivarresta tai hiuksista on paikallaan kun lasta ollaan varoitettu jo muutama kerta ja teko on semmoinen mitä ei todellakaan sais tehdä...mut vitsan käyttäminen tai suoranainen lyöminen on kyllä liikaa. jos lasta ei hiukan kurita, niin mistä se oppii käytöstavat? en mä nyt siis silleen meinaa että kuritus on avain käyttäytymiseen mut silti...kyl se jossain tapauksissa on ihan suotavaa, vai mitä?
- Nimessä suotavaa
  2005-12-05 22:56:54
  Ennen vanhaan kansakouluaikoina opettajat saattoivat antaa tukkapöllyä ja korvapuusteja.Onneksi opettajat eivät pysty enää niin tekemään ja rikosten ja erioten väkivaltarikosten määrä on suorastaan romahtanut,vai mitä?
- eihyvääpäivää
  2005-12-06 17:19:18
  "jos lasta ei hiukan kurita, niin mistä se oppii käytöstavat?"
  Oppii kun kerrotaan niin, että YMMÄRTÄÄ. Jos ei tähän hommaan vaivaudu niin miksikä niitä lapsia edes tekee? Saadakseen alistaa ja päteä, kohottaa heikkoa itsetuntoa?
- takaisin!
  2005-12-06 17:21:21
  Nimessä suotavaa kirjoitti:
  Ennen vanhaan kansakouluaikoina opettajat saattoivat antaa tukkapöllyä ja korvapuusteja.Onneksi opettajat eivät pysty enää niin tekemään ja rikosten ja erioten väkivaltarikosten määrä on suorastaan romahtanut,vai mitä?
  Niin, puhumattakaan niistä ajoista kun ihmisiä kivitettiin vähäisimmästäkin rikkeestä! Ei ollut silloin rikollisuutta, juu ei!
  Toisaalta sivistyksen tasokin ja tietämys asioista oli vähän eri..
pienenä tyttönä
2005-12-05 22:38:48
Ja nyt puhutaan siis löylytyksestä ihan pienenä tyttönä, eli 2-3v. Juu. En muista miksi sain, on siis jäänyt vaan se kauheus mieleen, eli jokseenkin järkyttävää. Muistan, että pahoinpideltiin, mutta en sitä, että miksi. Jouduin myös useasti olemaan tunnin nurkassa polvillaan ja se teki kipeää myös. Ja ihan on kamalat muistikuvat omasta lapsuudestani muutenkin vanhempien suhteen. En kunnioita kumpaakaan, enkä voi koskaan sanoa, että arvostaisin ihmisiä jotka rankalla kädellä lapsiaan kurittavat. Lapsen täytyy ymmärtää miksi rangaistaan ja rangaistuksen on oltava lyhyt ja ytimekäs, ei mikään puolen tunnin ruoskiminen tai tunnin polvillaan kyyhöttäminen kasvot nurkkaan päin. Niistä ei opi muuta kuin pelkäämään. Minä en aio omaa lastani kasvattaa vapaasti, mutta en kuitenkaan pelotella henkisesti sairaaksi ihmiseksi. Minusta kasvoi ainakin sellainen ihminen, joka ei voi luottaa muihin ihmisiin. Vanhempani pitivät siitä huolen, että pahuus on ainakin opittu jo aivan vaippaiästä alkaen. Kyllä on kylmä maailma. Omalle tyttärelleni yritän näyttää hyvyyttä vedet silmissä, koska kipeää tekee kun itse en sitä ole saanut kokea niinkuin olisi kuulunut.

Toivottavasti vastaus tyydytti ketjun aloittajaa.
- epä
  2005-12-05 23:12:11
  Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.
  
  Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.
  
  Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.
  
  Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)
  
  Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.
- myös
  2005-12-06 14:26:00
  epä kirjoitti:
  Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.
  
  Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.
  
  Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.
  
  Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)
  
  Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.
  vastauksia, joissa perustellaan tuo lojaalius ja kunnioitus vanhempia kohtaan? Psykologinen selitys asialle.
  Mielestäni satunnaiset tukkapöllyt eivät aiheuta traumoja (eikä kukaan kai näin ole väittänytkään?), mutta en silti ymmärrä miksi edes niitä pitäisi harjoittaa kun on olemassa muitakin keinoja? Siksi kai kun ei tiedetä/osata niitä..? Tuo niin tuttu lause "sana ei tehoa" on helposti kumottavissa. Sana tehoaa kun se on oikein valittu ja määrätietoisen rauhallisesti esitetty. Jotenkin siis vain ärsyttää sellainen tekopyhyys ja alistaminen kun aikuinen ei hillitse hermojaan.. Vai voiko joku väittää ihan tyynenä satuttaneen lastaan?
  
  Kosketus voi minunkin mielestä olla rajojen merkkinä, mutta otan lauseestasi pois tuon "välttämättä" -sanan. Kosketuksen ei todellakaan tarvitse satuttaa eikä se saisikaan. Mutta sitä voi käyttää ottamalla lapsi syliin tai viemällä hetkeksi toiseen huoneeseen RAUHOITTUMAAN.
- epä
  2005-12-07 07:52:44
  myös kirjoitti:
  vastauksia, joissa perustellaan tuo lojaalius ja kunnioitus vanhempia kohtaan? Psykologinen selitys asialle.
  Mielestäni satunnaiset tukkapöllyt eivät aiheuta traumoja (eikä kukaan kai näin ole väittänytkään?), mutta en silti ymmärrä miksi edes niitä pitäisi harjoittaa kun on olemassa muitakin keinoja? Siksi kai kun ei tiedetä/osata niitä..? Tuo niin tuttu lause "sana ei tehoa" on helposti kumottavissa. Sana tehoaa kun se on oikein valittu ja määrätietoisen rauhallisesti esitetty. Jotenkin siis vain ärsyttää sellainen tekopyhyys ja alistaminen kun aikuinen ei hillitse hermojaan.. Vai voiko joku väittää ihan tyynenä satuttaneen lastaan?
  
  Kosketus voi minunkin mielestä olla rajojen merkkinä, mutta otan lauseestasi pois tuon "välttämättä" -sanan. Kosketuksen ei todellakaan tarvitse satuttaa eikä se saisikaan. Mutta sitä voi käyttää ottamalla lapsi syliin tai viemällä hetkeksi toiseen huoneeseen RAUHOITTUMAAN.
  Satuttamista ei tarvitsisi käyttää, jos ihmiset todella tietäisivät, mitä pitäisi tehdä, että voi vaikuttaa lapseensa toivotusti.
  
  Jos sinä tiedät aukottomat keinot, joilla voidaan villeimmällekkin lapselle saada perille asiat, niin että lapsi ne tajuaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen, jos avaisit uuden ketjun ja kertoisit ne meille muillekkin.
- lasten
  2005-12-07 11:05:57
  epä kirjoitti:
  Satuttamista ei tarvitsisi käyttää, jos ihmiset todella tietäisivät, mitä pitäisi tehdä, että voi vaikuttaa lapseensa toivotusti.
  
  Jos sinä tiedät aukottomat keinot, joilla voidaan villeimmällekkin lapselle saada perille asiat, niin että lapsi ne tajuaa, niin olisin enemmän kuin kiitollinen, jos avaisit uuden ketjun ja kertoisit ne meille muillekkin.
  kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!
  
  Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
  Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.
  
  Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.
- äiti kiljunen
  2005-12-07 11:14:01
  lasten kirjoitti:
  kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!
  
  Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
  Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.
  
  Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.
  "enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. "
  
  Hyvä kun itse toteat asian!
- kyllä
  2005-12-07 11:20:10
  äiti kiljunen kirjoitti:
  "enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. "
  
  Hyvä kun itse toteat asian!
  halusi haastaa riitaa, mutta en nyt ihan ymmrärrä kuitenkaan..?
- äiti kiljunen
  2005-12-07 12:04:23
  kyllä kirjoitti:
  halusi haastaa riitaa, mutta en nyt ihan ymmrärrä kuitenkaan..?
  Etkö tunnista paradoksia, vaikka käytät sitä nimimerkkinäsikin... yhtenä niistä.
  
  Kannattaisi hyödyntää laudaturin papereita ja vaikka hankkia se pätevyys. Oppiarvo on eri asia kuin mielen avartaminen kirjakerhopsykologialla.
- epä
  2005-12-07 12:43:46
  lasten kirjoitti:
  kasvatus vaatiikin vaivannäköä, niin ihan näin vaikeaa se ei sentään ole! Suurin osa kasvattajista ei ole käyttänyt ruumiillista kuritusta, eikö TODELLAKAAN heidän lapsensa kaikki ole huonosti käyttäytyviä!!
  
  Valitettavasti nämä kasvatusasiat pitää itse oivaltaa ja sisäistää, enkä ole saanut koulustusta pätevästi jakelemaan neuvoja aiheesta. Mutta uskon vahvasti, että jos tahtoa löytyy niin homma hoituu ilman pienemmän alistamista ja pelottelemistakin!
  Aika montaa asiaa joutuu tarkastelemaan avoimesti ja työstämään itseäänkin kun lasta kasvattaa.
  
  Ja se mitä tulee "teihin muihin", niin valitettavasti olet ruumiillisine kurituksinesi vähemmistössä. Tilastojen mukaan.
  En ole edes väittänyt, että kaikki lapset pitäisi piiskata. Ja itseasiassa, mikäli se nyt sinua helpottaa, niin minulla ei ole lapsia. Vielä. Eikä ole tulossa tällä hetkellä. Pohdin näitä asioita ja haluan muodostaa mielipiteeni ajattelemalla ja keskustelemalla asiasta.
  
  Oikeastaan avasin tämän keskustelun siksikin, että löytyisi mahdollisesti niitä vaihtoehtoja moiselle, kun tuo ruumiillinen kuritus tuntuu monien suusta olleen hyvä asia. Sanot, että sen puolustaminen johtuu lojaaliudesta vanhempia kohtaan. Miksi sitten on lapsia, joita ei ole piiskattu, mutta eivät silti ole puheväleissä tai muistele hyvällä vanhempiaan? Miksi he eivät ole lojaaleja vanhemmilleen?
  
  Tarve tukkapöllyihin tai muuhun sellaiseen on tietenkin tapauskohtainen. Olisi todellakin aivan erinomaisen hyvä, jos joku, joka on selvinnyt kunnialla, menettämättä hermojaan sellaisen lapsen kasvatuksesta, jolle ei meinaa sana mennä kaaliin ilman, että on tarvinnut tukistella tai muuta, kertoisi miten sen on tehnyt. Vaikka sitten ilman koulutusta. Aivan vain arkikokemusten pohjalta.
  
  Lasten luonteissa on eroja ja toisille tehoaa jo tuima ilme. Ei sellaisessa ole mitään ongelmaa. Mutta entä nämä villimmät? Niitä on. Minkä sille mahtaa, jos lapsi uhmatakseen vahingoittaa toisia lapsia eikä tottele kieltoja? Mitä silloin voi tehdä? Lapsi satuttaa toista lasta. Miten saan sen loppumaan niin, että lapsi ymmärtää, että niin ei kertakaikkiaan saa tehdä? Ajattelet, että vitsomalla viestitän aivan päinvastaista, kuin on tarkoitus?
  
  Joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin, nyt on mentävä. Vastata voi silti näihinkin.
- äiti ei kiljuva
  2005-12-07 13:22:28
  äiti kiljunen kirjoitti:
  Etkö tunnista paradoksia, vaikka käytät sitä nimimerkkinäsikin... yhtenä niistä.
  
  Kannattaisi hyödyntää laudaturin papereita ja vaikka hankkia se pätevyys. Oppiarvo on eri asia kuin mielen avartaminen kirjakerhopsykologialla.
  Hyvä jos olet oppinut tunnistamaan paradoksin.
  
  Hanki toki pätevyys jos mielit! Oppiarvo on todellakin eri asia kuin kirjakerhopsykologia, hieno oivallus!
- loputtomasta aiheesta
  2005-12-07 14:34:52
  epä kirjoitti:
  En ole edes väittänyt, että kaikki lapset pitäisi piiskata. Ja itseasiassa, mikäli se nyt sinua helpottaa, niin minulla ei ole lapsia. Vielä. Eikä ole tulossa tällä hetkellä. Pohdin näitä asioita ja haluan muodostaa mielipiteeni ajattelemalla ja keskustelemalla asiasta.
  
  Oikeastaan avasin tämän keskustelun siksikin, että löytyisi mahdollisesti niitä vaihtoehtoja moiselle, kun tuo ruumiillinen kuritus tuntuu monien suusta olleen hyvä asia. Sanot, että sen puolustaminen johtuu lojaaliudesta vanhempia kohtaan. Miksi sitten on lapsia, joita ei ole piiskattu, mutta eivät silti ole puheväleissä tai muistele hyvällä vanhempiaan? Miksi he eivät ole lojaaleja vanhemmilleen?
  
  Tarve tukkapöllyihin tai muuhun sellaiseen on tietenkin tapauskohtainen. Olisi todellakin aivan erinomaisen hyvä, jos joku, joka on selvinnyt kunnialla, menettämättä hermojaan sellaisen lapsen kasvatuksesta, jolle ei meinaa sana mennä kaaliin ilman, että on tarvinnut tukistella tai muuta, kertoisi miten sen on tehnyt. Vaikka sitten ilman koulutusta. Aivan vain arkikokemusten pohjalta.
  
  Lasten luonteissa on eroja ja toisille tehoaa jo tuima ilme. Ei sellaisessa ole mitään ongelmaa. Mutta entä nämä villimmät? Niitä on. Minkä sille mahtaa, jos lapsi uhmatakseen vahingoittaa toisia lapsia eikä tottele kieltoja? Mitä silloin voi tehdä? Lapsi satuttaa toista lasta. Miten saan sen loppumaan niin, että lapsi ymmärtää, että niin ei kertakaikkiaan saa tehdä? Ajattelet, että vitsomalla viestitän aivan päinvastaista, kuin on tarkoitus?
  
  Joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin, nyt on mentävä. Vastata voi silti näihinkin.
  Hienoa, että pohdit asioita jo ennen lasten saantia! Mutta aika moni asia ja ajatus muuttuu lasten myötä.. se kannattaa muistaa.
  
  YKSI syy ruumiillisen kurituksen puolustamiseen saattaa olla lojaalius vanhempia kohtaan. Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi.
  Mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on totta kai poikkeuksia! Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä..
  Mitä täällä olen vastuksia lukenut, niin kovin usein tuntuu nuo tukkapöllyt ja luunapit periytyvän, mutta kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille.
  Ja TOTTA KAI on olemassa myös muita syitä miksi lapset eivät ole puheväleissä vanhempiensa kanssa! En ole yhtään vähätellyt esim. henkistä väkivaltaa, mutta tässähän puhutaankin ruumiilliseta kurituksesta, eikö niin? Olen siis ottanut kantaa siihen.
  Mutta kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen. Vielä aikuisenakin ajattelee helposti näin. Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa. Tai jotain siitä väliltä..
  Itse en henk.koht. uskaltaisi edes ottaa sitä riskiä, että lapseni "kostaisivat" epäoikeudenmukaisen toimintani myöhemmin. Toisaalta tämä ei todellakaan ole motiivini siihen että en käytä ruumiillista kuritusta..
  
  Olet oikeassa siinä, että lasten luonteissa on eroja. Niin on aikuistenkin. Siksipä toisten kanssa joutuu tahkoamaan ja näkemään vaivaa enemmän kuin toisten. Mutta itse ajattelen asian niin, että kaikki vaivannäkö on talletus tulevaisuuden pankkiin! Toisaalta kun työn aloittaa jo varhain ei edes villikon kanssa tule niitä "toivottomia" hetkiä niin usein. Työn varhaisella aloituksella tarkoitan tietynlaista yhteyttä lapseen. Kerron ja selitän lapsilleni paljon, neuvon ja ohjaan. En oleta, että he automaattisesti osaisivat tehdä oikein. Virheistä meillä opitaan, sekä lapset että aikuiset. Pidän paljon sylissä ja kudon luottamusta ja hyvää itsetuntoa.
  Minulla on yksi villi poika. Mutta hän ei esim. lyö toisia, koska villikään ei ole tyhmä. Hänen villeytensä ilmenee esim. jatkuvana liikkeellä olona jne. Siihen voisi tietysti hermot mennä, mutta näen asian toisin. Olen tehnyt myös itselleni selväksi, että on raukkamaista ja tyhmyyden osoitus käydä kiinni pienempäänsä. Sen opin jo omana kouluaikana. Asenteella on valtava merkitys! Onneksi asennettaankin voi muokata.
  En siis ole ollut tekemisissä huonokäytöksisen villikon kanssa vaan hyväkäytöksisen. Huonokäytös on vanhempien aikaan saannosta (osaamattomuutta/viitsimättömyyttä/jaksamattomuutta) . Villiksi taas synnytään.
  Jos saisin kotiini (villin) lapsen joka käyttäytyy huonosti, vaikkapa nyt lyö toisia niin tuskinpa on olemassa taikatemppua jolla lapsi salamana rauhoittuisi. Mutta ajan kanssa varmasti. Lyömishetkellä ottaisin ehkä syliin tai veisin huoneeseen rauhoittumaan. Saattaisin laskeutua alas hänen tasolleen ja tiukasti silmiin katsoen kieltää "tuo on meillä kiellettyä, noin täällä EI tehdä. Sillä siisti!" Sanoisin ehkä, että "voit leikkiä tässä muiden kanssa jos osaat, muutoin sinun pitää mennä eri huoneeseen rauhoittumaan". Tietenkään en antaisi hänen lyödä toisia! Mutta tämähän on hölmöä tälläistä kuvitella, todellisuus määrää tilanteen ja toimintatavat.
  Siinä myös vastaus kysymykseen miten olen selvinnyt ilman ruumiillista kuritusta. Se ei todellakaan ole kysymys johon voisin mitenkään yksiselitteisesti vastata! Tärkeimmät apuvälineeni ovat kuitenkin olleet hermojen hallinta ja rauhallinen määrätietoisuus saattaa asia loppuun siten kuin olen päättänyt.
  Myös ymmärrys on tärkeä asia. Kahdellakin tavalla; siten, että lapsi aina YMMÄRTÄISI toimia oikein. Ei niin, että hän PELOSTA toimii oikein. Toisaalta niin, että kasvattaja ymmärtää miksi lapsi käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Jos lapsi väsyneenä kiukkuaa hammaspesua vastaan, sanon että "ymmärrän, että olet väsynyt, MUTTA nyt pestään hampaat joka tapauksessa".
- pienenä tyttönä
  2005-12-09 12:15:00
  loputtomasta aiheesta kirjoitti:
  Hienoa, että pohdit asioita jo ennen lasten saantia! Mutta aika moni asia ja ajatus muuttuu lasten myötä.. se kannattaa muistaa.
  
  YKSI syy ruumiillisen kurituksen puolustamiseen saattaa olla lojaalius vanhempia kohtaan. Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi.
  Mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on totta kai poikkeuksia! Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä..
  Mitä täällä olen vastuksia lukenut, niin kovin usein tuntuu nuo tukkapöllyt ja luunapit periytyvän, mutta kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille.
  Ja TOTTA KAI on olemassa myös muita syitä miksi lapset eivät ole puheväleissä vanhempiensa kanssa! En ole yhtään vähätellyt esim. henkistä väkivaltaa, mutta tässähän puhutaankin ruumiilliseta kurituksesta, eikö niin? Olen siis ottanut kantaa siihen.
  Mutta kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen. Vielä aikuisenakin ajattelee helposti näin. Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa. Tai jotain siitä väliltä..
  Itse en henk.koht. uskaltaisi edes ottaa sitä riskiä, että lapseni "kostaisivat" epäoikeudenmukaisen toimintani myöhemmin. Toisaalta tämä ei todellakaan ole motiivini siihen että en käytä ruumiillista kuritusta..
  
  Olet oikeassa siinä, että lasten luonteissa on eroja. Niin on aikuistenkin. Siksipä toisten kanssa joutuu tahkoamaan ja näkemään vaivaa enemmän kuin toisten. Mutta itse ajattelen asian niin, että kaikki vaivannäkö on talletus tulevaisuuden pankkiin! Toisaalta kun työn aloittaa jo varhain ei edes villikon kanssa tule niitä "toivottomia" hetkiä niin usein. Työn varhaisella aloituksella tarkoitan tietynlaista yhteyttä lapseen. Kerron ja selitän lapsilleni paljon, neuvon ja ohjaan. En oleta, että he automaattisesti osaisivat tehdä oikein. Virheistä meillä opitaan, sekä lapset että aikuiset. Pidän paljon sylissä ja kudon luottamusta ja hyvää itsetuntoa.
  Minulla on yksi villi poika. Mutta hän ei esim. lyö toisia, koska villikään ei ole tyhmä. Hänen villeytensä ilmenee esim. jatkuvana liikkeellä olona jne. Siihen voisi tietysti hermot mennä, mutta näen asian toisin. Olen tehnyt myös itselleni selväksi, että on raukkamaista ja tyhmyyden osoitus käydä kiinni pienempäänsä. Sen opin jo omana kouluaikana. Asenteella on valtava merkitys! Onneksi asennettaankin voi muokata.
  En siis ole ollut tekemisissä huonokäytöksisen villikon kanssa vaan hyväkäytöksisen. Huonokäytös on vanhempien aikaan saannosta (osaamattomuutta/viitsimättömyyttä/jaksamattomuutta) . Villiksi taas synnytään.
  Jos saisin kotiini (villin) lapsen joka käyttäytyy huonosti, vaikkapa nyt lyö toisia niin tuskinpa on olemassa taikatemppua jolla lapsi salamana rauhoittuisi. Mutta ajan kanssa varmasti. Lyömishetkellä ottaisin ehkä syliin tai veisin huoneeseen rauhoittumaan. Saattaisin laskeutua alas hänen tasolleen ja tiukasti silmiin katsoen kieltää "tuo on meillä kiellettyä, noin täällä EI tehdä. Sillä siisti!" Sanoisin ehkä, että "voit leikkiä tässä muiden kanssa jos osaat, muutoin sinun pitää mennä eri huoneeseen rauhoittumaan". Tietenkään en antaisi hänen lyödä toisia! Mutta tämähän on hölmöä tälläistä kuvitella, todellisuus määrää tilanteen ja toimintatavat.
  Siinä myös vastaus kysymykseen miten olen selvinnyt ilman ruumiillista kuritusta. Se ei todellakaan ole kysymys johon voisin mitenkään yksiselitteisesti vastata! Tärkeimmät apuvälineeni ovat kuitenkin olleet hermojen hallinta ja rauhallinen määrätietoisuus saattaa asia loppuun siten kuin olen päättänyt.
  Myös ymmärrys on tärkeä asia. Kahdellakin tavalla; siten, että lapsi aina YMMÄRTÄISI toimia oikein. Ei niin, että hän PELOSTA toimii oikein. Toisaalta niin, että kasvattaja ymmärtää miksi lapsi käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Jos lapsi väsyneenä kiukkuaa hammaspesua vastaan, sanon että "ymmärrän, että olet väsynyt, MUTTA nyt pestään hampaat joka tapauksessa".
  "Tämä on siis tutkimustulosta, että on todennäköiSEMPÄÄ että vanhempi turvautuu ruumiilliseen kuritukseen jos on itse tullut kuritetuksi kuin jos ei olisi."
  
  Täysin samaa mieltä. Isäni vanhemmat kurittivat lapsiaan todella julmasti, ja minä sain kokea saman ihan pienimmästäkin virheestä.
  
  "Esim. itse tunnen alkoholisti-isän, jonka toinen poika on absolutisti ja toinen alkoholisti, tytär kohtuu käyttäjä.."
  
  Meillä isäni oli alkoholisti ja on varmaankin edelleen. (en tiedä, koska en ole kymmeneen vuoteen häntä tavannut, enkä kuullut hänestä mitään) Meillä minä en käytä alkoholia koskaan niin, että olisin rapakännissä. Noin kerran kuukaudessa ja joskus kerran kahdessa kuukaudessa juon. Ja silloinkin vain sen verran että on mukava olla ja tajuaa vielä selvästi asiat. Muulloin en ota edes yhtä olutta tai siideriä. Veljeni taas juo monta kertaa viikossa, mutta hänkään ei juo itseään kaatokänniin. Mutta juo kuitenkin huomattavan paljon enemmän kuin minä.
  
  "kunnon selkäsaunat ja väkivalta taas ovat saaneet aikaan jopa välirikon lapsen ja vanhempien välille."
  
  Kyllä, meillä juuri näin. En kunnioita lainkaan isääni, enkä hänen ratkaisujaan kasvatuksen tai muiden elämän tärkeiden asioiden suhteen. Äitini on tehnyt myös mielestäni erittäin kummallisia ja kyseenalaisia ratkaisuja minun kasvatuksessani, jota on vaikea edes kasvatuksena ajatella. Äitini kanssa minulla kuitenkin välit on jonkinlaiset, mutta mukava ei ole koskaan nähdä. Jostakin syystä olen erittäin katkera ja tulen aina pahalle tuulelle äitini nähdessäni. Hän ei ole antanut minulle tarvitsemaani rakkautta ja lämpöä lapsena eikä nuorena. Muistan elävästi sen kun kolmevuotiaana menin äitini syliin ja äiti ajoi minut pois sanoen, että luut painavat hänen jalkojaan. Jotenkin tuo on jäänyt vain mieleeni vaikka olin niin pieni. Äiti muistaa tuon myös.
  
  "kun alistat lapsesi ruumiilliselle kuritukselle (vitsa), hän saattaa alkaa tuntea sairasta kunnioitusta sinua kohtaan (vrt. terve kunnioitus). Hän on sinua pienempi ja pelkää käyttämääsi ylivaltaa. Hänellä ei ole vaihtoehtoja koska sinä elätät hänet. Vuosien saatossa moni alkaa pitää tätä ihan normaalina ja alistuu siihen."
  "Ihan samalla tavalla käy siis vaikka henkisestä nöyryyttämisestä kärsineelle. Hän joko uskoo ansainneensa sen tai katkaisee välit vanhempiinsa."
  
  Meillä on käynyt juuri näin. On ihmeellistä miten totta puhut kommentissasi.
  
  Kyllä minä niin monesti toivon, että minulla olisi ollut ihan oikeat rakastavat ihanat vanhemmat. Ja monesti olen miettinyt sitäkin kun 12-vuotiaana sanoin äidilleni, että minä muutan lastenkotiin. Olen miettinyt, että missä olisin jos olisin tehnyt sen. Olisinko erilainen, luottaisinko ihmisiin enemmän, olisinko lämpimämpi ja uskaltaisinko paremmin rakastaa. Olin 6-vuotias kun ensimmäisen kerran sanoin äidilleni, että ota avioero. Minua on järkyttänyt monesti se, että noin pienen lapsen ei edes pitäisi miettiä tuollaisia. Olen kiitollinen siitä, että olen selvinnyt tässä elämässä näinkin hyvin. Jostakin syystä minusta on tullut vahva ihminen. Kuitenkin minulla on taipumusta yrittää olla liian kiltti ja miellyttää muita ja hakea hyväksyntää. Monesti satutan itseni olemalla liian kiltti ihmisille, keneltä en saa mitään takaisin.
  
