Paavi Lipponen tuli tunnetuksi siitä, että hän pääministerinä vastasi ulospäin hallituksen tekemistä päätöksistä. Sektoriministerit saivat paremman työrauhan ja tätä työnjakoa ovat useampikin Lipposen hallituksessa ollut kiitellyt jälkeenpäin. Tähän myös Sauli Niinistö valtiovarainministerinä tottui.
Nyt Niinistö kaipaa Paavo Lipposen vetoapua mielipiteen muodossa perustuslakikiistassa. Todella huonosti harkittu lausunto henkilöltä, joka markkinoi itseään kansalle mielipidejohtajana ja unilukkarina. Lipposen mielipiteitäkö Niinistö presidenttinä lukkaroisi kansalle?
Kun Lipponen nyt on viimeinkin saatu pysymään jokseenkin hyvin puhemiehen tontillaan, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi tulla antamaan vetoapua Niinistölle päivänpoliittiseen asiaan? Teki Lipponen niin tai näin, aina väärin päin.
Työväenpresidentti teemana aiheutti jo ristiriitaisia tunteita Niinistön kannattajien keskuudessa muista puhumattakaan. Tämä Lipposen esiintuloa kaipaava lausunto on mielestäni selvä virhe ja kielii itseluottamuksen puutteesta.
Nyt Niinistö kaipaa Paavo Lipposen vetoapua mielipiteen muodossa perustuslakikiistassa. Todella huonosti harkittu lausunto henkilöltä, joka markkinoi itseään kansalle mielipidejohtajana ja unilukkarina. Lipposen mielipiteitäkö Niinistö presidenttinä lukkaroisi kansalle?
Kun Lipponen nyt on viimeinkin saatu pysymään jokseenkin hyvin puhemiehen tontillaan, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi tulla antamaan vetoapua Niinistölle päivänpoliittiseen asiaan? Teki Lipponen niin tai näin, aina väärin päin.
Työväenpresidentti teemana aiheutti jo ristiriitaisia tunteita Niinistön kannattajien keskuudessa muista puhumattakaan. Tämä Lipposen esiintuloa kaipaava lausunto on mielestäni selvä virhe ja kielii itseluottamuksen puutteesta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
On aivan oikein ihmetellä, miksi eduskunnan puhemies on ihan hiljaa tilanteessa, jossa eduskuntaa ja perustuslakivaliokuntaa arvostellaan hallituksen ja presidentin toimesta.
Puhemies johtaa eduskunnan työtä eikä vastaa lainkaan eduskuntaan kohdistettuun kritiikkiin.
On se omituista.
Paavo on kieroilija ,kuten Sauli toteaa viimeisessä Suomen Kuvalehdessä.
pitänyt olla itsenäinen asema, jota Sasi on aktiivisesti puolustanut? Eduskuntakin on perustuslakilautakunnan tulkintojen armoilla laillisuuskysymyksissä joten mitä lisäarvoa Lipposen lausunnolla olisi?
Tietysti Niinistö voi perätä muiden kantoja, mutta voisi kyllä tulla reilusti esiin omine mielipiteineen ja osoittaa sellaista johtajuutta kuin haluaa kansan hänestä ajattelevan.
On melko harvinaista suomalaisessa parlamentarismissa, että päähallituspuolueiden puheenjohtajat menettävät malttinsa ja alkavat syytellä eduskunnan perustuslakivaliokuntaa politikoinnista, kun se ei alistu heidän tahtoonsa, vaan nimenomaan tulkitsee perustuslakia itsenäisesti niin kuin sen tehtävä on.
Syytökset ovat aika vakavia. Ne kohdistuvat valiokunnan kautta eduskuntaan, jonka puhemies Lipponen on. Kyllä tässä tilanteessa olisi jo aika Lipposen sanoa, mitä mieltä hän on asiasta. Ei kriisinhallintalaista eikä perustuslaistakaan, vaan siitä menettelytavasta, jota pääministeri, valtionvarainministeri, ulkoministeri ja presidentti nyt soveltavat, kun törmättyään perustuslakivaliokuntaan - myös omiin edustajiinsa siinä - lähtevät puskemaan uudelleen läpi perustslain aikoen muuttaa sen miueleisekseen.
On tämä niin vakava asia, että eduskunnan puhemiehen mielipide tarvittaisi.
