Tapaus, joka jälkeinpäin on huvittanut, mutta silloin aikanaan nolotti niin perhanasti, sattui kun olin n. 15-vuotias. Olin kahden kaverini kanssa paikallisessa Prismassa ostoksilla, ja kortsuja oli vielä tarvis. Mennä viipotin hyllyjen välissä, kuvitellen että kaverit ovat perässä, kun askeleita kuitenkin kuului koko ajan takanani. Enpä vaan ollut huomannut, että kaverit olivat jääneet matkasta jossain levyhyllyn kohdalla, kun sitten totean olkani yli sen kummemmin katsomatta, että odottakaas hetki, otan tosta vielä noita kortsuja matkaan, niin lähdetään sit meille.
Askeleet takanani pysähtyivät, ja vallitsi täydellinen hiljaisuus. Kun sitten kummissani käännyin katsomaan taakseni, siinä seisoikin kaksi samaa koulua käyvää, vuotta vanhempaa poikaa, kummatkin suut ammollaan, pöyristyneen näköisenä... Yritin siinä sitten nolona selitellä, etten ollut suinkaan heille puhunut, valitettavasti lähistöllä ei vaan ollut ketään muutakaan, ja kaverit edelleen toisella puolella kauppaa...Nappasin kortsupaketin matkaani ja liukenin ennätysvauhtia paikalta. Hieman sai pitkiä katseita tämän jälkeen koulussa ;)
Askeleet takanani pysähtyivät, ja vallitsi täydellinen hiljaisuus. Kun sitten kummissani käännyin katsomaan taakseni, siinä seisoikin kaksi samaa koulua käyvää, vuotta vanhempaa poikaa, kummatkin suut ammollaan, pöyristyneen näköisenä... Yritin siinä sitten nolona selitellä, etten ollut suinkaan heille puhunut, valitettavasti lähistöllä ei vaan ollut ketään muutakaan, ja kaverit edelleen toisella puolella kauppaa...Nappasin kortsupaketin matkaani ja liukenin ennätysvauhtia paikalta. Hieman sai pitkiä katseita tämän jälkeen koulussa ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pystyin hyvin kuvittelemaan tilanteen, ja nauroin täällä yöllä yksinäni ääneen.