  Vanhempien pitäisi aina muistaa, että lapsi on hauras, eikä tee mitään tahallaan. Lapsi ei halua ärsyttää, vaan hakee aina rajojaan ja hyväksyntää ja rakkautta. Olkaa varovaisia kasvatuksessa ja harkitkaa ennen kuin olette välinpitämättömiä tai käytätte väkivaltaa tai laitatte lapsen yksin miettimään jonnekin. Minun äitini unohti minut parvekkeelle moneksi tunniksi. Parvekkeen ovessa ei ollut ikkunaa ja kaide oli niin korkea, ettei minua näkynyt kaiteen yli. Olin noin 3v. Olin parvekkeella arestissa ja muistan vain, että olin siellä todella kauan.
  
  Voisin kirjoittaa kirjan kaikista näistä pahoista kokemuksistani mitä olen saanut omilta vanhemmiltani kokea. Heidän miettimättä yhtään mitä he tekevät psyykkiselle kehitykselleni ja tunteilleni.
- Kuri kunniaan
  2014-03-06 12:15:07
  epä kirjoitti:
  Sinun tapauksessasi ilmiselvästi on menty rajan yli ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain niin kauheaa. Kiitos kuitenkin, että kerroit.
  
  Näitä kokemuksia lukiessa en voi välttyä pistämästä merkille sitä, että jokainen, jota on kuritettu - ei siis pahoinpidelty - ja jonka kurituksen syy on ollut selvä, on ymmärtänyt yskän ja oppinutkin kaiketi jotain. Oli se sitten ollut vitsaa tai tukkapöllyä, kunhan rangaistus on ollut johdonmukainen, aiheellinen ja annettu sinä viimeisenä keinona.
  
  Itse en ainakaan muista vitsasta saaneeni, enkä tukkapöllyjäkään muista, joten ei ole mitään mielipidettä asiasta omien kokemusten kautta. En hyväksy pahoinpitelyä, lyömistä tai muuta väkivaltaa, en henkistäkään. Olen miettinyt, että jos lapsen kasvatuksessa voisikin välttää katkeruudet ja henkisen väkivallan tukistuksella tai parilla vitsan ripsauksella, niin kai se olisi pienempi paha. Nimittäin jos todella on sellainen lapsi, johon ei sana tehoa, niin hulluksihan tulee aikuinenkin, joka saa naama punaisena huutaa ilman mitään vastakaikua. Väkisin alkaa kadota johdonmukaisuus kasvatuksesta. Jos sana taas tehoaa, niin mitä sitä turhia sitten. Turvautuisin tukkapöllyihin mieluummin jo aiemmin ennenkuin tekisi mieli hakata taju tenavasta pellolle. Eli tuo kolmen kiellon jälkeen juttu kuulostaa järkevältä. Luullakseni sitä ei kovin monen lapsen kohdalla tarvitsisi tehdä edes kuin kerran tai kaksi, kun jo ymmärrettäisiin, että viimeistään kolmatta kannattaa uskoa. Ja kaikkien kohdalla ei ollenkaan.
  
  Yksi vaihtoehto voisi olla vain kiinnipitäminen. Käsivarresta kiinni, tiukka katsekontakti ja matalalla, mutta ponnekkaalla äänellä toruminen. Matala ääni on luonnostaan auktoriteettinen lapselle. Miettikääpä vain miten moni muksu tottelee mieluummin isää, kuin äitiä. Äidit siis bassoa harjoittamaan ;)
  
  Minusta kosketusta ei voi vähätellä niin rakkauden, kuin rajojenkin merkkinä. Eikä sen varmastikaan välttämättä tarvitse kipua suoranaisesti tuottaa.
  Hieman oletinkin, että vallitsee ymmärtämättömyys siinä, mikä on kuria.
  
  Kesämökillä kuuntelen usein, kun en muutakaan voi, kuinka siellä lasten kasvatus sujuu. Huutelu kuulee tähän tyyliin:
  - Aki, tules tänne.
  - Aki, tänne heti
  - Aki, äiti käskee, tule tänne
  - Aki, kohta äiti kiukustuu
  - Aki, nyt äiti on todella vihainen
  - Aki, kohta äiti suuttuu…
  Ja tuohon tyyliin jatkuu huutelu.
  
  Meidän lapsemme olivat saaneet aikoinaan pienen rangaistuksen ja tiesivät, että jotain ikävää seuraa, jos ei tulla heti ensimmäisellä komennolla tai ainakin ilmoiteta, miksi ei heti voida tulla. Mitä ihmeen kasvatusta se on, että laaditaan sääntöjä, mutta sääntöjen rikkomisesta ei seuraa rangaistusta. Onhan hyvä keskustella lasten kanssa monista asioista, mutta on koko joukko asioita, joista ei edes keskustella. Aivan kuin yhteiskunnassakin on lakeja, jotka vain ovat ja joiden edessä kansalaisen on vain toimittava lain edellyttämällä tavalla. Ei niiden perusteista voi edes keskustella esimerkiksi poliisin kanssa.
  
  Rangaistus tuli tehdystä sääntöjen rikkomisesta eikä mistään mielivaltaisesti. Usein rangaistus oli puolisen tusinaa iskua ja kyllä se riitti. Rajoja tuli koeteltua ja havaittua, että rikkomista seurasi rangaistus. Kun taas sääntöjen noudattamisesta oli hyvää tiedossa. Käytössä oli siis keppi ja porkkana ja kaikkihan työelämässä mukana olevat tietävät, että keppi on porkkanaa tehokkaampi.
  
  Ja kuten sanottu, nyt aikuisina lapset ovat sitä mieltä, että kasvatus oli oikein ja että heille jo pienenä syntyi selvä käsitys siitä, miten yhteiskunnassa pitää toimia. Samoin he ovat olleet hyvin kiitollisia siitä, että meillä vaadittiin myös kotona käytöstapoja. Nyt he ovat varmoja itsestään oudoissakin tilanteissa.
saatiin!!
2005-12-05 22:52:24
Vitsaa ja tukkapöllyä on penskana saatu!Meitä on useampi meidän sisarusparvessa ja saadaan makoisat naurut kun muistellaan niitä tukistus/vitsahetkiä.:)
Kertakaikkiaan ei pienintäkään hetkeä ole jäänyt kummittelemaan mieleen.Paremminkin ne tuntuvat aika koomisilta :)
Perheessämme on kaikki ihan normaalia porukkaa eikä rikos yms.kierteitä ole ollut yhdelläkään jotenka tympii tuollaiset 90%puheet aiheesta varsinkaan jos se ei ole fakta tietoa!!!

kun päädyttiin vitsaan niin takana oli useimmiten joku todellakin vähemmän fiksu veto ja tukkapöllyä tuli junkuroinnista ja tottelemattomuudesta...
Tämä ei myöskään tarkoita sitä,että tukistus/vitsa olisi ollut jokapäiväisiin toimintoihin kuuluva!Koskaan meitä ei lyöty eikä rankastu henkisen väkivallan avulla.
Välit vanheempiin on meillä kaikilla lapsilla erittäin lämpöiset ja läheiset kuin myöskin toisiimme!

Omat lapset on kasvatettu(ainakin tähän mennessä)ilman vitsaa mutta tukkapöllyä on kyllä annettu.
- taas niin
  2005-12-06 17:23:08
  että kuuhunkin pääsee paikallisbussilla?
ei niille uskaltanut mitään...
2005-12-05 23:37:05
olen jo aikuinen, yhden lapsen äiti, pienenä tuli tukkapöllöä, selkäsaunaa ja parisen kertaa reilusti ihan kädestä kasvoille. ei siinä ainakaan vanhempiin välit lämminneet. monesti tukkapöllö oli vielä aiheeton. (veli tehnyt sellaisen asian mitä ei olisi saanut tehdä, laittoi minun syyksi.) Kyllä se vaan niin on että rajat lapsella olla täytyy, mutta ei minulla ikinä vanhempiini lämmintä suhdetta ollut, koska aina pelkäsi saavansa selkään. Toivon etten ikinä kurita omaa lastani ruumiillisesti, asiat selviää parhaiten puhumalla ja kertomalla miksi jotain ei saa tehdä.
- Nitta-22
  2005-12-05 23:45:52
  Miksi niin monet kuvittelevat, että jos ei harjoita ruumiillista kuritusta- kasvattaa vapaasti? Onko ruumiillinen kuritus tosiaan muutamien mielestä ainoa oikea tapa asettaa rajat ja antaa rangaistus?
  
  Minua ei kasvatettu vapaasti, enkä joutunut kokemaan nöyryytystä enkä väkivaltaa.
  Meillä ei kasvateta vapaasti, eikä meillä nöyryytetä eikä käytetä ruumiillista kurittamista kasvatuksessa. Sitä ei tarvita, enkä ymmärrä miksi joku tarvitsee vitsaa mukaan kasvatukseen. Se on väärin.
vaikuttanut
2005-12-05 23:47:12
että vieläkin sitä ajatellessa itkettää, vaikka parikymmentä vuotta sen väkivallan loppumisesta on aikaa.

Niin se on vaikuttanut, että minulla on hirveitä omantunnontuskia suuttuessani lapselleni, kun pelkään aiheuttavani hänelle samanlaisen pahan olon, kuin itselläni oli lapsena.

Pari kertaa olen tukkapöllyä lapselleni antanut ja vilpittömästi olen sitä mieltä, että se olisi oikeutus vaikka huostaanottaa lapseni, niin väärin se on. Ruumiillisesta rangaistuksesta/ kurituksesta ei seuraa mitään hyvää, ei koskaan. Paskapuhetta jos joku muuta väittää. Voi olla että ne, jotka väittää sen olevan vain hyväksi, eivät ehkä ole kovin objektiivisia asian suhteen. Ehkäpä heillä ei ole kykyä tai kapasiteettia tunnistaa väkivallan vaikutuksia omaan tai lapsensa psyykeeseen.

En ala edes kertomaan, mitä kaikkea olen kokenut ja kestänyt "kurituksen" nimissä. Tuskinpa sitä herkempi ihminen kestäisi lukeakaan. Sen verran sanon, että isälleni olen antanut anteeksi, vaikken tekojaan hyväksykään, mutta äitiäni vihaan - aina ja ikuisesti.
Äyräpätsä
2005-12-06 00:10:16
Minua lyötiin lapsena paljaalle pyllylle kepillä. Siinä sitten kävi kerran niin, että äitini minua hakatessaan osui sukuelimille, ja sain orgasmin. Olin silloin alakouluikäinen.

Olen sen jälkeen yhdistänyt seksin ja kurituksen mielessäni toisiinsa. En kykene normaaliin seksiin: minulle seksi merkitsee aina väkivaltaa. Joko haluan, että minua hakataan tai että minä saan itse hakata.

Olen vanhemmilleni ikuisesti katkera siitä, että he tuhosivat minulta normaalin seksuaalisuuden.
- onkin..
  2005-12-06 00:18:59
  pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.
- Ymmärtää
  2005-12-06 01:20:27
  onkin.. kirjoitti:
  pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.
  ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.
- res. vänrikki
  2005-12-06 03:28:30
  Ymmärtää kirjoitti:
  ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.
  juu mä sain piiskaa ja tukkapöllyy ja olen vihainen vanhemmille. noh minusta tuli kiltti lapsi ja neurooseja on mulla vaikka muille jakaa. mua vituttaa mun vanhemmat, kun ne ei osannu kasvattaa mua. viina nyt maistuu ja oon hunningolla. kiitos vanhemmat, kun olitte kusipäitä.
  
  ps.rakkaudella lapsia kasvatetaan ja tukkapöllyn antajille rk-62 7.62 luoti otsaan.saatanan apinat!
  
  pss.sain kiitettävän arvosanan sotilaspassiini ja en ollut löysä kokelas. komppanian päällikkö kehotti mua sotilasuralle. vihje noille idiootteille, että katsoo huomenna tuntemattoman ja katsoo kuinka vänrikki koskela johtaa joukkojaan. tai paremmin kirjasta selviää...
  
  psss. kun loppuu sanat, eli aivot niin käydään väkivaltaiseksi
  
  JA LOPUKSI SANOISIN SULLE IDIOOTILLE, ETTÄ HANKI VERTAISTAS SEURAA...TERVETULOA KICKBOXINGIIN TMS. ET EI TARVII OLLA TYRANNI LAPSILLE...
  
  juu oon juonu pari kaljaa liikaa, joten minulta ei nyt löytyny adekvaattia esitystä josta pyydän nöyrimmin anteeksi.
- Äyräpätsä
  2005-12-06 11:08:50
  onkin.. kirjoitti:
  pelkkä provo, kiitos siitä silti. Tuo kiteyttää hyvin sen, kuinka sairasta lastensa hakkaaminen on.
  Ei ole provo. Olen reissannut kallonkutistajalla jutun takia koko aikuisikäni.
- tuo ei
  2005-12-06 17:27:17
  Ymmärtää kirjoitti:
  ensin mitä tarkoittavat käsitteet lapsen hakkaaminen ja kurittaminen, ennen kuin alkaa ladella "viisaita" mielipiteitään.
  olekaan lapsen hakkaamista ja kurittamista kun kepillä lyö lasta..?
  Vai niin, no kaippa sitten koirallakin on utareet..
  
  Kaikkea ne keksii puolustaakseen tekojaan..
- sairasta touhua
  2014-07-31 21:50:33
  Jos sinua lyödään millä tahansa "kuritusvälineellä" kulkusille, niin et varmasti muuten saa orgasmia, vaan huudat tuskasta ja niin kovaa kuin ääntä lähtee. Älä jauha p***aa täällä. Muutenkin nuo kirjoituksesi on sairasta tekstiä.
örvelssön
2005-12-06 04:00:54
Ei voi kun ihmetellä lukiessa näitten kieroutuneiden apinoiden orgasminkatkuisia kirjoituksia miten ihanaa oli saada pentuna selkään eikä jääny mitään traumoja, ja miten oikein se on kun pentuaan hakkaa ja nöyryyttää.

Täällä joku jo kouhotti mitenkä oli saanut kaverinsa kanssa jossain leirillä remmiä ja mitenkä taas seuraavana päivänä iloisesti kirmattiin niityllä ja oli niin auvoinen olo...
Siis voi saatana... :D

Ensinnäkin lapsi luontaisesti on hyvinkin kykenevä toipumaan erittäin traumaattisistakin kokemuksista, näennäisesti. Vaan on turha kuvitella että sellainen unohtuu, saati sitten tekee hyvää.

Toisekseen, onko se jotenkin hyvä juttu että pahanteosta kun saa remmiä niin sitten voi hymyillä taas kun kaikki on sovitettu jonkun kolmannen osapuolen toimesta? Niinkö se menee aikuisiälläkin? Tapat jonkun huviksesi, kärsit vankeuden tms. ja sitten voit olla taas hyvillä mielin. Mitäpä sitä tekemisiään miettimään tms. kun joku ulkopuolinen tekee sen puolestasi, rankaisee sinua ja sitten voikin taas jatkaa elämäänsä... voi jeesus.

Kyllä pitäis jo tänä päivänä olla ihmisillä sen verran aivoja, että osaisivat lapsiaan JÄRJELLÄ kasvattaa sen remmin sijaan... en puolla mitään vapaita kasvatuksia tms. lässynläätä, rajat pitää olla ja niitä kyllä voi vahtia ilmankin että pitää kovia piipussa.
- AUVOINEN POIKA
  2005-12-06 09:30:32
  Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
  Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
  Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.
  
  Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
  Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
  Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
  No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
  Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
  Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.
- Äyräpätsä
  2005-12-06 11:14:49
  AUVOINEN POIKA kirjoitti:
  Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
  Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
  Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.
  
  Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
  Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
  Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
  No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
  Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
  Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.
  piiskaleikkejä kanssani?
  
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
- vanha hyvä aika
  2005-12-06 11:21:46
  Äyräpätsä kirjoitti:
  piiskaleikkejä kanssani?
  
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
  Kuule laita e-mail osoite niin keskustellaan vitsakurista keskenämme.
- Nitta-22
  2005-12-06 14:53:41
  Äyräpätsä kirjoitti:
  piiskaleikkejä kanssani?
  
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
  Ai saakeli missä kunnossa se mies oli, huh huh.
- örvelssön
  2005-12-06 14:59:30
  AUVOINEN POIKA kirjoitti:
  Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
  Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
  Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.
  
  Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
  Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
  Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
  No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
  Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
  Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.
  "Autetaan paha pois" :D
  
  Voi herranjumala sentään, keskiajalla taisivat inkvisition pojatkin ajatella juuri noin, ja sehän se vasta älykästä toimintaa olikin.
  
  Kasvattaminen ON hankalaa. Piste. Siinä valmistellaan pientä ihmistä astumaan tähän sairaaseen yhteiskuntaan ja selviämään siinä. Sanoit että jos siellä siirtolassasi olisi "lässytelty" ei muuhun olisi aikaa jäänytkään... miksei kasvattamiselle saisi uhrata aikaa? Oletko niin helvetin laiska ettet välitä lapsistasi pätkääkään, vaan oman mukavuudenhalusi takia pieksät "pahan pois" muutamassa minuutissa ja sitten on taas hiljaista vähän aikaa? Ehkä vähän pitempäänkin, riippuu miten pahasti olet saanut peloteltua kersasi.
  
  Ja tuo rakastava, "hyvässä hoivassa selkään antaminen" niinkuin täällä moni kouhkaa... mitä helvetin rakastavaa pahoinpitelyssä on? Aikoinaan taisi olla muotia että aviomiehetkin sanoivat rakastavansa vaimojaan niin paljon että pieksävät niitä kerran viikossa jotteivät vain jumalan tieltä eksyisi...
  
  No mutta joo... turha kai minun on täällä ihmisten päitä yrittää kääntää, pieksäkää vain kersojanne ja tuottakaa näin niitä sairaita yksilöitä lisää, niin menokin täällä jatkuu yhtä ankeana.
- Äyräpätsä
  2005-12-06 16:01:25
  Nitta-22 kirjoitti:
  Ai saakeli missä kunnossa se mies oli, huh huh.
  Ensin keppiä, sitten ruoskaa ja lopuksi painot jalkoihin ja järveen, taisi olla Asterixissa.
  
  Singaporessa graffitistit kepitetään ja huumekuriirit hirtetän. Jälki on tuon mukaista. Kun aikuiset ovat näin brutaaleja toisilleen, niin tulee vain mietittyä, miten siinä maassa kasvatetaan lapset. Lyödäänkö bokkenilla vai poltetaanko hehkuvalla raudalla jos ovat tottelemattomia.
  
  Julmat ja raa'at rangaistukset ja vankilaolot kielivät omaa karua kieltään siitä, miten maassa kasvatetaan lapsia. Ei tuollainen julmuus synny tyhjästä, vaan tuollaiseen brutalismiin pitää kasvattaa. Lapset eivät ole julmia eivätkä pahoja itsestään vaan vanhemmat kasvattavat heidät pahuuteen ruumiillisilla rangaistuksilla.
  
  Singaporessa kepittäminen on brittiläisen imperiumin perinne. Kepittäminen on sisäoppilaitoksissa opittu tapa - tapa, jolla Britanniassa on kasvatettu sadomasokisteja sukupovesta toiseen. Kaikki yhtä kipeitä.
  
  Olen tänäkin päivänä vanhemmilleni ikuisesti katkera seksuaalisuuteni tuhoamisesta ja siitä, että en kykene saamaan seksuaalista tyydytystä muutoin kuin väkivallalla.
- hakattiinko sinua
  2005-12-06 17:16:11
  Äyräpätsä kirjoitti:
  piiskaleikkejä kanssani?
  
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
  Kerrot olevasi katkera vanhemmillesi siitä että sait selkääsi lapsena.
  kerrotko millaista selkäsaunaa se oli, miten sitä toteutettiin. Tuo linkki on siinämielessä melko rohkea että uskallan väittää että sinua lapsena ei lyöty noin pahasti.
  Nyt kun isona sitten leikit väkivaltaleikkejä niin lyötkö noin pahasti vai otatko leikin toista osapuolta huomioon lainkaan.
- kutsutaan
  2005-12-06 17:30:23
  AUVOINEN POIKA kirjoitti:
  Ihan oikeesi vaikka pylly oli ruvella niin olo oli auvoinen kun kirmattiin kedolla ja pelattiin inkkarileikkejä tms.
  Oli saanut apua pahuuteen, oli ikäänkuin saasta autettu pyllyn kautta ulos.
  Monta kertaa viikossa joku poika sai vitsaa ja joskus oli kolme neljäkin menossa open kämpälle vitsat kädessään. Joskus saatettiin herjata: ei noi vitsat sille kelpaa se hakee itse isommat tai hakkaa remmillä.
  
  Missään tapauksessa se selkäsaunatilanne ei ollut ihana ja auvoinen. Se sattui helvetisti ja oli kuin olisi leijaillut jossain helvetin hornassa. Mutta : NIIN SEN ON TARKOITUSKIN. Kyllä tänäpäivänä on paljon sellaisia mukulia ja nuoria jotka tarvis kunnolla selkäänsä mutta hyvässä hoivassa, ei vihassa vaan välittämisessa.
  Autetaan paha pois. Ja sillä siisti.
  Jos kesäsiirtolassa olisi tuolloin ollut joku lässynlässyn ope niin siellä ei sitten muuta olisi tehtykään kun lässytetty ja kaikki aika olisi mennyt siihen eikä mitään muuta toimintaa.
  No ehkä se lässyttämien olisi ollut juuri sitä globaaliin maailmaan kasvattamista.
  Maailmassa tulee kuitenkin eteen lässytetyillekin joskus kova paikka, sitten tulee pissi housuun.
  Vitsa tekee hyvää ja siitä tulee ihan oikeesi auvoinen olo niinkuin minulla ja kaveirlla oli kun pyllyt ruvella osallistuttiin kaikkiin poikien toimintoihin iloisina suomen poikina.
  sadomasokismiksi.
- Äyräpätsä
  2005-12-06 20:05:42
  hakattiinko sinua kirjoitti:
  Kerrot olevasi katkera vanhemmillesi siitä että sait selkääsi lapsena.
  kerrotko millaista selkäsaunaa se oli, miten sitä toteutettiin. Tuo linkki on siinämielessä melko rohkea että uskallan väittää että sinua lapsena ei lyöty noin pahasti.
  Nyt kun isona sitten leikit väkivaltaleikkejä niin lyötkö noin pahasti vai otatko leikin toista osapuolta huomioon lainkaan.
  Vanhempieni kurinpitovälineenä oli kyynäräkeppi. Eli kahvallinen puinen noin puolentoista sentin paksuinen puolen metrin mitta, jolla mitataan kangasta. Sain sillä takapuoleeni tai sormilleni, tyypillisesti kymmenkunta iskua kerralla.
  
  Minua ei lyöty noin pahasti, mutta nuo kuvat ovat elävää elämää Singaporesta. Siellä ruumiillinen kuritus ja hirttämiset ovat arkipäivää. Kun metrin mittaisella rottinkikepillä lyödään pakaroille, jälki on tuollaista kuten noissa kuvista. Jokainen isku repii ihon rikki ja tunkeutuu lihaan.
  
  Kun isompana leikin väkivaltaleikkejä, yritän olla aiheuttamatta vammoja. Tottakai iskujen täytyy sattua ja niiden on oltava kunnolla kipeitä. Kipu ja nautinto käyvät käsi kädessä, ja orgasmia ei voi olla ilman tuskaa, mutta vahinkoja tai ruumiinvammoja ei saa aiheuttaa.
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 14:47:30
  Äyräpätsä kirjoitti:
  Ensin keppiä, sitten ruoskaa ja lopuksi painot jalkoihin ja järveen, taisi olla Asterixissa.
  
  Singaporessa graffitistit kepitetään ja huumekuriirit hirtetän. Jälki on tuon mukaista. Kun aikuiset ovat näin brutaaleja toisilleen, niin tulee vain mietittyä, miten siinä maassa kasvatetaan lapset. Lyödäänkö bokkenilla vai poltetaanko hehkuvalla raudalla jos ovat tottelemattomia.
  
  Julmat ja raa'at rangaistukset ja vankilaolot kielivät omaa karua kieltään siitä, miten maassa kasvatetaan lapsia. Ei tuollainen julmuus synny tyhjästä, vaan tuollaiseen brutalismiin pitää kasvattaa. Lapset eivät ole julmia eivätkä pahoja itsestään vaan vanhemmat kasvattavat heidät pahuuteen ruumiillisilla rangaistuksilla.
  
  Singaporessa kepittäminen on brittiläisen imperiumin perinne. Kepittäminen on sisäoppilaitoksissa opittu tapa - tapa, jolla Britanniassa on kasvatettu sadomasokisteja sukupovesta toiseen. Kaikki yhtä kipeitä.
  
  Olen tänäkin päivänä vanhemmilleni ikuisesti katkera seksuaalisuuteni tuhoamisesta ja siitä, että en kykene saamaan seksuaalista tyydytystä muutoin kuin väkivallalla.
  Äyräpätsä: Singaporessa on vielä ihan hyvä ja oikea kuri kuin tuomiotkin rikollisille. Sama saisi luvan olla Suomessakin.
  
  Rikolliset eivät suinkaan jalostu linnassa paremmiksi ihmisiksi ja miksi ihmeessä niitä pitäisi verovaroin elättää lopun ikäänsä linnaan? Murhaajat, suuria talousrikoksia tekevät kuin huumepomot joutavat vallan hyvin narun jatkoksi. Ne ei tehe enään sen jälkeen rikoksia. Suomessa istuu tälläkin hetkellä kolmoismurhasta mies "elinkautista", joka oli tappanut jo kahdesti. Kohta se saasta on taas vapaana lahtaamaan uusia uhreja. Sekö muka on oikein?
  
  Lasta ei muuten tarvitse opettaa pahuuteen. Se osaa sen asian ihan luonnostaan. Kirjoituksesi siltäkin osin on täysin huu-haata, kuten muukin kirjoituksesi.
miisu
2005-12-06 08:41:37
Kyllä minä olen sitä mieltä että joka piiskaa ja kurittaa fyysisesti lastaan ei tunne oikeaa rakkautta tätä kohtaan, vaan se on hallitsemista ja alistamista, silloin vanhempi on sairas. Muistan omasta lapsuudestani kuinka isäni pakotti pikkuveljeni laskemaan housunsa alas ja antoi piiskaa vieraitten nähden, se varmaan oli nöyryyttävää veljelleni ja isäni itsetunto kohosi. Sairasta, todella, ise sain selkääni monta kertaa, puhuttu ei, vaan remmi lauloi. Silloin mietin että jos minulla on itsellä joskus lapsia, en ikinä lyö ja se on pitänyt, olen vajaa 50 v ja lapseni ovat 30 ja 20 vuotiaat, eikä koskaan ole tarvinnut kättäpitempää ottaa, vaan asioista on voitu puhua. Ennen sanottiin että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa, mutta kyllä asia on aivan päinvastoin. Kaikilla meillä pitää olla koskemattomuus, niin lapsella kuin aikuisellakin.
- Nitta-22
  2005-12-06 10:16:31
  Kurja lukea sun tarina.. Olen pahoillani :(
  Kirjoitit kuitenkin hyvin, ja toivottavasti joku siitä oppisi
  "Kaikilla meillä pitää olla koskemattomuus, niin lapsella kuin aikuisellakin."
itse saanu vitsaa, remmiä j...
2005-12-06 11:40:37
ja mielestäni oli monestikin ihan oikeista asioista. Omalle lapselle annan tukkapöllyä ja luunappeja, mutta enempään en ala. Välillä on hyvä pudottaa takas maanpinnalle ja myös varoittava 123 laskutyyli on ihan hyvä.
Meillä asioista keskustellaan ja toimitaan tilanteen mukaan.
Itselläni ei mitään traumoja ole jäänyt vaan on olleet mielestäni turvalliset rajat ja rakkautta.
Vanhempien tehtävä on pitää rajoja yllä ja välillä on toimittava myös hieman inhottavammalla tavallakin eikä vaan silitettävä päätä.
- saanut,
  2005-12-06 14:33:00
  enkä harjoita ruumiillista kuritusta.
  
