SDP:n hyökkäys Suomeen 1939
Näin itsenäisyyspäivän aattona on syytä muistaa, että SDP:n epäonnistunut sosialistinen vallankumous 1918 johti siihen, että SDP:n johtohenkilöt pakenivat kuin jänöjussit vallankumousta tukeneen Neuvosto-Venäjän vallan"bordelleihin".
Kapinaan osallistuneet rivityöläiset ja torpparit jätettiin täysin oman onnensa nojaan, vaikka uljasta tulevaisuutta oli luvattu.
Mannerheim joutui tuolloinkin ratkomaan asioita, mikä kummallista, vallankumoukseen osallistuneiden eduksi. Ensin oli tietenkin joukoista erotettava rikollisaines. Se olisi ollut helpompaa jos punakaartilaiset olisivat itse kertoneet kuulustelijoille kuka joukoissa on rikollinen. He kuitenkin tiesivät rikollisten raakuuden ja koston olevan julmaa, joten ei torppari tai työmies uskaltanut suutaan avata. Lahtarin kätyrin tulevaisuus oli mieluummin kuolla punatautiin ja nälkään kuin entisten tovereidensa teloittamana jossain marraskuun yön pimeydessä vankileiriltä selvittyään jälkeen.
O.V.Kuusinen kuitenkin himoitsi valtaa Suomessa itselleen. Sosialismin oppeihin nimittäin kuului vahvasti tuohon aikaan, että kansa ei ensin hyväksy vallankumousta ja sosialismia - vaan se on rautaisella kädellä siihen totuteltava.
Suomessa tehtiin 1930-luvulla valtavasti punapropagandaa, millä olisi saatu käännettyä suomalaisten köyhälistön mielialat SDP:n neuvostoliittolassa toimivalle osastolle myönteiseksi. Propagandatyöhön osallistui myös suomalaisia sosialidemokraatteja, joita ei millään kyllä voi asevelisosialeiksi kehua.
SDP on edelleenkin poliittisesti arvelluttava ja toimii sosialistisen internationaalin alaisuudessa, siten, että tuo kattojärjestö määrittelee politiikan - ei Suomen sosialidemokraattinen puolue.
Stalinin arkistot aukeavat ja ainakin itse toivon saavani uutta tietoa Stalinin ja O.V.Kuusisen ja suomalaisten sosialidemokraattien 1930-luvulla tapahtuneesta kanssakäymisestä.
Suuret SDP:n suomalaiset kuvat ovat vaarassa kaatua ja siksi muutamat SDP:n historianvääristelijät muokkaavat maaperää, haukkuen 1930-luvun isänmaalliset piirit ja nostaen kaapin päälle SDP:n johtohenkilöitä, jotka tosiasiassa toimivat maanpettureina, kommunisteina ja laittomien seurojen pitäjinä.
Suomen uppiniskaiselle ja selkäänsä 1918 saaneelle köyhälistölle on annettava tunnustusta, etteivät he enää tuolloin uskoneet SDP:n valehtelijoita vaan puolustivat isänmaata kodin, uskonnon ja isänmaan aattein kun O.V.Kuusisen puna-armeija divisioonien voimilla yritti tunkea maahamme.
Hyvää itsenäisyyspäivää suomalaiset! SDP:lle ei toivoteta!
Näin itsenäisyyspäivän aattona on syytä muistaa, että SDP:n epäonnistunut sosialistinen vallankumous 1918 johti siihen, että SDP:n johtohenkilöt pakenivat kuin jänöjussit vallankumousta tukeneen Neuvosto-Venäjän vallan"bordelleihin".
Kapinaan osallistuneet rivityöläiset ja torpparit jätettiin täysin oman onnensa nojaan, vaikka uljasta tulevaisuutta oli luvattu.
Mannerheim joutui tuolloinkin ratkomaan asioita, mikä kummallista, vallankumoukseen osallistuneiden eduksi. Ensin oli tietenkin joukoista erotettava rikollisaines. Se olisi ollut helpompaa jos punakaartilaiset olisivat itse kertoneet kuulustelijoille kuka joukoissa on rikollinen. He kuitenkin tiesivät rikollisten raakuuden ja koston olevan julmaa, joten ei torppari tai työmies uskaltanut suutaan avata. Lahtarin kätyrin tulevaisuus oli mieluummin kuolla punatautiin ja nälkään kuin entisten tovereidensa teloittamana jossain marraskuun yön pimeydessä vankileiriltä selvittyään jälkeen.
O.V.Kuusinen kuitenkin himoitsi valtaa Suomessa itselleen. Sosialismin oppeihin nimittäin kuului vahvasti tuohon aikaan, että kansa ei ensin hyväksy vallankumousta ja sosialismia - vaan se on rautaisella kädellä siihen totuteltava.
Suomessa tehtiin 1930-luvulla valtavasti punapropagandaa, millä olisi saatu käännettyä suomalaisten köyhälistön mielialat SDP:n neuvostoliittolassa toimivalle osastolle myönteiseksi. Propagandatyöhön osallistui myös suomalaisia sosialidemokraatteja, joita ei millään kyllä voi asevelisosialeiksi kehua.
