Paholaisesta on kerrottu paljon tarinoita - - ja siita on kaytetty monia eri nimityksia, kuten piru, paha, pahahenki, vanha-Erkki, vanha Kehno tai vanha Vihtahousu.
Yollakylpija
Eraassa talossa oli tapana kylpea hyvin myohaan lauantai-iltaisin. Kerran oli jo puolenyon aika, kun talon uhkea piika meni yksinaan viimeisena saunaan. Pii¬kaa ei alkanut kuulua takaisin, joten mentiin katsomaan, mike hanta viivytti. Saunassa odotti hirvittave neky: Piian verinen ruumis virui saunan lattialla. Or¬relle oli ripustettu hanen nyljetty nahkansa. Tyo oli tehty niin taitavasti, ette sormien ja varpaiden kynnetkin olivat tallella ja kaikki silmaripset olivat silman¬reikien ymparille luomissa kiinni. Sellaista tyota ei kukaan muu olisi voinut teh¬de kuin itse piru. Siina talossa ei enaa kylvetty myohaan lauantaisin.
Ahkera tanssimies
Muuan mies oli pappia kyydissa. Han oli ahkera tanssimies, ja hanta harmitti, kun kylassa olisi juuri ollut tanssit eika han kyydin vuoksi paassyt mukaan. Kun han mainitsi asiasta papille, tama kysyi: "Oletkos koskaan nahnyt sita, joka teita tanssittaa?" Kun kyytimies vastasi kieltavasti, pappi ehdotti, etta ajettaisiin tanssitalolle. Min tehtiin.
Ulos asti kuului, kuinka musiikki soi. Pappi ja kyytimies asettuivat ikkunan alle. Pappi riisui kalossit jalastaan, antoi ne miehelle ja pyysi tata vuorostaan panemaan ne jalkaansa ja katsomaan ikkunasta sisaan. Kun miehella oh pa¬pin kalossit jalassaan, han naki ikkunasta, miten kylan nuoriso tanssi sisalla ja miten joukossa oli olento, joka oli alaruumiistaan ja jaloistaan kuin nyljetty hevonen ja ylaruumiistaan kuin ihminen. Silla oli seitseman sarvea otsassaan, ja sen kadessa oli pamppu. Verinen sarvipaa tanssi muiden mukana ja hut¬ki heita pampullaan. Pelastynyt kyytimies heitti papin kalossit jalastaan, ja piru muuttui taas hanelle nakymattomaksi. Pappi kysyi: "Vielako sinua tans¬sittaa?" Kyytimies oli vaiti, mutta sen jalkeen han ei tanssinut enaa koskaan.
Opettavaiset kristilliset kertomukset olivat Pirkko Leinon kirjasta.
Yollakylpija
Eraassa talossa oli tapana kylpea hyvin myohaan lauantai-iltaisin. Kerran oli jo puolenyon aika, kun talon uhkea piika meni yksinaan viimeisena saunaan. Pii¬kaa ei alkanut kuulua takaisin, joten mentiin katsomaan, mike hanta viivytti. Saunassa odotti hirvittave neky: Piian verinen ruumis virui saunan lattialla. Or¬relle oli ripustettu hanen nyljetty nahkansa. Tyo oli tehty niin taitavasti, ette sormien ja varpaiden kynnetkin olivat tallella ja kaikki silmaripset olivat silman¬reikien ymparille luomissa kiinni. Sellaista tyota ei kukaan muu olisi voinut teh¬de kuin itse piru. Siina talossa ei enaa kylvetty myohaan lauantaisin.
Ahkera tanssimies
Muuan mies oli pappia kyydissa. Han oli ahkera tanssimies, ja hanta harmitti, kun kylassa olisi juuri ollut tanssit eika han kyydin vuoksi paassyt mukaan. Kun han mainitsi asiasta papille, tama kysyi: "Oletkos koskaan nahnyt sita, joka teita tanssittaa?" Kun kyytimies vastasi kieltavasti, pappi ehdotti, etta ajettaisiin tanssitalolle. Min tehtiin.
Ulos asti kuului, kuinka musiikki soi. Pappi ja kyytimies asettuivat ikkunan alle. Pappi riisui kalossit jalastaan, antoi ne miehelle ja pyysi tata vuorostaan panemaan ne jalkaansa ja katsomaan ikkunasta sisaan. Kun miehella oh pa¬pin kalossit jalassaan, han naki ikkunasta, miten kylan nuoriso tanssi sisalla ja miten joukossa oli olento, joka oli alaruumiistaan ja jaloistaan kuin nyljetty hevonen ja ylaruumiistaan kuin ihminen. Silla oli seitseman sarvea otsassaan, ja sen kadessa oli pamppu. Verinen sarvipaa tanssi muiden mukana ja hut¬ki heita pampullaan. Pelastynyt kyytimies heitti papin kalossit jalastaan, ja piru muuttui taas hanelle nakymattomaksi. Pappi kysyi: "Vielako sinua tans¬sittaa?" Kyytimies oli vaiti, mutta sen jalkeen han ei tanssinut enaa koskaan.
Opettavaiset kristilliset kertomukset olivat Pirkko Leinon kirjasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerran täällä eräs henkien erottaja kirjoitti nähneensä lahkosaarnaajan sisällä käärmeen muotoisen hengen.
Piru haluaa vaieta itsensä kuoliaaksi
tässä maailmassa. Kyllä sillä on sitten kaikki
aika tuonpuoleisessa.