  "Vanhempien tehtävä on pitää rajoja yllä ja välillä on toimittava myös hieman inhottavammalla tavallakin eikä vaan silitettävä päätä."
  Rajoista ei tarvitse niin usein eikä ainakaan voimallisesti tapella kun ne ovat lapselle selkeät ja itsestään selvät. Lapsi kiukuttelee esim. kun on nälkä, väsymys tai ei saa huomiota tarpeeksi. Hän tekee "väärin", koska häntä ei ole saatu YMMÄRTÄMÄÄN asiaa. Kaikkea ei ehdi/osaa lapselle neuvoja ja selittää, mutta ei siitä voi lasta syyttääkään jos ei ole ehtinyt/osannut.
  Totta kai lapselle joutuu olemaan "inhottava" toisinaan, usein! Mutta inhottavan ei tarvitse tarkoittaa pienempäänsä kiinni käymistä, eikä sen vaihtoehto TODELLAKAAN ole pään silittely..
  Lapsi tarvitsee pettymyksiä ja rajoja, määrätietoista aikuista. Mutta ei alistamista tai järjestettyä pelkoa.
tätä mieltä
2005-12-06 12:04:40
Minä en ole tukistamista pahempaa koskaan kokenut, eikä isäni olisi muuta hyväksynytkään. Nyt aikuisena olen mielestäni tavallinen, yhteiskuntaa kunnioittava ihminen. Mielestäni tämä johtuu niistä asenteista mitkä olen kotoa oppinut.
Tiedän lapsia, joita on kotona kuritettu niin paljon, että sitä ei moni kestäisi. Kuitenkin eräskin poika oli jo heti ensimmäisellä luokalla vaikeuksissa, kun ei osannut käyttäytyä muiden ihmisten seurassa. Eli eipä tuntunut hakkaaminen paljon auttavan.
Eräs ystäväni sanoi, että koskaan ei ole liian aikaista puhua lasten kanssa, selvittää asioita heidän kanssaan. Selittää, miksi jokin asia on väärin. Hän on menestyksellisesti kasvattanut viisi lasta.
piipa
2005-12-06 12:26:02
on lapsena kuritettu, tukistettu, läpsitty ja sainpa kerran remmiä pyllyllekin. En pidä sitä pahana, tosin omia lapsiani en kurita ruumiillisesti kuin hyvin harvoin, silloinkin ihan kebyesti otan hiuksista kiinni. Sehän on kiellettyä joten en periaatteessa hyväksy sitä, joskus vaan kun palaa hermot niin silloin käy noin.
"hyvin kasvatettu"
2005-12-06 13:03:22
Minä sain selkää pienenä. Muistan kuinka joskus viisi vuotiaana mittani tuli täyteen ja olin valmis hyökkäämään isäni kimppuun. Oli kamalaa kun tiesin kuitenkin että en mahda isälleni mitään.
Eikä isäni ollut mikään hakkaaja. Hän antoi "normaalisti" selkään.
Minä itse olen sitä mieltä, että näin minuun istutettiin taipumus väkivaltaan. Oli myös kamalaa kokea epätoivon tunne jo niin nuorena. Millekään ei mahda mitään. En kunnioittanut enää isääni.

Äitini ei koskaan antanut minulle selkään enenkuin olin n. 8 vuotias. Äitini jahtasi minua vyön kanssa ympäri taloa (niinkuin varmaan hänen vanhempansa oli tehnyt hänelle). Kunnioitus ja luottamus äitiä kohtaan lensi ulos ikkunasta sillä hetkellä enkä vieläkään häntä kunnioita.

Itse en aio lyödä lastani tai antaa luunappeja. Itse nöyryytyksen kokeneena en halua haavoittaa lastani noilla keinoilla.

Tuli mieleeni eräs juttu.
Monetkaan eivät pysty kritisoimaan vanhempiaan edes vanhemapana, vaan ollaan sitä mieltä että saatiin mitä ansaittiin.
Esim. Jotkut ympärileikatut tytöt ovat sitä mieltä, että toimenpide oli oikea, koska näin heistä leikattiin "pahuus" pois.
Tarkoitan sitä, että tämä on mielen puolustuskeino. Lapsi mieluummin on sitä mieltä ,että vika on itsessä kuin syyttää vanhempiaan. Vanhempi on lapsen turva. Lapsi jää täysin tyhjän päälle jos kritisoi tätä turvaa.
Monelle tämä jää vanhempanakin.
- isukki 40 vuotias
  2005-12-06 14:43:26
  Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.
  
  Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!
  
  Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.
  
  Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...
  
  Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
  ja vittuilevat kaikille kaikesta.
  
  Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)
- Nitta-22
  2005-12-06 14:56:19
  isukki 40 vuotias kirjoitti:
  Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.
  
  Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!
  
  Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.
  
  Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...
  
  Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
  ja vittuilevat kaikille kaikesta.
  
  Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)
  On monella vaan kaksi ääripäätä kunnon selkäsauna - vapaakasvatus. Mitä sekin ihmisistä kertoo?
- tai useampi..
  2005-12-06 15:34:55
  isukki 40 vuotias kirjoitti:
  Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.
  
  Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!
  
  Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.
  
  Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...
  
  Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
  ja vittuilevat kaikille kaikesta.
  
  Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)
  Luuletko, että kaikista lapsista, jotka eivät ole saaneet antenninjohdosta persuksilleen, tulee häirikköjä?
  
  Luuletko, että kaikki jotka eivät ole lastaan lyöneet, "juovat siideriä yömyöhään ja vittuilevat kaikille kaikesta"?
  
  Niin, mitenkäs ne eläimet sitten tekee..? Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla tai kissaa pahoinpitelemässä pentuaan..
- Nitta-22
  2005-12-06 18:34:50
  tai useampi.. kirjoitti:
  Luuletko, että kaikista lapsista, jotka eivät ole saaneet antenninjohdosta persuksilleen, tulee häirikköjä?
  
  Luuletko, että kaikki jotka eivät ole lastaan lyöneet, "juovat siideriä yömyöhään ja vittuilevat kaikille kaikesta"?
  
  Niin, mitenkäs ne eläimet sitten tekee..? Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla tai kissaa pahoinpitelemässä pentuaan..
  Kiitos; tämä on päivän paras
  
  "Enpä ole koskaan tavannut lehmää vetelemässä vasikkaa koivunvitsalla"
  
  :)
- "hyvin kasvatettu"
  2005-12-06 23:57:55
  isukki 40 vuotias kirjoitti:
  Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.
  
  Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!
  
  Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.
  
  Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...
  
  Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
  ja vittuilevat kaikille kaikesta.
  
  Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)
  Tuon kirjoituksen myötä tulikin sitten todistettua että ihminen ei todellakaan aina osaa kritisoida vanhempiaan edes aikuisena....
- tytär vm-56
  2010-06-06 15:48:26
  Hyvä kommentti.
  
  Minä en muista saaneeni selkään, varmaan tukistettiin joskus. Ja kerran muistan äidin läimäyttäneen minua kasvoihin, enkä tänä päivänäkään ymmärrä miksi. Siinä tilanteessa oli jotain muuta, todistamassa oli eräs sukulaismies. No hän ei pyytänyt anteeksi koskaan ja minä en anna koskaan anteeksi. Hän on tietyssä mielessä maksanut siitä sitten ja maksaa koko ikänsä. Minä olen kyllä ns kiltti tytär, huolehdin nyt jo vanhaa äitiäni ja isääni tarpeen tullen. Teen velvollisuuteni. Mutta harmi, että silloin nuorempana aikuisena olisin tarvinnut äitiä ja isää, mutta olen lukinnut äitini ulkopuolelle. Isä ehkä on eri juttu. Koskaan äitini ja minun välille ei voi tulla enää mitään läheistä, minä en haluaisi halatakaan häntä vaikkapa syntymäpäivillä.. Muita sensijaan mielellänikin. Siis olen päässyt yli, mutta meidän välimme menivät pilalle.
  Omat lapseni olen kasvattanut täysin puheella ja rajoilla. Ja hyvin onnistuu, tosin välillä se on työlästä ja vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Mutta voinpahan olla ylpeä siitä, että en ole pilannut välejäni lapsiini. Ja välien pilaan menolla en tarkoita mitään sellaista, että ettemme äitini kanssa tulisi ns toimeen, päinvastoin, ulospäin näyttää varmaan todella hyvältä. Hän ns voi olla ylpeä tyttärestään ja varmaan kehuskeleekin. Vaikka tietää sisimmässään sen, että anteeksi olisi pitänyt pyytää,.,.
  Toisaalta tuo, että välit äitiin jäivät kylmiksi, on ollut minulle monella tavalla vaikea asia, mutta se on pitkä juttu ja se on varjostanut koko aikuisuuttani.
  
  Rakkaus ja rajat eivät tarkoita tukkapöllyjä, vitsoja. lyöntejä...
- .
  2012-06-22 11:43:13
  isukki 40 vuotias kirjoitti:
  Mä sain pikkupoikana muutaman kerran antenninjohdosta persuksilleni. Ei tosiaan tehnyt hyvää, mutta tosi hyvällä nyt muistelen sitä, että isäni välitti siitä, että musta ei tule mikään häirikkö.
  
  Väkivaltaista ihmistä minusta ei tosiaan tullut ja mitään traumoja ei tullut. Ihme juttuja, kun vanhemmat rakastaa lastaan ja antaa välillä korville, niin kiljutaan jotain viranomaisia paikalle!
  
  Katsokaa miten eläimet keskenään tekee. Ja hienosti toimii. Ja rakkaus on molemminpuolista.
  
  Kyllä lapsi tajuaa, miksi piiskaa tulee. Eikä se ihan oikeasti niin kauheasti satu...
  
  Mulla ainakin lapset tuntuu nauttivan meidän perhe-elämästä, vaikka onkin tiukempi kuri kuin naapurin lapsilla, jotka yömyöhään keskenään siideriä juovat
  ja vittuilevat kaikille kaikesta.
  
  Ne eivät ole koskaan saaneet selkäsaunaa... ja on koko ajan paha olla. Miten ihmeessä :)
  isukki 40 vuotias
  
  Nyt unohdetaan että eläimet opettavat pentunsa vain hankimaan ruokansa muu lauma opettaa laumassa käyttäytymisen ja pennut omat voimat antavat paikan lauman hierarkiassa.
  
  Mieleltään vammautunutta eläintä ei ole. Rampa on muiden ateria.
hevari
2005-12-06 16:25:08
ruumiillisesti ei saa kurittaa, ja se on laissakin kielletty. siinä välissä kun aletaan käsiksi käymään niin samalla mitalla tulee takaisin.
.................
2005-12-06 18:54:37
Ihan näin lapsena minä haluan sanoa tähän näkökulmani.
Olen nyt 14, ja elämässäni kerran saanut sellaisen pöllytyksen että tuntuu. Perseelle paljaalla kädellä, sekin tapahtui joskus kaaaaauan sitten.
Sitten tietysti joskus on ollut tukistamista, mutta ei se tukistaminen minusta pahaa ole. Mutta sitten jos käsi rupeaa puhumaan niin silloinhan se on oikeus juttu, vaikka eihän lapsi siis sellaista tajua. Minua ei koskaan ole lyöty, eikä kyllä tullakkaan lyömään. Eipä sillä että oilisi edes ollut syytä.
Itse joskus jos minulla lapsia tulee olemaan, niin ankara olen heille jos on tarvis, mutta koskaan en heitä aijo lyödä. Korkeintaan sitten se tukistus.
- ihan ymmärtänyt..
  2005-12-06 19:29:24
  "Perseelle paljaalla kädellä, sekin tapahtui joskus kaaaaauan sitten."
  
  "Minua ei koskaan ole lyöty, eikä kyllä tullakkaan lyömään."
  
  Niin, että mitenkäs se nyt on..?
Raimo
2005-12-06 18:58:18
Olin jotain 12-13 vuotia koltiainen kun jäin kiinni rysän päältä. Katselin seinään tehdystä reiästä, kun vuoralaisemme rouva oli pissalla. Heillä oli ikäiseni poika ja vähän vanhempi tytär, jotka saivat säännöllisesti piiskaa. Käsitykseni mukaan se piiskaaminen oli aika pientä ripsuttelua, mutta melkein jokapäiväistä. Myös tämä rouva sai piiskaa. Näin kerran, kun hän haki sitä tavanomaista piiskaansa siitä pihan reunasta, mutta heidän lapsensa eivät olleet kotona, joten vähän sitä ihmettelin ja menin uteliaana vähän kurkkimaan. Siellähän se rouva oli kontallaan ja sai piiskaa.
Mutta siihen omaan piiskaukseeni: jäin kiinni tirkistelystä ja sain välittömästi piiskaa siinä pihalla. Paikalla olivat tietenkin kaikki mahdolliset, eli äitini, siskoni, tirkistelyn kohde ja hänen molemmat lapsensa. Isosiskoni ja vuokralaisrouva piteli kiinni ja äiti antoi piiskaa paljaalle peffalle.
19-v nainen
2005-12-06 20:34:07
Itse olisin mieluummin ottanut sen tukkapöllyn kuin henkisen alistamisen ja nöyryyttämisen. Sain tukkapöllyä lapsena, en muista syytä enkä tilannetta mitä tapahtui, mutta kyllä sitä molemmilta vanhemmilta ihan tarpeeksi sai. Se tosin sattui vain hetken. Syvemmät arvet jätti henkinen kuritus, johon vanhempani siirtyivät mennessäni kouluun.

Kouluikäisenä uhattiin pari kertaa remmillä, ja muistan anelleeni isältäni lattialla itkien ettei tämä löisi. Ei lyönyt kyllä ikinä. Jälkeen päin isääkin aina itketti ja hänestä tuntui tosi pahalta, eli tiesi taatusti että ei ole reilua tehdä lapselle noin. Tuo on kuitenkin vaikuttanut siihen, etten ikinä voisi antaa lapselleni selkään, saati kurittaa henkisesti. Mieluummin sitten vaikka tukkapöllyä.

Henkisestä nöyryyttämisestä ja moitteista jäi sen verran paha olo aina, ja kun muutenkin podin jo ekoilla luokilla masennusta kiusauksen takia (joka jatkui sitten koko peruskoulun) että yritin ala-asteen aikana kolme kertaa itsemurhaa. Vanhempiini meni tämän henkisen kurituksen takia luottamus jo alle kouluikäisenä, he eivät kiusaamisesta tienneet ennen kuudetta luokkaa jolloin kiusaamisen takia minulta hävisi koulussa jotain todella arvokasta.

Esim. en itse voisi ikinä uhata lastani sillä, että jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, en pysty pitämään/rakastamaan/hoitamaan häntä ja minun pitää viedä hänet läheiseen lastenkotiin. (Tähän kun lisätään ne lastenleffat joissa kuvataan lastenkoteja, niitäkin näytettiin 90-luvun alussa ihan tarpeeksi, nykyisin paras esimerkki on esim. Anastasian venäläinen likainen ja karsea orpokoti... Miettimääs minkälaisen kauhun alle 7-vuotiaassa herättää ajatus sellaiseen paikkaan joutumisesta?)

Jos tuon saisin vaihtaa, mieluummin ottaisin sen tukkapöllyn rangaistuksena, kuin mitättömyyden tunteen, tunteen siitä että omat vanhemmat inhoavat ja hyljeksivät minua. Ettei kukaan rakasta. Sellainen aiheuttaa epäluottamusta ja tunteen siitä ettei ikinä riitä, ole ikinä tarpeeksi hyvä omille vanhemmilleen. Mieluummin tukkapöllyä.
Niskavilla
2005-12-06 23:45:44
Kirjoitanpa näin " Lastensuojelun" puolelta,sosiaalitoimiston vahvaa tietoa!

Niskavilloistakaan EI SAA TÄNÄPÄIVÄNÄ OTTAA LASTA KIINNI.
Lapsella on oikeus ilmoittaa ja tulla asiassa kuulluksi JOS vanhempi on kurittanut häntä tällaisella toimenpiteellä!
Ruotsalainen sellainen
2005-12-07 03:50:38
Uusimman tutkimuksen mukaan tukistaminen on hengenvaarallista! Siis sairaalakuntoon joutuu! Pieni tukkapölly vastaa käytännössä 100km/h kulkevan rekan alle jäämistä.

Näin kertoi siis uusin ruotsalainen tutkimus.

Siis ihan hirveää pahoinpitelyä! Oikeita ihmishirvöitä jotka hakkaavat lapsiaan tuolla tavoin. MIKÄÄN ei oikeuta KOSKAAN edes katsomaan vihaisesti lapseen. Lapsihan on pieni AIKUINEN! Ja aikuisethan rationaalisina ja vastuullisina ihmisinä ymmärtävät ihan selkeää puhetta.

Itse muuten laitoin jo tutkintapyynnön tästä ketjusta. Kaikkien hakatuksi joutuneiden vanhemmat tullaan heittämään vankilaan ENSITILASSA.
- Kehno äiti
  2005-12-07 06:07:17
  Olisi kiva tietää, onko sinulla omia lapsia ja minkä ikäisiä?
  
  Miten laittaa rajoja lapsille? Minusta on väärin hymyillä ja lässytellä, jos lapset käytös saa sinut kiehumaan. On väärin antaa ristiriitaisia viestejä.
- parempaa
  2005-12-07 11:18:12
  Kehno äiti kirjoitti:
  Olisi kiva tietää, onko sinulla omia lapsia ja minkä ikäisiä?
  
  Miten laittaa rajoja lapsille? Minusta on väärin hymyillä ja lässytellä, jos lapset käytös saa sinut kiehumaan. On väärin antaa ristiriitaisia viestejä.
  En todellakaan ole edellisen kirjoittaja, mutta vastaanpa kuitenkin kysymykseesi "miten laittaa rajoja lapsille"?
  NO. Rajat pitää ensinnäki päättää, miettiä mikä on perusteltua ja mikä "nipotusta".
  Miksi kummassa pitäisi hymyillä ja lässytellä silloin kun pitäisi puuttua lapsen käytökseen?? En tajua ollenkaan?! Yhtä vähän tajuan miksi pitäisi purkaa oma hermostuminen pienempäänsä!
  Miksi sitten lapsikin ei tällä logiikalla saa satuttaa sinua kun sinun käytös saa hänet kiehumaan?
  
  Eiköhän kyse ole AIKUISUUDESTA. Aikuisen pitäisi osata HALLITA hermonsa! Ethän sinä kaupassakaan käy myjän kimppuun kun tämän käytös alkaa hermostuttamaan sinua? Lapsi on helppo kohde purkaa agressioita, mutta kertoo purkajastakin paljon.
  Tämä taitaa olla tätä nykyajan "tänne-heti-kaikki-mulle" -tarinaa.. "Kun äitiä nyt kerran vituttaa niin äiti saa satuttaa! Mutta jos sinua vituttaa, niin SINÄ et kyllä saa satuttaa!"
  Kuka on väittänyt, että lasten kasvatus helppoa olisi? Miksi hankkia lapsia jos ei ole valmis antamaan itsestään mitään?
  
  Eikä muuten tarvitse antaa mitään ristiriitaisia viestejä kun sanot, että "nyt äitiä harmittaa niin paljon, että menen hetkeksi hakkaamaan säkkiä!"
  Koko ajanhan ihminen joutuu skarppaamaan käytöstään! Kun töissä alkaa nukuttamaan, niin alatkos nukkumaan ettet vaan anna ristiriitaisia viestejä muille?
vau vau
2005-12-07 07:27:30
sain patokalla persuksille ja tukka pöllys jotta hilse pölisi.en ole vanhemmilleni vihoissani tästä ollenkaan eikä siitä jäänyt mitään traumoja.jos teki pahojaan niin siitä pitää myös rangaista.nyt itellä 2 lasta ja olen puhumalla asiat selvitellyt,mutta jos se ei auta niin pienet tukkapöllöt sitten.ja elämä jatkuu.
- sain paljon
  2005-12-07 07:47:36
  Sain todella paljon poikana vitsaa.
  Sain sitä jo varsin pienenä mutta tuossa 10v molemmin puolin sitä tuli aina kun tein jotain väärin. Pienistä vääryyksistä tuli hiukan ja isoista tuli sitten okein kunnolla.
  Meillä vitsa oli lähes jokapäiväistä ja jos meillä oli joku mun kaveri ja me tehtii molemmat pahaa niin molemmat saatiin myös vitsaa ja jos olin tuon kaverin kotona tai kotipihalla ja tehtiin pahaa niin siitä paikasta sisään ja pyllyt paljaaksi ja vitsaa pyllylle.
  Loppujenlopuksi se alkoi tehdä hyvää ja nykyään en tule toimeen ilman vitsan saamista. Sitä pitää saada aina silloin tällöin ja kunnolla. Se ikäänkuin vapauttaa ja tuo turvallisen olon.
- Äyräpätsä
  2005-12-07 08:44:40
  sain paljon kirjoitti:
  Sain todella paljon poikana vitsaa.
  Sain sitä jo varsin pienenä mutta tuossa 10v molemmin puolin sitä tuli aina kun tein jotain väärin. Pienistä vääryyksistä tuli hiukan ja isoista tuli sitten okein kunnolla.
  Meillä vitsa oli lähes jokapäiväistä ja jos meillä oli joku mun kaveri ja me tehtii molemmat pahaa niin molemmat saatiin myös vitsaa ja jos olin tuon kaverin kotona tai kotipihalla ja tehtiin pahaa niin siitä paikasta sisään ja pyllyt paljaaksi ja vitsaa pyllylle.
  Loppujenlopuksi se alkoi tehdä hyvää ja nykyään en tule toimeen ilman vitsan saamista. Sitä pitää saada aina silloin tällöin ja kunnolla. Se ikäänkuin vapauttaa ja tuo turvallisen olon.
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
  
  Tuletteko meille leikkimään piiskaleikkejä? Annan teille kyynäräkepistä oikein kunnolla. Minulla on iso joukko univormuja, kuten SS, KGB, laivastounivormu jne, käsirautoja ja osaan solmut.
- on kiltti jo
  2005-12-07 10:05:04
  Äyräpätsä kirjoitti:
  http://pekingduck.org/archives/000383.php
  
  Tuletteko meille leikkimään piiskaleikkejä? Annan teille kyynäräkepistä oikein kunnolla. Minulla on iso joukko univormuja, kuten SS, KGB, laivastounivormu jne, käsirautoja ja osaan solmut.
  Liian rankkaa, kyllä muuten voisi ajatella.
  Anna e-mail niin keskustellaa asiasta.
  Olen saanut kyllä vitsaa mutta ei sidottuna eikä ole hakattu tuon linkin kuvan kaltaiseksi, eikä muulla kun monihaaraisella koivuvitsalla, turvallisesti mutta kunnolla.
aiheesta
2005-12-07 09:45:20
Mielestäni on monesti aiheellista antaa lapsille tukkapöllyä. Itselläni on kaksi leikki-ikäistä lasta ja he ovat toisinaan erittäinkin tottelemattomia. Pieni pölly ei pahaa tee. Emme vaimoni kanssa anna lapsillemme piiskaa, mutta siis tukkapöllyä kylläkin. Ne vanhemmat, jotka väittävät etteivät ole koskaan lastaan kurittanut antamalla tukkapöllyä tai piiskaamalla on kovin vaikea uskoa. Raamatussakin sanotaan, että joka lasta vihaa se vitsaa säästää.
- keijukainen
  2005-12-07 11:13:07
  Onneksi kaikki eivät ota elämänohjeitaan raamatusta!
  
  Vanhempani menivät kerran sen verran pitkälle, että vitsaa tuli. Ilmeisesti silloin ei ollut puhe, eivätkä muutkaan tavanomaiset keinot tepsineet. Olin aika omapäinen lapsi. Kuitenkaan se yksi vitsansaanti ei ole minun psyykkeeseeni vaikuttanut.
  
  Yleensä meillä rauhoitettiin lapset isän toimesta joko puhumalla tai sitten niin, että isä teki jotain niin hassua, että alkoi väkisinkin naurattamaan. Siihen usein loppui riehuminen, eikä mitään väkivaltaan viittaavaa tarvinnut ajatellakaan.
  
  Muistan aika nuoresta saakka keskustelleeni vanhempieni kanssa asioista. Vanhemmat ihan oma-aloitteisesti kertoivat ja selittivät, mikä on oikein ja miksi.
  
  Mielestäni tuo kasvatusmetodi on toiminut aika hyvin. Kyllä lapsi puhetta ymmärtää ja mitä enemmän puhut lapsesi kanssa, sitä enemmän se ymmärtää vastaisuudessa.
- muuta
  2005-12-07 11:21:46
  siellä raamatussa sanotaan..?
tyttö
2005-12-07 10:54:51
Puolisoni sai usein lapsena piiskaa pienimmästäkin syystä muistaakseni aamutakin vyöllä. Nykyään hän käy herkästi käsiksi minuun hermostuessaan. En tiedä, onko lapsuuden kokomuksilla jotakin vaikutusta siihen, että haluaa minuakin satuttaa. Voiko hyväksyvä asenne ruumiillista kurittamista kohtaan tulla lapsuudesta kokemusten takia?
- Äyräpätsä
  2005-12-07 11:40:44
  Ihminen, joka saa ruumiillista kuritusta lapsena, käyttää itse väkivaltaa ihmissuhdeongelmien ratkaisemiseen vanhempana. Se on hänen aivoihinsa etsattu refleksi, jonka lapsuuden kokemukset ovat sinne syövyttäneet.
  
  Yksikään ilman ruumiillista kuritusta kasvatettu lapsi ei isona lyö puolisoaan eikä omia lapsiaan.
- lyöty
  2005-12-07 12:43:25
  Äyräpätsä kirjoitti:
  Ihminen, joka saa ruumiillista kuritusta lapsena, käyttää itse väkivaltaa ihmissuhdeongelmien ratkaisemiseen vanhempana. Se on hänen aivoihinsa etsattu refleksi, jonka lapsuuden kokemukset ovat sinne syövyttäneet.
  
  Yksikään ilman ruumiillista kuritusta kasvatettu lapsi ei isona lyö puolisoaan eikä omia lapsiaan.
  Itseäni on pahoinpidelty lapsena ja todellakin pahemmin kuin tukkapöllyllä...olen 50-vuotias, enkä ole koskaan kättäni nostanut ketään vastaan. Toisaalta lapsi, jota ei ole lyöty, saattaa hyvinkin kehittää väkivaltaisia toimintamalleja. Ihmismieli kun on kehittyväistä lajia..freudilaiset tulkinnat lapsuuden peruuttamattomista vaikutuksista voi nakata roskakoriin..onneksi. Ihminen älykkäänä ja plastisena kokonaisuutena voi todellakin kehittyä ja selviytyä ns normaaliksi traumaattissista kokemuksista huolimatta ja päinvastoin. Kokemuksista voi oppia ja todellakin muuttaa ajatelumallejaan tyyliin:"näitä virheitä en itse tee".
  
  Tietoisella päätöksellä on uskomaton voima. Itse ajattelen lapsuudenkokemksiani siten, että katson niiden olleen minulle oppikoulu elämään. Yritän ajatella..ilman niitä hirveitä kokemuksia en olisi tämä ihminen joka nyt olen. Se on ollut keinoni selviytyä. Tiedän ja muistan kaikki hirveydet, mutta menneet kokemukset eivät määrittele ihmisyyttäni nyt. Vanhempieni kanssa en ole ollut tekemisissä sitten kotoa lähtöni 16v. Sekin tietoinen valinta. Sukulaisuus ei takaa, eikä toisaalta velvoita mihinkään.
  
  Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä :) olen onnellinen. Olen saanut elämältä kaiken minkä olen halunnutkin. Ei voisi paremmin mennä, ja toisaalta ihan pikkutyrskyt ei tätä laivaa heiluttele. Ystäväni ja puolisoni pitävät minua lämpimänä ja empaattisena ihmisenä, joten yleistäminen lapsuudenkokemusten vaikutuksista lienee turhaa.
  
  En puolustele väkivaltaa missään mielessä, mutta rajattomista lapsista olen huolissani. Hyviä ihmisiä heistäki varmasti tulee, mutta se pahanolon määrä, jota he lapsuudessaan kokevat on täysin verrannollinen fyysiseen pahoinpitelyyn. Toivottavasti kaikki löytävät eväitä elämäänsä. Sanotaanhan, että riippumatta vanhemmista koko aikuisikä on toipumista lapsuudesta :).
- mietiskelijä
  2005-12-07 17:23:49
  On hyvä että lapsi pyytää anteeksi pahoja tekojaan. Vanhemmat opettavat lapsiaan että he vanhenpana osaavat sitten pyytää anteeksi jos ovat toisen mieltä pahoittaneet.
  
  Onko kukaan miettinyt myös sitä että äiti tai isä pyytää anteeksi lapseltaan. Elikkä jos vanhempi väsyneenä ja kiukkusena aiheuttaa tahattomasti lapselleen mielipahaa, niin pyytää anteeksi. Näin lapsi osaa aikuisena antamaan anteeksi sellaiselle joka on käyttäytynyt typerästi.
  
  Tämä anteeksi antaminenkin on tärkeä oppi. Kyllä aikuisen täytyy olla niin nöyrä että osaa lapseltaan pyytää anteeksi.
- olen tehnyt
  2005-12-07 19:09:24
  mietiskelijä kirjoitti:
  On hyvä että lapsi pyytää anteeksi pahoja tekojaan. Vanhemmat opettavat lapsiaan että he vanhenpana osaavat sitten pyytää anteeksi jos ovat toisen mieltä pahoittaneet.
  
  Onko kukaan miettinyt myös sitä että äiti tai isä pyytää anteeksi lapseltaan. Elikkä jos vanhempi väsyneenä ja kiukkusena aiheuttaa tahattomasti lapselleen mielipahaa, niin pyytää anteeksi. Näin lapsi osaa aikuisena antamaan anteeksi sellaiselle joka on käyttäytynyt typerästi.
  
  Tämä anteeksi antaminenkin on tärkeä oppi. Kyllä aikuisen täytyy olla niin nöyrä että osaa lapseltaan pyytää anteeksi.
  niin useastikin. Eli pyydän AINA anteeksi lapsiltani, jos olen ollut epäreilu tai tehnyt kärpäsestä härkäsen. Toiset luulevat kadottavansa auktoriteettinsa näin, mutta ei pidä paikkaansa. Reilu pitää olla itsekin!
  
  t. Kolmen äiti
pahanteosta
2005-12-08 06:10:49
Mutta, Mutta ei se minua opettanut. Tulin uhmakkaamaksi ja tein salaa vielä enemmän kiellettyjä asioita. Tukkapöllyä jonkun verran ja muutamia kertoja vitsaa sain mutta se pisti kyllä niin vihaksi lapsena. Lapsena osasin jo ajatella että en ikinä tee omille lapsilleni niin ja se on pitänyt. Olen todella näyttänyt kuinka hyviä ja kunnollisia lapsia pystyy kasvattaa ilman satuttamista. Joten vitsan kannattajat kun olette tutisevia vanhuksia ja narisette milloin mistäkin ja toimitte uhmakkaasti niin ei kuin vitsaa vain kintuille niin pysytte ainakin hiljaa.
aikuinen
2005-12-08 14:08:15
Niin puolison kuin vanhemman toimesta hakatuksi tulleena voin sanoa, että ruumiillinen kuritus on lapselle yhtä nöyryyttävää kuin joutua aikuisena puolisonsa pahoipitelemäksi.

Ja minun vanhemmat kurittivat "normaalisti". Tarkoitan, että he kurittivat vain silloin kun oli syytä, ei liian rankoin keinoin. Eli juuri niin kuin on oikein tehdä joidenkin mielestä.
- PAKKOHUOSTAAN
  2005-12-08 14:39:23
  Ehdotus:
  Luodaan ns vakoiluorganisaatio, kaikki vakoilee kaikkia. Jos pieninkin vihi tulee naarpurista että on tukistettu, läpsäisty, nipaattu, otettu käsivarresta ja voimakeinoin talutettu omaan huoneeseen, ja mikä kaikkein kauheinta annettu vitsaa pyllylle.
  Heti välittömästi pakkohuostaan ja pois omasta rakkaasta kodista ja makkarista omista lakanoista laitoksen lakanoihin tätien hoitoon, siellä on hyvä ja turvallinen olla. Tädit on 8h päivässä töissä ja sitten tulee tilalle toinen täti.
  Yhteiskunnan verorahat loppusivat jo siinä vaiheessa kun tarvis alkaa rakentamaan noita pakkohuostaanotto-laitoksia joka kylälle ja jo pelkästään hesaan ainakin 100000paikkainen.
  Siitä vain, jo poistuu rikollisuus maasta.
- ???
  2005-12-08 14:41:01
  Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
  Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
  En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.
- suot täynnä
  2005-12-08 15:44:40
  ??? kirjoitti:
  Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
  Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
  En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.
  Suo siellä vetelä täällä.
  Noita tekopyhiä suohonsuksijoista ja ylilyöviä hysteerikkoja on palsta täynnä.
  Yhdyn sinuun. Jos koti ei kasvata - joskus vähän kuritakin niin musta yö tulee vastaan kun tarvii ottaa omia askeleita. On paljon työpaikkoja jossa voi pomo tulla sanomaan asiat selkeästi ja joskus tarvittaessa rajusti. Ei pomot työpaikalla ota vitsaa siellä voi joku lyödä sanan säilällä ja jos ei ole ikinä tottunut kokemaan vastoinkäymisiä niin tulee oikeesti paha olla.
  Kyllä terve kuri - jossa joskus myös voi olla vitsa hyvänä apuna on ihan ok. Ei vitsan tarvi olla "tuvan ovenkarmin päällä" että sillä päivittäin hakataan. Mutta jos tarvitaan niin mikäs siinä, vähän se kirpaisee mutta niin kirpaisee koko elämäkin.
  Elämässä voi kurittomalle tulla tilanteita jossa sanotaan että mene helvettiin sitten jos et tottele. Kotona ei käsketä helvettiin jos vähän ripsautetaan silloin kun ei sana tehoa.
- aikuinen
  2005-12-09 11:30:34
  PAKKOHUOSTAAN kirjoitti:
  Ehdotus:
  Luodaan ns vakoiluorganisaatio, kaikki vakoilee kaikkia. Jos pieninkin vihi tulee naarpurista että on tukistettu, läpsäisty, nipaattu, otettu käsivarresta ja voimakeinoin talutettu omaan huoneeseen, ja mikä kaikkein kauheinta annettu vitsaa pyllylle.
  Heti välittömästi pakkohuostaan ja pois omasta rakkaasta kodista ja makkarista omista lakanoista laitoksen lakanoihin tätien hoitoon, siellä on hyvä ja turvallinen olla. Tädit on 8h päivässä töissä ja sitten tulee tilalle toinen täti.
  Yhteiskunnan verorahat loppusivat jo siinä vaiheessa kun tarvis alkaa rakentamaan noita pakkohuostaanotto-laitoksia joka kylälle ja jo pelkästään hesaan ainakin 100000paikkainen.
  Siitä vain, jo poistuu rikollisuus maasta.
  Olen itseasiassa tehnytkin ilmoituksen sossuun kun kuulin että eräs äiti oli jahdannut äitiään mattopiiskalla.
  Varo vaan. Joku saattaa vahtia tekemisiäsi
- aikuinen
  2005-12-09 11:32:18
  aikuinen kirjoitti:
  Olen itseasiassa tehnytkin ilmoituksen sossuun kun kuulin että eräs äiti oli jahdannut äitiään mattopiiskalla.
  Varo vaan. Joku saattaa vahtia tekemisiäsi
  No nyt meni jo huumorin puolelle =)
  
  Siis, äiti joka oli jahdannut lastaan mattopiiskallla. Ei äiti joka jahtasi äitiään... =)
- aikuinen
  2005-12-09 11:34:34
  ??? kirjoitti:
  Rikoin pentuna kaksitoista katulamppua sarjassa. Ja remmi viuhui, ei kai kuitenkaan kovin kovaa, Ja minä huusin. Ja poliisit olivat ovella. Ei jäänyt traumoja, hyvin opin asian.
  Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua.
  En nyt puolusta lasten pahoinpitelyjä, mutta jos esim. kevyt luunappi katsotaan pahoin pitelyksi niin tällaiset selittäjät voi suksia suohon.
  "Mitä sotket puolison hakkaamisen ja lasten kurituksen ja kasvattamisen toisiinsa. Jos vanhemmat laiminlyövät kasvatuksen, niin maailma kasvattaa myöhemmin paljon kovemmin kuin vanhemmat koskaan, ja näyttää ne rajat missä liikkua."
  
  Eli sinun mielstä lapsella ei ole ihmisarvoa. Ja sinä et ilmeisesti tiedä mitä eroa kasvattamisella ja väkivallalla.
vitsan kannattajien
2005-12-08 16:19:43
Päähän saadaan MAHTUMAAN että lasta voi kasvattaa ja rangaista TODELLA hyvin tuloksin ilman että vitsa heiluu tai tukasta tarttis nykiä? MUTTA KUN EI NIIN EI!!!!!!!!!!!!!!!!!!! En sit ihmettelekkään miksi ovat itse vitsaa saaneet. Toisilla kun osoite on ihan eri johon viesti menee perille.................
Jooseppi
2005-12-08 17:13:38
Olen saanut tukkapöllyä, nahkavyötä ja suuni on pesty saippualla. Näin vanhemmalla iällä olen erittäin tyytyväinen saamaani kohteluun. Luoja paratkoon niitä lapsia joiden vanhemmat eivät välitä heistä tarpeeksi antaakseen kunnon kuritusta!
- ja voin hyvin
  2005-12-08 18:10:12
  Minä sain poikasena vitsaa tosi paljon. Kerrankin olin myymässä Vappu-luikari lehteä ja kun ei ostettu niin räkäisin ovikelloon oikein kamalan klimpin ja asunnon isäntä kuunteli oven takana kun tein toimitustani. Portaita alas mennessäni hän tarttui niskaani ja vei sisään.
  Siitä paikasta täysin ventovieras setä komensi minut laskemaan housut alas ja sitten tuli vitsaa niin että veri kirisi pyllystä. Piiskatessaan hän hoki jotain kurittomuudesta ja että soitetaan poliisi ja se vie heti poikakotiin.
  Itkin kovasti ja pyysin että ei setä löisi enää ja että ei poliisia ja poikakotia.
  Sitten setä talutti minut autoon ja vei kotiin ja kertoi vanhemmilleni mitä oli tehnyt ja että siitä on jo ensimmäinen rangaistus annettu.
  Oli siinä ja siinä etten kotona saanut lisää.
  Seuraavana iltana olin taas myymässä lehtiä ja sain omaa taskurahaa vapuksi. Toki muistin eilisen illan selkäsaunan ja OLIN KILTTI, en pelokas enkä ahdistunut.
  Kotona sain vitsaa melko helposti, oli kovin kuriton ja en oikein osaa sanoa miksi sitten kuitenkin tein aina jotain niin typerää että piti mennä hakemaan vitsa. Ei minulle ollut ylivoimaista laskea housuja alas ja mennä isin polvelle, se oli niin automaattista. Vitsa-selkäsaunan jälkeen olin saanut tekoni anteeksi enkä koskaan vihannut sitä joka minut piiskasi.
  Minulla lienee ollut jo silloin niin vahva ego että se ylitti reilusti näiden nyky-kauhistelijoiden egon. Kävin koulut loppuun ja olen ollut hyvässä työ ja kaikessa muussakin elämässä mukana jo niin kauan että eläke häämöttää ja omat -monta kertaa vitsaa saaneet jälkeläiset ovat maailmalla olleet jo jonkin aikaa ja kaikilla tuntuu olevan ihan kiva elämä.
  Se että antaako he lapsilleen vitsaa (4 lastenlasta) en tiedä - tuskin koska se on nykyään laissa kiellettyä, täytyy olla vitsan kanssa varovainen jos sitä antaa. Ei ainakaan niin lujasti kun minä sain. Joskus oli kuulkaa pylly aivan rikki ja sitä kirveli vielä seuraavanakin päivänä. Lasuus oli silti älyttömän hienoa, oli aina kavereita ja kaikenlalista laillistakin tekemistä. Joskus meni jopa kuukausi etten saanut vitsaa, tein pahan teon ja taas tuli.
  En tehnyt tuhmuuksia siksi että olisin halunnut vitsaa, kyllä se senverran sattui että ei olisi pahanteosta kyllä koskaan halunnut kiinni jäädä. Minä nyt vain olin sellainen. Jollekin muulle se olisi voinut tuottaa traumoja. Meillä oli kuitenkin hyvin traumaton koti. Aina oli turvallista, puhdasta, ruokaa, melko raitista, ja mukavia kylävieraitakin usein. Aika kultaa muistot terveellä ihmisellä.
- !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
  2005-12-08 20:51:27
  ja voin hyvin kirjoitti:
  Minä sain poikasena vitsaa tosi paljon. Kerrankin olin myymässä Vappu-luikari lehteä ja kun ei ostettu niin räkäisin ovikelloon oikein kamalan klimpin ja asunnon isäntä kuunteli oven takana kun tein toimitustani. Portaita alas mennessäni hän tarttui niskaani ja vei sisään.
  Siitä paikasta täysin ventovieras setä komensi minut laskemaan housut alas ja sitten tuli vitsaa niin että veri kirisi pyllystä. Piiskatessaan hän hoki jotain kurittomuudesta ja että soitetaan poliisi ja se vie heti poikakotiin.
  Itkin kovasti ja pyysin että ei setä löisi enää ja että ei poliisia ja poikakotia.
  Sitten setä talutti minut autoon ja vei kotiin ja kertoi vanhemmilleni mitä oli tehnyt ja että siitä on jo ensimmäinen rangaistus annettu.
  Oli siinä ja siinä etten kotona saanut lisää.
  Seuraavana iltana olin taas myymässä lehtiä ja sain omaa taskurahaa vapuksi. Toki muistin eilisen illan selkäsaunan ja OLIN KILTTI, en pelokas enkä ahdistunut.
  Kotona sain vitsaa melko helposti, oli kovin kuriton ja en oikein osaa sanoa miksi sitten kuitenkin tein aina jotain niin typerää että piti mennä hakemaan vitsa. Ei minulle ollut ylivoimaista laskea housuja alas ja mennä isin polvelle, se oli niin automaattista. Vitsa-selkäsaunan jälkeen olin saanut tekoni anteeksi enkä koskaan vihannut sitä joka minut piiskasi.
  Minulla lienee ollut jo silloin niin vahva ego että se ylitti reilusti näiden nyky-kauhistelijoiden egon. Kävin koulut loppuun ja olen ollut hyvässä työ ja kaikessa muussakin elämässä mukana jo niin kauan että eläke häämöttää ja omat -monta kertaa vitsaa saaneet jälkeläiset ovat maailmalla olleet jo jonkin aikaa ja kaikilla tuntuu olevan ihan kiva elämä.
  Se että antaako he lapsilleen vitsaa (4 lastenlasta) en tiedä - tuskin koska se on nykyään laissa kiellettyä, täytyy olla vitsan kanssa varovainen jos sitä antaa. Ei ainakaan niin lujasti kun minä sain. Joskus oli kuulkaa pylly aivan rikki ja sitä kirveli vielä seuraavanakin päivänä. Lasuus oli silti älyttömän hienoa, oli aina kavereita ja kaikenlalista laillistakin tekemistä. Joskus meni jopa kuukausi etten saanut vitsaa, tein pahan teon ja taas tuli.
  En tehnyt tuhmuuksia siksi että olisin halunnut vitsaa, kyllä se senverran sattui että ei olisi pahanteosta kyllä koskaan halunnut kiinni jäädä. Minä nyt vain olin sellainen. Jollekin muulle se olisi voinut tuottaa traumoja. Meillä oli kuitenkin hyvin traumaton koti. Aina oli turvallista, puhdasta, ruokaa, melko raitista, ja mukavia kylävieraitakin usein. Aika kultaa muistot terveellä ihmisellä.
  Noita sun sairaita fantasioita, olen sanonut ennenkin ja sanon toistamiseen: Pysy siellä fetissi-palstalla noine juttuinesi!
- osa-elämänkerrasta
  2005-12-08 21:15:14
  !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:
  Noita sun sairaita fantasioita, olen sanonut ennenkin ja sanon toistamiseen: Pysy siellä fetissi-palstalla noine juttuinesi!
  Missä vaiheessa pieni pala elämänkerrasta kirjoitettuna tähän palstaan muuttuu fantasiaksi, onko Sinulla siellä joku fantasia/fetissi-adapteri. Hmmm.
- niin ei tajuu
  2005-12-09 05:58:22
  miksi pitää puolustautua? Toiset ei vain tarvitse satuttaa lastaan kasvattaessaan niitä ja kunnon kansalaisia on kasvanut. PISTE
Lia
2005-12-08 20:44:44
Itse en muista saaneeni edes tukkapöllyä, ja ihan kunnon kansalainen minusta on tullut, suurin rikokseni aikuisena taitaa olla parkkisakko. Kerran kakarana varastin karkkia kaupasta, aloin sitä sitten syömään autossa ja vanhemmat ihmetteli että mistäs tota on tullut. "Mä otin tuolta hyllystä" sanoin kirkkain silmin ja ajattelin, että mistä muualta ne luulee sitä mun ottaneen. Mentiin takaisin kauppaan maksamaan ja selitykset päälle että miksi noin ei tehdä. En ole mitään koskaan sen jälkeen varastanut.

Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta pyrin kasvattamaan tulevat lapseni niin, että suurin rangaistus olisi jäähyllä istuminen. Mutta jos sana ei yksinkertaisesti auta, en näe mahdottomana antaa PIENTÄ tukkapöllyä. Rangaistuksen pitää kuitenkin olla johdonmukainen, ja lapsen pitää tietää miksi rangaistus tulee.

Kaverin kanssa on kasvatettu olemattomia lapsiamme useasti ja aina todettu viimeiseksi, että kyllä meille tulee sitten täydelliset lapset...;)
Liiannuori
2005-12-08 21:11:07
Täytyy todeta, että onneksi eduskunta on kaikessa viisaudessaan säätänyt ruumiillisen kurituksen laittomaksi. Eikä ole kuunnellu näitä idiootteja jotka täällä palstalla puhuu paskaa. Vielä kun tekisivät viisaita päätöksiä muissakin asioissa, eivätkä aina miettisi kansan syvien rivien ajatuksia.

Toivon vaan, että suurin (toivottavasti viisaampi) osa kansasta ei edes lue näitä keskusteluja, saati kirjoita tänne.
Elias Lex
2005-12-09 10:49:23
Kun täydellinen vanhempi kasvattaa täydellistä lasta, kaikki on hyvin. Tuloksena on onnellinen perhe, eikä henkistä tahi fyysistä väkivaltaa ole käytetty.

Kun täydellinen vanhempi kasvattaa ei niin täydellistä lasta, tilanne on haastavampi, mutta lopputulos sama, ehkä jopa parempi. Ainakin täydellisen vanhemman voisi kuvitella saavan suurempaa tyydytystä onnistuneesta kasvatuksesta.

Mutta siirrytäänpä sitten siihen normaalitilanteeseen. Entäpä kun vanhempi ei olekaan täydellinen kasvattaja. Entäpä jos hän onkin IHMINEN!!! Täydellinen lapsi on silloinkin helppo kasvatettava, mutta vanhempi saattaa tuntea syyllisyyttä siitä ettei olekaan täydellinen.

Jos lapsi ei myöskään ole täydellinen, siirrytään normaaliin suomalaiseen perheeseen. Oikein hyvä, jos lasta pystytään kasvattamaan ilman henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Huonompi juttu, jos vanhempi onkin uupunut, lyhytpinnainen, kärsimätön, ajattelematon ja sortuu väkivallan käyttöön. Erittäin huono juttu, jos kasvatus perustuu lähes yksinomaan henkisen tai fyysisen väkivallan käyttöön. Silloin ei voi muuta todeta kuin voi lapsi parka.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kohtuutonta vahinkoa ei tule, jos väkivallan käyttö perheessä on poikkeuksellista tai ainutkertaista. Vanhempikin on vain ihminen ja ylilyöntejä voi tulla. Mutta koska on aina veteen piirretty viiva, milloin väkivallan käyttö on liiallista, on EHDOTTOMASTI parempi, jos kasvatuksessa säästytään väkivallan käytöltä. En kuitenkaan ole välittömästi farisealaisena tuomitsemassa niitä, jotka eivät tässä onnistu.

Omasta lapsuudestani muistan vain yhden tapauksen, jolloin piiskaa olisi käytetty. Pikkusiskoni sai muutaman iskun vitsalla takamuksilleen (ei paljaalle) karkkivaraston ryöväämisestä. Tukistuksista ei ole mitään muistikuvaa. Ehkä niitä käytettiin varhaislapsuudessa, mutta eivät vain ole jääneet mieleen.
epä
2005-12-09 12:44:15
Tulipa niitä toisenlaisiakin mielipiteitä ja kokemuksia. Hyvä, että tuli. Olen tässä miettinyt, että kun autoakin varten täytyy ajokortti ajaa, niin olisi hyvä, jos tulevia lasten vanhempia valmennettaisiin jonkinlaisella kasvatuskoulutuksella. Kaikille meistä, kun ei kasvatuksen kiemurat ole niin itsestäänselviä, jos on kenellekkään.
- ä.i.t.i.
  2005-12-09 13:53:52
  Kun rakentaja rakentaa perheelleen taloa, on vain hienoa, että hän lukee alan kirjallisuutta, ottaa asioista selvää ja keskustelee. Mutta kun äiti/isä kasvattaa lastaan usein törmää siihen, että jos luet jotain kasvatuskirjallisuutta tai muutoin olet kiinnostunut tästä tehtävästä, niin olet maalaisjärjetön. Ihan niin kuin nämä asiat sulkisivat toisensa pois..
  
  Minulle on ihan sama mitä joku katkeroitunut minusta sanoo. Itse TIEDÄN, että lapseni ovat minun maailma ja heidän eteen HALUAN tehdä kaikkeni. He eivät suinkaan ole niitä "äidin pikkukultamussukoita" siinä mielessä kun joku ivallinen ehkä haluaa ilkeillä. He vain ovat kaikkeni ja kaikkeni heidän hyväkseen teen! Heidän parastaan ovat siis sekä rajat että rakkaus. Heillä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen (niin kuin isommallakin ihmisellä), virheisiin (niin kuin isommallakin) ja siihen, että heitä opastetaan ja ohjataan oikeisiin valintoihin. Heillä on oikeus kohdata vastoinkäymisiä ja syli johon tulla kun tarvetta on. Heillä on päivittäin pettymyksiä, luojan kiitos. Heillä on vastoinkäymisten vastapainoksi äiti ja isä, jotka auttavat vaikeimpien hetkien läpi. Äiti ja isä, jotka ovat aina heitä varten (vaan ei tekemässä heidän puolestaan), kunnioittaen lapsia ihmisarvon ja älykkyyden omaavina ihmeinä.
  Ja tästäkö solen onnellinen! :o)
___>
2005-12-09 18:36:53
Jo aikoinaan Kreikassa pohdittiin pitäisikö lapsia varten olla laki jolle heidät pidetään oikealla tiellä. Miten tänään esimerkiksi 12 vuotiaitten rikosten tekijöitten kohdalla? hm.
- Stoa
  2005-12-09 20:38:59
  ...jätettiin vammaiset lapset vuorille kuolemaan, naiset eristettiin taliban-tyylisesti kotiin ja opettajien ja oppilaiden välinen miesrakkaus kukoisti. Haetaanko mallia sieltä?
ei kunnioitusta, eikä
2005-12-10 13:18:38
luottamusta vanhempia kohtaan.

Pahoinpitely ei kasvata voittajaa, vaan vain luuserin!
- lässyn lässyn
  2005-12-10 14:40:02
  Aivan niinkuin tuota samaa nauhaa ei olisi jo 100 kertaa toistettu täällä, ja toistajana samankaltaiset yliopiskelleet ura-yksinhuoltajaäidit joiden kakki lastenkasvatus oppi perustuu kirjasta luettuun.
- kanssasi.
  2005-12-10 14:51:36
  Luulisi, ettei tässä kukaan ruumiillista pahoinpitelyä puolustelekaan. Sehän on julminta mahdollista toimintaa.
  
  Vapaa kasvatus, jolloin lapsi saa sauhuta ja tehdä mitä lystää, on sitten toinen äärilaita.
  
  Ja tuo ruumiillinen pahoinpitely voi tapahtua myös näiden Sauhu-Santtujen taholta. Heidän pitäisi edes kerran saada tuntea miltä heidän antama puusti tuntuu. Jostain syystä nämä äitien lellikkisydänkäpyset eivät ansaitse mitään ruumiillista kuritusta, mutta saavat kohdentaa nyrkkinsä muihin, itseään pienempiin lapsiin!? Ai niin, hehän ovatkin OMIA lapsia- sanoo vapaan kasvatuksen mammuskat.
- sait kiteytettyä
  2005-12-10 15:27:55
  kaiken tekstiisi. Nostan hattua tuollaisille jotka osaavat kertoa asian ytimen lyhyesti ja niin kuin se on. Oletpa viisas tosiaan!
- mieltä
  2005-12-11 09:24:51
  kanssasi. kirjoitti:
  Luulisi, ettei tässä kukaan ruumiillista pahoinpitelyä puolustelekaan. Sehän on julminta mahdollista toimintaa.
  
  Vapaa kasvatus, jolloin lapsi saa sauhuta ja tehdä mitä lystää, on sitten toinen äärilaita.
  