SDP on edelleenkin poliittisesti arvelluttava ja toimii sosialistisen internationaalin alaisuudessa, siten, että tuo kattojärjestö määrittelee politiikan - ei Suomen sosialidemokraattinen puolue.
Stalinin arkistot aukeavat ja ainakin itse toivon saavani uutta tietoa Stalinin ja O.V.Kuusisen ja suomalaisten sosialidemokraattien 1930-luvulla tapahtuneesta kanssakäymisestä.
Suuret SDP:n suomalaiset kuvat ovat vaarassa kaatua ja siksi muutamat SDP:n historianvääristelijät muokkaavat maaperää, haukkuen 1930-luvun isänmaalliset piirit ja nostaen kaapin päälle SDP:n johtohenkilöitä, jotka tosiasiassa toimivat maanpettureina, kommunisteina ja laittomien seurojen pitäjinä.
Suomen uppiniskaiselle ja selkäänsä 1918 saaneelle köyhälistölle on annettava tunnustusta, etteivät he enää tuolloin uskoneet SDP:n valehtelijoita vaan puolustivat isänmaata kodin, uskonnon ja isänmaan aattein kun O.V.Kuusisen puna-armeija divisioonien voimilla yritti tunkea maahamme.
Hyvää itsenäisyyspäivää suomalaiset! SDP:lle ei toivoteta!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Esitä todisteet noille naurettaville väitteille. Mikäli sellaisia ei ole, juttua ei ole. Ja mikä oli tuon väitteen sisältö.
Mikä ihmeen sosialistinen internationaali? Eiköhän kyseinen käsite joutunut unohduksiin jo 50-luvun lopulla viimeistään.
Silloin 1918 SDP:stä irtautui radikaali ryhmä joka ryhtyi vaatimaan Suomeen sosialistista vallankumousta. SDP:n laillinen eduskunnassa istunut puoli Tannerin johdolla pidättäytyi väkivallasta.
Kun S.S. oli ohi vetäytyi SKP:ksi nimetynyt entinen SDP:n radikaali johto Neuvosto-Venäjälle, jossa myöh. Vit...eiku Otto Ville Kuusinen nousi puolueen johtoon.
Suomen laillinen SDP vastusti sekä Oikeiston, että äärivasemmiston nousua, Väinö Tanner etunenässä. Tanner otti v.1928 vastaan jopa suojeluskuntien paraatin, kun Presidentti oli estynyt. Tällainen toiminta sai aikaan sen että Neuvostoliitto ei sietänyt sodan jälkeen Tanneria tai SDP:tä. Noottikriisi johtui lähinnä siitä, että hallitukseen oltiin muodostamassa eduskunnan puoluejaon mukaista salkkujakoa, jossa SDP olisi saanut suuren osan paikoista, NL lähetti nootin.
On se vaan kumma miten SDP:stä puhutaan vieläkin tunteella tai uskolla, ei koskaan järjellä; kommunistit pitävät SDP:tä "lahtarikaartina", oikeisto kommareina. Kerran sodan jälkeen eräs entinen nuori kommunistinainen oli mukana SDP:n vappumarssilla, kun hänen isänsä tuli kiskomaan häntä pois: "pois sieltä natsien sakista".
Että lueppas pikkuisen tarkemmin mitä on tapahtunut ennenkuin möykkäät, vai osaatko?
P.S. No nykyään nuo SDP:n äijät ovat kyllä aikamoisia optiorötösherroja, tai ainakin heidän puolellaan.
No siehän sälli oot, kylläpäs hauskan läpän heitit. Et voinu ainakaan tosissas olla tota kirjoittaessas.. kjäh kjäh (tukehtuu nauruun).
Talvisodan syyt olivat suurvalta politiikassa. NL pelkäsi Saksan hyökkäystä ja halusi puskuri maita suojakseen.
"Neuvostoliiton politiikan nationalistuminen vieroitti suomalaita vasemmistoa Moskovasta. Stalinin terroria kammoksuttiin. Suomen sosiaalidemokraatit olivat erittäin epäluuloisia neuvostoliittoa kohtaan. Valtiollinen itsenäisyys ja suomalainen demokratia syrjäyttivät entiset ohjelmalliset ja ideologiset periaatteet. Maalaisliiton kansanedustaja Vihtori Vesterinen sanoi: Emme voi puhua porvarien sotahulluudesta enemmän kuin sosialistien isänmaattomuudesta ja puolustusvihollisuudesta ja näin maanpuolustuskysymys on poistunut repivästä vaaliagitaatiosta koko kansan asiaksi, niinkuin sen pitää ollakkin.( Suomen rintamamiehet 1939-45,Etelä-suomen kustannus oy, 1975)"
Eli Suomen vasemmisto ei halunnut liittyä Nl:lään vaan taisteli itsenäisen Suomen puolesta.
olisi ollut, jos Mäntsälän kapina olisi onnistunut? Luuletko, että suomalaiset sosiaalidemokraatit (ja kommunistit)olisivat lähteneet puolustamaan fasistista lapualaishallitusta? Kunnia Svinhufvudille ja Tannerille!