Heinäloma ja Halonen ovat mokanneet. Ei Lipponen halua heitä syvemmälle suohon painaa kuin mihin jo ovat itsensä sotkeneet.
Kyllähän Lipponen on tunnetusti pressan valtaoikeuksien vähentämisen kannalla. Tuskin kuitenkaan tällä tavalla tehtynä. Kimmo Sasikin on sanonut julkisesti kahteenkin otteeseen että valiokunnan ottama kanta kaventaa pressan valtaa sotilasasioissa.
Lipponen on kai vähän niinkuin puun ja kuoren välissä. Kannattaa valtaoikeuksien riisumista, mutta toteutettuna vasta vuodesta 2012 alkaen. Sama asia pätenee suureen osaan kansanedustajiakin. Valiokunnan kanta sotki vain aikataulukuvion, jota hallitus yrittää paikata omalla tavallaan jotta ensi vuonna valittava pressa jatkaisi kuusi vuotta samoin valtaoikeuksin kuin nyt Halonen on tehnyt.
Eiköhän se Lipponenkin sieltä jotain murahda kun on saanut kaikki palaset asiassa kohdalleen. Kait se jonkinlainen valtiomies on kun ei ala median kautta revitteleen ensimmäisten joukossa.
Olen samaa mieltä paitsi siinä, että valiokunnan kanta olisi sotkenut aikatauluja. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus hakea sellaista täsmennystä kriisinhallintalain pykäliin ja pykälien perusteluihin, joka olisi mennyt läpi perustuslain mukaisena tulkintana. Ulkoasiainvaliokunta ainakin oli pettynyt tähän, kun ei päässyt jatkamaan omaa työtään saatuaan pyytämänsä perustuslakivaliokunnan lausunnon.
Aikataulut siis sotki Vanhanen, joka hermostuksissaan veti lakiesityksen takaisin hallitukselle kesken sen parlamentaarisen käsittelyn.
Heikkoa johtamista Vanhaselta.
kuin Saulilla, Vanhanen pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä. Sauli itkee porukkoinensa Lipposta apuun!
Ottaisit hieman selvää valtionhallinnon keskinäisistä valtasuhteista, ja etenkin puhemiehen asemasta tasavallassa. EIB:n varapääjohtaja ei kuulu muodollisesti mitenkään asemaan, jossa se voisi vaatia toimia jota tuossa edellytetään.
Lipponen tasavallan kakkosmiehenä, sekä sopimuksen osapuolena on ainoa oikea henkilö esittämään vaatimuksia.
Tilanne on aivan yhtä kummallinen kuin jos vaatisit Antti Piippoa puuttumaan valtionhallintoon. Ulkomailla asuva johtavassa asemassa olevan kanasalainen.
Johtaja johtaa organisaatiota, jota ruvetaan syyttelemään. Eikö silloin ole paikallaan kysyä, mitä mieltä johtaja on syytöksistä?
ei vähentämässä.
Teija Tiilikainen kirjoittaa:
"Sitä mukaa, kun Suomen turvallisuuspoliittinen päätöksenteko etääntyy sodasta ja rauhasta päättämisestä - ja saa uutta sisältöä uusiin uhkakuviin varautumisen myötä - presidentin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen johtajuuden merkitystä joudutaan arvioimaan uudestaan. Tähän mennessä uudelleenarviointi on merkinnyt johtajuuden vähittäistä parlamentarisointia kuitenkaan ilman, että presidentin valta olisi täysin menettänyt merkitystään. Hallituksen uusi esitys perustuslain muuttamiseksi lujittaa tätä pyrkimystä pitää presidentin roolista kiinni myös tilanteessa, jossa puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on kaiken aikaa vahvistumassa. Presidentille tarjotaan siis selkeää roolia - ei vaan oman maan turvallisuutta vaalittaessa - vaan myös niissä tilanteissa, kun Suomi kantaa vastuuta etäisemmistä kriiseistä ja muista turvallisuutta uhkaavista haasteista. Kun presidentin muu ulkopoliittinen valta on ollut kaventumaan päin, tämän kehityksen voi nähdä nimenomaan hänen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen johtajuutensa korostumisena yleisen ulkopoliittisen johtajuuden kentässä.