  Ja tuo ruumiillinen pahoinpitely voi tapahtua myös näiden Sauhu-Santtujen taholta. Heidän pitäisi edes kerran saada tuntea miltä heidän antama puusti tuntuu. Jostain syystä nämä äitien lellikkisydänkäpyset eivät ansaitse mitään ruumiillista kuritusta, mutta saavat kohdentaa nyrkkinsä muihin, itseään pienempiin lapsiin!? Ai niin, hehän ovatkin OMIA lapsia- sanoo vapaan kasvatuksen mammuskat.
  Asiahan ei aina ole niin,että ruumiillisella kurituksella "koulutettu" lapsi on ku hellantelttu.Onhan se silloin kilttiä kun vanhemmat on paikalle vahtimassa luunappejensa kanssa mutta ootas ku Äiti häipyy niin pileet voi alkaa!
  Täällä ei sit käsitetä,että on olemassa vapaankasvatuksen ja ruummillisen kurituksen välimuotoja.Kaikki on ilmeisestikkin ääripäätilanteeita!
- on yritetty
  2005-12-11 10:16:40
  mieltä kirjoitti:
  Asiahan ei aina ole niin,että ruumiillisella kurituksella "koulutettu" lapsi on ku hellantelttu.Onhan se silloin kilttiä kun vanhemmat on paikalle vahtimassa luunappejensa kanssa mutta ootas ku Äiti häipyy niin pileet voi alkaa!
  Täällä ei sit käsitetä,että on olemassa vapaankasvatuksen ja ruummillisen kurituksen välimuotoja.Kaikki on ilmeisestikkin ääripäätilanteeita!
  näille kertoa mutta kuten olen jo aikaisemmin todennut toisille se viesti menee perille puheella kun taas toisille sieltä toista kautta............
- aikuinen
  2005-12-11 12:04:27
  on yritetty kirjoitti:
  näille kertoa mutta kuten olen jo aikaisemmin todennut toisille se viesti menee perille puheella kun taas toisille sieltä toista kautta............
  Taisit kuule käsittää tuo edellisen viestin väärin.
  Siinä ei sanottu että ruumiillinen kuritus on kasvatusta.
- tajutaan!
  2005-12-11 13:33:56
  aikuinen kirjoitti:
  Taisit kuule käsittää tuo edellisen viestin väärin.
  Siinä ei sanottu että ruumiillinen kuritus on kasvatusta.
  Niin käsitti!
  Tarkoitin juuri sitä,että on olemassa myös kasvatusmetodi joka kulkee kultaisesti siinä kahden ääripään välissä.
  Joidenkin on hirvittävän vaikea käsittää,että joidenkin tenavat EI tarvitse sitä piiskaa,tukistamista,nippaamista!
  Kasvatuskonstit on monet ja olkaamme tyytyväisiä niihin omiin keinoihimme kunhan lapsi saa elää lapselle tarkoitetun turvallisen,lämpöisen ja rakkaudentäyttämän lapsuuden sisältäen myös vanhemman asettamat rajat rakkaudesta lapseen!
*dinah*
2005-12-10 15:55:48
minä sain pienänä tyttönä muutaman kerran selkääni. sitä kuitenkin aina edelsi monet varoitukset. en koe siitä olleen mitään haittaa. paremminkin se oli näin jälkeen päin ajatellen ihan oikein. eipähän tullut enää tehtyä tyhmyyksiä. en ole katkera enkä mitenkään ole kärsinyt. en kuitenkaan usko, että voisin omia lapsiani lyödä. ja eihän se ole sallittuakaan enää. hyvät joulun odotukset kaikille :)
on väärin!!
2005-12-11 17:31:55
Itse sain selkään pienenä monia kertoja, useimmiten isäpuoleni toimesta. Itse koin tällaisen rangaistuksen erittäin suurena nöyryytyksenä ja se on aiheuttanut mm sen että pelkään edelleen itseäni vanhempia miehiä (olen ihan aikuinen nainen). Minulla ei ole lapsia, enkä tiedä haluankokaan, kun pelkään, että suutuspäissäni lyön heitä samoin kuin isäpuoleni minua, puolisoani olen vuosia sitten kerran vihoissani lyönyt ja se säikäytti minut aika pahasti. Käyn myös tällä hetkellä psykoterapiassa, en tiedä liittyykö syyt lapsuudenkokemuksiin, mutta varmasti niillä jonkinlainen vaikutus on ollut, kun minusta tuli "ylikiltti" kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen,vailla omaa elämää... No tämä on ihan vain minun kokemukseni, vahvempi ihminen voi selvitä paremminkin...
- ...
  2005-12-11 21:17:42
  olisi selvinnyt siitä tuon paremmin!
  
  "minusta tuli "ylikiltti" kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen,vailla omaa elämää... "
  
  Tuo kertoo sen, että olet hyvä ja lämmin ihminen :)
- nyt olisi aika miettiä
  2005-12-11 22:18:30
  ... kirjoitti:
  olisi selvinnyt siitä tuon paremmin!
  
  "minusta tuli "ylikiltti" kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen,vailla omaa elämää... "
  
  Tuo kertoo sen, että olet hyvä ja lämmin ihminen :)
  Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
  Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
  Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
  Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
  Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
  Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
  Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
  Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
  Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
  Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
  Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
  Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.
- .............................
  2005-12-12 00:19:49
  nyt olisi aika miettiä kirjoitti:
  Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
  Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
  Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
  Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
  Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
  Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
  Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
  Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
  Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
  Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
  Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
  Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.
  Nöyrä, itsensä unohtanut ihminen sanoo: "Minua on lyöty, mutta minä en lyö ketään"
  
  Paha kierre ei ainakaan jatku, kun naiivisti hyväksyy oman kohtalonsa (esim. että oli lapsena hakattu). Tähän harva pystyy ja tähän ei ihmisen tarvitsekaan pystyä! Sellainen ihminen on äärimmäisen (ellei jo liian) hyvä ja lämmin. Sitä tarkoitin.
- .....
  2005-12-12 00:21:53
  ............................. kirjoitti:
  Nöyrä, itsensä unohtanut ihminen sanoo: "Minua on lyöty, mutta minä en lyö ketään"
  
  Paha kierre ei ainakaan jatku, kun naiivisti hyväksyy oman kohtalonsa (esim. että oli lapsena hakattu). Tähän harva pystyy ja tähän ei ihmisen tarvitsekaan pystyä! Sellainen ihminen on äärimmäisen (ellei jo liian) hyvä ja lämmin. Sitä tarkoitin.
  "unohtaa itsensä"= unohtaa tarpeensa, unohtaa puolustautumisensa
  
  Näin itse asian käsitin. Ihminen, joka on "unohtanut itsensä", mutta esim. hakkaa muita, ei ole unohtanut itseään sanan varsinaisessa merkityksessä! Ei voi olla, koska tuollainenhan ihminen purkaa pahaa oloaan eteenpäin.
- unohtaa
  2005-12-12 04:07:34
  nyt olisi aika miettiä kirjoitti:
  Nyt olisi aika miettiä uudelleen.
  Onko mielestäsi siis kaikkia pelkäävä ja nöyristelevä ihminen lämmin ja hyvä.
  Niin ja sellainen jolla ei ole omaa elämää niin onko se hyvä ja lämmin ihminen. Ei ainakaan kasvattamaan lapsia.
  Oma elämä on aina kaikkein tärkein sen jälkeen tulee aina muut. Jos itse antaa periksi niin miten siinä voi huomioida muita ja olla hyvä ja lämmin.
  Apua voiko tuollaisia ajatuksia edes olla.
  Minä sain pentuna vitsaa paljaalle pyllylle tosi paljon - varmaan 100 kertaa koko lapsuuteni aikana.
  Yksikään vitsaselkäsauna ei ole jättänyt minuun minkäännäköisiä traumoja, psykiatrille ei ole tarvinnut hakeutua päin vastoin olen auttanut muita ihmisiä jonkin verran joskin maallikkona tukihenkilön roolissa. Olen erittäin vahva ja määrätietoinen ja minulle merkitsee oma elämäni aina ensin koska me jokainen olemme oma itsemme josta vain itse voi pitää huolen ja sitten vasta kakkossijalla tulee toisen huolenpito siis omasta elämästä. Läheisten rakastaminen ja heidän huomioonottaminen on kovin tärkeä mutta jos et ole itse kunnossa niin et voi oikein terveellä pohjalla otta muitakaan huomioon varsinkin jos pelkäät ihmisiä ja nöyristelet.
  Nöyryys mitä se sitten taas on se on pitkä tarina.
  Olen myös antanut vitsaa ja olen aivan varma että minua ei sen takia ole vihattu eikä vihata eikä mitään traumoja ole heille tullut.
  Vitsan hysteeri-skitsovastustajat näkevät että vitsalla on tarkoitus vain lyödä rangaistava lapsi kokonaan maahan- alas ilman mitään omaa persoonaa, asettaa pelkoon lopullisesti. On äärimmäisen harvassa ne vanhemmat jotka tarkoituksellisesti haluaa vahingoitta lastaan siis hakata, pahoinpidellä, ruoskia, lukita koppiin, hylätä jättää ravinnotta ja lämmöttä.
  Aika pian sellaisilta vanhemmilta otetaan lapsi pois, siitä on niin paljon esimerkkejä. Hyvästä kodista ei oteta lapsia pois, ne ei vaan lähde sieltä pois,, hahhahhaaa kuinkas nyt suu pannaan.
  Vitsaa pyllylle vaan jos on tarvis mutta turvallisesti.
  sitä että monet traumat on monien asioiden summa. Toiseks jokainen ihminen on yksilö ja persoona ja siten myös kokee ruumiillisen kurituksen eri tavalla. Yhdelle se on se yksi kerta ja toista saa kuritta usemman kerran. Se mitä yksi ihminen on kokenut ei tarkoita sitä että muidenkin on koettava samoin. Nollatoleranssi fyysiseen ja henkiseen satuttamiseen olisi minun mielestä aika hyvä lähtökohta lapsen OHJAAMISELLE. Muuten tiesitkö sen että vahvuuskin on sairautta tiettyyn pisteeseeen asti?
vitsaa
2005-12-17 10:24:56
säästää se lastaan vihaa!!!
simo
2008-04-16 13:55:32
Kyllä lapsena sain piiskaa eikä piiskan vaikutus ole kielteinen. Pojankoltiainen kun olin piiskauksen aiheita löytyi viikottain.Piiskan haku lähi risukosa oli mielestäni pahinta.
15tyttö
2009-05-12 16:43:30
Kyllä meillä piiskaa saatiin, ihan risusta. Sitä jatkui 10 -vuotiaaseen asti, mutta sitten se loppui. Ei se niin kamalasti sattunut, tuntui vain ikävälle. Vaikka tulihan vakavammista rikoksista tietysti kovempaa piiskaa... Me otettiin aina välillä koti leikeissäkin risu esiin jos oli ollut tuhmana. Kavereiden kanssa tämä tapahtui. Perheessä oli tietysti aina 2 siskoa ja äiti. Useimmiten isää ei ollut... mutta kumminkin, leikissä äiti antoi piiskaa kummallekin tytölle vähäsen jos oli vaikka kiukutellut. Semmoista kevyttä ripsimistä vaan, ja nämä kohdat leikeissämme pidettiin aina salassa vanhemmilta.
- leikkiä?
  2010-01-30 17:32:50
  Minulla oli kesämökillämme naapurissa suunnilleen samanikäinen tyttö, jonka kanssa leikimme joka päivä. Usein äitiä ja pikkupoikaa. Jo noin 5-vuotiaana olin leikisti ollut tottelematon, ja minulle piti antaa piiskaa (olin jo kotona saanut maistaa sitä). Aluksi vain leikisti, uimahousujen lahkeet yläs ja koivurisulla kevyesti. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä, mutta kenellekään ei kerrottu siitä. Vanhempana tytön antamat piiskaukset tulivat lujemmiksi, ja housut vedettiin jo alas. En olisi enää oikein halunnut ottaa selkäsaunoja, mutta tyttö uhkasi kertoa kaikille, että on piiskannut minut monta kertaa. Sitä häpeää en olisi kestänyt! Viimeksi sain häneltä 13-vuotiaana. Ja niin reilusti, että jälkien piilottelemisessa oli täysi työ. Onnistuin kuitenkin. (Siinä iässä sain vielä äidiltäkin).
on liikaa.
2009-05-28 09:00:56
Itse sain vitsaa kun esim, myöhästyin aterialta. (ok, myöhästyin nelisen tuntia, mutta kun tiesi mikä odottaa, saattoi sitä myöhästymistä pidentää, ja pidentää. 4 vuorokautta oli sitten enkkani)

Ja tämän hakkaamis asian ratkaisin sitten niin että lähdin kotoani 14 vuotiaana asumaan poikaystäväni kotiin. Eivätkä vanhempani voineet minulle silloin enää mitään. Ilmoittivat poliisille, poliisi sanoi, että routa porsaan kotiin tuo. Mutta eipä tuonut.

Jos ei kotona olisi hakattu, olisin rauhassa saanut edes opiskella loppuun, edes peruskouluni. Toki sen kävin, kävinpä vielä ammattikoulunkin, vaikka asuinkin muiden siivellä. Maksoin siitä kuitenkin kalliin hinnan, luonnossa. Ja tuloksena oli kaksi lasta ja avioero nuorella iällä.

Nykyisin jo nelikymppisenä 3 lapsen vanhempana voin kertoa, etten itse ole tarvinnut vitsaa antaa lapsilleni, vaan puhumalla on selvinnyt, ja kaksi vanhinta lastani asuvat vieläkin kotona aikuisesta iästään huolimatta opiskellen opintonsa loppuun.
- ressi-rami
  2009-06-13 18:30:57
  Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.
- tytär-56
  2010-06-06 15:55:53
  ressi-rami kirjoitti:
  Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.
  Aivan hyvin voi olla totta. Aiemmin näihin asioihin suhtauduttiin vähän eri tavalla. Lastensuojeluviranomaiset eivät olleet heti paikalla. No tänä päivänä olisivat ja lapsi otettaisiin huostaan hakkaavilta vanhemmilta. Ja vanhemmat maksaisivat lastensa elatuksesta muualle.
  
  Turha puolustaa väkivaltaa... ihan turha
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 14:12:36
  ressi-rami kirjoitti:
  Tahtoessaan vanhemmat saavat vuoren varmasti vielä 14 vuotiaan kakaransa pois kollikavereiltaan, eikä poliisi tasan reagoi asiaan kirjoittamallasi tavalla. Se on tietty asia erikseen, jos vanhempasi eivät edes halunneet sinua takaisin himaan. Mikä syy onkin todennäköisempää, sikäli mikäli kirjoituksessasi on totuutta siemeneksikään.
  Puhut puppua: Samaa minäkin ajattelen "on liikaa" nimimerkin kirjoituksesta.
ressi-rami
2009-06-10 00:44:56
Minä olen saanut vitsaa kuin nahkaremmiäkin elämässäni useinkin. Kolmivuotiaana ensi kerran, mutsini kertoman mukaan ja penska-aikana paljonkin. Lähinnä isäni toimesta.

Minulle isäni oli ehdoton ja ylitsepääsemätön auktoriteetti hamaan hautaansa asti. Isälle ei sanottu EI, saatika esim, "tee ite". Härreen jee, se ois tiennyt ahterilla rattosaa ja mikä huuto ja meteli oiskaan käynyt, huh-huh...

Periaatteessa minulla oli kyllä selvä vitsakasvatus penskana ja metrinen pajuvitsa oli jatkuvasti ovenrivassa näkyvissä. "Vitsan käyttö, kun ei ole meidän huushollissa mikään salaisuus", jyrisi isäni monesti. Eikä se ollutkaan. Sain kenen läsnäollessa hyvänsä piiskaa paljaalle, kun se paikka tuli ja nurkassa vietin sentään eräätkin tunnit poikineen "miettimässä ja häpeämässä", kuten termi tuolloin kuului, housuittakin.

Käytännössä isäni kasvatus oli kuitenkin hyvin mielivaltaista ja "kuritukset" meni överiksi. Pahoinpitelyksi nyrkein, milloin lensin seinille tai lyötiin päätä seinään, välillä potkastiin kuin koiraa, jos repiä riepootettiin tukasta kuin lattialuuttua. Pahinta kuitenkin oli isäni mielivaltaisuus ja sekopäisyys. Hän paisutti useimmiten itse pikku asiasta mielettömän jutun ja sai sen seurauksena raivarin ja sit mulla olikin taas kyyti kylmää. Pääsääntöisesti juuri pahoinpitelyt lähtivät liikkeelle aivan olemattomista asioista, jos välillä ilman mitään syytä.

Mutta, pajunvitsa taas heilui aina asiasta ja joka kerta paljaalla. Sitä tuli aina oikeesta asiasta ja syystä. Niinpä minusta oli vitsan saanti paljon helpompaa, kun sitä sai asiasta ja suht koht asiallisesti, ilman helvetinmoista karjumista ja sekopäätouhua. Sattuihan se vitsan saanti ihan hullun lailla ja peräpää oli aina riemunkirjavilla paksuilla paukamilla, mutta se tapahtui kuitenkin rauhallissa ilman raivoamisia ja muita pahoinpitelyjä. Siksi koin vitsan saannin oikeana asiana asiasta saatuna ja hyväksyin sen ihan vilpittömästi.

Pääsin isäni kurimuksesta pois 9 vuotiaana, kun hän muutti Ruotsiin pakoon aviottomien penskojensa ruokkomaksuja, mikä 50-60 luvun taitteessa vielä oli mahdollista. Mutta 13 vuotiaana jouduin isäni kynsiin uudestaan ja vitsa heilui jälleen tasasen tappavasti seuraavat pari vuotta. Lopulta karkasin kotoa ja menin vapaaehtoisesti lastenkotiin. Missä yhtä kaikki heilui vitsa sielläkin muutamia kertoja ja paljaalla. 16 vuotiaana yritin vielä olla ja elää isäni luona jonkin aikaa, mutta kurituksen vitsa väännettiin minulle yhäkin ja ihan yhtä lailla kuin pikku penskalle. Kuri oli kova.

Muutin sitten alkoholisoituneen äitini ja hänen uuden miehensä kanssa asumaan. Siellä ei heilunut vitsa, eikä nyrkit, mutta elämäni meni siellä ihan sekaisin. Se hyvä puoli asiassa kuitenkin oli, että minusta tuli absoluuttisen raitis, kun kärsin mutsin, jos faijankin dokaamisesta pentuna ja nuorena niin saatanasti, että päätin, etten ikinä juo.

Kului liki seitsemän vuotta, ennenkuin seuraavan kerran olin isäni kanssa lähemmin tekemisissä. Faija maksoi merimiesammattikouluni ja arkipäivät olin stadissa koulussa ja viikonlopuksi tulin faijan ja hänen uuden perheensä luokse. Ensin alkuun kaikki meni kivasti, mutta pikku hiljaa faijan ote minusta vain kiristyi ja kiristyi. Reilu neljä kuukautta koulun alkamisen jälkeen tultiin siihen tilanteeseen, että faija päätti piiskata mut ja piiskasi myös. Pari viikkoa myöhemmin sama toistui, mutta nyt koko perheväen aikana. minä olin tosi kusisessa raossa tuolloin. Koulu oli kesken ja taloudellisesti olin ukosta täysin riippuvainen, eikä bodini riittäneet ukkoa vastustaan, jos ei luontokaan. Pelastuksekseni koitui äitipuoleni, joka ei hyväksynyt ylipäätään lainkaan vitsan käyttöä kasvatuksessa, saatika minuun, joka olin tuolloin jo 25 v aikamiespoika. Niinpä syntyi hirveä perhesota, kun faija erehtyi piiskaan minut koko perheväen aikana. Faijan oli pakko ottaa pakit, kun äitepuoli meinasi ottaa avioeron hänestä. Mutta silti minä sain vielä merimiesamatsun loppuaikana persiilleni ukolta kolmesti, visusti äitepuolelta salassa. Minä taas en kehdannut edes kertoa tapahtumista kenellekkään.
Koulun loputtua lähdin merille ja pääsin irti hänestä. Merillä ollessani maksoin ukolle takaisin joka ikisen manin, mitä hän oli kouluaikana mulle antanutkin, jottei päässyt vahingossakaan sanomaan, että olisin käyttänyt häntä taloudellisesti hyödyksi.

Niin paljon kuin oonkin saanut vitsaa, niin minä olen kyllä vitsakasvatuksen vannoutunut kannattaja, joskaan en isäni periaatteilla.
Pirjo Punapylly
2009-09-28 05:27:32
Ottamatta kantaa selkäsaunan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta tuli mieleen oma lapsuus. Meillä kotona kerrottiin tarkkaan kaikille lapsille (itseni lisäksi kahdelle vanhemmalle veljelle) ne rikkomukset, mistä seuraisi vitsan nouto ja mahdollisesti myös käyttö. Siitä huolimatta monasti sitä tehtiin tyhmyyksiä ihan tarkoituksella ja kärsittiin seuraukset. Eihän sitä piiskaa saadessa voinut syyttää kuin itseään tilanteesta. Ja parin viikon päästä uudestaan.

Ollessani jo joku 14-vuotias tyttö olin taas "piiskaa vailla" ja karkasin lauantaina läheiselle tanssilavalle. Ja sunnuntai aamuna vitsan noutoon. Mutta kun nurkassa olon jälkeen ei tullutkaan käskyä riisua housut pois, tunsin itseni "pettyneeksi". En tänä päivänäkään vielä tiedä, miksi ihmeessä. Mutta niin vain kävi. No, korjasin asian seuraavalla viikolla ja karkasin illalla kylälle. Sillä kertaa vitsaa myös käytettiin.

Voiskohan joku itseäni viisaampi kertoa, miksi toisinaan hakemalla hain syytä selkäsaunaan. Totta kai se vitsan nouto "pelotti" samoin kuin nurkassa odottelu. Mutta silti halusin kokea sen. Miksi?? Ja jos päädyttiin selkäsaunaan, en kauaa aikaillut housujen riisumisessa ja ilman käskyä kumarruin pirttipöydän päälle piiskattavaksi. Varsinkin jos veljeni olivat paikalla seuraamassa, kuinka "tuhmalle tytölle" käy. En todellakkan voi olla katkera saamistani selkäsaunoista isälleni. Päin vastoin, joskus tunsin ansainneeni kovemmankin selkäsaunan, mitä sain.

Ei liene kenellekään yllätys ,että vitsa on tullut elämääni uudestaan. Ensimmäinen mieheni ei "kaipuutani" ymmärtänyt ja aika pitkälti siksi erosimmekin. Onneksi nykyinen mieheni ymmärtää "yskän" ja tunnen itseni jälleen "onnelliseksi". Eilen illalla viimeksi.
- kauhistunut,,,,,,,,,
  2010-06-06 16:02:15
  Todella törkeää isältäsi. Riisututtaa neljätoistavuotiaalta tytöltä housut ja sitten ei muuta kuin piiskataan.
  Provoiletko..
  Linnaan tuollainen isä, törkeää... hän sai siitä varmaan melkoisia kiksejä
  
  tässä se nähdään miten sairasta puuhaa on antaa selkäsauna lapselle, omalle lapselle..
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 14:09:11
  Syystä tai toisesta, jostakin ihmisestä vain ajan myötä kehittyy "pikku masokisti". Syyt siihen ovat moninaiset ja hyvin yksilölliset. Ei siitä kannata murhetta kantaa ja hyvä asia, kun "kurituspuoli" on järjestyksessä avioliitossa. Toivon mukaa yhteiset pikku nassukat oppii samat tavat.
ettei unohdu.
2009-09-30 15:48:09
Sain muksuna äidiltä tukkapöllyä ja läimäytyksiä. Hän sai usein pitkiäkin huutoraivareita, minkä koin henkisenä väkivaltana. Varsinaista hakkaamista/piiskaamista en kokenut.

Opin pelkäämään äitiä pienestä pitäen, kaksi vuotiaasta eteenpäin en enää halunnut hänen syliinsä. Se kuulemma tuntui pahalta, muttei muuttanut hänen käytöstään millään lailla.
Isäkin pysyi kuvioissa, kerran hän avautui minulle, että mieli teki välillä erota. En hätääntynyt erouhasta, sanoin vain, että haluan sitten isän luo asumaan.

14-vuotiaana jouduin psykoosiin ja osastolle yli puoleksi vuodeksi. Kukaan ei silti puhunut huostaanotosta mitään. Muitakin syitä sairastumiseen oli äitisuhteen lisäksi, mutta esim. koulukiusaaminen oli osallani aika lievää.

Uskon, että paljon riippuu lapsen herkkyydestä, miten hän reagoi väkivaltaan, itselle kaikki oli liikaa.

Ja tämä ei sitten ollut provo, valitettavasti ikäviä asioita tapahtuu oikeasti ja lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille on jonoa.
- Jussi96
  2009-10-07 21:36:37
  Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.
  
  Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.
  
  Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.
  
  Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.
  
  Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.
  
  Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.
  
  Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!
  
  Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.
  
  Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 14:02:55
  Jussi96 kirjoitti:
  Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.
  
  Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.
  
  Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.
  
  Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.
  
  Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.
  
  Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.
  
  Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!
  
  Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.
  
  Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.
  Hyvä ja uskottava stoori, josta annan täydet ten point.
  Täällä tosiaan näyttää olevan yksi tai useampi karpaasi, joka kirjoittelee työkseen masokistisia visioitaan, joita ei edes viitti lukea, kun kirjoitukset toistaa samaa kaavaa, eikä ne tarinat ole edes uskottavia.
  Hyvä, kun joukossa on edes joku todellinenkin juttu.
- Anonyymi
  2021-03-30 20:40:42
  Jussi96 kirjoitti:
  Olen 13 vuotta ja oon lueskellu eripuolilta näitä kuritusjuttuja, kun itelläni sattuu olemaan niistä kokemusta. Oon saanu vitsaakin mutta useammin oon saanu remmistä, viimeks viime viikonloppuna.
  
  Meiän perheessä tää homma on menny sillai, että on jotkut asiat, joista tulee perseelle. Niitä on varastaminen ja valehtelu ja samojen mokien tahallaan uudelleen tekeminen. Sitte on paljo muitakin sopimuksia, joitten mukaan voin menettää viikkorahat tai joutua arestiin tai tekemään työpalvelua. Jokatapauksessa kun on tullu tehtyä tyhmiä, siitä aina keskustellaan vanhempien kaa ja päätetään yhessä seurauksista.
  
  Viime lauantaina mutsi ja faija pyys mut keskusteluun. Yks helkutin naapuri oli kertonu niille, et se oli nähny mun ajavan mopolla yleisellä tiellä. Oikein se oli nähny. Olin rassannu mopoa koko perjantain ja sain sen sitte illalla toimimaan enkä voinu välttää kiusausta käydä kokeilemassa tiellä. Mä oon luvannu vanhemmille, etten aja yleisellä tiellä, se oli ehto sen mopon hankkimiselle, tarkoitus on ollu ajaa sillä vaan lähelläolevalla montulla ja työntää se sinne.
  
  Sitte ku istuttiin palaverissa faija oli tosi kiukkunen ja sano, et se panee mopon myyntiin just ja heti, ku ei miehen sanaan voi luottaa. Mä pelästyin et se tekeekin sen ja periaatteessa en pystyny väittään faijalle vastaan, sen ajatuksessa oli logiikkaa. Mua alko itkettää, ku mopo on melkein tärkein tavara joka mulla on. Itkin vähä aikaa ja mietin kuumeisesti.
  
  Voitaisko me hoitaa tää asia remmillä, mä kuiskasin. Ai mites se liittyy luvattomaan mopolla ajoon, faija kysy just niinku mä arvasin. Olin onneks älynny miettii just tätä ja selitin, et ku mä en millään haluis luopuu moposta mut mä ajattelin, et pitää joku rangaistus saada ja alistumalla siihen mä voisin ehkä osottaa, et oon tosissani ja tosi sorry ku oon rikkonu luottamuksen enkä mä keksi mitään muutakaan joka olis tarpeeks kova juttu.
  
  Näin heti iskän naamasta et se tehos. Se yritti vielä esittää ankaraa faijaa ku se kysy et mites homma hoidetaan ja millanen selkäsauna olis sopiva. Sitäkin olin miettiny. Tavallisesti sain ikävuosien määrän lyöntejä mutta nyt olin valmis ottamaan vaikka tuplat. Ehdotin 20. Faija kohotti kulmakarvojaan ja kysy kestänkö. Multa rupes taas kyyneleet virtaan. Yritän, sanoin ja hyppäsin halaamaan ja kiittämään faijaa. Se piteli mua pitkän aikaa, mä haistoin sen partaveden ja tajusin miten mä rakastan sitä miestä.
  
