Onnitteluja

otetaan vastaan

Tänään seitsemänvuotias poikani ilmoitti kuullessaan radiosta jumalanpalveluksen seuraavaa: mitä sopaa tuoltakin tulee. Minä en usko tuollaiseen.!!!!

Itse en usko mihinkään. En kuitekaan ole tyrkyttänyt kantaani lapsilleni millään lailla, sillä asumme uskovaisten dominoivassa yhteisössä. Sanoinpahan vain, että ei kannata kailottaa kantaansa eteenpäin. Ja että se on jokaisen oma asia uskooko vai ei. heh... fiksu poika

35

1779

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omena kauas puusta pudonnut.no ei ole meilläkään.8vuotias poikani tunnustaa olevansa uskossa.16 vuotias kävi uskovaisten kasteella kesällä.Vanhemmiltaan lapset saavat joko ateistisen tai uskovaisen kasvatuksen.Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena jo pienestä iästään asti.Häntä kannetaan rukouksin läpi koko lapsuuden.

      • Isti Ate

        Ensin sanoit: >>Vanhemmiltaan lapset saavat joko ateistisen tai uskovaisen kasvatuksen>Häntä kannetaan rukouksin läpi koko lapsuuden.


      • ateist

        kirjoitat: ''Häntä kannetaan rukouksin läpi koko lapsuuden.'' puhut 8-vuotiaasta! Ei ihme, jos poika ei opi kunnolla kävelemään puhumattakaan ajattelemisesta. Noh! Se on kai sitten taas 'Herran Ihme!', kun poikasi ottaa ensi askeleet.


      • Isti Ate kirjoitti:

        Ensin sanoit: >>Vanhemmiltaan lapset saavat joko ateistisen tai uskovaisen kasvatuksen>Häntä kannetaan rukouksin läpi koko lapsuuden.

        tahallasi väärin.Tarkoitin että jos vanhemmat eivät ole uskossa on heidän lastenkasvatuksenasa oman uskomattomuutensa "sanahirviö" mukainen.eli elämänkatsomuksensa mukainen.Samoin on uskovaisten perheen kohdalla,elämänkatsomuksensa mukaan he pitävät Jumalansanaa esillä,rukoilevat ja käyvät hengellisissä tilaisuuksissa


      • ------>
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        tahallasi väärin.Tarkoitin että jos vanhemmat eivät ole uskossa on heidän lastenkasvatuksenasa oman uskomattomuutensa "sanahirviö" mukainen.eli elämänkatsomuksensa mukainen.Samoin on uskovaisten perheen kohdalla,elämänkatsomuksensa mukaan he pitävät Jumalansanaa esillä,rukoilevat ja käyvät hengellisissä tilaisuuksissa

        No tuo on varmasti totta, että vanhempien mielipide uskontoja kohtaan vaikuttaa varmasti omien lasten kasvatukseen tavalla tai toisella. Kuitenkaan minä en pitäisi sellaista kasvatusta ateistisena, jossa jumalansanaa ei pidetä esillä. Tällainen kasvatus on mielestäni neutraali uskontojen suhteen jos lapselle ei myöskään sanota, että uskonto on valetta. Epäilisin, että ateistit suosivat enemmän tätä neutraalia tapaa eivätkä toitota omaa "uskomattomuuttaan" lapsilleen.


      • ewproiu

        "Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena jo pienestä iästään asti."

        Miksi se on parempi lähtökohta? Näkyykö Jumalan huolenpito jotenkin - onko lastenhoitajat esimerkiksi turhia?


      • ateist
        ------> kirjoitti:

        No tuo on varmasti totta, että vanhempien mielipide uskontoja kohtaan vaikuttaa varmasti omien lasten kasvatukseen tavalla tai toisella. Kuitenkaan minä en pitäisi sellaista kasvatusta ateistisena, jossa jumalansanaa ei pidetä esillä. Tällainen kasvatus on mielestäni neutraali uskontojen suhteen jos lapselle ei myöskään sanota, että uskonto on valetta. Epäilisin, että ateistit suosivat enemmän tätä neutraalia tapaa eivätkä toitota omaa "uskomattomuuttaan" lapsilleen.

        valinnanvapautta, avarakatseisuutta, vallitsevia käsityksiä jne...