Perustuslakiin tehtävä tarkennus saattaa muodostua suuntaa-antavaksi myös muiden EU:hun liittyvien puolustuspoliittisten osallistumismuotojen suhteen. Unionin jäsenmaat ovat jo nyt sitoutuneet luovuttamaan sotilaallisia kriisinhallintajoukkojaan käytettäviksi muissakin tilanteissa kuin varsinaisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä. Nämä muut tilanteet käsittävät terrorismin, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet. Perustuslakiin nyt tehtävä tarkennus todennäköisesti johtaa siihen, että presidentin katsotaan yhdenmukaisuuden nimissä tarpeelliseksi voida päättää Suomen osallistumisesta tällaiseenkin toimintaan. Silloin on sodasta ja rauhasta päättämistä venytetty jo varsin etäälle sen alkuperäisestä sisällöstä. Sama päätöksentekojärjestystä koskeva arvio joudutaan tekemään kaikkia muita puolustusvoimien tulevia kansainvälisiä osallistumismuotoja koskien. Tässäkään suhteessa hallituksen tekemä täsmennys ei jääne merkityksettömäksi."
Kysehän on parlamentaarisen järjestelmän hierarkiasta, puhemies on tasavallan toiseksi suurinta valtaa käyttävä yksittäinen johtohenkilö!
On mitä suuremmissa määrin Lipposen asia jo asemansa perusteella, saati sopimuksen osapuolena, ottaa kantaa asiaan. Eli kysymys on varsin aiheellinen. Suomessa on monesti saanut ihmetellä puhemiehen vaisua toimintaa, koska mahdollisuus olisi huomattavan suureenkin vallankäyttöön.
Ei pysty nyt Lipponen ottamaan asiaan mitään rehellistä kantaa, joka ei olisi Haloselle ja Heinäluomalle haitallinen.
Siksi Lipponen on mieluummin hissukseen.
Lipponen pelkää asemansa puolesta, Heinäluoma laittoi jo hallituksen uusiksi ensitöikseen, laittaa vielä puoluehallituksenkin.
Pelottava Stalinisti. Ja täysin irrallaan ymmärryksestä, miten maailmaa pyöritetään 2000-luvulla.
Heinäluoman kotikenttähän on SAK. Diktatorisesti huipulta johdettu edunvalvontakorporaatio, jossa johto päättää ja sitten pannaan jäsenet hyväksymään. Näinhän tupo-systeemikin toimii. Ei siis ihme, jos Heinäluoman johtamistapa on saneleva ja uhkaileva.
Stalinistista en mene sanomaan, mutta Heinäluoman julkiset puheet muistuttavat vaatimuksineen ja yhkailuineen kovasti ay-mafian tyyliä, jossa tullaan julkisuuteen henkselit paukkuen esittämään omat vaatimukset ja ehdot tai muuten...
Se, että Heinäluoma jo nyt vetää rajan seuraavan hallituksen kokoonpanoon sen mukaan hyväksytäänkö presidentin valtyaoikeuksien laajentaminen, osoittaa ettei ay-mafioso ole vielä kasvanut parlamentaarikoksi. Valtiomiestä hänestä tuskin koskaan tulee.
Minusta Heinäluoma väheksyy eduskuntaa ja sen valtaa kaikilla toimillaan! Suomen asioista päättää kansa, sen itse joukostaan valitsemalla edustuksella. Nyt SDP on Heiniksen johdolla asettautunut tuon yläpuolelle halveksumaan kansanvaltaista lähtökohtaa.
Ei ole normaalia vaihtaa hallitusta pätemättömiin, ei ole normaalia uhkailla omaa ja muiden puolueiden väkeä ollenkaan, saati vaikutuksilla jotka ylittävät vaalikauden! Kukaan (kansa) ei ole sanonut vielä että Heinis olisi hallituksen muodostajana! Olisi syytä pidättäytyä diktatuurista SAK:n ulkopuolella, koska jäseniä SAK:ssa ei kuitenkaan aivan viittä miljoonaa ole.
Olen tähän asti ollut tarkoituksella yhtymättä mihinkään Heinäluomaan kohdistettuun kritiikkiin, mutta tämän tempun jälkeen ei oikein voi välttyä ajattelemasta, että ylioppilaspohjalla touhuava SAK:n järjestöjyrä on noussut asemaan, jossa hän ei ole enää pätevä tehtäviinsä.