  Faija lopetti halaamisen ja sano, et okei, hoidetaan homma pois. Se käski mut huoneeseen valmistautumaan. Siinä vaiheessa mua alko tosissaan pelottaa. En ollu koskaan saanu niin paljo remmiä. Toisaalta oli tosi helpottunu olo ku mopo säästy. Mä ajattelin vaan mun mopoa ku vedin housut alas ja kävin mahalleni sängylle. Tuntu muuten minuutit pitkiltä ennenku kuulin faijan askeleet. Mut mä tunsin itteni tosi kovaks jätkäks ja rohkeeks mutta silti pelotti pirusti. Tiesin et kohta mä kiljun kivusta. Niinku kiljuinkin, sitä ei koskaan muista kuinka hirveesti se sattuu ja varsinkin sitte loppuvaiheessa ku perse on jo kirkkaanpunanen ja remmi vaan jatkaa. Mutta mä kestin sen! En vieny käsiä eteen enkä kiemmurrellu pois alta. Oon ylpee itestäni. Niin on faijakin. Ja mopo on tallissa. Mä tunnen et mä oon tasoissa, on kevyt olo. Kaikki hyvin!
  
  Tiedän, että selkäsauna on Suomessa nykyään kielletty. Ei tarttis olla. Ymmärrän kyllä et semmosena ku monet vanhemmat ihmiset on kirjottanu, se on ihan kamalaa. En mäkään siihen suostus, et faija repis multa housut alas ja hakkais niin paljo ku haluu, mutta tämmösenä ku meillä se toimii hyvin. Mä rakastan mun vanhempia. Mä tiedän et ne ei tee mulle pahaa.
  
  Ja sitte niille kaikkitietäville netti keskustelijoille, jotka aina tietää kaiken: en oo trolli enkä provo enkä joku pervo vanha ukko joka haluu lukee kuritusjuttuja. Mä oon oikeesti 13 v. Luen silti kuritusjuttuja.
  Mä oon suo nuorempi ja silti luen näitä juttuja
!!!
2010-01-30 11:01:00
VITSA ON MURHA! VITSAN KÄYTTÄJÄ MURHAA LAPSEN SIELUN! SE, JOKA EDES KOSKEE VITSAAN, ON ANSAINNUT PÄÄSTÄ LASTENSUOJELUILMOITUKSEN KOHTEEKSI JA MENETTÄMÄÄN LAPSENSA VALTIOLLE!!!
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 13:49:14
  Suosittelen, hakeudu hyvä ihminen hoitoon, jos noin pahasti sinulla lanttu viiraa.
Traumoja
2010-01-30 20:01:14
Itse sain aivan liikaa kuritusta syystä jolle en pienenä voinut itse mitään. Esim jos ei uni tullut tms. Katkera olen vieläkin. Enkä usko että itse saan koskaan annettua anteeksi kokemuksiani. En ole kannattaja. Hävetköön se joka ruumiillista kuritusta käyttää!
täältä vaan
2010-02-13 16:34:39
kyllä, ja pahinta siinä oli se pelko kun tiesi että vanhemmasta voi tulla se satuttava taho. ei niinkään siis se kipu itsessään.
xcvvcxvvxc
2010-02-14 16:53:29
olen 23vuotias ja lapsena sain kerran pari vyöstä takalistolle(en siis solkipäästä vaan ns.pehmeestä päästä, ei jäänyt jälkiä ) ja useemmin taas tukkapöllyä ja jonkun kerran myös luunappia. eipä se ole mitään henkisiä jälkiä jättänyt eikä kyllä fyysisiäkään. ilman syytä en koskaan saanut kuritusta. syyttä kurittaminen on väärin. itselläni on nyt lapsi enkä ole enkä aio kurittaa lastani fyysisesti. meillä käytetään jäähyä ja ns.uhkailua/kiristystä(eli siis jos ei nyt ala uskomaan niin ei tule herkkuja tai ei katsota lastenohjelmia tms.).

vaikka en itse aio kurittaa lastani fyysisesti, en siltikään ole katkera vanhemmilleni vaikka ovat minua fyysisesti kurittaneet.
- LUKEKAA TÄMÄ
  2010-03-15 18:08:08
  KASVAA SE KUNNIATTA KUOLEE,KYLLÄ PUHUMINEN TEHOAA KASVATUKSESSA KUN PITÄÄ LINJAN HYVÄNÄ.KYLLÄ OLI JULMA ÄMMÄ TOSSA TOISESSA JUTUSSA KUN EI ANTANUT VIERAILLE LAPSILLE RUOKAA,EI SE NIIN KALLIIKS TULE KUN ITSE TEKKEE,----JOS VITTII---VAIKKA HERNESOPPAA, VAI PITÄÄKÖ ISTUA KONEELLA AAMUSTA ILTAAN KIRJOITTELEMASSA LOKEIHIN KOSKA PÄÄSTI PIERUN JA MIHINPÄIN NAAPURIN KISSA LORRAUTTI VIIMEKS
- Järkyttynyt
  2010-03-20 14:18:55
  LUKEKAA TÄMÄ kirjoitti:
  KASVAA SE KUNNIATTA KUOLEE,KYLLÄ PUHUMINEN TEHOAA KASVATUKSESSA KUN PITÄÄ LINJAN HYVÄNÄ.KYLLÄ OLI JULMA ÄMMÄ TOSSA TOISESSA JUTUSSA KUN EI ANTANUT VIERAILLE LAPSILLE RUOKAA,EI SE NIIN KALLIIKS TULE KUN ITSE TEKKEE,----JOS VITTII---VAIKKA HERNESOPPAA, VAI PITÄÄKÖ ISTUA KONEELLA AAMUSTA ILTAAN KIRJOITTELEMASSA LOKEIHIN KOSKA PÄÄSTI PIERUN JA MIHINPÄIN NAAPURIN KISSA LORRAUTTI VIIMEKS
  Suomalaiset ei osaa kasvattaa lapsia... Jopa MUSTALAISET ovat parempia siinä homassa. Kunnon kuri takaisin.. Tähän on menty,murhat, huumeet , viina ja suunsoitto. Minun verorahoillani palkataan päiväkotiin mustalaisia töihin. Niiden lapset ainakin kunnioittaa vanhempia, tosin siihen se sitten jää..
- Kokenut tietää
  2010-12-23 15:51:17
  Järkyttynyt kirjoitti:
  Suomalaiset ei osaa kasvattaa lapsia... Jopa MUSTALAISET ovat parempia siinä homassa. Kunnon kuri takaisin.. Tähän on menty,murhat, huumeet , viina ja suunsoitto. Minun verorahoillani palkataan päiväkotiin mustalaisia töihin. Niiden lapset ainakin kunnioittaa vanhempia, tosin siihen se sitten jää..
  Mustalaisen mukulat pelkäävät ehkä omia vanhempiaan, mutta vieraita aikuisia ja jopa vanhuksia kohtaan ovat todella hävyttömiä. Että se siitä sinun kasvatusavustasi. Siinä kulttuurissa olisi käytöstavoissa paljon parantamisen varaa.
Äipä
2010-08-04 13:45:40
Ei, ikinä en ole vitsaa saanut, ja ikinä en sitä annakkaan.

Häpeäisin itseltäni silmät päästä, jos vajoaisin niin alas, että vitsasta pitäs antaa.
Sitten voisin sanoa olevani huono vanhempi.
Kyllä se pitää puhumalla osata ratkasta.
Harvoin vitsaa
2010-08-17 11:13:24
Sain Vitsaa Noin viikko Sitten Äitiltä Aivan aiheesta Sain noutaa vitsan Riisua pyllyn paljaaks olin Äitin sylissä poikittain Pylly oli vähän hellä punoitti Vitsa eivauriota minua
master13
2010-12-14 13:34:20
Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan, sanottiin ennen. Minun lapsuudessani se oli ihan tavallinen kurinpitokeino, jopa koulussa saattoi opettaja käydä hiuskuontaloon kiinni. Kuri säilyi luokassa hyvin, ja huom. sellaisia keinoja ei tarvinnut usein käyttää, mutta se oli riittävä peloite. Kunniallisia kansalaisia on kaikista koulukavereista tullut kovasta kurista huolimatta. Samaa ei voi sanoa vapaan kasvatuksen saaneista lapsista.
Sain Vitsaa
2011-04-04 07:24:16
Olimennyt yli vuosi viime piiskauksesta äiti ilmoitti piiskaavansa minut olihakenut hyvän vitsan valmiiksi tiesin saavani äitin hyväilyä vitsalla äititaluttiminut makkariin äitiriisui oman hamosensa äitioli etessäni paitassa ja pikkareissa riisuimiut otti syliinsä tuntui ihanalta olla paljailla reisillä äiti näpsytti pyllyä napakasti vitsalla pyllyä kirveli itkin vähän äitiottiminut syliinsä piiskan jälkeen hyvälili minua.
Vitsa Tehosi
2011-05-24 08:59:14
Olin saanut vitsaa 6-13V Olin 16V villiinnyin pahasti Äiti otti puheeksi vitsan käytön uutelleen sovimme käytöstä yhteisellä sopimisella minä hain vitsat valmiiksi riisuin alapääni menin äitin syliin ottamaan tarvittavan piiskauksen sain pyllylle ja reisille niin kuin oli sovittu sain viikottain ensimäiset 3kuukautta vitsa alkoi tehoamaan vähitellen istuin äitin sylissä piiskaamisen jälkeen pitin kaulastakiini halasin äitiä kiitokseksi tiesin äitin tekevän oikein äiti sai latattua älyä pyllyn kautta olin 17Vsain viimeisen piiskauksen pitin äitini tavasta pitää kuria piiskaus tapahtui kahten kesken .
vitsa väännettävä
2011-05-24 10:09:17
sain pentuna vitsaa, tukkapöllyä ja remmiä
en voi muuta kuin kiittää isääni että minusta on kouluttanut kunnon kansalaisen, jos isä ei olisi näin tehnyt, olisin varmasti samanlainen kun nämä nykyajan kakarat 10 vuotiaana tupakka huulessa ja kaljapullo kourassa karkailemassa kotoa. Turhaan ei isä ikinä minulle vitsaa antanut vaan kertoi aina miksi, en ole sen jälkeen niitä virheitä tehnyt. Kaiken isä minulle opetti rakkaudesta ja jälkeenpäin kertoi että rakastaa minua ja siksi pitää myös opettaa. Ei isä koskaan minua mikään verenmaku suussa pieksänyt vaan sen verran että turhat luulot lähti.

miten on vaikuttanut.. hmm : Osaan hoitaa asiat puhumalla, osaan puhua avoimesti tunteistani, kunnioitan vanhempiani, avaan ovet vanhuksille ja toivotan hyvää päivää, toimin järjestyksenvalvojana enkä koskaan ole varastanut kaupasta tai muualtakaan,valmistuin koulusta ennätysajassa, minulla on hyvä parisuhde ja kaksi muksua joiden kanssa muistan isäni metodit.
Pylly paljaana
2011-07-08 21:12:47
Saan vitsaa en ole kärsinyt vitsan saannista olen saanut monta vuotta vitsasta3-4kertaa vuosi olin noin tunti sitten Äitin sylissä nakuna koivuvitsa käsittelyssä fyysinen kuritus on hyvä ei pahoin pitely.
- vitsakurilaitos
  2011-07-12 16:50:44
  Vitsa tekee hyvää ja vapauttaa synnistä.
  Aito monihaarainen koivuvitsa lujasti annettuna paljaalla pyllylle ja reisien yläosien alueelle aina vähintään 50 iskua.
  Jos piiskattava rimpuilee pois tai yrittää käsiä eteen aloittaa piiskaaja rituaalin uudelleen ja laskenta alkaa alusta.
  Näin saadaan kunnon kuri ja totteleminen.
  loppuu vitun haistattelu, homostelu, räkiminen, keskarin näyttö...
  [email protected]
Vitsaa hellästi14V
2011-08-31 09:16:35
olen saanut monasti vitsaa äitiltä viime viikolla haimme yhtessä äitin kanssa vitsan kuljimme käsikätessä äitin jutellessa mitätulee kotona äiti riisui oman hamosensa jaminut olin äitin reisillä aika kauan tirauttelin pikku itkuja muutaman kerran vitsa näppäsi pyllyni punaiseksi vitsan jälkeen olin äitin sylissä halasin äitiäni tunsin äitini halaukset istuimme sylikkäin oli ihana olo.
Rami15V
2011-09-29 12:59:14
Vitsaa käytetään vieläkin hyvä niin vitsotaan tarpeen mukaan pahimmista rikkeistä jotka on sovittu etukäteen tietän milloin saan vitsaa vitsominen tapahtuu äitin sylissä hellästi piiskaten pyllylle 3-4 kertaavuotessa.
Vitsan hakenut14V
2011-10-10 07:56:22
Olet oikeassa vitsan käyttö täätyy olla asiallista minä saan vielä vitsaa on sovittu säännöt milloin haitaan vitsa yhtessä äitin kanssa tai yksin olemme kahtestaan votsottaissa tapahtuu ainakahtenkesken ohuella koivuvitsalla äitn reisien päällä itkeä tirautan pikkasen vitsa sopii minulle.
Tytteli14V
2011-10-10 08:48:59
Olen saanut vitsaa 7Vuoten aikana 3-4kertaa vuotessa viimeiset 2vuotta olen hakenut vitsan äitille valmiiksi olemme äiskän makkarissa kahtestaan eilen päivällä olin pelkkä paita päällä äitin reisillä sain paljon vitsaa pyllylle ja reisille tuli hyvä olo pyllyä kuumotti vähän.
Vitsat noutettu
2011-11-22 08:53:41
kävin hakee vitsan valmiiksi iltaa varten Äitille jäi enemmän yhteistä aikaa keskustella ja piiskata sain nauttia hyvästä vitsan käytöstä rakkaan Äitin sylissä sain paljon vitsaa.
Vitsaa Tarvittiin
2011-12-07 11:48:35
Tänään Äiti antoi vitsaa pyllylleni äiti osaa antaa tarvittavan määrän vitsaa joskus enemmän tänään sain aikapaljon vitsaaja hellyyttä pylly on vähän hellä lantiolla näkyy vitsan rannut äiti lähtee iltaan töihin haalaan ja hyväilen äitiä äiti tietää miksi.
Äiti Maalta
2011-12-08 06:58:54
Käytän vitsaa harvoin annan pojalle,tytölle tarvittaissa molemma lapseni vitsan jälkeen tulevat syliini halaavat ja suukottelevat poskelleni tietän vitsan käyrön onnistuneen.
- Vitsa2
  2013-03-08 08:47:21
  Sain vitsaa eilen äitiltä olimme yhtessä lenkillä äiti otti samalla koivuvitsan tiesin mitä oli tulossa isä oli illassa töissä saimme olla kahtestaan kävin suihkussa äitikävi myös olin paita,pikkarit asussa kun äiti pyysi minut makkariin oli pelkässä aamutakissa halasin äitiä kun pikkarit läksivät nilkoihin menin äitin paljaille reisille sain vitsaa hellästi,pitkään helasimme toisiamme .
Poika 50-luvulta
2011-12-08 23:56:51
Olen peljännyt vitsan saantia niin kauan kuin muistan, siis reilusti alle kouluikäisestä. Ahdistus oli hirmuinen, kun aikuinen lähti hakemaan piiskaa. Itku pääsi pienempänä siinä vaiheessa, kun kurittaja sai minut kiinni. Vapaaehtoisesti en ikinä antautunut kuritettavaksi. Meillä piiskattiin paljaille pakaroille ja voin todistaa, että piiska poltti inhottavemmin kuin remmi. Koska piiskan saanti oli niin häpeällistä, niin sitä yritti pitää itsensä jotenkin koossa, mutta löylytys jatkui niin kauan, että rikollinen murtui.

Piiskauksen jälkeen toisten kohtaaminen oli todella häpeällistä, koska he olivat tietenkin kuulleet ovan läpi, mitä kamarin puolella tapahtuivt. Senkin he tiesivät tarkalleen mikä vaihe operaatiosta oli menossa: nyt siltä on housut alhaalla, nyt alkoi piiskaus, nyt se alkoi pyytelemään jne. Murrosiässä sitä aina ajetteli sitä hirmuista häpeää ja kuvitteli että vanhempia sisaria ei ole enää tämän ikäisenä piiskattu, eikä kuukaan ole saanut näin nolosti selkäänsä näin vanhana. Tuntui, että se nolottaminen pysyi matkassa kuukausia. Piiskaa sai niin vanhaksi kuin isältä homma onnistui, eli melko vanhaksi.

Kyllä nuo yli 40 vuoden takaiset selkäsaunat vieläkin tuntuvat, jos joku alkaa piiskaamisesta puhua, niin minä punastun ja pakkoliikkeet yrittää pintaan. Äänenikin muuttuu niin, että en tohdi sanoa mitään. Jotenkin tuntuu, että tämän asian suhteen en ole tullut koskaan aikuiseksi.
Saanvitsaa
2011-12-09 09:57:02
Eilen illalla tulin kaljalta tuoksuen kotiin äiti huomasi sanoi aamulla hoitaa homman aamupalan jälkeen olin äitin makkarisa oli hakenut vitsan valmiiksi annan äitin vitsoa vapaasti tietän saavani omasta syystäni vitsan käyttö on mielestäni ok pylly on pikkasen hellä ja kuumottaa saan vitsaa 2-3kertaa vuotessa.
väkivaltaa lapselle
2011-12-10 15:02:46
Väkivaltaa se on vaikka siitä ei traumoja jäisikään. Olen joutunut pahoinpidellyksi kadulla ja asiasta seurasi oikeudenkäynti. Pahoinpitelija sai tuomion. MInulle ei siitä mitään traumaa seurannut.

Ei se ole mitenkään oleellista tuleeko pahoinpitelyn (=kurituksen) yhriksi joutuneelle traumoja vei ei. Väkivalta on aina väkivaltaa ja aivan äärettömän vaikeeta on ymmärtää vanhempia jotka kurittava (=pahoinpitelevät) puolustuskyvytöntä lastaan. Hyi helvetti!
Ihanasti Vitsaa
2011-12-13 08:15:52
Vitsaa,Rakkauttaja Hellyyttä kaikia tasapuolisesti en ole puolustus kyvytön vaikka saankin äitiltä piiskaa muutaman kerran vuotessa olemme sopineet rajat aina kuitenkin keskustellaan ennen vitsan käyttöön ottamista monasti haimme yhtessä vitsan kävelemme käsikkäin äitin kanssa jutellaan,halaan äitiä ennen piiskaamista minut riisutaan hellästi otetaan syliin saan vitsaa napakasti tirautan pienen itkun olemmetämän jälkeen sylikkäin halaamme,hellimme toisiamme.
vitsat haettu
2011-12-13 09:27:45
olen saanut piiskaa lapsena monasti 7-10 vuotiaana sain muutaman viikon välein tämän j'lkeen harvemmin kesällä sain vitsaa useammin vitsa oli helpo hakea 12-16 vuotiaana hain itse monasti vitsan äitille kahten kesken sain vitsaa viikon sisällätuhmuuksistani joskus olimme mustikoita poimimassa sain vitsaa luonon helmassa otin mieluummin vitsaa paljaalle pyllylle kuin remmiä housunpäälle pyysin äitiltä vitsaa kun äitillä oli remmi kätessä sain hakea vitsan toin aina hyvän vitsan vitsaa annettiin asiallisesti menin mielelläni äitin syliin oli kivatunne nousta sylistä pyllypunaisena sain älyä pyllynkautta 16vsain viimeisen piiskauksen sain paljon vitsaa.
mami
2012-03-04 17:38:20
Koen, että kaikki se fyysinen kurittaminen sattui myös henkisesti. Omia lapsia halusin kasvattaa ilman lyömistä tai tukistamista, vaikka se oman kasvatuksen myötä tuli ensin käyttöön. Ensimmäisen kerran, kun juoksin vitsa kädessä poikani 5 v perässä ja hän kiipesi kerrossängyn ylävuoteelle, katsoi minua ja sanoi "Oletko sinä ihan hullu?" Siinä samassa muistin, kuinka juuri noin ajattelin, kun isä löi minua vihaisena vyöllä. Ajattelin, että se on ihan hullu. Siihen jäi vitsa, niin paha olo tuli, kun muistin millainen olo minulla lapsena silloin oli ja miltä se viha ja lyöminen tuntui. Samoin kävi kun tukistin keskimmäistä tytärtäni, hän todella loukkaantui. Lasta voi kasvattaa ja asettaa rajoja ilman kuritusta. Syliin voi ottaa, jos lapsi raivoaa tai ei saa häntä puhumalla rauhoittumaan. Tämän olen kokenut kyllä hyvänä ratkaisuna rajojen asettamisessa.
Vitsa Hyvää
2012-04-19 12:38:26
Harvoin vitsotaan vitsa on hyvä oikein käytettynä meillä äiti käyttäävitsaa haimme yhtessä vitsan keskustelemme matkalla mitä tapahtuukohta ototan housujen riisumista pyllyäkihelmöi olen äitin sylissä vitsa näppäsee pyllynpunaiseksi on kiva saata vitsaa omalta äitiltä,hellyyttä päälle.
- remmiä poika 16V
  2012-04-24 09:15:07
  meillä vitsotaan 3-4kertaa vuotessa remmiä saan kerran vuotessa sain hiljakkoin remmiä Äitini on pikkarit ,rintsikat päällään piiskatessa,remmitessä olen yleensä nakuna äitin sylissä äiti levittää pehmeät reitensä pyllyni on mukavasti sylissä remmilätisee pyllylläni mukavasti potkin,huutan tuntuu ihanalta saata kunnolla selkään hyvä olo on monta päivää Äitin hoiton jälkeen.
Piiskaa Äitiltä
2012-05-14 09:19:18
Vitsaa Annetaan tarpeen mukaan tarvittaissa viikon välein jos pyllykutiaa äiti tietää milloin ottaa vitsan käyttöön olen saanut joskus viikottain olen tarvinnut vitsaa nykyisin menee muutamakuukausi vitsomisen välillä liikaa en ole saanut koskaan vitsaa olen saanut sopivasti viime lauantaina lämmitin saunaa takkahuoneen sohvalle oli ilmestynyt koivuvitsa tiesin pyllyni saavan hetken päästä tuorettavitsaa lehten alutlähtisivät piiskatessa tiesin äitin tai isän tulevan kohta äiti tuli riisui vitsa tanssi pakaroillani levitinreiteni pistin kätetpyllynpäälle äiti piiskasi reisilleni vieläkin reisillä näkyyjäljet sain sopivasti vitsaa halasin,suukottelin äitiä olen16V pitän vitsaa vielä minulle sopivana.
Teinipoika3
2012-06-22 07:25:46
Vitsa kasvattaa ei vitsan saannista kärsi piiskaaamatta jättämisestä voi kärsiä olen kokenut nykyisin vitsan käyttö toimii pyytän äitiä pitämään sylissään hyvänä vitsan kanssa saan hellästi,pitempään vitsaa pitän tälläisestä tavasta olen saanut pari kertaa remmiä äitiltä olen osaavissa käsissä pylly on pitempään hellä remmin jäljeltä niin onkai tarkoituskin koska annetaan remmiä vitsan sijaan sain Nviikko sitten vitsaa viimeksi itse hakemaani äiti riisui alapääni paljaaks pienet halit ennen syliin menoa muutama hellä sana olen valmis äitin vitsa hoitoon kaikki tämätapahtuu hellyyttä,rakkautta tihkuen.
tuevaisuus on heissä
2012-06-22 10:09:24
http://www.stara.fi/2012/06/22/kiusatulle-valvojalle-satelee-lahjoituksia/

tässä se vapaan kasvatuksen tulos harjoittelee ihmisten kanssa kommunikointia.
- äiti/mummu
  2012-06-22 12:04:09
  Tilanteet ja asiat ovat aina kahdesta näkökulmasta.
  Aikuinen ja lapsi.
  
  Itse olen saanut selkääni kaikilla mahdollisilla tavoilla.
  Aletaan päästä.
  Tukistus luunappi korvista repiminen
  lyöminen kädellä sekä erilaisilla silloin kädessä olleella
  Kokovartalo
  lyöty remmillä vitsalla risulla luudan varrella kepillä hieman luudan vartta paksumpi tönäisty nokospuskaan käsketty vielä kieriä siellä huiskittu nokkosella
  Pyllylle on hakattu remmillä vitsalla
  Potkittu kumiteräsaapas kokoa 46
  Henkistä puolta en edes ala kertoa se masentaa todella.
  
  KOSKAAN EN JOUTUNUT KURITUKSEN KOHTEEKSI tottelemattomuudesta tai uhmasta
  syy oli väärin tehty /ymmärretty työ.
  
  Tämä alkoi loppua, kun kesävieraspoika (ikää 16v.) otti isän puhutteluun ja kertoi ettei lapset ole työvelvollisia ja pahoinpitelystä voi nostaa syytteen siitä voi päästä ihan oikeaan LINNAAN.
  
  Isä kyllä viurusi pitkää pojan "viisaudesta" siitä tulee varmasti asianajaja tai tuomari.
  Pojan keskustelusta oli hyvä hyöty "kuritus" loppui työvelvollisuus tietysti ei, raivokas huutaminen ja haukkuminen loppui vasta kun isä kuoli.
Piesty
2012-07-15 16:37:49
Vitsaa/remmiä/avokämmentä/nyrkkiä tuli säännöllisesti, useimmiten ilman syytä kun faija oli huonolla tuulella. Mutsi ulkoisti väkivallan faijalle, jos en hyppinyt justiinsa sen pillin mukaan turpaan tuli heti kun faija tuli kotiin.

Viimeksi olen nähnyt faijaa kymmenkunta vuotta sitten, samana iltana kun lähdin armeijaan. Faija meinasi antaa läksisäiselkäsaunan, mutta sillä kertaa siinä kävikin niin että vedin turpaan faijalle. Siihen se jäi lattialle istumaan naama veressä ja lateli tappouhkauksia. Ai jeesus että teki hyvää lyödä ovi kiinni ja häipyä sieltä.

Mutsi soitti vuosi sitten, sanoi että faija on saanut aivohalvauksen ja makaa vaipoissa jossain terveyskeskuksen vuodeosastolla. Pyysi käymään. Sanoin että mua ei kiinnosta sen enempää mutsin kuin faijankaan vointi ja komensin olemaan enää soittamatta. Koskaan. Mulla on nyt kaksi omaa lasta ja nehän ei tule olemaan missään tekemisissä niiden kahden paskiaisen kanssa. Ja mun lapsia ei lyödä. Ei kukaan eikä koskaan.
- Jacop
  2015-12-23 20:28:03
  Vitsaa avokämmentä nyrkkiä tuli säännöllisesti.
  