      • Isti Ate
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        tahallasi väärin.Tarkoitin että jos vanhemmat eivät ole uskossa on heidän lastenkasvatuksenasa oman uskomattomuutensa "sanahirviö" mukainen.eli elämänkatsomuksensa mukainen.Samoin on uskovaisten perheen kohdalla,elämänkatsomuksensa mukaan he pitävät Jumalansanaa esillä,rukoilevat ja käyvät hengellisissä tilaisuuksissa

        ..ja ihan tyhmyyttäni, sorry!

        Olet sinänsä oikeassa, että tuon ikäinen lapsi on vanhempiensa "aivopesujen" summa.

        Uskovissa perheissä uskonto tietääkseni istutetaan lapseen vähän niin kuin "väkisin", ei siis anneta mitään muita vaihtoehtoja.

        Ateistiperheissä korostetaan (tai ainakin pitäisi..) vapautta valita omien päätelmien ja pohdintojen mukaan.


      • neurootikko
        Isti Ate kirjoitti:

        ..ja ihan tyhmyyttäni, sorry!

        Olet sinänsä oikeassa, että tuon ikäinen lapsi on vanhempiensa "aivopesujen" summa.

        Uskovissa perheissä uskonto tietääkseni istutetaan lapseen vähän niin kuin "väkisin", ei siis anneta mitään muita vaihtoehtoja.

        Ateistiperheissä korostetaan (tai ainakin pitäisi..) vapautta valita omien päätelmien ja pohdintojen mukaan.

        Niin, meillä lapset ovat vasta pilkkeenä isänsä silmäkulmassa, mutta. Meillä on se tilanne, että mies on kristitty, joka ei tosin koskaan tuo uskoaan esiin. Ei rukoile toisten tieten, ei käy hengellisissä tilaisuuksissa. Ylipäätään usko on hänelle hyvin henkilökohtainen juttu. Kysyttäessä hän voi siitä pari sanaa kertoa, tyyliin että uskon ja sillä sipuli.

        Minä puolestani olen ollut koko lailla agnostikko, mutta nyt kun alan tajuta, että ateistisesta kotikasvatuksestani huolimatta minulla on Oikeus ja Vapaus uskoa jos haluan, olen alkanut myöntää, että ehkä minullakin on hengellisiä tarpeita.

        Mahdollisesti tulevat lapsemme menevät pyhäkouluun, jos haluavat - mieheni oli aikanaan. Mutta koitan viestittää heille myös sitä, että maailmassa on muitakin uskontoja, jotka eivät ole sen väärempiä, ja on ihan hyväksyttävää olla uskomatta mihinkään, jos siltä tuntuu. Jos jotenkin saisi viestittyä avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta, mutta siten, että lapsella olisi turvallista olla myös hengellisessä mielessä. Eikä siten, että uskonnollisuus on jotain häpeällistä, noloa ja tuomittavaa, kuten meillä.

        Lapsenusko on hyvä usko. Siinä ei vielä ajatella eikä mittailla toisten ja omaa syntisyyttä. Kun sen saisi vielä aikuisenakin pitää. Perusturvallisuuden tunteen, joka ei syyllistä eikä tuomitse ketään.


      • ateist
        neurootikko kirjoitti:

        Niin, meillä lapset ovat vasta pilkkeenä isänsä silmäkulmassa, mutta. Meillä on se tilanne, että mies on kristitty, joka ei tosin koskaan tuo uskoaan esiin. Ei rukoile toisten tieten, ei käy hengellisissä tilaisuuksissa. Ylipäätään usko on hänelle hyvin henkilökohtainen juttu. Kysyttäessä hän voi siitä pari sanaa kertoa, tyyliin että uskon ja sillä sipuli.

        Minä puolestani olen ollut koko lailla agnostikko, mutta nyt kun alan tajuta, että ateistisesta kotikasvatuksestani huolimatta minulla on Oikeus ja Vapaus uskoa jos haluan, olen alkanut myöntää, että ehkä minullakin on hengellisiä tarpeita.

        Mahdollisesti tulevat lapsemme menevät pyhäkouluun, jos haluavat - mieheni oli aikanaan. Mutta koitan viestittää heille myös sitä, että maailmassa on muitakin uskontoja, jotka eivät ole sen väärempiä, ja on ihan hyväksyttävää olla uskomatta mihinkään, jos siltä tuntuu. Jos jotenkin saisi viestittyä avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta, mutta siten, että lapsella olisi turvallista olla myös hengellisessä mielessä. Eikä siten, että uskonnollisuus on jotain häpeällistä, noloa ja tuomittavaa, kuten meillä.

