hölynpölystä..

Hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpöly hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn ölynmölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölympölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn hölynpölyn voisiko joku jatkaa? Itse en jaksa!!!!!!! =D

eivät voi olla väärässä, hölynpölyssä täytyy olla jotain uskottavaa. ;)))

on ihan ehtaa pölyä, olisikin hölynpölyä ei tarvitsis siivoilla simona

1.

Olemme lujasti hölynpölyn kannalla! Sitä on universumi
täynnä! Katsokaa mikroskooppiin tai kaukoputkeen: kaikki
hölynpölyn ympäröimää! Avaa televisio: kuvaruudun
pinnalla, puhumattakaan muusta, on hölynpölyä. Hölynpölyn
pehmeä pilvi käärii meidät suloiseen vaippaansa. Panee
ajattelemaan!

Hölynpöly säilyy minimaalisen hetken,
ennen kuin katoaa arvoitukselliseen tyhjyyteen, mistä
on kotoisin. Se on osoittautunut uudeksi alkuaineeksi,
jonka atomipaino on olematon: painovoimalla
ei ole siihen vaikutusta, luonnonlait ovat sen edessä
voimattomia. Nyt puhdasta hölynpölyä säilytetään
tyhjiössä, laboratorion kylmäsäiliön nestemäisessä typessä.
Se muistuttaa antimateriaa tai ytimien pienimpiä hiukkasia,
joiden tutkija ei kykene määrittelemään kohteen sijaintia:
tämä on aina toisaalla.

Niinpä kukaan ei säästy, kukaan
ei ole turvassa: se mikä oli eilen Puhtaan Tieteen Viimeinen Sana,
osoittautuu tänään ytimiään myöten ravistuneeksi,
jonkun onnettoman aivosoluistaan esiinkehimäksi
puhtaaksi hölynpölykimpuksi, tyhjästä kudotuksi pesäkkeeksi,
esimerkilliseksi esiintymäksi. Ja toisaalta eilispäivän
ilmeisin hölynpöly saattaa osoittautua tomun kätkemäksi
aarteeksi, ajan patinan himmentämäksi tulevaisuuden avaimeksi,
päivän tunnussanaksi. Tämä on Hölynpölyn Laki, aina
muistamisen arvoinen peukalosääntö.

Ja minä asun hölynpölyisessä kuin-maailmassa,
kirjakielessä, missä kaikki on sillä hilkulla, verraten
äärellä, ikään kuin. Kirjoitan siis kaunokirjallisuutta,
Kaunoa. Se on kaunista, tietysti: kaunis maa, kaunis
kansa sen. Kaunottaret karkeloivat kunnailla.
Ja kauneuskuningatar hallitsee kauneuden valtakuntaa
kauneudellaan, hölynpölyä
huulillaan. Ei muita kuningattaria, muuta valtaa,
kuin kauneuden valta yli ihmislapsien! Ihanaa! Hölynpölyn
keskellä kirjailija on kuin kotonaan: hän on kotikentällä,
etulyöntiasemassa.

- copy paste -