  Minulla oli tas niin, että kun isä oli viikot metsätöissä jossain kauempana, niin tilinteon hetki oli sitten kun isä tuli kotiin. Remmi siinä paukkui. Äiti näät kanteli isälle mitä pahaa olin tehnyt.
  Joskus alku vuosisadalla 1900- 1970 oli ns sijais koteja ja niitten kasvatus vanhemmat oli todella väkivaltaisia niille lapsille joitten sijais vanhempia he olivat. Minun tätini perheessä oli tälläinen kasvatus poika, tosin oli ollut ennen minun syntymääni. Niin se poika oli todella saanut sitä mitä tällä palstalla puhutaan piiskaksi. Tätini perheessä ei piiska kuulemma riittänyt vaan poikaa piestiin niin että isänsijasen piiska oli riimu, eli se ketju jolla lehmät sidottiin pilttuuseen. Tädilläni oli ollut piiskana noin kaksi senttiä paksu köysi ja pojan piiskaaminen tapahtui siten, että molemmat kasvatus vanhemmat piiskasivat poikaa yhtaikaa.
  Tiedän yhden tapauksen samoin kasvatus vanhempien kasvatuksessa oli poika joka oli minun serkkuni äitin puolelta. Kasvatus isä oli kerran taas piiskannut poikaa narulla, niin tämä mies joka piiskasi kuoli itse siihen omaan piiskaamiseensa hänellä oli jokin sydän vika ennestään. Poika puhui minulle tämän, että "kun hän näki, että nyt ukko kohta itse kaatuu, niin minä rupesin nauramaan ja ukon sydämmestä otti entistä enemmän. Ohohho ho hoh en jaksa pieksää uh ooh, siihen ukko kuukahti lattialle". Lienee harvinaista, että ihminen voidaan nauramalla tappaa, tämä juttu on kuitenkin totta. Lieneekö muita jotka on kuullu, että ihminen voidaan tappaa nauramalla
  Oma käsitykseni asiasta on se, että Jumala puuttui asioitten kulkuun ja järjesti piiskaajalle kuleman tuomion
  Siellä missä minä olen syntynyt ei perhe riidat rajoitu siihen, että huudetaan toisilleen, vaan sanojen vakuudeksi heitellään kirveillä ja vasaroilla toisiaan. Mites se Irving Godman lauloikaan". "Perhe riidan tulos on meillä aivot ulos". Meillä virtaa suonissamme Häjyjen verta!!
hjfkhjglj
2012-07-18 11:44:01
itse sain pienenä vitsaa jos tein jotai väärin..siis nyt ikää 23..meillä ei harvemmin puhuttu mikä sai mut tekeen niin tai näin vaan aina sit vitsaa sain ja asia jäi siihen..siitä opin että kaikki asiat ja tunteet kannattaa salata..vieläkin mun on vaikee näyttää tunteita...joillekkin se on varmaan voinut toimia mut mulle se aiheutti traumoja..rupesin myös ryyppään 13 vuotiaana ja alko jo siinä vaiheessa irtosuhteet usein vähä vanhempiin poikiin ellei jopa miehiin..hain hyväksyntää muualta..enkä osannut hakea sitä muuten sen ikäsenä :/
Ajat muuttuvat
2012-08-08 00:04:18
Minulla on kaveri, jota isänsä pieksi suruttomasti lapsena. Poika kasvoi ja isä kitistyi. Joku aika sitten tuo poika sanoi antaneensa isälleen kunnolla piiskaa. Minua harmitti. Nimittäin tyypit tuntien olisin halunnut nähdä tuon toimituksen.
ruokasieni
2012-08-08 19:43:07
Joka pizzaa säästää, se lastansa vihaa.
Tupu7
2012-10-31 08:11:20
Olensaanut 7V alkaen vitsaa 10Vhain vitsan äitin pyynnöstä yllätyin itsekin miten mielelläni kävin hakee kolmevuotta meni hain itse tai äitihaki tämän jälkeen hain itse tai yhtessä äitinkanssa kävelimme käsikätessä kotona pääsin äitin reisille vitsottavaksi sain pyllynipunaiseksi vitsanjälkeen istuimme sylikkäin monasti pitkään sain16V saakka vitsaa en hävennyt vitsansaantia.
Hyvästivitsaa.
2012-11-03 10:08:30
Vitsaa käytetään meillä tarvittaissa hyvin harkiten ei mikään patenttilääke liiallinen kiukuttelu tupakka olut 3kertaa myöhässä illalla samalla viikolla vitsan saannista en olekärsinyt enkä saanut liikaa eilen olin äitin sylissä viimeksi vitsottavana reisillä,lantiolla näkyypienet vitsanjäljet eilisen sylihoiton jälkeen äiti sai muisku pusuja kaulalleen palkaksi vitsomisesta.
Ihanaselkäsauna
2012-12-17 08:23:59
Olin koko viikon otottanut äitiltä vitsaa pyllyni kutisi,kihelmöi eilen pääsin äitin syliin koivuvitsa tanssi pakaroillani ihanasti,pitkään reisillä näkyy vielä pienet vitsan rannut halasin,hellin äitiä paljon vitsan jäljeen.
hghfhf
2012-12-17 10:40:19
En usko että on ollut mitään haittaa! 3 lapsen työssäkäyvä normaali äiti. Itse en kyllä käytä noita rangaistuskeinoja meillä riittää mietiskely nurkassa ja ettonet pahimpaan känkkiskohtaukseen.
niinnni
2012-12-17 10:56:15
Olev valitettavasti joutunut usein kohtaamaan näitä superkasvattajien tuloksia jotka tietävät tasan tarkkaan miten lasta pitää kasvattaa. voin sanoa että jälki on rumaa kun ei lapsella ole mitään rajoja elämässä. Joka kuritta kasvaa se......
Pyllypunaisena
2013-03-13 13:36:35
oltiin Äitin Kanssa kehtestaan kotona tänä aamuna iskän ollessa töissä Äiti oli otanut tilaisuutta antaa minulle selkä sauna kaktenkesken äiti talutti minyt makkariin riisui alapääni paljaaksi menin äitin syliin sain remmiä pitkään pyllyni oli punainen ,kuumotti kivasti minäkin olin ototanut tätä.
Isoperäinen Tyttö
2013-03-25 13:54:36
olen saanut vitsaa muutaman vuoten tänään aamulla sain uutesta asennosta äitiltä nilkkaniolivat äitin kainalossa takaa päin vitsaa pyllylle,reisille mulla on muhkea perä,tukevatreitet piiskattavaa riitti muutamaksi minuutiksi olikiva kokemus saata tälleen kuria.
Teinityttö1
2013-07-07 08:40:58
Haimme äitin kanssa yhtessä eilen vitsan pyllyäni alkoi kihelmöimään,kutiamaan outosti kun kävelimme kotiin kutina,kihelmöinti hävisivät piiskatessa.kertokaa kutiatteko,kilelmöittekö ennen piiskausta olenko poikkeus.
- Pyllyllevitsaa
  2013-09-02 12:50:31
  Minulla peräpää alkaakutiamaa kuntarvitsen vitsaa tämäkestää muutaman päivän kun kiukuttelen,teen tuhmuuksia kylliksi äiti kysyy kutiseeko pylly hakee vitsan tai itse riisuu ottaa syliinsä kutina lähtee.
- Teinityttö2
  2013-09-17 09:46:54
  Et ole poikkeus minä kutian montakin päivää ennen vitsan käyttöä äiti tietää kutiamiseni ottaa kutinan pois ensimäisen tilaisuuten tullen kun olemme kahtestaan pyllyni kutiaa vähemmän nykyisin tänä vuonna on kutittanut pari kertaa helmikuussa,elokuussa talvella Äiti otti kutinan pois remmillä kesällä haimme yhtessä vitsan kutina lähti äitin sylissä vitsottaissa äiti sai pitkät halit,suukot.
- Vitsaa1
  2013-10-31 12:58:32
  Et ole poikkeus olen kutissut muutaman vuoten kutisen muutaman päivän ennen vitsaa kutina nousee vitsaa hakiessa haimpa yksin tai äiskänkanssa tänä aamuna äiti oli hakenut vitsan valmiiksi sain hyvästi pyllylleni.
- Silloin ennen
  2014-03-05 07:52:30
  Minäkin kutisin aina kun tarvitsin vitsaa äiti kyllä huomasi milloin kutina alkoi ototti pari kolme päivää kysyi kutinastani juttelimme hetken päästä äiti tai itse haki vitsan makuu kammarissa äitin sylissä kutina lähti pyllytuli punaiseksi kuumotti kivasti.
- Rouva 50
  2014-04-29 09:28:03
  Silloin ennen kirjoitti:
  Minäkin kutisin aina kun tarvitsin vitsaa äiti kyllä huomasi milloin kutina alkoi ototti pari kolme päivää kysyi kutinastani juttelimme hetken päästä äiti tai itse haki vitsan makuu kammarissa äitin sylissä kutina lähti pyllytuli punaiseksi kuumotti kivasti.
  80 luvun alkupuolella olin sellainen varhaisteini siinä mukana sen ajan lieve ilmiöt Äiti joutui kitkemään näitä vitsan kanssa pois joskus haimme viikon välein vitsan äiti riisui antoi aina hyvästi pyllylleni halasin äitiä aina vitsan jälkeen välillä käytettiin äitin vyötä pyllylleni potkin,huusin remmitessä pakaroitakuumotti pitkään. kutisin aina ennen vitsaa,remmiä remmin jälkeen sain hellyyttä,halauksia itse silitin äitin olkapäitä,selkää samalla suukottelin kaulalle pikkumuiskuja tällainen helliminen tuntui hyvälle. ( hellin,hyväilin mielläni äitiä remmin,vitsan jälkeen)
- Teininävitsaa
  2014-06-02 07:32:07
  Etole poikkeus minä pari vuosikymmentä sitten kun olin teini ikäinen 12 vuotiaana alkoi pyllynikutiamaan äiti tiesi kutinan jostakin kysyi kutiaako pylly koska kiukuttelen,temppuilen äiti haki kohta vitsan riisui minut otti syliinsä kutina lähti äitin sylissä vitsalla muutaman kerran vielä 16 vuotiaana otettiin kutina pois vitsan kanssa.
- Anonyymi
  2019-09-23 11:44:29
  Rouva 50 kirjoitti:
  80 luvun alkupuolella olin sellainen varhaisteini siinä mukana sen ajan lieve ilmiöt Äiti joutui kitkemään näitä vitsan kanssa pois joskus haimme viikon välein vitsan äiti riisui antoi aina hyvästi pyllylleni halasin äitiä aina vitsan jälkeen välillä käytettiin äitin vyötä pyllylleni potkin,huusin remmitessä pakaroitakuumotti pitkään. kutisin aina ennen vitsaa,remmiä remmin jälkeen sain hellyyttä,halauksia itse silitin äitin olkapäitä,selkää samalla suukottelin kaulalle pikkumuiskuja tällainen helliminen tuntui hyvälle. ( hellin,hyväilin mielläni äitiä remmin,vitsan jälkeen)
  Vitsan käyttö oli ennen hyvin yleistä Äiti antoi meillä vitsaa otti kutinat pyllystä pois olin silloin 15vuotias pyllyn oli kutissut muutaman päivän kiukuttelin Äitille näin kuinka Äiti kävi lähi koivikossa tuli hetken päästä hakemaan minua otti kätestä kiini nyt mentiin tiesin mitä tulee näin sängynpäällä tuoreen koivuvitsan Äiti riisui alapääni paljaaksi otti syliinsä vitsa näppäsi pyllylläni melkopitkään kutinat läksivät.
huono äiti
2013-11-02 05:47:16
Miten vitsa, tukkapölly tms. ruumiillinen kuritus on vaikuttanut?

Siten, että olen taipuvainen myös itse ruumiilliseen kuritukseen nyt kun minulla on omia lapsia. Olen järkyttynyt itse siitä, että löydän itsestäni tällaisen lähes automaattisen ensireaktion lasteni tottelemattomuuteen. Ajattelin ennen lapsia, että teen täsmälleen toisin kuin omat vanhempani, jotka käyttivät risua varsin reippaasti siihen saakka, kunnes täytin 13 vuotta. Että en koskaan kurittaisi ruumiillisesti tai edes harkitsisi moista, koska se oli itselleni niin suurta häpeää aiheuttavaja fyysisesti kivulias kokemus (paljaalle pyllylle), josta jäi myös muiden nähtäväksi punaisia juormuja takareisiin. Näkyivät varmasti hyvin liikuntatuntien yhteydessä pukuhuoneessa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan puuttunut asiaan.

Luulen että jos en olisi kokenut tuota risulla piiskaamista lapsuudessani itse, ei minulle tulisi välttämättä ensimmäisenä mieleen rangaista omia lapsiani ruumiillisesti. Olen siitä vanhemmilleni hyvin vihainen, vaikka mitäpä se enää auttaa. Tekivät niin kuin parhaaksi näkivät eivätkä kadu mitään tänäkään päivänä. En ole tietenkään piiskannut omia lapsiani eli ei se ole suoraan periytynyt seuraavalle sukupolvelle, mutta läimäytys on ollut usein todella lähellä.

Tiheimmillään sain selkääni kahdesti päivässä, mutta sitten saattoi olla kyllä välissä monia kuukausia. Ehkä joskus vuosikin. Ei sitä enää muista. Sen kuitenkin muistan, että kerran tuli selkään kahdesti samana päivänä. Vanhemmillani ei ollut taitoa tai kykyä hoitaa asioita kanssani puhumalla tai muilla rangaistuksilla, joissa ei olisi tarvinnut kajota minuun fyysisesti. Äiti sanoo nyt ollessani aikuinen, että mikään muu ei minuun tehonnut kuin se risulla piiskaaminen.

Myös se on jäänyt mieleen, että pyysin kerran piiskaamisen aikana anteeksi. Äiti ei reagoinut siihen mitenkään vaan jatkoi risulla hakkaamista. Se jätti psyykeeni pysyvän jäljen. En ole pystynyt pyytämään häneltä enää koskaan sen jälkeen mitään anteeksi enkä osaa suhtautua myöskään siihen, jos hän pyytää jotakin anteeksi. Töksäytän vain vihaisesti, että et saa. Se sai minut täysin lukkoon siinä mielessä. Minun on myös hyvin vaikea pyytää anteeksi muilta, mutta täysin mahdotonta se on vain omien vanhempieni kohdalla.

Eli jälkiä jäi ja valitettavasti huonoja. Olen tietyllä tavalla kykenemätön osoittamaan toisille tunteitani, ainakaan positiivisia. Tai ilmaisemaan katumusta. Ja olen taipuvainen väkivaltaisuuteen. :((
- huono äiti
  2013-11-02 05:55:12
  Toisaalta tuo kokemani oli vanhempieni aikaan maaseudulla kuulemma ihan tavallista kasvatusta. He ovat oman aikansa lapsia. Silloin 1940-50-luvuilla todella toimittiin niin. Itse jouduin kokemaan sitten saman heidän käsissään 1980-1990-luvuilla, jolloin lapsen ruumiillinen kurittaminen oli jo kriminalisoitua. Ei toki tiennyt vielä silloin että se oli lainvastaista. Olen nyt 36-vuotias eli aikaa tuosta on kulunut jo yli 20 vuotta, vaan tietyt jäljet taitavat pysyä läpi elämän.
  
  Viestini kaikille onkin, että älkää hyvät ihmiset piiskatko lapsianne! Kaikki eivät siitä ehkä vahingoitu, mutta osa saa henkisiä vaurioita ja väkivallan kierre voi periytyä edelleen tuleville sukupolville. Kotoa saamaa mallia on niin helppo toistaa, että se tulisi ihan kuin suoraan selkärangasta.
  
  Ei se risu ainakaan minusta tehnyt yhtään parempaa vanhempaa omille lapsilleni tai muutenkaan parempaa ihmistä. Päin vastoin olen saanut todella pelätä itseäni ja omia reaktioitani, kun suutun jostakin.
Vitsa on poikaa
2014-07-20 12:51:43
Minä sain vitsaa ensi kerran 3 vuotiaana, niin isältä kuin äidiltä. Äidiltäni sain kolmesti, viimeksi 5 vuotiaana, mutta isältäni sitäkin enemmän. Vanhempieni eron myötä jäin isäni huostaan ja minulle luettiin "isän laki", kun ei enään ollut ämmiä suojelemassa, joiden hameenhelmoihin en päässyt enään pakoon "vastuuta" teoistani. Enpä jaksa muistaa ensimmäistäkään kieltoa, käskyä tahi rajoitusta, jonka perään ei isäni olisi julistanut ääni jyristen, "taikka muuten saat piiskaa ja paljaalle takapuolelle oikein isän kädestä". Niin myös sainkin seuraavat kolme vuotta. Käytössä oli vitsakasvatus, mutta myös nyrkkikasvatus helvetinmoisen huudon ja karjunnan säestyksellä. Pelastukseni oli, kun faija muutti ruotsiin ja minä jäin vanhan muorin hotteisiin asumaan. Mutta 13 vuotiaana ollessani faija palasi suomeen ja vitsa alkoi jälleen viuhua paljailla pakaroilla silloin tällöin. Asiasta sinällään sain ja olin helpottunut, kun ei nyrkit heiluneet. Minä hyväksyin omassa tunnossani vitsan käytön, kunhan sitä annettiin asiasta, aiheesta ja syystä. 15 vuotiaana sain edelleen vitsaa paljaalle. Mutta, kun ukko tuli pieksään minut kahdesti saman illan kuluessa sähköjohdolla nyrkkien kera, lähdin yön selkään karkuun isääni ja seuraavana päivänä menin lastensuojeluun ja sitä tietä vapaaehtoisesti lastenkotiin.
Yhä vieläkin hyväksyn rehellisen vitsakasvatuksen, mutta en nyrkkikasvatusta tahi hakataan, mikä käteen sattuu osumaan. Liioin en ymmärrä mieletöntä huutoa, karjumista, kun kurinpidolliset asiat pystyy hoitelemaan sillä "tietyllä äänensävyllä", mistä tietää leikin olevan kaukana ja keskustelun lopuksi tietää saavansa sitä rehellistä vitsaa, missä itku, parku ja surkea huuto taas maittamalla maittaa, kun saa sovitella tuhmuuksiaan ja muita edesottamuksiaan.
- Vitsa on poikaa
  2014-07-20 13:25:14
  Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
  Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.
- poikavanha
  2014-07-20 18:01:38
  Vitsa on poikaa kirjoitti:
  Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
  Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.
  Haluatko keskustella minun kansani!Minä olen se ruotsinkielinen mies!
  
  Minun osoite on [email protected]
- Aikojen.Takaa
  2017-09-17 08:27:24
  Vitsa on poikaa kirjoitti:
  Jatkoksi edelliseen kirjoitukseen vielä seuraavaa. - Kului 7 vuotta, ennen kuin välini isääni taas lämpeni ja aloin käymään isäni ja hänen uuden perheensä luona kiihtyvällä tahdilla. Muutamia kertoja isä kertoili "muistojaan" kylässä oleville vieraille, kuinka sain poikasena vitsaa häneltä ja "miten hyvää se pojalle tekikään".
  Eräänä kesäisenä viikonloppuna olin isän kanssa mökillä ja ehtoolla rantasaunassa kahden kesken, kun isä otti yllättäen puheeksi, mitäpä "isän laki" oli ja käsittikään, kysellen minulta mielipidettä, oliko se laki hyvä ja oikein, vaiko pahasta. Haistoin heti palaneen käryä ukon puheista ja koitin kiemurrella esitettyjen kysymysten vastauksissa. Tässä ei ole tilaa, eikä mahdollista kertoa, kuinka jutustelu, joka muuttui suoranaiseksi ristikuulusteluksi, niin kuinka se eteni ja johti lopulta isän haluamaan lopputulokseen. Mutta, isäni osasi totisesti syyllistää minut ja niin minä isän käskystä hain saunan terassilta taaperrellen, läheisestä pusikosta ilkosillani metrisen pajuvitsan. Vaikka olinkin 24 v aikamiespoika, niin saunan terassilla sain isäni polvien päällä poikkiteloin vatsallani maaten piiskaa aivan yhtä lailla kuin penskana ja murrosiässäkin sain. Viitisen kertaa sain myöhemminkin. Sinällään vitsan saantiin oli kyllä oikeesti perusteet, "isän lain" mukaan, mutta... Mutta, olihan se aikuisikäisenä jokseenkin krouvia puuhaa saada vittaa paljaalle kuin pahaisena kakarana sai ja perusteet turhan lapselliset. Pakko oli kuitenkin ottaa, jottei ukko käy hakkaan nyrkein. Sinällään asialliseti muuten sujui nuo selkäsaunat, ettei siinä mitään pahaa todettavaa.
  Jos ukolla oli halu piiskata murkkupoika, niin vaikea sitä oli itse estää. Ukolla oli henkinen ja fyysinen yliote ja itsellä tuoreessa muistissa kuinka viimeksi kävi, samoin opein asia hoidettiin nytkin. Kurittajalla oli ase, remmi/risu, itse ei tietenkään tohtinut käyttää mitään kättä pitempää, eikä tullut kuuloonkaan, että isäänsä olisi lyönyt. Eihän ketään saanut lyödä, mutta kakaroita sai piiskata. Ainut tapa välttää selkäsauna oli elää siivolla.
Kokemuksesta tiedän.
2014-07-31 21:34:56
Selvä ja rehellinen vitsakasvatus on hyvä ja oikea kasvatustapa oikein käytettynä. Etenkin poikalapset ovat luonteeltaan haastavampia ja kokeilevat rajansa sata varmasti. Minun mielestäni pojille on vitsa väännettävä vielä murrosiässäkin, juuri tarpeen mukaan, muuten ne eivät pysy terveenä. Päästään meinaan. Mutta pojissakin on suuria eroja. Toiset ovat tosi haasteellisia juntteja ja toiset taas erittäin helppoja kasvattajan kannalta. Kaikki on kovin yksilöllistä. Pääpiirteissään kuitenkin voidaan todeta vitsan käytön sopivan, kurinpidon ylläpidon kannalta, jokaiseen poikaan.
- poikavanha
  2014-08-01 07:32:51
  Kyllä täällä meidän kylässä ei lapset saanut piiskaa mutta kuitenkin kunnon kansalaiset!Se on ainoastaan minä joka on tarvinut piiskaa lapsena,silloin en tullut niin hullu että pilanut minun rakkauselämä,pilannut mahdollisuus perustaa perhe,saada lapsia ja lastenlapsia joka olisi halunut saada!Siis kaikki naiset ovat juossut kun olen mainitsunut että minä haluan saada piiskaa!Siis jos saanut piiskaa lapsena en aikuisena fantasionut kuinka kiihottava on saada piiskaa!
- tottelematonpoika
  2014-08-01 08:45:43
  Kuka sinä olet Kokemuksesta tiedän?
  
  Olen villi tottelematon poika joka ehkä tarvitse sinun kasvatusmenetelmä?
Jariska
2014-08-20 23:05:26
Asiallinen, rehellinen vitsan käyttö ei luita riko. Siitä ei traumoja tule, mutta poikaviikarit saadaan vitsalla äkäseen ruotuun. ei tartte jatkuvasti puhua ja puhua ja taas puhua, puhumatta päästyäänkin.
- KieltäydyinKuniasta
  2017-03-25 23:55:26
  Minä olin 13-14 vuotias, kun naapurin isäntä tuli valittamaan mun tekemisistä. Isä meinas järjestää näytösluontoisen piiskajaisen ihan naapurin nähden. Haki ulkoa koivupiiskan ja alkoi komennella, että housut alas. En minä sellaiseen suostunut, se rupesi ottamaan niitä väkisin. Lopputuloksena sen paita repesi, risu oli pienenä sippuna lattialla ja piiskaaja ontui. Ei yrittänyt enää sen jälkeen, eikä naapurikaan valitellut.
Entinen poikaviikari
2014-09-22 08:48:19
Kyllä siitä traumoja tulee. Varmaan sellainenkin piiskaohjelma voi olla, että kuinnialla siitä selviää.Muta aika monet eivät edes tajua omaa traumaansa, sen verran erikoisia ilmenemismuotoja se saa.
sitäwitsaaaaaaaaaaaaa
2015-12-23 21:40:53
RAISION KAUPUNGIN LASTENSUOJELUVIRANOMAISILLE, LAPSEN ÄIDILLE VALEHTELUSTA JA PERÄTTÖMÄSTÄ LAUSUMASTA TUOMIOISTUIMESSA
LAPSEN OLOSUHTEISTA.
IloinenKuuskymmentäluku
2016-08-12 10:52:08
Olen käynyt läpi melkoisen kurikoulun, selkäsaunoja tuli epäjohdonmukaisesti toistakymmentä vuotta. Niin pienestä, että alkua en muista ja loppupäätä en kehtaa tunnustaa. Kenenkään kanssa en en ole asiasta puhunut, mutta traumoja on tullut.

Yleensä lapset näkevät unia takaa-ajavista rosvoista tai pedoista. Minun painajaiseni oli juoksemista piiskaajaa karkuun. Tuo painajaisen takaa-ajaja saattoi olla hyvinkin yllättävä henkilö, jota valveilla en taatusti peljännyt. Näin vielä pitkälle aikuisuuteen tuollaisia unia. Nykyisin en muista uniani.

Kun kotoani lähdin, niin minulla oli takaraivossa ajatus, että kaikki miehet kyttäävät vain tilaisuutta päästäkseen kurittamaan minua. Nyrkkitappelua en pelännyt, koska sellaista tapahtui vain TV:n länkkäreissä. Vaan sellainen, jonka käytös ei miellytä, sai remmiä tai raippaa. Vielä yli kaksikymppisenä olen poistunut kesken karkaamalla paikalta, koska olen kokenut, että selkäsauna uhkaa minua.

Lavatansseissa en mennyt koskaan siitä ovesta, jonka vieressä järjestysmies seisoi, tuntui että se kyttää siinä minun tekemisiäni. Isoja kovaäänisiä miehiä välttelin, jos se suuinkin oli mahdollista. Samoin ohitin kaukaa pihamalla seisovan miesporukan.

Aikuisenakin, jos jossakin alettiin puhua piiskaamisesta, niin minä olin tulisilla hiilillä, koska se toi nuoruuden tapahtumat mieleen ja kuuluin siinä keskustelussa luonnollisesti piiskattavien joukkoon. Itse en ole koskaan ketään lyönyt kuritusmielessä.

Joutuu sitä joskus vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Silloin pitää vastata mahdollisimman lyhyesti, vaikka vain yhdellä sanalla. Eikä tiettyjä sanoja: piiska, selkäsauna jne. pidä käyttää, koska silloin minussa tapahtuisi hajoaminen, jonka jokainen huomaisi.

Lapsuuden selkäsaunat eivät koskaan muutu yhdentekeviksi, kaukaisiksi tai millään tavalla neutraaleiksi, vaan ne vaikuttavat vielä vanhanakin oman maailmankuvan ja ihmissuhteiden muodostumiseen.

Omat traumani vaikuttavat laajasti elämääni, tämä on vähäinen raapaisu asiaan.
muistaasen
2017-08-23 08:48:37
Kun tuli tehdyksi sellaista, joka oli kiellettyä, oli seuraava vaihe piiska. Takapuoli paljaaksi ja muutama piiskan viuhahdus ja äidin muistutus, että nyt muistat tämän.
nollamaija
2017-08-29 14:33:25
Meillä oli sellainen sääntö, että koulusta piti mennä suoraan kotiin eikä jäädä lorvimaan matkalle. Koulumatkaa oli vajaa kilometri. Jos ei ollut määräajassa kotona, piti ottaa se piiska siitä naulakon alta, antaa äidille, pyytää anteeksi lorvailujaan, laskea housut alas ja ottaa piiskaus vastaan. Eipä tullut kovin montaa kertaa myöhästeltyä.
- Miten.on
  2017-09-03 20:18:39
  Tuliko traumoja tai muita henkisiä vaurioita?
Syrjäänvetäytyjä
2017-09-03 20:18:31
Piiskan saannilla on pitkä varjo aikuisuteen asti. Minusta se on ainakin tehnyt aran ja sivuun vetäytyvän. En siedä komentelua, mutta en taatusti itsekään komentele ketään, vetäydyn yksinäisyyteen, sillä tavalla ei tule ongelmia määräysvallan suhteen.