        Lapsenusko on hyvä usko. Siinä ei vielä ajatella eikä mittailla toisten ja omaa syntisyyttä. Kun sen saisi vielä aikuisenakin pitää. Perusturvallisuuden tunteen, joka ei syyllistä eikä tuomitse ketään.

        Ostapa miehellesi joulahjaksi: Hubble – Viidentoistavuoden löytöretki (Ursa 2005) -teos. Myytävänä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa. Tutustuin varovasti (meni pukinkonttiin) julkaisuun ja voin sanoa, että on hintansa väärtti. Voisi sanoa, että ensimmäisen kerran suomenkielisenä selvitetään maailmankaikkeuden peruskysymyksiä. Mukana seuraa myös DVD, joka vaikutti mielenkiintoiselta.
        Enkä halua tällä 'käännyttää' ketään. Mulle esim. on ihan sama mihin uskotte, mutta teos puhukoon puolestaan. Hinta oli muistaakseni 38,50. Käy kirjakaupassa vilkuilemassa.


      • ateist
        neurootikko kirjoitti:

        Niin, meillä lapset ovat vasta pilkkeenä isänsä silmäkulmassa, mutta. Meillä on se tilanne, että mies on kristitty, joka ei tosin koskaan tuo uskoaan esiin. Ei rukoile toisten tieten, ei käy hengellisissä tilaisuuksissa. Ylipäätään usko on hänelle hyvin henkilökohtainen juttu. Kysyttäessä hän voi siitä pari sanaa kertoa, tyyliin että uskon ja sillä sipuli.

        Minä puolestani olen ollut koko lailla agnostikko, mutta nyt kun alan tajuta, että ateistisesta kotikasvatuksestani huolimatta minulla on Oikeus ja Vapaus uskoa jos haluan, olen alkanut myöntää, että ehkä minullakin on hengellisiä tarpeita.

        Mahdollisesti tulevat lapsemme menevät pyhäkouluun, jos haluavat - mieheni oli aikanaan. Mutta koitan viestittää heille myös sitä, että maailmassa on muitakin uskontoja, jotka eivät ole sen väärempiä, ja on ihan hyväksyttävää olla uskomatta mihinkään, jos siltä tuntuu. Jos jotenkin saisi viestittyä avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta, mutta siten, että lapsella olisi turvallista olla myös hengellisessä mielessä. Eikä siten, että uskonnollisuus on jotain häpeällistä, noloa ja tuomittavaa, kuten meillä.

        Lapsenusko on hyvä usko. Siinä ei vielä ajatella eikä mittailla toisten ja omaa syntisyyttä. Kun sen saisi vielä aikuisenakin pitää. Perusturvallisuuden tunteen, joka ei syyllistä eikä tuomitse ketään.

        toi 'bubalus'-nimimerkkihän näytti avaavan keskusteluakin asiasta. Katso alempana: 'HUBBLE'.


      • SilitysrautaMikko

        "Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena jo pienestä iästään asti.

        Onko tuo 'Jumalan huolenpito' enemmän hyväilyä vai itse toimintaa? Itse olen lueskellut lehdistä jos jonkilaista lähimmäisen rakkautta pappien ja kuoropoikien kesken. Niin ja hirveesti onnea sille 16 lapsellesi joka varmaankin on jo käsitelty tässä 'Jumalan huolenpidossa'!


      • SilitysrautaMikko kirjoitti:

        "Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena jo pienestä iästään asti.

        Onko tuo 'Jumalan huolenpito' enemmän hyväilyä vai itse toimintaa? Itse olen lueskellut lehdistä jos jonkilaista lähimmäisen rakkautta pappien ja kuoropoikien kesken. Niin ja hirveesti onnea sille 16 lapsellesi joka varmaankin on jo käsitelty tässä 'Jumalan huolenpidossa'!

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen


      • Sydän yhdellä ämmällä
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Älä puhu paskaa. Olen ainoa meidän naapurustosta jolla on ollut kohtalaiset eväät omaan elämään. En ole saanut ateistista kasvatusta mutta en uskovaistakaan.
        Naapureiden lahkolais- ja luterilaisperheet taas ovat pyörineet insestin, ihmeparantumisien ja mielisairaaloiden kierteessä enkä voi olla ajattelematta etteikö uskonnolla olisi jotain tekemistä asian kanssa.

        Mitä muuten tarkoitan Jumalan sanan moraalikäsityksillä? Oletko ollenkaan lukenut Raamattua vai oletko lukenut sitä vain valinnaisesti.Siellä veri roiskuu ja tyttäret raiskataan.

        Jeesus oli puupalaan naulattu raato.Ei muuta.


      • ateist
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Kyllähän susta irtoaa muutakin, kun pelkkiä lainauksia, silloin, kun haluat. Juttusi sisälsi paljon kasvatusmoraalisesti oikeita asioita. Niitä en halua ateistina edes kieltää koska olen samaa mieltä. Useissa ongelmatapauksissa jopa toivoisin, että joku rappiolle vaipunut alkoholisti tai huumeiden ongelmakäyttäjä kääntyisi uskoon. Tavallaan vaihtaisi addiktionsa vähän kevyempään aiheeseen. Näin monasti on käynyt enkä yhtään pane pahakseni. Jos jaksavat vielä touhuta kuin Veikko Hursti 'omiensa' parissa touhusi niin hyvä niin. Kunnioitan hänen työtään suuresti.
        Kirjoitat:
        ''Vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä mitkä ovat esimerkiksi moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä.''
        Olen täysin samaa mieltä. Näin luontokin toimii.
        Meille ei jää itse asiassa muuta eroa käsityksillemme kuin, että se Sinun tarjoamasi Herra ei tarjoa vastausta kirjoittamiisi asioihin vaan ne ovat ihmisten omia vastuuasioita.
        Kiitos joka tapauksessa kirjoitusnäytteestäsi.


      • sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Miten ohjaisit lastasi, joka osoittautuisi homoseksuaaliksi?


      • Juutas Eipäs
        Työmies2 kirjoitti:

        Miten ohjaisit lastasi, joka osoittautuisi homoseksuaaliksi?

        sanoisin.
        Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee.
        Joskus on pakko olla kova. Joka on pehmeä ei oikeasti rakasta lastaan.
        Herrakin kurittaa meitä, ei rangaistakseen vaan näyttääkseen että meitä rakastaa.

        Siunausta kaikille Jeesuksessa Kristuksessa. Amen.


      • PekkaS

        "Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena..."

        Olette te uskomattoman (sic) ylimielisiä pa**iaisia. Kerta kaikkiaan käsittämättömän arroganttia!


      • PekkaS
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Miten ihmeessä kuvittelet voivasi yleistää että ateistit ryyppää ja uskovat elää moraalisesti paremmin?
        Avaa silmasi ja katso ympärille, ei tuo ole mikään vedenjakaja uskovan ja ateistisen perheen välillä.

        Elät omituisessa mielikuvitusmaailmassa jossa uskovat (tm) ovat kaiken hyveen esimerkkejä ja ateistit kaiken pahuuden (juopottelu, tupakointi, ...) esimerkkejä. Tosielämässä tämä ei ole raja-aita. On juoppoja uskovia, tupakoivia uskovia... ja toisin päin.

        Mikäli itse olisin uskova sanoisin että olet yksi saatanan kätyri. Nyt von sanoa vain että olet valehtelija.


      • Juutas Eipäs kirjoitti:

        sanoisin.
        Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee.
        Joskus on pakko olla kova. Joka on pehmeä ei oikeasti rakasta lastaan.
        Herrakin kurittaa meitä, ei rangaistakseen vaan näyttääkseen että meitä rakastaa.

        Siunausta kaikille Jeesuksessa Kristuksessa. Amen.

        Millaisia kuritusmenetelmiä käyttäsit omaa lastasi kohtaan?


      • Kaaleppi
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Ihan kiva että olet päässyt irti linna-, huume-, alkoholi- ja huumekierteestäsi. Sellainen elämä
        ei ole hyväksi kenellekkään, ei edes ateistille :) Olet sitten kuitenkin vaihtanut riippuvuutesi toiseen nimitäin uskontoon. Se ei kuitenkaan ole yhtä paha riippuvuus kuin aikaisemmat mitä sinulla on ollut :D

        Seuraava askel sinulla pitäisi olla se että alat näkemään muitakin värejä kuin musta-valkoisia. Me ateistit olemme kunnon kavereita, hyviä isiä, rakastavia äitejä, kaikkea samaa mitä uskovaisetkin ovat kotonaan puolisoilleen, lapsilleen ja omille vanhemmilleen. Joku on syöttänyt sinulle sellaista soopaa että ateistit ovat kaiken pahan alku ja juuri, mikä ei pidä luonnollisesti paikkansa. Tunnista soopaa syöttävä käärme, poista sen vaikutus ja ala katsomaan maailmaa hieman laajemminkin kuin vain uskon sävyttämien lasien läpi.


      • PekkaS kirjoitti:

        Miten ihmeessä kuvittelet voivasi yleistää että ateistit ryyppää ja uskovat elää moraalisesti paremmin?
        Avaa silmasi ja katso ympärille, ei tuo ole mikään vedenjakaja uskovan ja ateistisen perheen välillä.

        Elät omituisessa mielikuvitusmaailmassa jossa uskovat (tm) ovat kaiken hyveen esimerkkejä ja ateistit kaiken pahuuden (juopottelu, tupakointi, ...) esimerkkejä. Tosielämässä tämä ei ole raja-aita. On juoppoja uskovia, tupakoivia uskovia... ja toisin päin.

        Mikäli itse olisin uskova sanoisin että olet yksi saatanan kätyri. Nyt von sanoa vain että olet valehtelija.

        ja mieti mitä siinä sanottiin ja mitä ei sanottu.lue ne viimeisetkin lauseet.


      • PekkaS kirjoitti:

        "Uskovaisella on siinämielessä parempi lähtökohta elämään,sillä hän on Jumalan huolenpidon alaisena..."

        Olette te uskomattoman (sic) ylimielisiä pa**iaisia. Kerta kaikkiaan käsittämättömän arroganttia!

        suruusi.Minkä sille voi jos toinen ei ymmärrä mitä lukee.vai oliko se liian pitkä juttu luettavaksi yhteen menoon.


      • sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Uskovaisten lapsilla on todella paremmat lähtökohdat elämälle kuin kodissa jossa eletään "normaalia"suomalaista perhe-elämää.
        Lapsi saa jo pienestä pitäen olla raittiiden ja rakastavien vanhempien luona.Jumalan sanasta tulee moraalikäsitykset hyvin esille. Kyllä ne mahdollisuudet tulee kummasti esiin jo siinä, mitä teikäläisille tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan huolenpidosta. Se meidän 16 vuotias voisi todella itse kertoa mikä on ero perhellä ja toisella kun on ihan itse päässyt kokemaan sen uskomattomankin perheen "ihanuuden", mutta ei nyt mennä hänen yksityiselämäänsä. Jos jollakulla on todellista kykyä katsoa asioita rehellisesti niin eipä tarvi kummasti tutkiskella, minkäläisia ovat alkoholismin aiheuttamat ongelmat suomessa ja niistä ongelmistä vain murto-osa koskee uskovien perheitä. On kiistatonta, että passiivinen tupakointi on terveydelle varsin haitallista, uskomattomissa perheissä moni pääsee siitä osalliseksi jo kohdussa. On toki sellaisiakin uskovia ,jotka vielä taistelevat näidenkin ongelmien parissa, meistä kun ei tule hetkessä täydellisiä. Usein elämänasenteet vaikuttavat, jopa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhempien lisääntyvät ongelmat ja aina pienentyvät "sosiaaliset turvaverkot" aiheuttavat hurjaa vauhtia lisääntyviä psyykkisiä ongelmia lapsille (ja aikuisille). Seurakunnissa on tarjolla paljon aivan ammatillista sielunhoitotyötä kaikenlisäksi ilmaiseksi ja tämä työmuoto ei perustu pelkästään raamatun sanaan vaan monet sielunhoitajat ovat perehtyneet samoihin psykologian tietoihin kuin julkisten mielenterveystyön tekijät. Saatavuus palveluille seurakunnissa on aivan eri luokkaa kuin julkisella sektorilla. (Mainittakoon kuitenkin, että sielunhoitajatkaan eivät pyri korvaamaan lääkäriä silloin kuin se on tarpeen). Seurakunnissa lapsille ja nuorille on paljon mielekästä ja "rakentavaa" toimintaa, minkä puute tunnetusti aiheutaa paljon ongelmia muualla. Kaikkein suurin tekijä on kuitenkin se, että uskovaisilla on aina turva mukanaan, hänellä on ehtymätön rohkeuden lähde. Turvattomuus on ilmiö, mikä jäytää hyvinvointivaltioiden lapsia (ja aikuisia) kuin syöpä. Se poikii selittämättömän pelon ja pelko vie ihmisen voimat ja pistää ihmisen etsimään keinoja sen sammuttamiseen, mutta kun ei löydä sen pelon alkulähdettä on sen kukistaminenkin ilmaan hosumista ja keinotkin mitä sattuu. Eiköhän tässä ole todellinen syy alati lisääntyviin alkoholin ja huumeidenkäyttöön. Turvattomuuden tunne mainitaan yhtenä yleisimpänä syynä syömishäiriöihinkin. Voi voi tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin , mutta onko sille todellista vastaanottajaa? Jos on niin pohditaan ensin vaikka näitä tekijöitä syvällisemmin.
        Uskovaisen perheen lapsen kasvatus on erilaista: vanhemmilla on alusta asti käsitys siitä ,mitkä ovat esimerki moraalin rajat ja mikä on vanhemman ja lapsen välinen auktoriteettisuhde, näiden seikkojen puute aiheuttaa ongelmia monissa perheissä. Rajojen asettaminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää ja hallintavallan saaminen pilaa lapsen terveen kasvun mahdolliseedet. Kristillinenkään vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita vanhempien olemista tyrannina. Raamatun kasvatusohjeet ovat varsin yhdenmukaisia nykysten kasvatusihanteiden kanssa: rajoja ja rakkautta. Vanhempien "orpous" kasvatustehtävässä tekee vanhemmat epävärmoiksi. Seurakuntayhteys ja mahdollisuus milloin tahansa pysähtyä rukouksessa Jumalan eteen ongelmien kanssa,yhteys Jumalaan poistaa nämä ongelmat. Rukoilevat vanhemmat ottavat rukouksessa lapselleen näkymättömän suojan ja suunnannäyttäjän lapselleen, heidän ei tarvitse olla kasvatuksen vaativassa tehtävässä yksin omassa ymmärryksessään. Jumala pitää omistaan huolta ihmeellisellä tavalla. Ei tietenkään ole mikään automaatti, että uskovat olisivat parempia vanhempia, kuin muut, eivätkä varmasti olekaan ihmisinä, mutta heidän elämästään puuttuu monia haitallisia tekijöitä. ja ennen kaikkea he ovat Jumalan huolenpidon alla ja Jumala pitää heidän lapsistaan huolen silloinkin kun he itse eivät pysty.Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaansa myös kasvatusasioissa,sillä kaikken minä voin Hänessä joka minua vahvistaa.
        >toivottavasti tämä selkeyttää sen väittämäni,että uskovaisen lapsella on paremmat lähtökohdat elämään,nimen omaan sen tähden ,että hän turvaa Jumalaansa,joka on luvannut autta elämän joka tilanteessa.
        Jumala sinua siunatkoon.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        pienen lisäyksen; se ei todellakaan tarkoittanut olla mitään yleispätevää faktaa, vaan oletin ehkä liikoja lukijoiltani kun ajattelin, ettei minun erikseen tarvitse mainita, etten tarkoita kaikkien ateistien olevan juoppoja, vanhemmiksi kelvottomia... ja että luulisin uskovien olevan täydellisiä -arvasin kyllä jonkun heti ottavan herneitä nenäänsä, kun en erityisesti korostanut kirjoitukseni olevan vain ikäänkuin viitteitä antavaa. Lukijani taitaa olla todellakin sitä tasoa, että heille ei voi jättää tekstiin mitään tulkinnanvaraisuuksia ilman, että he palauttaisivat sen bumerangina takaisin varustettuna kliseillä laitat kaiken pahan ateistien tiliin ja luulet uskiksia pyhimyksiksi. Oliko tuossakin liikaa epätarkkuutta voidaksenne pohtia itse asiaa. En todellakaan aio viitsiä kaivaa, jotain tilastoja asioista. Ajattelin, että lukijanikin voisi ymmärtää hiukan vapaampaa ajatuskulkua kuin eksaktia tilastotiedettä.Ilmeisesti kaikki lukijani eivät ole aikuisia.


      • paha_seta
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        pienen lisäyksen; se ei todellakaan tarkoittanut olla mitään yleispätevää faktaa, vaan oletin ehkä liikoja lukijoiltani kun ajattelin, ettei minun erikseen tarvitse mainita, etten tarkoita kaikkien ateistien olevan juoppoja, vanhemmiksi kelvottomia... ja että luulisin uskovien olevan täydellisiä -arvasin kyllä jonkun heti ottavan herneitä nenäänsä, kun en erityisesti korostanut kirjoitukseni olevan vain ikäänkuin viitteitä antavaa. Lukijani taitaa olla todellakin sitä tasoa, että heille ei voi jättää tekstiin mitään tulkinnanvaraisuuksia ilman, että he palauttaisivat sen bumerangina takaisin varustettuna kliseillä laitat kaiken pahan ateistien tiliin ja luulet uskiksia pyhimyksiksi. Oliko tuossakin liikaa epätarkkuutta voidaksenne pohtia itse asiaa. En todellakaan aio viitsiä kaivaa, jotain tilastoja asioista. Ajattelin, että lukijanikin voisi ymmärtää hiukan vapaampaa ajatuskulkua kuin eksaktia tilastotiedettä.Ilmeisesti kaikki lukijani eivät ole aikuisia.

        Entisistä lukijoista sillä harvinaisen lyhyessä ajassa olet paljastanut karvasi!
        Mitä minuun tulee, en enää koskaan avaa yhtään viestiäsi.
        Oliskohan taas nikinvaihtoviikot?


      • paha_seta
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        suruusi.Minkä sille voi jos toinen ei ymmärrä mitä lukee.vai oliko se liian pitkä juttu luettavaksi yhteen menoon.

        Kirjoitat vaan huonosti. Tai sanomasi ydin ei ns kolahda.
        Ota vaan itsellesi, ei täällä kukaan menetä mitään siinä että jättää turhat juttusi huomiotta.


      • ateist
        Työmies2 kirjoitti:

        Miten ohjaisit lastasi, joka osoittautuisi homoseksuaaliksi?

        jonka uskovainen on vaikea nielaista, mutta helppo sivuuttaa!


      • paha_seta kirjoitti:

        Kirjoitat vaan huonosti. Tai sanomasi ydin ei ns kolahda.
        Ota vaan itsellesi, ei täällä kukaan menetä mitään siinä että jättää turhat juttusi huomiotta.

        Mukavaahan se on kirjoitella kaikenlaista,tosin suurin osa noista jutuista on tosiasiaa.Eihän niitä ole pakko lukea,jos näet nimimerkin sydämmen.usko.pelastaa niin jätä lukematta.Eihän telkustakaan ole pakko kaikkea katsoa.
        siunausta vaan sulle pahis.Jeesus Kristus on Herra.aamen


      • PekkaS
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        ja mieti mitä siinä sanottiin ja mitä ei sanottu.lue ne viimeisetkin lauseet.

        Niin, lähtökohtaisesti uskovassa perheessä on enemmän henkistä vakivaltaa kuin ateistisessa. enemmän pakkopullan syöttämistä.

        Mikäli olet eri mieltä niin osoita joku tutkimus jossa on verrattu ateistista ja uskovaa perhettä samassa yhteisunnassa ja yhteiskuntaluokassa.


      • PekkaS
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Mukavaahan se on kirjoitella kaikenlaista,tosin suurin osa noista jutuista on tosiasiaa.Eihän niitä ole pakko lukea,jos näet nimimerkin sydämmen.usko.pelastaa niin jätä lukematta.Eihän telkustakaan ole pakko kaikkea katsoa.
        siunausta vaan sulle pahis.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Jos sinun herrasi on kuollut niin älä kaada pahoinvointiasi meidän niskaamme.

        Ehkäpä ennen kuolemaasi vielä näet totuuden rankasta aivopesusta huolimatta.

        Paranemisiin,


      • PekkaS kirjoitti:

        Jos sinun herrasi on kuollut niin älä kaada pahoinvointiasi meidän niskaamme.

        Ehkäpä ennen kuolemaasi vielä näet totuuden rankasta aivopesusta huolimatta.

        Paranemisiin,

        Laulun sanoin Hän elää ja minä elän Hänen kanssaan.Jeesus kuoli syntisten ihmisten tähden ristinpuulla.Hänet haudattiin.Kolmantena päivänä Hän nousi ylös kuolleista.Astui ylös taivaaseen. Istui isän oikealle puolelle.On tuleva hallitsemaan niin eläviä,kuin kuolleita.Aamen.

        Eiks olekin mahtava Herra minulla.Hän elää aina ja iankaikkisesti.aamen.Jeesus Kristus on Herra.aamen


      • ...
        PekkaS kirjoitti:

        Miten ihmeessä kuvittelet voivasi yleistää että ateistit ryyppää ja uskovat elää moraalisesti paremmin?
        Avaa silmasi ja katso ympärille, ei tuo ole mikään vedenjakaja uskovan ja ateistisen perheen välillä.

        Elät omituisessa mielikuvitusmaailmassa jossa uskovat (tm) ovat kaiken hyveen esimerkkejä ja ateistit kaiken pahuuden (juopottelu, tupakointi, ...) esimerkkejä. Tosielämässä tämä ei ole raja-aita. On juoppoja uskovia, tupakoivia uskovia... ja toisin päin.

        Mikäli itse olisin uskova sanoisin että olet yksi saatanan kätyri. Nyt von sanoa vain että olet valehtelija.

        1. Ota selvää kuinka paljon alkoholia käytetään vuositasolla Suomessa

        2. Koska uskovaiset eivät käytä alkoholia, päättele, ketkä käyttävät alkoholia.


      • vapaa a
        sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

        Laulun sanoin Hän elää ja minä elän Hänen kanssaan.Jeesus kuoli syntisten ihmisten tähden ristinpuulla.Hänet haudattiin.Kolmantena päivänä Hän nousi ylös kuolleista.Astui ylös taivaaseen. Istui isän oikealle puolelle.On tuleva hallitsemaan niin eläviä,kuin kuolleita.Aamen.

        Eiks olekin mahtava Herra minulla.Hän elää aina ja iankaikkisesti.aamen.Jeesus Kristus on Herra.aamen

        Jeesuksesi on vain taruolento.aamen Mitä v*ua täällä julistat järjetöntä uskoasi.aamen Eihän se kiinnosta p*n vertaa.aamen Häiritset vain ateismista kiinnostuneiden keskustelua. aamen


      • vapaa a kirjoitti:

        Jeesuksesi on vain taruolento.aamen Mitä v*ua täällä julistat järjetöntä uskoasi.aamen Eihän se kiinnosta p*n vertaa.aamen Häiritset vain ateismista kiinnostuneiden keskustelua. aamen

        niin tuskimpa sinä vaivautuisit räyhäämään.Uskohan ei sinänsä ole järjetöntä, vaan se ,ettei ota vastaan pelastusta on järjetöntä.Jeesus Kristus tuli sitävarten,että mailma hänen kauttaan pelastuis.Voi olla että se sinulle on taruolento,mutta minulle se on yltäkylläisyys ja elämä.Miksi en kertois siitä hyvästä,mitä itse olen saanut kokea.
        Ystäväni ota Jeesus Kristus vastaan henkilökohtaisena vapahtajana,niin saat elämän.
        Jeesus Kristus sinua siunatkoon,aamen.


    • teisti

      Milläköhän lailla me muka asumme uskovaisten dominoimassa yhteisössä? Tietooni ei ole vielä tullut, mistä firmasta saa s-etupisteitä kristinuskoon tai johonkin muuhun uskontoon kuulumisesta. Ehkäpä ystävällisesti kerrot sen minulle. Sen sijaan ateismista on etua monessakin paikassa, esim. yliopistollisella uralla. Millä lailla se uskovaisuus muuten näkyy Helsingin yöelämässä, ovatko suomalaiset naiset jotenkin erityisen siveitä verrattuna esim. ruotalaisiin, onko nakkikioskilla erityisen vaikeaa haastaa riitaa tms?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      108
      7070
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      94
      5183
    3. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      114
      3443
    4. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      33
      3342
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      35
      2484
    6. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      119
      1826
    7. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      96
      1461
    8. Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..

      ...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam
      Maailman menoa
      339
      1412
    9. Jos oikeasti haluat vielä

      Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚
      Ikävä
      131
      1316
    10. Eihän se tietysti minulle kuulu

      Mies, mutta missä olet? 🤨 😠
      Ikävä
      48
      1084
    Aihe