Tiituksen kirjeessä on sanat 2:14,15
14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät >kaikesta laittomuudesta< ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. 15. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Sittenkuin katsoin alaviitteet jakeeseen 14, niin siinä annetaan ko. paikat.
Tit. 2:14
2. Moos. 19:5-6 5. Moos. 4:20 5. Moos. 7:6 Ps. 130:8 Hes. 37:23 2. Kor. 5:15 Gal. 1:4 Gal. 2:20 Ef. 2:10 Ef. 5:2 Hepr. 9:14 1. Piet. 2:9
Kysyisin nyt viissammilta, miten ja kuinka meidän on elettävä, että meidät on lunastettu kaikesta laittomuudesta. Eihän laki sido uudenliiton uskovaa... Hieman ristivetoa Raamatun ja yleisen mielipiteen kanssa.
Jos me eletään synnissä, me eletään rikkoen Jumalan tahtoa, ja meidät lunastetaan tästä, niin kuinka Kristuksen laissa eläessä, olisimme kuitenkin lain "ikäänkuin" suojassa.
Laki kehottaa parannukseen, meno Golgatalle, synnit anteeksi, ja jos langetaan, laki taas muistuttaa synnistä, ja taas meno Gogatalle,
ts. olenko ymmärtänyt oikein tahi väärin?
Siinä Jumalan tahto sydämessä aiheuttaa tarpeen parannukseen.
Minun liha kun on niin heikko, että en ymmärrä rikkoneeni rakkauden tahtoa, jos se ei muistuttaisi minua. Niin mon asia tekee lihassa heikkoa, että hirvittää. Haalii tavaraa niin paljon muuten, että viepi heikompiosaiselta leivän suusta. Oma mittari ei kaikkea opasta, siksi näkisin muistuttajan olevan tärkeä, ikäänkuin tämä sydämen ympärileikkaus. Jumalan tahto sydämessä leikkaa pahat ajatukset ym. pois, ja jos sitä pyrkii "pahaan", taas ojennetaan... Olenkohan mennyt lain alle?
14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät >kaikesta laittomuudesta< ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. 15. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.
Sittenkuin katsoin alaviitteet jakeeseen 14, niin siinä annetaan ko. paikat.
Tit. 2:14
2. Moos. 19:5-6 5. Moos. 4:20 5. Moos. 7:6 Ps. 130:8 Hes. 37:23 2. Kor. 5:15 Gal. 1:4 Gal. 2:20 Ef. 2:10 Ef. 5:2 Hepr. 9:14 1. Piet. 2:9
Kysyisin nyt viissammilta, miten ja kuinka meidän on elettävä, että meidät on lunastettu kaikesta laittomuudesta. Eihän laki sido uudenliiton uskovaa... Hieman ristivetoa Raamatun ja yleisen mielipiteen kanssa.
Jos me eletään synnissä, me eletään rikkoen Jumalan tahtoa, ja meidät lunastetaan tästä, niin kuinka Kristuksen laissa eläessä, olisimme kuitenkin lain "ikäänkuin" suojassa.
Laki kehottaa parannukseen, meno Golgatalle, synnit anteeksi, ja jos langetaan, laki taas muistuttaa synnistä, ja taas meno Gogatalle,
ts. olenko ymmärtänyt oikein tahi väärin?
Siinä Jumalan tahto sydämessä aiheuttaa tarpeen parannukseen.
Minun liha kun on niin heikko, että en ymmärrä rikkoneeni rakkauden tahtoa, jos se ei muistuttaisi minua. Niin mon asia tekee lihassa heikkoa, että hirvittää. Haalii tavaraa niin paljon muuten, että viepi heikompiosaiselta leivän suusta. Oma mittari ei kaikkea opasta, siksi näkisin muistuttajan olevan tärkeä, ikäänkuin tämä sydämen ympärileikkaus. Jumalan tahto sydämessä leikkaa pahat ajatukset ym. pois, ja jos sitä pyrkii "pahaan", taas ojennetaan... Olenkohan mennyt lain alle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ikäänkuin kuuluttaisit lain perään. Tuskin kukaan uskova oman määräysten alaisia lakeja väheksyy. Enemmän ongelmia tulee *vanhan aatu* puolelta hyvään pyrkimisessä.
Tehdään hyviä asioita toisille ja itsellemme. Mitä muuta meidän tarvii yrittää?
Onkohan viestejä ollut, että laki ei sido uudenliiton uskovaa, koska sitä ei olisi ja se olisi näin ollen kumoutunut ristillä. Jos se ymmärretään, että laki on olemassa, mutta emme sen varjolla pyri taivaaseen, niin kaikki on ok. Mutta se tuolla sydämessä olisi matkasauvana armonmatkalaisella.
Sitäkin olen ollut katselevani, että lain soveltamista uskovien kohdalla, toinen sitoo toista ja toinen toista. Siinä vaikuutaisi siltä, että tämä valinta Jumalan tahdosta on niinkuin kuka tykkää mistäkin, niin se on ok, mutta Jumalan näköalaa hieman vieroksutaan.
Tässä kun 2 Pietarin kirjeen 1 lukua käyn läpi mitä siinä todella halutaan sanoa, niin yleensäkään eipä meillä olisi sanomista tuonne ylös miten meidän pitäisi elää, sillä kukapa tässä pystyy sitä todella tekemään.
Rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään, ja väännetään sitten kohdaltamme ihmisneuvoin siunaukset maailman ihmisiltä pois, sitähän se on, rajojen siirtoa sanoakseni.
Tänään tuli Veikko Hurstin elämästä lähetys, harmittaa kun ei ollut nauhoitusta. Hänen kohdallaan näkyi todella uskon kautta vaikuttavat teot. Muistan lämmöllä häntä, Mikkoa ja Heikkiä, Veikon pojat. Heidän todistusten kautta olen löytänyt elämään uskon. Monesti ollaan laulettu ja todistettu yhdessä 70 luvulla. Se ohjelma oikein herkisti mieleni.
Eihän tässä ongelmaa ole ollut. Jokaisessa uskovassa on pyhänhengen kautta annettu Jumalan tahtoon mukautuva uusi elämä. Esteenä on vain *vanha aatu*.
Tiedostamme Jumalan pyhän tahdon! Olkaa pyhät!
näytät olevan menossa.Sitä se vaellus on ja vähitellen oppii, ettei voi itseensä ollenkaan luottaa, on pidettävä silmät luotuna uskon alkajaan ja sen täydelliseksi tekijään, Jeesukseen Kristukseen.
Jos oletkin lain alla, et ole kuitenkaan pois Kristuksesta, vaan sinua kasvatetaan tuntemaan sitä armoa jonka luokse olet tullut.
Heb.12:6 "...sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".