Selkäsaunoja sain ja niillä peloteltiin ahkerasti. Pelko lienee ollut syynä, että ukko onnistui piiskaamaan vielä ison miehen. En tohtinut nousta täysillä vastustamaan huoltajaa. Jos armeijaikää lähentelevä jätkä sai vielä isältään piiskaa, niin ei siitä voinut kenenkään kanssa keskustella, ei ukon ei viranomaisen. Ei kukaan muu sen ikäisenä enää saparolleen saanut. Ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää elellä siivosti ja pysytellä mieluummin näkymättömissä. Siitä huolimatta syitä löytyi ja ukko varmasti mielellään piiskasi ja saattoi jopa kertoilla kuinka oli taas joutunut minut piiskaamaan. En tiedä uskoivatko vieraat kuulemaansa, minä en puhunut mitään ja yritin olla mahdollisimman piilon vieressä.

Olen miettinyt, että kumpiko meistä oikeastaan oli syyllinen niihin selkäsaunoihin. Houkuttelinko minä olemuksellani ukkoa "hirmutekoihin", hän tietenkin oli vahvempi, mutta olihan minullakin aseet: nyrkit, hampaat ym., jos olisin tohtinut käyttää niitä, niin kurittaminen olisi loppunut vuosia aikaisemmin. Ukko oli vähintään narsisti, olin hänelle nöyrä poika ja alamainen, häpeäkseni on tunnustettava, että minäkin ihailin häntä jollain tavalla. Hänellä oli selvästi fetissinä alistaminen ja mielnterveyskin oli heikun keikun. Ei kukaan täysjärkinen rupea antamaan piiskaa melkein parikymppiselle pojalleen, mutta hän teki sen vakaasti harkiten ja hallitusti, eikä suinkaan vihan vimmalla.
Sir.Step
2017-09-20 12:18:40
Hyvänen aika kuinka paljon viestejä. Piiska ja kurittaminen näkyy herättävän seksuaalista kiinnostusta, suurin osa viesteistä lienee pelkkiä fantasioita jotka kiihottavat kirjoittajaansa eikä siinä mitään pahaa ole jos ei oikeasti tee mitään väkivaltaista.

Sir Stephen
Roissy
Viaton.uhri
2017-10-19 12:50:26
Olen saanut yhden kerran elämässäni piiskaa n.14-15-vuotiaana. Siitä tiedän, että siihen rangaistukseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä kipu. Kipukin oli taatusti riittävä mutta loppui kuitenkin aikanaan. Ikävämpiä asioita oli mm. se, että kurittajani oli vieras mies kylältä, enkä tiennyt kenelle hän asiasta puhuu. Jos tuo minua paljon isompi mies olisi vedellyt remmillä perseelle, niin olisi ollut paljon parempi, mutta että revittiin housut alas ja sitten risulla räpsittiin.

Tietenkin hävetti hirveästi kohdata häntä, mutta niin taphtui aina joskus olosuhteiden pakosta. Vähän myöhemmin ymmärsin, että ei hän minua niin mitättömästä syystä piiskannut, vaan kysymys oli hänen omista haluistaan. Minä huonolla tuurilla jouduin hänen uhrikseen. Ehkä juuri tuosta johtui, ettei hän puhunut asiasta kenellekään.

Lyhyesti jos asian tiivistää, niin siitä voi sanoa: epäoikeudenmukaista, hävettävää, pelottavaa, kivuliasta jne.
runkkupojankaveri
2018-08-18 21:54:00
Tämä ei tapahtunut mulle vaan toiselle pojalle joka oli silloin 14. Hän oli silloin ison kokoinen kuten isänsäkin. Hänen isä oli poliisi ja laitoksen kovin jätkä. Kun tuli kapakassa tappelu nipa aina ekaksi ja kun nipa karjaisi meni luusereilta paskat housuihin ja pupu tuli pöksyihin. Poika kävi varkaissa ja käry
kävi sille. Se vietiin poliisi laitokselle odottamaan isäänsä joka oli jossakin. Kun isä tuli se ihmetteli miksi hänen poikansa sellissä. Poliisit kertoivat sille syyn. Ukko karjui pojalleen vaatteet heti pois.
Poika ei totellut isäänsä ja isä meni selliin ja hakkasi poikansa sairaala kuntoon. Se olisi ehkä tappanut oman poikansa. Mutta paikalle tuli nimis mies joka vihelsi pelin poikki. Poika sairaalaan missä se ei kertonut kellekkään mitä hänelle on tapahtunut. Ja se nimismies järjesti ne toiselle paikka kunnalie.
Tämä tapahtui 60 luvulla ja pojan isä oli sodan käynyt mies. Hiukan yli kireä kyläläisten mielestä.
Mutta kukaan joka oli täysissä järjissään ei kertonut sille ukolle, Oletko hiukan pöpi.
RolandTR
2018-08-19 14:12:22
Piiska oli kaiken aikaa jotenkin päivän puheenaiheena. Aina oli joku perheestä tai kaveriporukasta joko saanut tai kohta saamassa. Ei silloin muuta kurinpitomenetelmää tiedetty, jos ei nurkassa seisottamista sellaiseksi laskettu.. Ankarimmissa tapauksissa ne oli molemmat, ensin piiskaa ja sitten nurkkaan. Se oli sitä aikaa, eikä siitä jäänyt mitään vaivaamaan. Murrosikäisenä se ei sitten ainakaan mitään vaikuttanut mihinkään. Samat tekoset tehtiin heti uudelleen, mistä just oltiin saatu takapuoli punaiseksi. Ja nyt aikuisena sitten ihan hupimielessä.
Varaspoika
2018-09-11 16:04:46
Roland kirjoitti että teki kepposen ja heti perään uudestaan, Siintä tuli mulle mieleen 60 luku ja open
julmatun hyvän makuiset omenat jotka minua kiinosti. Eli asijaan minä tuli koulusta kotia ja muistin ne
omput sieltä puusta. Minä open luokse se oli etu puolella taloa ja kun meni kotti kärryjen kanssa toiselle puolen taloa tyhjentämään sen kärryn. Minä poika kiireesti varkaisiin ja omena kumpaakin taskuun sekä yksi kouraan ja karkuun. Minä olin kotona kun ope tuli ja kertoili mitä on teidän poikanne kerinnyt tekemään. No ope sai riisua mut eli housuni alas ja isäni antoi sille remmin lainaksi.
Ja sitten oli pojan vuoro parkua niin kauvan kuin open mielestä olin ne omput maksanut. Ope antoi remmin takas isälleni joka riisui mut ja nosti alastoman poikansa kainaloonsa ja antoi mulle myöskin
maksun kolttosistani. Äitini antoi opelle ekaksi mehua ja kun isänikin oli valmis poikansa kanssa ne joivat kahvin. Minä nurkassa arestissa ja äitini tuomaan pyyhkeeseen kuivasin silmiäni vain. Katoppa
meidän poikaamme mitäs mieltä sinä ammatti ihmisenä olet kyseli isäni siltä opelta. Siis mitä sinä nyt
tarkoitat kyseli ope isältäni ja isäni käski mun kääntymään toisin päin. Herranen aika pojalla seisoo toi
sanoi ope ja sillä oli hauskaa kun katseli mun piliäni silloin meillä. Minua hävetti seisoa siinä muna pys-
tyssä mutta ei varmasti tullut mieleen piilotella sitä Kun oli mun isäni paikalla siinä vieressä. Meille selvis että koulussa on monella pojalla seisonut sen pili mutta minä olin sille eka poika joka olin pilini
näyttänyt sille. Oletko sinä sitten neitsyt vielä kysyi isäni siltä ja äitini käski olla isäni hiljaa ei tollasia
opelta kysellä ja äitini läppäsi isääni poskelle. Eli siintä ne puhuvat kun ollaan opesta päästy minä tuu-
masin silloin. Ja seuraavana päivänä kun tulin koulusta kotia minä sinne varkaisiin kun en nähnyt open autoa missään. Hölmönä luulin että ei ole se kotona mutta se olikin piilossa ja kuvas mut itse teossa. Eli minä varkaisiin taas ja ope tuli illalla kun tiesi mun isäni olevan paikalla. Ja poika sai uusinnan eli olin täysin alaste silloin ja pilini oli ylhäällä kun ope aloitti mun kurittamisen. Kun oli valmis sen kanssa ja isänikin oli antanut mulle samaa kuin eilenkin. Näytti ope meille ne kuvat mitkä se oli musta kuvannut. Minä näytän nämä reksille koulussa ja vaadin että se tekee pojalle jotain esimerkiksi siirtää sen toiseen kouluun eli koulukotiin. Tai poika tulee huomenna koulun jälkeen mun luokseni ja ilman eri komentoa ottaa itsensä alaste ja rupee poimimaan maasta omenia mulle minä teen niistä mehua talveksi itselleni. No minusta tuli sitten nakupelle sille.
pikkumaija
2018-10-04 05:36:35
vitsaa käytettiin vielä 70 luvun alussa aika yleisesti minäkin sain Äitiltä 5-6kertaa vuotessa vitsaa olin 4luokalla sain 2tuntia jälki istuntoa oli mennyt noin vartti kun ope poistui tuli takaisin koivuvitsan kanssa kysyi haluanko istua loppuun saakka vai hoitetaanko vitsalla hoitimme vitsalla hameenhelma ylös pikkarit polviin open syliin ottamaan vitsaa tämän jälkeen minun jälki istunnot hoitettiin pikkupiiskauksella en tienyt antoiko muille vitsaa minä olin tyytyväinen kun sain pikkupyrtölleni.
- Anonyymi
  2020-12-16 12:56:18
  Et ole Ainut joka sai Opettajalta Vitsaa Asuimme maalaiskylässä opettaja oli aikamoinen altoriteetti 60-70 lukujen vaihteessa meille tuli uusi nais opettaja sain arestia vaihto ehtoisesti ehtotti vitsan käyttöä en saanut puhua kellekkään sovimme vitsasta ope riisui alapääni paljaaksi sain muutaman minutin vitsaa sain monta kymmentäkertaa häneltä vitsaa vuosien aikana .
- Anonyymi
  2021-01-13 08:03:04
  60luvunlopulla oli maalaiskylissä sellainen käsitys opettaja sai antaa vitsaa tämä tapahtui opettajan j a oppilaan välillä kahtenkesken opettajan asunto oli samassa talossa olin open makkarissa monasti saamassa vitsaa riisui alapääni paljaaksi nostihameenhelmansa ylös otti tämäntytön reisilleen antoi vitsaa melkopitkään mutta ei kovasti olin open makkarissa noin parinkuukauten välein en tietä antoiko muille minulle ei jäänyt mitään pahaamakua tästä sain tuhmuuksistani pyllyssä tuntuihyvälle vitsanjälkeen.
- Anonyymi
  2022-11-05 16:43:08
  Anonyymi kirjoitti:
  60luvunlopulla oli maalaiskylissä sellainen käsitys opettaja sai antaa vitsaa tämä tapahtui opettajan j a oppilaan välillä kahtenkesken opettajan asunto oli samassa talossa olin open makkarissa monasti saamassa vitsaa riisui alapääni paljaaksi nostihameenhelmansa ylös otti tämäntytön reisilleen antoi vitsaa melkopitkään mutta ei kovasti olin open makkarissa noin parinkuukauten välein en tietä antoiko muille minulle ei jäänyt mitään pahaamakua tästä sain tuhmuuksistani pyllyssä tuntuihyvälle vitsanjälkeen.
  Luulin olleeni poikkeustapaus, kun sain rehtorilta piiskaa (avokämmenellä tosin). Hän komensi huoneeseensa ja laittoi oven lukkoon ja komensi minut pöytää vasten nojalleen, otti housut alas ja läpsi avokämmenellä takapuolelle ja aika kovaa. Sattui aika lailla. Käski nostaa housut ja muistaa kolttonen, minkä olin hänen mielestä tehnyt. Koskaan en maininnut tapahtumasta kenellekään, oli se sen verran noloa murrosikäiselle.
Anonyymi
2019-07-19 22:40:46
Minä sain lapsena silloin tällöin vitsaa, etupäässä isältäni, aina rippikouluikään asti. Aiheesta aina sain, enkä kokenut vitsan saantia sinällään pahana asiana. Tosin, sillä hetkellä, kun sitä sai ja seisoi nurkassa takapuoli paljaana, otti tietty isoa lujaa kupoliin. Mutta, parin kolmen päivän päästä, hui,hai, hällä väliä, tulipa kärsittyä, eikä selkäsauna rassannut enään pätkääkään. Omassa tunnossa tiesin saaneeni syystä piiskaa, joten en voinut syyttää kuin itseäni siitä.

Suhtautumiseni vitsaan ja kurinpitoon muuttui 17 ikävuodessa ollessani eräänä päivänä, kun olin kylässä silloisen tyttöystäväni luona ja perheen isä piiskasi gimmakaverini 12 vuotiaan pikkuveljen koko perheväen nähden. Asiasta poika sai piiskaa, joten ei siinä puolessa mitään, mutta... Minuun sen näkeminen vaikutti kuin olisin sähköiskun saanut. Minulla paukahti elin pystyyn, kun pojalta laskeutui housut alas ja paljas pylly tuli näkyviin. En ollut ikinä ennen kokenut piiskaamista seksuaalisesti kiihottavana, mutta silloin koin ja hyvin vahvasti koinkin. Tuijotin pojan paljasta takapuolta kuin lumoutuneena ja muistin omat saamani selkäsaunat. Ne juoksivat kuin filminauhana sieluni silmien edessä ja vauhdilla.
Seksuaalisesti oli äärimmäisen kiihoittavaa nähdä, kuinka vitsanlyönnit saivat pojan kiemurtelemaan, sätkimään ja kipristelemään koko ajan vain punaisemmiksi muuttuvia pakaroitaan. Poika huusi ja parkui surkeesti ja muistin, niin minäkin paruin oman isäni kynsissä.

Mää menin näkemästäni ihan sekaisin. Niin ajatusmaailmani puolelta kuin haarovälistänikin. Minä sain orgasmin ja siemensyöksy purkautui alushousuihini. Onneksi jalassani oli paksut siniset farkut, ettei "kosteusvaurio" tullut näkyviin. En tiedä, huomasiko kukaan vavahtelujani orgasmin kourissa, mutta ei kukaan siihen reagoinut kuitenkaan millään tapaa.

En puhunut gimmakaverilleni mitään, mitä koin. En kehdannut. Ehtoolla kotona oli suihku kova sana ja kalsarien pesu suihkussa myös, jottei mutsi näe, mitä oli tapahtunut. Huoneessani ennen nukkumaan menoa masturboin ja pojan paljas perse piirtyi vitsan kera fantasiaani. Sen myötä minusta tuli jonkin sortin sadomasokisti. Vitsan vääntäminen kuului tuosta päivästä lähtien seksuaaliseen puoleeni. Vitsaa piti itse saada, tavalla tai toisella ja sitä piti päästä myös itse antamaan, vaikka edes leikillään, mutta vain pojille ja poikien kanssa. Seksuaalinen puoli heitti minussa volttia ja normaali heteroseksuaalinen puoli ei enään kiinnostanutkaan.
Tuosta on nyt aikaa osapuilleen liki 50 vuotta ja minä olen yhä vanhapoika. Näinkin elämä voi muuttua kerta laakista hyvin radikaalisesti, eikä sille asialle voinut vain mitään.
Anonyymi
2020-05-11 12:29:44
Vitsan hakeminen on monen mielestä kauheapaikka minä hain monsati vitsan Äitille valmiiksi10-16 vuotiaana 14vuotiaana haimme Äitin kanssa yhtessä vitsan montakertaa pyllynikutisi kun tarvitsin vitsaa jostakin Äiti tiesitämän sanoi ottavansa kutinat pois pyllystä Äiti Riisui alapääni paljaaksi otti reisilleen antoi hyvästi vitsaa.
- Anonyymi
  2021-02-11 08:40:32
  Sain Vitsaa9vuotiaasta alkain muutaman kerran vuotessa Murkkuikäisenä tämän tytön pylly tarvitsi vitsaa usein joskus viikon välein 2viikoa olivat pitimmätvälit olimme saunan pukuhuoneessa kahtestaan Äitin kanssa sain isältä vitsaa parikertaa olin14-15v sain Äitiltä vielä 17 vuotiaana Vitsaa menin Äitin syliin mielelläni ottamaan pyllyyn sattui mutta tuli hyvä olo vitsan jälkeen isonatyttönä halasin Äitiä kun minut oli piiskattu
Anonyymi
2020-10-08 17:20:08
Kyllä piiska tuli tutuksi lapsuudessa, mutta ei kertaakaan syyttä, Olin sen verran itsepäinen. Ei jäänyt mitään traumoja.
Kati_v
2021-02-11 20:18:53
Kaikkihan 60 luvulla eläneet lapset ovat vitsaa saaneet, ei siitä paljon kertomista ole, kirvelihän se jonkin aikaa.
Anonyymi
2021-06-27 12:26:34
Opettaja antoi Vitsaa olinkolttosiatekevä poika sain opettajalta vitsaa muutaman kerran vuotessa minut riisuttiin alapää paljaaksi syliin ottamaan opetäti antoi pikkupiiskauksia tiesin antavan ainakin yhtelle tytölle myös.
Anonyymi
2021-08-27 11:01:13
Sain Vitsaa Äitiltä Ja Tätiltäni Lapsena Täti oli hoitamassa minua olin joku8V antoi minulle vitsaa itse oli jotain 17V ei puhunut kellekkään sain muutaman kerran häneltä olin jo Aikuinen olin tehnyt tyhmyyksiä täti totesi olisiko aiheellista antaa vitsa kysyin annatko jos hain vitsan lupasi vitsan hain sain tätin sylissä niin kuin pikkutyttönä mutta enemmän vitsaa sain halauksia ja suukottelua tämän jälkeen on käytetty vitsaa,remmiä molemmille halataan,suukotellaan (on ihanaa saata vitsaa,remmiä naiselta)
Anonyymi
2022-06-22 20:37:42
Tuota aloitusviestiä voi oikeastaan kommentoida vasta sitten kun on määritellyt mitä seuraavilla ilmauksilla tarkoitetaan:

a) ”kohtuullisesti vitsaa” (Siis kohtuus suhteessa mihin? Lapsen rikkomukseen nähden? Vanhemman vihaisuuden asteeseen nähden? Rangaistavan sietokykyyn nähden? Yhteiskunnassa tuohon aikaan vallinneisiin kasvatuskäsityksiin nähden?)

b) ”painavasta syystä annettu vitsa” (Yhteiskunnan silloisten käsitysten mukaan painavista syistä? Vanhempien henkilökohtaisten käsitysten mukaan painavista syistä? Vanhempiakin oli varmaan hyvin erilaisia, oli maalaisia ja kaupunkilaisia, työläisiä ja keskiluokkaisia, taistolaiskommunisteja ja vanhoillislestadiolaisia. Kuritettavan oman näkemyksen mukaan painavista syistä – joko silloin kakarana vai nyt muutaman vuosikymmenen perspektiivistä katsottuna?)

Vaikka asetelma on todella vaikea, yritän silti sanoa jotain omasta kasvatuksestani, ja tietenkin omista subjektiivisista lähtökohdista.

Ruumiillista kuritusta on tullut matkan varrella paljon, niin paljon, ettei määrästä ole edes mielekästä yrittää pitää lukua. Huomioikaa, että nyt en puhu vaan vitsasta, vaan käytän tietoisesti termiä ruumiillinen kuritus. Siihen sisältyvät myös tukkapöllyt, korvapuustit, korvasta vetämiset jne. siinä missä takapuolelle saadut piiskaukset. Kaikki tällainen oli merkittävä osa elämääni noin nelivuotiaasta lähtien (karkea arvio, mutta suunnilleen paikkansa pitävä) aina kahdenteentoista ikävuoteen saakka. Toki sain pari kertaa selkäsaunan vielä tuonkin iän jälkeen, mutta se oli hyvin poikkeuksellista, ja vaati jo aika pahoja rikkomuksia. Vihoviimeisen kerran saadessani selkään olin jo täyttänyt 16.

Ruumiillista kuritusta tuli siis käytännöllisesti katsoen aina kun olin tehnyt jotain, jonka vanhempani katsoivat rikkomukseksi (puhtaat vahingot olivat toki asia erikseen), eli vartalooni kajottiin ja sille tuotettiin ainakin jonkinlaista kipua hyvin matalalla kynnyksellä. Siis tuliko rangaistuksia ”painavista syistä”? En tietenkään voi muistaa kuin pienen osan kaikista tapauksista, mutta kyllä siellä oli painavien syiden ohella myös monia sangen vähäpätöisiä asioita. Niistä olisi voitu päästää torumisella ja varoituksella, ja säästää fyysiset rangaistukset pahempien tuhmuuksien karsimiseen.

Näin siis ajattelen nyt aikuisena. Alle kymmenvuotiaana lapsena, joka oli ”tottunut” kodin tiukkaan kurinpitoon ja jonka ajatusmaailmaa psykologisesti taitavat vanhemmat pystyivät aika pitkälle ohjailemaan haluamiinsa uomiin, ei välttämättä nähnyt tässä mitään ihmeellistä.

Entä rangaistiinko minua kohtuudella? Tietenkin rangaistusten ankaruus vaihteli paljon riippuen iästäni, omista edesottamuksistani, vanhempieni mielialasta ja mahdollisesti muista ympäristötekijöistä. Pari läppäisyä vaatteiden läpi takapuolelle tai äitini ohjaamassa minua korvasta vetäen häpeänurkkaan miettimään vähäksi aikaa tekosiani eivät tietenkään olleet mitään kohtuuttoman ankaria rangaistuksia, mutta pysäyttivät tehokkaasti ajattelemaan omaa käytöstäni. Takamukseni liekkimereksi muuttava ja minut hysteerisesti vollottamaan saava selkäsauna oli ehkä jossain määrin vielä kohtuuden rajoissa, jos sen sai todella pahimmista rikkomuksista (näpistys ja yritys välttää seuraukset valehtelemalla tai koulusta lintsaus), mutta usein sellaisen maanpäällisen helvetin sai kokea paljon pienemmistäkin syistä. Vaikka en sinänsä sano, että selkäsauna olisi kasvatusmenetelmänä periaatteellisesti väärin, niin sellaisen antaminen ilman ”todella painavaa syytä” ei ole mitenkään ”kohtuullista”!
Anonyymi
2022-11-01 11:51:19
Ei Vitsa Pahaa Tehnyt Minulle sain kotona Äitiltä Oli antanut opelle Luvan antaa minulle tarvittaissa Vitsaa olin 9V sain opettajalta Vitsaa oli 2vuotta minulla opena sain molempina vuosina Hamekorviin pikkaritpolviin sain pikkupiiskauksia meni kolmevuotta sama opettaja tuli minulle Jälki istuntoni Hoitettiin opettajan luona pyllypunoitti kun nousin Opettajattarensylistä ei jäänyt pahaamakua vitsasta
Anonyymi
2022-11-02 23:15:51
On oikein kurittaa lasta jotta hän oppii arvostamaan tulevaisuutta.
Anonyymi
2022-12-23 15:32:19
Meitä oli yksinhuoltajaäidin kaksi lasta, minä ja pari vuotta vanhempi sisko. Meillä ei huudettu eikä rähjätty, ei tukistettu. Äiti ei koskaan ollut vihainen, vaan piti meistä kyllä hyvän huolen. Ja antoi piiskaa kummallekin, jos, ja kun, oli aiheellista. Vähän aina itkettiin, mutta se siitä.
Anonyymi
2024-02-16 07:10:54
Kärsämäki maatalous naiset perässä tulevat väkivalta vitsa nielaisu sana , niulauau hullut
Anonyymi
2024-02-16 07:11:32
Ruoka maatalous- naiset viestit, Italian hastalavitsa

Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
24.04.2024 23:47Ikävä
19
1265
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
24.04.2024 00:15Isovanhempien jutut
7
1262
Ei luottoa lakko maahan
Patria menetti sovitun ksupan.
25.04.2024 00:45Suomen Keskusta
5
1186
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
25.04.2024 00:55Ikävä
2
1174
Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
25.04.2024 00:14Ikävä
1
1153
Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
25.04.2024 00:38Maailman menoa
1
1151
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
25.04.2024 02:23Jyväskylä
42
1147
Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
25.04.2024 00:43Vaipat
2
1144
Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
25.04.2024 01:00Tunteet
3
1129
Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
25.04.2024 00:32Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
2
1120

Vastaukset

nujerrettu kirjoitti:

neljänäiti kirjoitti:

nujerrettu kirjoitti:

Saara-42v kirjoitti:

Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:

jos kirjoitti:

Vitsan pelossa kasvanut kirjoitti:

Saara-42v kirjoitti:

nujerrettu kirjoitti:

pipsitis kirjoitti:

nujerrettu kirjoitti:

nujerrettu kirjoitti:

unto kirjoitti:

pointin.. kirjoitti:

...mitenkäs... kirjoitti:

....... kirjoitti:

niin että pentu vinkuu kirjoitti:

mustavalkoista kirjoitti:

??? kirjoitti:

... kirjoitti:

??? kirjoitti:

....... kirjoitti:

Tukkapöllystä kirjoitti:

kuulin, että kirjoitti:

kolmen lapsen isä kirjoitti:

kolmen lapsen isä kirjoitti:

unto kirjoitti:

paradoksi kirjoitti:

unto kirjoitti:

kolmen lapsen isä kirjoitti:

kysyjä...... kirjoitti:

tienposkivisio kirjoitti:

luulet kirjoitti:

kysyjä...... kirjoitti:

jälleenkerran kirjoitti:

luulet kirjoitti:

että siis kirjoitti:

... kirjoitti:

jahnu kirjoitti:

että siis kirjoitti:

luulet kirjoitti:

on selvä epäkohta kirjoitti:

Kolmen äiti kirjoitti:

jos olet osannut kirjoitti:

tarpeeksi-monen-äiti kirjoitti:

korkean aidan ylittäjä kirjoitti:

teksti uudelleen.. kirjoitti:

nökönuuka12345 kirjoitti:

että siis kirjoitti:

nökönuuka12345 kirjoitti:

jos olet osannut kirjoitti:

eräsN1 kirjoitti:

eräsN1 kirjoitti:

jaska kirjoitti:

-nainen- kirjoitti:

rangaistuksia on monenlaisia kirjoitti:

Äyräpätsä kirjoitti:

... kirjoitti:

...... kirjoitti:

jos olet osannut kirjoitti:

... kirjoitti:

tukkapöllyn kirjoitti:

KUN TAIDAT kirjoitti:

kyllä kirjoitti:

blondi-72hki kirjoitti:

emulainen kirjoitti:

Nitta-22 kirjoitti:

blondi-72hki kirjoitti:

avaa silmät ja lue kirjoitti:

blondi-72hki kirjoitti:

blondi-72hki kirjoitti:

emulainen kirjoitti:

käytettiin kirjoitti:

tapauksen kirjoitti:

tapauksen kirjoitti:

&quot;meillä käytettiin&quot; kirjoitti:

käytettiin kirjoitti:

emulainen kirjoitti:

Nitta-22 kirjoitti:

"meillä käytettiin" kirjoitti: